Köyhemmät kärsii siinäkin tappion, kun keskimäärin heidän odotettavissa oleva elinaikaodotteensa on raskaista töistä ja heikommasta ravinnosta johtuen keski - ja hyvätuloisia lyhyempi, ja näin ollen myöhemmin mainitut nauttivat pidempään eläkkeistään.
Pitäisikin laskea eläkkeet uudelleen ja huomioida tuo elinaikaodote, jolloin pienituloisille eläkeläisille tulisi maksaa enemmän kuukaudessa, jotta se kompensoisi asiaa oikeudenmukaisemmin, eikä heidän eläkesäästönsä menisi näiden hyvätuloisten hyödyksi.
Pitäisikin laskea eläkkeet uudelleen ja huomioida tuo elinaikaodote, jolloin pienituloisille eläkeläisille tulisi maksaa enemmän kuukaudessa, jotta se kompensoisi asiaa oikeudenmukaisemmin, eikä heidän eläkesäästönsä menisi näiden hyvätuloisten hyödyksi.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Köyhät - tai ainakin kouluttamattomat - elävät vähemmän aikaa. Syynä on kuitenkin elintavat kuten liikunnan puute, tupakointi, epäterveellinen ruoka ja alkoholi.
Työ ei ole raskasta, sen olisi hyvä olla ainakin fyysisesti rasittavampaa, niin tulisi enemmän liikuntaa. Tämä pätee tietenkin mylös toimistoissa töitä tekeviin yhtä hyvin. Koulutetuilla on kuitenkin suurempi taipumus lähteä lenkille tms.
Sen sijaan tuo "heikompi ravinto" pitää paikkansa varsinkin, jos siihen lasketaan mukaan miestä vahvemmat juomat. Terveellisestui syöminen on halvempaa kuin epäterveellisesti eikä kukaan ole niin oppimaton etteikö tietäisi, mikä on terveellinen ruoka ja että alkoholi on enimmäkseen pahasta.
Onkin aika hassua, että kouluttamattomat elävät lyhyemmän ajan, vaikka elintapoja ei voi perustella ymmärtämättömyydellä tai rahapuutteella.
Mistä se johtuu?
Pahimmat juopot löytyy näistä 'paremmista' piireistä', ja esimerkkejä löytyy lukuisia monista erittäin varakkaista suvuista, ja ne ovat julkisia salaisuuksia, sekä toisissa tapauksissa monet näiden jälkeläisistä ovat kirjoittaneet aiheesta rankkoja tarinoita. Joten ei pidä yleistää ja laittaa köyhien piikkiin alkoholia, kuin muitakaan päihteitä, vaikka heistä jotkut harrastaisivatkin niitä.
Kevyet elintarvikkeet maksavat enemmän ja myös hedelmien ja kotimaisten vihennesten hinta on kivunnut huomattavan suuriksi, ja köyhien on pakko säästää niistää, mistä köyhä säästää, jos ei ruuasta. Pienipalkkaiset yksinomaan tekevät ne raskaimmat työt, vai kuvitteletko ihan tosissasi herrojen olevan lapiohommissa, tai vetämässä sähkölinjoja, kaatamassa vanhoja puhelinpylväitä, tai vaativissa sillan-, teiden, -ja kerrostalojen rakennustöissä, kattohommissa, kaatopaikoilla, muurareina ja rekkakuskeina, ENTÄS heidän puolisojaan siivoamassa, maatilalomittajina, kaupan varastoissa, muurarinapulaisena, rakennussiivojina, kaupanhyllyjen täyttäjinä, pesuloissa jne... VAI EI siis mielestäsi ole RASKASTA ............................. Luulenpa monissa piireissä pojilla ja tytöillä tulleen vastaavissa tehtävissä pupupöksyyn ja menevän sormisuuhun. JA kaikissa noissa on pienet palkat.
Mutta onneksi nämä köyhemmät osaavat ja ovat fiksumpia monissa käytännön asioissa, ja eikä heillä tule heti uskon puutetta hankalissakaan oloissa ja ovat sitävastoin myös hyvin neuvokkaita. Köyhemmät osaavat laittaa hyvää ruokaa edullisesti, mutta kun sitä rahaa ei ole, niin pakko sitäkin on säännöstellä, ja vesi paras voitehista. Ei käy kateeksi noita omahyväisiä ahneita kiipijöitä joiden on oltava jokapaikassa söhläämässä, joilla ei ole omaatuntoa ja ovat tunnekylmiä ihmisiä, ja rahalla ei saa rakkautta, sekä koskaan ei tiedä onko joku kanssasi rahan vai aseman vuoksi, se on se ikuinen arvoitus.
Onnellinen köyhä, joka on käynyt pyörällä työmatkat 7km/suunta, marjastanut ja tehnyt raskasta työtä, mutta jolla on rakastavia välittäviä ihmisiä ympärillään, vaikka puutetta on ollutkin, niin en vaihtaisi elämääni kanssasi.
Kantsii vaihtaa puku pois ja jättää kravatti kotiin jos menee oikeisiin hommiin. Jätevedenpuhdistamolla olisi muuten työpaikka avoinna, jos sattuisi kiinnostamaan.
Pelkästään+alkoholisairaudet+selittävät+kolmanneksen+elinaikaeroista.
Hyvinpä tiedät, sinulla vaikuttaisi olevan asiasta omakohtaista kokemusta. En voi ottaa muuten kantaa kirjoitukseesi, sillä absoluuttina en tiedä oluen hinnoista. Sen verran kuitenkin kuvittelisin, että konjakki ja wiski maksaa enemmän kuin olut. Prismassa pizza maksaa 0.69e ja sitä on tullut joskus satunnaisesti ostettua sen halpuuden takia, vaikka eihän se terveellistä ole.
Tiedossani on miten kermapiireissä viina virtaa ja järjestetään "mukavaa" seuraa, ne ovat vaiettuja salaisuuksia, joista aina joskus pulpahtaa tietoja julkisuuteenkin. Edäs tuttavani on ollut tarjoilija, ja ollut tarjoilijana erilaisissa tilaisuuksissa ja hän kertoi miten änkyräkännissä nämä kermaporukat siellä ovat olleet ja kuinka kamalaa menoa siellä on, vaikka ei toisaalta näistäkään kaikki, ja kaikkea ei voi yleistää, mutta hän sanoi, että pahimmat pirskeet ovat kuitenkin kermaporukoilla.
En väitä etteikö viinaan ja ruokaan saisi rahaa menemään ihan niin paljon kuin on käytettävissä. Sillä on hyvin vähän tekemistä sen kanssa paljonko terveellinen ruoka maksaa.
Usein huonojen valintojen tekeminen keskittyy samoille ihmisille. Tolkun ihminen pystyy hillitsemään sekä ruoan- että juomanhimoaan ja myöskin liikuttamaan itseään sen verran että pysyy melkein terveenä.
Huono terveys itsessään voi johtaa sekä huonoon koulutukseen, matalaan palkkaan tai työttömyyteen ja aikaiseen kuolemaan. Silloin elintaso ei lyhennä elinikää vaan sairaus vaikuttaa molempiin eikä elämä olsi yhtään sen pitempi, vaikka rahaa olisi enemmän.
Alkoholi on edelleen merkittävä valinta, jolla on terveysvaikutuksia. Se aiheuttaa sairauksia ja siihen liittyy tapaturmia ja väkivaltaista käytöstä. Nämä yhdessä selittävät ison osan eliaikaerosta. Suuri osa köäyhistä ja kouluttamattomista ei kuole "vanhuuteen".
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/09/07/074/sll92017-588.pdf
No eikö se ole hyvä kun vähäosainen kuolee aikaisemmin, pääsee pois kitumasta kurjaa elämäänsä. Rikkailla on kaikenlaista hyvää ja voivat nauttia elämästä, ei silloin ole kiire kuolemisessakaan.
Niin jaa hyvätuloiset saavat nauttia kermat päältä eläkkeelläkin , toisin kuin moni duunari.
Eläke kuluukin olla suhteesa palkkaan.
Rosa+Meriläiseltä+harvinaisen+suorat+sanat+SuomiAreenassa:+
Monta kautta se onkin jaksanut odottaa ja nyt tähän on tultu.
Keenit määrää. Miksi leikataan eläkkeitä?
Ennaltaehkäisyyn ei tarvita kalliita lääkäreitä tai tukimuksia.
Vaaka tai mittanauha riittää kertomaan onko painoa liikaa. Kuten tuossa todettiin, ilmaisia testejä on verkossa roppakaupalla kuten myös ohjeita terveeseen elämään. Jo puolen tunnin kävely päivässä riittää (tämänkin löytää netistä) :D
Väitän, että jokainen, jolla on epäterveet elintavat, jotka altistavat metabnoliselle oireyhtymälle ja verisuoni- ja sydäntaudeille TIETÄÄ SEN ITSE.
Vain idiootti odottaa, että joku vie lääkärille ja lääkäri kertoo sen, minkä peili näyttää. Itse asiassa monet lihavat valittavat, että lääkärit antavat laihdutusohjeita. He sanovat, että he tietävät olevansa lihavia ilman lääkäriäkin ja osaavat elää terveesti, jos haluaisivat.
Miksi alkoholistit aina vedetään mukaan jos puhutaan työttömyydestä, lyhyestä elinajasta tai muusta kielteisestä? Heitä ei tulisi laskea lainkaan edellä mainittuihin työttömiin tai sairaisiin, sillä he ovat oma lukunsa ja oma piirinsä, sekä ilman tutkimustakin olisin tiennyt, että heidän elinaikaodote on lyhyt, ruokavalio todella huono, sosiaaliset olot heikot, viinan pilaamat aivot ja terveys. Turhaa rahan hukkaa jos teetetään tutkimuksia heistä, kun sen nyt jokainen järkevä ihminen muutenkin tietää. Älkööt siis sekoittako asioita, ja nuo voi poistaa muiden normaalejen ihmisten elinaikaodotteensa.
Eikä millään pahalla, toivon vaan, ettei koskaan kukaan läheiseni ajautuisi tulevaisuudessa alkoholismiin, sillä moni on juonut suuretkin omaisuutensa ja päättyneet ennenaikaiseen hautaan.
Aloittajan ajatus oli kuitenkin se, että jos elinaikaodote laskettaisiin jotakuinkin henkilökohtaiseen eläkkeeseen, tulisi näin ollen pienituloisten ja kouluttomattomien saada isompi eläke, jotta ehtivät käyttämään sen mitä ovat aikanaan maksaneet eläkevakuutuksia. Kouluttamattomat tekevät yleensä ne raskaimmat duunit, ja ihan sama minkä takia kuolevat ennen, jos kuolevat, niin saisivat ainakin jonkiverran vastinetta eläkevakuutukselleen.
Vääränlaiset+ruokatottumukset+eivät+vaikuta+nuorten+ja+terveiden+sairastavuuteen.+Sen+vuoksi+nuoret+luulevat,+että+voivat+syödä+mitä+vain+ja+miten+vain.+Useimmat+sairaudet+antavat+merkkejä+itsestään+keski-ikäisenä+tai+sen+jälkeen+tai+ei+ollenkaan+-+vaan+sairaus+puhkeaa+yllätyksenä.+
Hyvä ja asiallinen kirjoitus, kyllä sitä pienenpirun on hyvä huudella vieraisiin pöytiin, ja ehkä siellä hänen omassa pesässään olisi enemmänkin tehtävää.
Ja edelleen muistutan, että pienituloisten eläkkeitä on perusteltua nostaa, kun he keskimäärin kerran elävät lyhyemmän elämän, oli se syy sitten mikä tahansa, ehkä verkalleen kapitalistien toimien välillinen vaikutus, tai itse aiheutettu syy, joka juontaa juurensa jostain.
Pienipiru kuvittelee olevansa muita ylempänä, ja elävänsä lähes ikuisesti, mutta eihän sitä kukaan tiedä, ei edes vannoutunut porvari, koska se noutaja hakee, vaikka olisit elänyt absoluuttisen ja terveellisen elämän ja pyrkinyt täyttämään kaikki pitkän elämän kriteerit.
Pikkupiru vain Sipilän surkea rovo..
Alkoholi, tupakka ja muut elintavat otetaan esiin puhuttaessa elinaikaodotteesta koska ne vaikuttavat merkittävästi elinikään. Ei minkään muun takia.
Lisäksi niihin voi ihminen itse vaikuttaa omilla valinnoillaan eikä siihe tarvita rahaa. Itse asiassa terveellinen elämä on halvempaa kuin epäterveellinen.
Pelkään rahan puutteeseen ei Suomessa kuolla. Rahanpuute ja nuorena kuoleminen sen sijaan voi johtua samasta asiasta kuten vaikkapa alkoholi tai sairaudet.
Alkoholisti on yleensä persaukinen kuollessaan vaikka olisi aloittanut ryyppäämään rikkaana. Köyhyys ei sitä kuitenkaan tapa. On Suomessakin juotu enemmän kuin yksi kartano maineen.
Sairauteen ei välttämättä voi vaikuttaa vaikka sairaus toisinaan joutuukin juomisesta ja syömisestä. Sairaus voi estää opiskelun ja työnteon. Silloinkin kuolee köyhänä muttei köyhyyteen. Ms tauti on hyvä esimerkki.
Asian vierestä, aloittaja ei hae syitä siihen, mikä vaikuttaa elinaikaan, eikä puutu siihen miten jonkun tulisi elää, vaan perää pienituloisille ja koulutusta vailla oleville hieman korotusta eläkkeeseen, jotta saisivat todennäköisemmin käyttää itse eläkemaksuina maksetun määrän.
Pienipiruvasemmalta, sinulla on harhauttava nimimerkki, pirua lukuunottamatta. Sinun tulisi katsoa peiliin ja käsi sydämelle, miksi jankutat yhtä ja samaa, ja ikään kuin alkoholi olisi aina ja ainoastaan köyhyyden syy, ja osoitat siten ymmärtämättömyytesi köyhien ihmisten elämästä.
Onko sinulla omia henkilökohtaisia traumoja tai kokemuksia aiheesta, ja samaistat kaikki omien kokemustesi pohjalta. Voin nääs vakuuttaa, että köyhyys ei tarkoita alkoholin tai väärien elämäntapojen noudattamista, ja ne ovat kaikkien vitsauksia yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.
Sinulla tuntuu olevan vaikeuksia hyväksyä alkoholia yhdeksi merittävimmistä syistä huonoon koulutukseen, köyhyyteen, sairauksiin, tapaturmiin, väkivaltaan ja aikaiseen kuolemaan. Mistä se johtuu?
Elintapoihin voi vaikuttaa, geeneihin ei. Tavoitteena on kuitenkin elinaikaodotteen tasa-arvo, vai mitä?
Koska ei ole olemassa köyhyysgeeniä, erot elinaikaodotteisiin pitää etsiä kuolinsyistä. Sinun ajatuksesi mukaan huonoilla elintavoilla pitäisi saada korkeampi eläke. Olisiko se järkevää?
Ainakin Jeppe saisi yhden uuden syyn juoda: rikastuminen 😂
Toki miesten pitäisi saada suhteessa parempi eläke koska miesren geneettinen elinikä on naista lyhyempi.
Miehillä on parempi eläke
PieniPiruVasempaan. Toki miehet saavat suhteessa paremman eläkkeen, kun naisen euro on 83,94 ja eläkkeet määräytyvät palkan mukaan. Suomessa ei ole eläkepalkkakattoa tai eläkekattoa.
Ei ole olemassa "köyhyysgeeniä", mutta Suomessa varallisuus periytyy kuten köyhyyskin tuleville sukupolville. Lastensuojelun Keskusliiton kuukausijulkaisun (v. 2016) mukaan KÖYHYYS PERIYTYY TYTÖILLE.
- Vanhempien sosioekonominen asema periytyy vahvasti erityisesti tulohaitarin ääripäissä eli kaikkein pieni- ja suurituloisimmilla.
Pienituloisilla resurssien puute syö sosiaalisen nousun mahdollisuuksia, kun hyväosaiset pystyvät varallisuutensa turvin säilyttämään asemansa ja etuoikeutensa.
Pienituloisuus periytyy vahvimmin naisilla ja suurituloisuus miehillä.
PIENITULOISUUS PERIYTYY VAHVIMMIN NAISILLA JA
SUURITULOISUUS MIEHILLÄ.
Sukupuolten väliset erot ovat pienemmät, kun tarkastellaan omien tulojen sijaan kotitalouden tulotasoa. Perheellistyminen tasoittaa siis miesten ja naisten erilaisia työmarkkina-asemista seuraavia elintasoeroja.
Sirniön tutkimuksesta selviää, että sosioekonomisen aseman periytyminen on pysynyt miehillä 1990-luvulta lähtien samantasoisena. Pienituloisten perheiden tytöillä tulotason periytyminen on vähän voimistunut.
Pienituloisiksi tutkimuksessa laskettiin työikäisen väestön pienituloisin viidennes ja suurituloisiksi vastaavasti suurituloisin viidennes. Lapsuuden perheiden tuloja tarkasteltiin tutkittujen ollessa kouluikäisiä. Tietolähteenä käytettiin verohallinnon rekisteritietoja vuosilta 1970-2012.
(Outi Sirniö: Constrained life changes: intergenerational transmission of income in Finland. Helsingin Yliopisto 2016)
Lue myös: Työtön yksinhuoltajaäiti on liian yksin ja
Heikki Hiilamo: Uusi sota köyhyyttä vastaan
Hiilamon mukaan köyhyys ja huono-osaisuus periytyy, sillä heikossa asemassa olevien perheiden lapset jäävät usein ilman kunnon koulutusta ja ammattia.
Vähän koulutetuilla vanhemmilla on pienemmät tulot, he vastaavat useammin yksin lasten kasvatuksesta ja ovat keskimääräistä nuorempia. Suomessakin köyhyyden poistaminen edellyttää lasten sosiaalisten taustojen erojen tasoittamista. Tehtävä on vaikea, sillä erot lasten oppimistuloksissa syntyvät osin jo ennen syntymää ja usein vain vahvistuvat kouluaikana.
Lasten vanhempien resursseja tulisi lisätä, jotta lasten syrjäytyminen ja mahdollisesti syrjäytymistä seuraavat sairaudet voidaan ennalta estää. Jos nuoret naiset, köyhät ja siis sosioekonomiselta asemaltaan huonosti voivat, saavat nuorena lapsia he tarvitsevat yhteiskunnan apua "mahdollisuuksien tasa-arvoistamiseksi". Koulutetut "uraputkinaiset" alkavat hankkia lapsia usein vasta sitten, kun se on jo liian myöhäistä, mikä ei ole yhteiskunnan kannalta tai lasten ja heidän vanhempiensa kannalta suotavaa.
Toivottomuus, mahdollisuuksien puute ja sitä seuraava masennus aiheuttaa psykosomaattisia sairauksia, lääkkeiden väärinkäyttöä ja esim. alkoholin väärinkäyttöä psyyken lääkkeenä. Selvää lienee se, että vanhempien tai vanhemman toivottomuus periytyy ja tulee myöhemmin näkymään lasten syrjäytymisenä, elämänhallinnan puutteena.
Netistähän sekin löytyy: "Toivottomuuden arviointiasteikko (.pdf) - Perhe- ja verkostokeskus"
www.perhejaverkostokeskus.fi/tiedostot
Liite 5: Toivottomuuden arviointiasteikko. Sieltä voit katsoa, onko tilanteesi:
- ei merkittävää toivottomuutta
- lievää toivottomuutta
- kohtalaista toivottomuuden kokemusta, kohonnut itsemurhavaara
- kliinisesti vakava-asteista toivottomuutta, huomattava itsemurhavaara. Arviointi ja interventiot tarpeellisia.
Mielestäni liian moni suomalainen tekee alkoholin avulla hidasta itsemurhaa. Heitä pitäisi hoitaa kuten muitakin sairaita ja heti sairauden alkuvaiheessa. Mieluummin ennaltaehkäistä.
Just noin, eikä melkein 👍
Olen+pienituloinen+työläinen+ja+työläisperheessä+kasvanut+++60v.+Minulla+on+kaksi+akateemisen+koulutuksen+saanutta+lasta,+joilla+tulot+kuuluvat+10%+parhaimmistoon.+Samoin+on+laita+sisarusteni+lapsilla+ja+veljeni+ovat+yrittäjiä.+Valitettavasti+meillä+ei+ollut+lapsuudessamme+mahdollisuutta+koulutukseen,+ja+tuskin+tarvittavia++edellytyksiäkään.+
Viinaa ja päihteitä on käytetty aina, sitä ei ole kiistäminen, vaan ilmanmuuta varsinkin niiden suurkulutus ja alkoholismi lyhentää elinaikaa, se on itsestään selvää. Mutta on väärin sekoittaa kahta asiaa keskenään, köyhyyttä ja alkoholia, huolimatta siitä että ne kulkevat joskus käsikädessä, silti se vääristää tilastoja, sillä alkoholi ei ole yksin köyhien ongelma, vaan sitä on yhtäpaljon muissa yhteiskuntaluokissa.
Pienituloisia loukkaa se, että heidät laitetaan samaan lokeroon alkohlistien kanssa, joka on aivan eri asia, ja jokaisen normaalilla älyllä varustetun pitäisi se ymmärtää, eikä tarvitsisi olla sen tajuakseen suorittanut ylemmän asteen koulutuksia, vaan ihan vain pienemmälläkin älykkyysosamäärällä kuvittelisi sen luontuvan.
Pienipiruvasempaan pelkää seuraavassa hallituksessa SDP:n nostavan ahneiden pienituloisten eläkeläisten tuloja ja vievän suurituloisten odotettavissa olevat oikeutetut veronkevennykset, ja heidän joutuvan sen takia taloudellisiin vaikeuksiin.
Suurituloiset eivät ole ahneita, he vaan pitävät etuoikeuksistaan kiinni ja luksusluokan elämä on kallista.
Eliitin pitkä odotettavissa oleva elinaika pidentää eläkeaikoja, heidän eläkkeensä ovat suuria ja se vaati enemmän rahaa ja pidempään, joten ei ole missään tapauksessa varaa nostaa ahneiden eläkeläisten pieniä eläkkeitä.
Eläkekatto pitäisi Suomeenkin saada. Suomi on Viron ja Irlannin lisäksi harvoja Eurooppalaisia maita, joissa ei ole eläkekattoa. Useimmissa maissa on joko eläkekatto tai palkkaraja, jona ylittävältä palkan osalta ei eläke kerry. Ruotsissa raja on noin 4 000 euroa.
Suomessa siis maksetaan jättieläkkeitä, ja useat "eläkemiljonäärit" ovat muuttaneet Portugaliin " veropakolaisiksi". Vaikka Suomi ja Potugali solmisivat sopimuksen, että Portugaliin maksettavia eläkkeitä aletaan Suomessa verottaa, niin on siinäkin porsaanreikä, kun eläkkeitä voi nostaa ennakkoon ennen uutta verotuskäytäntöä.
Kun Nokian entinen toimitusjohtaja Stephen Elop tulee eläkeikään (63 vuotta), Suomi maksaa hänelle työeläkettä asuipa Elop missä tahansa.
Lue Kaleva-lehden pääkirjoitus 11.5.2014: Eläkekatto poistaisi ikävän ongelman.
- Nokian entisen toimitusjohtajan saama lähes 6 000 euron kuukausittain työeläke pöyristyttää kansalaisia.
- Kummastus kumpuaa kohtuuttomuuden tunteesta. Suomalaisen kokonaiseläke on keskimäärin 1 549 euroa kuukaudessa, rapiat 4 500 euroa vähemmän kuin Elopilla. Mini ihmettelee, mihin Nokian myynnistä 24 miljoonan euron palkkion kuitannut ja muutenkin kovapalkkainen miljonääri-Elop vielä täkäläistä työeläketta tarvitsee.
- Elopin Nokialla tienaamastaan kuukausipalkasta on tilitetty eläkemaksuja noin 1,18 miljoonaa euroa aivan kuten työntekijät, työnantajat ja hallitus ovat keskenään eläkeratkaisussa sopineet.
- Ylisuuret eläkkeet antavat ikävän kuvan järjestelmän oikeudenmukaisuudesta, vaikka jättieläkkeitä saavia ei kovin monta olekaan.
- Suomessa pitää käydä perusteellinen keskustelu niin sanotusta eläkekatosta, jolla säädellään maksettavan eläkkeen ylärajaa. Katto tarkoittaa, että tietyn summan ylittävästä palkasta ei enää kertyisi eläkettä. Lakimuutos poistaisi nykyisen ongelman.
Ranskassa eläkettä ei kerry 3 090 euroa ylittävältä kk-ansion osalta.
Belgiassa raja on 4 260 euroa, Ruotsissa 4 190 euroa ja Itävallassa 3 790 euroa. "
Suomessa ei ole eläkepalkka- eli eläkekattoa.
Huonoja ovat ne perustelut, että lisäeläkkeet tai itsemaksetut eläkkeet eivät vaikuttaisi ylisuuriin eläkkeisiin tai että jättieläkkeitä saavia on vain niin vähän. Isoja eläkkeitä saavat ovat halunneet rikastua vieläkin enemmän ja muuttaneet "veropakolaisiksi" Portugaliin, vaikka veronmaksukykyä heillä löytyy - sen sijaan ei ole löytynyt isänmaallisuutta tai oikeudenmukaisuutta.
Nuo Suomen päättäjien perustelut ovat heikoiksi havaittuja niissä Euroopan maissa, joissa eläkekatto on ja pysyy. Milloin eläkekatto saadaan Suomeen ja mikä on se hallitus, joka asian hoitaa - oikeudenmukaisesti. Jos päättäjien omat eläkkeet tulevat olemaan niin suuret, että eläkepalkkakatto niitä leikkaisi, eivät "oma lehmä ojassa" päättäjät tule eläkekattoa Suomeen järjestämään. Olisi mielenkiintoista tietää, miten paljon esim. Ruotsin eläkekatto leikkaisi Suomen nykyisten ministereiden ja kansanedustajien omia eläkkeitä tai eläkeyhtiöiden pomojen ylisuuria eläkkeitä.
Aina päättäjät meillä vetoaa siihen miten muissa maissa ja etenkin Ruotsissa, mutta kas kummaa kun ei eläkekatossa?
Kyllä suomalaiset ovat 'kilttejä' kun sallivat tuollaista riistoa...........
Koulttamattomuuden ja työttömyyden periytymistä toistetaan itsestäänselvyytenä kuin uskonnollista mantraa. Se on epä-älyllistä ilman mitään halua nähdä sitä ongelmana puhumattakaan siitä, että sille haluttaisiin tehdä mitään.
Lapsen kouluttamattomuuden syy ei ole vanhempin kouluttamattomuus. Niillä voi olla korrelaatio, mutta syy on muualla. On tutkimuksia, joiden mukaan perheessä opitut arvot vaikuttavat valintoihin. Kun vanhemmat sanovat että pomot on tyhmiärikä työtä kannata tehdä, vika ei ole yhteiskunnan eikä kenkään tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä.
Lapset makaa niin kuin vanhemmat petaa.
Eläkkeen suuruus riippuu palkasta. Meillä on paljon tehtävää palkatasa-arvossa, mutta paljon on tehtykin. Jos verrataan miesten ja naisten eläkkeitä niin miesten on keskimäärin suurempi. Mies ja nainen, joilla on ollut sama palkka saavat saman eläkkeen. Olisi väärin maksaa miehelle pienempää eläkettä koska muilla miehillä on parempi palkka. Ole ehdottomasti samapalkkaisuuden kannattaja, mutta vaikutus eläkkeisiin näkyy viiveellä. Nyt näkyy suurten ikäluokkie arvot ja valinnat.
Kun halusit, että elinaikaodotteen pitää näkyä eläkkeessä, niin samalla palkalla olleen miehen eläkkeen pitäisi olla suurempi kuin naisen. Tämä on vain seuraus sinun ajatuksestasi.
Voidaan joissakin tapauksissa, laskea köyhyyden ja työttömyyden periytyvän, mutta sitäkään ei pidä tosiaan yleistää, ja osoittaa syyttävällä sormella köyhiä ja työttömiä. Suurin syyllinen työttömyyteen on rakennemuutos, robotit, fuusiot ja se, että yhä enemmän teetetään töitä pienemmällä porukalla, ja ei oteta eläköityvien tilalle uusia. Viimeksi mainittu lisää ahneiden yritysten kannattavuutta jonkin aikaa, mutta kostautuu myöhemmin, ja se tulee lopulta kalliimmaksi, kuin aikaisemmat säästöt.
Se, että köyhyys ja työttömyys on ongelma, jolle pitäisi oikeasti tehdä jotain, muuta kuin kurjistaa heidän tilannettaan entisestään. Ensinnäkin olisi lopetettava heidän ainainen vertaamisensa työtävieroksuviin alkoholisoituneisiin taivaanrannan maalareihin, joita väistämättä taustasta riippumatta mahtuu heihin. Osa on lopullisesti syrjäytyneitä, ja heitä ei enää kukaan niskoilleen ottaisi, tai heille työtä tarjoaisi. Syrjäytymisen ehkäisy olisi ensiarvoisen tärkeää näissä, ja ihmisiä ei saisi vaikeuksien tullen ahdistaa nurkkaan, vaan kannatella vaikeuksien yli, sillä sen ansiosta useat pelastautisivat ja se katkaisisi pahoinvoinnin siirtymisen seuraaviin sukupolviin. Syrjäytyneille olisi tarpeen jonkun moinen neuvolajärjestelmä, jossa heidän tilanteitaan kartotettaisiin yksilöllisesti ja pyrittäisiin löytämään heille jokin toimiva ratkaisu.
Pointti olisi se, että kun todennäköisyyslaskelman mukaan pienituloisemmat elävät lyhyemmän elämän, niin heidän pieni eläkkeensä lyhyempi eläkeaika säästää eläkeläismenoja, kuin taas hyvätuloiset saavat isoja eläkkeitä, ja se tulee varsin kalliiksi, sekä kaiken kukkuraksi heidän eläkeaikanasa on pitkä, joka rasittaa seuraavien muiden verotaakkaa, sekä eläkevaroja.
Olisikin oikeudenmukaisempaa jos isotuloisten eläkkeitä leikattaisiin jo ihan elinaikaodotteen vuoksi, kuin myös sen, että pienituloisimmat saisivat hieman hyvitystä siitä, etteivät ehdi saamaan edes sitä pientä eläkettä, yhtä pitkään, ja jotta ehtisivät saamaan sen itse maksaneen osuuden takaisin, jottei sekin mene isotuloisten hyväksi, kuten yleensä kaikki näinäaikoina.
Eläkkeet+maksetaan+verovaroista+95+prosenttisesti.+Parhaiten+tienaava+30%+maksaa+90%+veroista.+
THL:n (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos) erikoistutkija Tiina Ristikari on tutkinut Sitran neuvonantajan Petri Hillin kanssa lapsuuteen liittyviä syrjäytymistä ennakoivia riskitekijöitä. Jos nuorten syrjäytymisen syyt kiinnostavat ja mutu-tieto ei riitä, lue netistä artikkeli "Nuorten syrjäytyminen käy myös yhteiskunnalle kalliiksi". Julkaistu 11.01.2018.
- Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä jo lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.
Suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy varmasti tunnistamaan tuen tarpeessa olevat perheet, mutta vastataanko heidän tuen tarpeeseen riittävillä resursseilla ja oikea-aikaisesti", kysyy THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl, yksi tutkimuksen tekijöistä.
- Toinen piikki on nähtävissä murrosiän kynnyksellä. THL:n ja Sitran tutkimus luo kuvan syrjäytymisen yhteiskunnallisista kustannuksista ihmisen elinkaaren mittaan. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että koulutus on paras lääke syrjäytymistä vastaan.
Riskitekijät ovat:
- vanhempien matala koulutustaso
- päihde- ja mielenterveysongelmat
- pitkäaikainen toimeentulotuen tarve
- perheen rakenteessa tapahtuneet muutokset. Mitä useampi tekijä perheessä toteutuu, sitä todennäköisemmin lapsi tarvitsee kasvunsa ja elämänsä aikana erilaisia tukitoimia.
Raportin mukaan peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin.
"Kaikki peruskoulun varaan jäävät eivät syrjäydy tai ajaudu pois työmarkkinoilta. Toisaalta osa heistä aiheuttaa selvästi enemmän kustannuksia kuin toiset", korostaa Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli. - Summa on niminiarvio, sillä tarkastelun ulkopuolelle jää vielä lukuisia kustannuksia, kuten rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset.
THL:n ja Sitran tutkimus pohjautuu Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jonka kohteena ovat Suomessa vuonna 1987 syntyneet.
Sitran tutkimuksen mukaan syrjäytyminen aiheuttaa elinaikana keskimäärin 370 000 lisäkustannukset, jotka voitaisiin minimoida koulutuksella. Koulutus on siis avainasia syrjäytymistä vastaan. Järkevintä olisi kouluttaa jokainen suomalainen ja estää syrjäytymistä erityisesti kahden syrjäytymispiikin aikaan: lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ja ennen murrosikää.
Syrjäytymiskehitystä tutkineet eivät näe "perheessä opittujen arvojen" oleva syrjäytymisen riskitekijöitä, sen sijaan vanhempien kouluttamattomuus on riskitekijä ja lapsen syrjäytyminen alkaa usein jo ensimmäisen ikävuoden aikana.
Suomalaiset ovat tunnetusti ahkeria ja vastuuntuntoisia - jos siihen on mahdollisuus.
Työttömät häpeävät usein työttömyyttään, vaikka se ei ole oma syy, vaan yhteiskunnan rakennemuutos: digitalisaatio, robotiikka, rakennemuutos, globalisaatio jne.
En ole kuullut kenenkään sanovat, että pomot ovat tyhmiä eikä työtä kannata tehdä. Sen sijaan on sanontoja, mitkä kuvaavat suomalaista työmoraalia ja ovat sitä suomalaista ahkeruuden ylistystä: Minkä lapsena oppii sen vanhana taitaa, Työ tekijäänsä kiittää, Työ on miehen kunnia; taito paras tavara, Yrittänyttä ei laiteta, Kenen kenkä kapsaa; sen suu napsaa, Ahkeruus se on ilomme, Ahkeruus kovankin onnen voittaa. Ihmisiä arvostetaan heidän työnsä kautta, eikä nähdä inhimillisinä yksilöinä. Arvoton ei ole yksikään ihminen, työtön tai työllinen.
Syrjäytymistä ei ole nähty yhteiskunnallisena ongelmana, vaan yksilön omana vikana ja häpeänä. Niin sanottuja "luusereita" (myös lapset kiusaavat lapsia) on syytetty ja pilkattu, mikä vain lisää syrjäytymistä ja sen aiheuttamaa ahdinkoa. Pilkkaamiseen on syyllistetty kautta aikojen ja näin pidetty itseä muita parempana: Hiki laiskan syödessä; ahkeran työtä tehdessä, Ei jumalakaan laiskoja elätä, Ei makaavan kissan suuhun hiirikään juokse, Aina on laiska aikomassa; vaan ei työtä tekemässä jne. Köyhiä on siis syytetty köyhyydestä, sen ei ole myönnetty olevan ylisukupolvista ja usein perittyä.
Vanhemmat petaavat lastensa tulevaisuutta niillä eväin, jotka heillä on. Eväät ovat köyhillä ja rikkailla kovin erilaiset. Ylisukupolvinen köyhyys periytyy vähävaraisille kuten myös varallisuus rikkaiden perillisille. Syrjäytymiskehitys voidaan estää monin eri tavoin.
Valtioneuvoston kanslia on julkaissut v. 2013 raportit
"Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus."
"Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? Perheitä ja lapsia tukevien palvelujen tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus".
Nämä raportit" kannattaa lukea netistä.
Erilaisia tutkimuksia on tehty lasten ja nuorten syrjäytymisestä, mutta tutkimusten tulokset eivät näy lainsäädännössä tai kuntien budjeteissa. Ylen uutiset kertoi 24.10.-17 jo 69.000 nuoren pudonneen yhteiskunnan ulkosyrjälle ilman kunnon koulutusta ja työtä.
Olen myös huolissani etenkin lapsiperheistä, jos vanhemmat saavat olla yhtenään varpaillaan, ikäänkuin löyhässä hirressä, saako pitää nyt tälläkertaa työpaikkani, taas kerran tulossa olevissa yt-neuvotteluissa.
Tai tuotannon ulkomaille siirtymisen vuoksi joutuu työttömäksi, ja olet perustanut perheen, rakentanut omakotitalon ja ykskaks sinun edellytetään muuttavan nälkäpalkalla työn perässä maailmanäärin, vaikka perheen tilanne ei sitä sallisi, ja talo oli pitkä iso haave ja työpaikka vakaaksi luultu.
Lapset kärsii ja silloin siitä joudutaan maksamaan pahimmillaan hyvin kallis hinta. Jos tehtäisiin vastuullista politiikkaa, jossa ei olisi pelottelua, uhkailua ja kiristystä, niin sekin jo helpottaisi perheellisten elämää, sikäli mikäli heistä jollakulla kävisi niin ikävästi, että joutuisivat työttömiksi.
Itse näen aktiivimallin ehdot pelotteluna, kiristyksenä ja uhkailuna, (jollet silloin, ja niin, niin sitten käy näin, sekä menetät sen ja sen verran, jos et, jne....)
Työttömyys on ongelma, kun niitä työpaikkoja ei ole kaikille tarvitsijoille riittävästi, sellaisia joilla tulla toimeen, jolla elättää perheen, jolla maksaa kunniallisesti velkansa. Työttömyysjaksot pienentävät tulevaisuudessa myös eläkkeitä, joten sen vaikutukset ovat kauaskantoiset.
Moni raskaita töitä tehnyt kuolla kupsahtaa jo ennen eläkeikää, kun pumppu on joutunut koville ja usein on jouduttu tekemään töitä flunssassa ja puolikuntoisina, joka aiheuttaa sydänlihas - ja muita sydänperäisiä sairauksia. Jos on ollut influenssa tai muu joku muu infektio tai tulehdus, niin ei sitä kauaa ole pystynyt potemaan ja toipilasaika on jäänyt liian lyhyeksi, niin ne on raskaiden töiden isoja vitsauksia ja haasteita.
Yksityisyrittäjillä on se pahinta kun itse sairastuu, siihen joku järjestelmä kehiin.........