Vopijat tavallisesti miäritellääv voemakkaaksi kaahuiksi tahi pelloeksi, jotka kohistuuvat erityssiin kohteesiin tahi tilanteesiin. Niijen katotaa' yllöösä kuuluva' ahistushäerijjöehin, koska niistä kärsiväh henkilöm piäoere on nimenommaa' ahistus -joka siis koetaam pelekona tahi kaahuna .
Vopijoelle o' ominaesta, että ne ovat opittuja tapoja reekoija. Vopija ilimenöö sillon, ku' alum peri' uhkaavaksi tahi pelottavaksi (ahistavaksi) koettu asija tahi tilanne ranshveroejuan, so. siirrrettään t. rojisoejaanj (heejastettaan) samankaltaesiksi koettuihin tilanteesiin tahi asijoehin. Tällöe' alakuperräenem pelon, kaahun tahi ahistukse' aehe suattaa unohtuva ja/ tahi ite pelon, kaahun tahi ahistuksen tunne se' alakuperräestä aeheottajjaa kohtaan tukahutetaan.
Islamohvopijan kohalla alakuperräesenä syynä voe' olla esimerkiksi ankarasti
uskonnollisen koen, ankara' opettajan, vaekeehi' elämänolosuhteehin,
sosijaalise' alemmuuventunteen, työttömyyven, karriutunneem parisuhteen
tms. tuottama ahistus. Ku' alakuperräestä ahistusta ee syystä tahi toesesta
pystytä käsittelemään, ahistus siirretääj johonniin toeseen, alakuperräese' ahistuksen
tahi pelo' aeheottajjaa jollaen tavalla muistuttavvaa' asijaan. Tällä toesella asijalla ee
sinänsä tarvihe olla suoranaesta tekemistä alakuperräese' ahistukse' aeheottajan
kansa. Riittää, että asijanomaenen kokkoo sem muistuttava' alakuperräestä ahistuksen
aeheottajjaa. Perijaatteessa uusj kohe voe' olla käätännöllisesti kahtoem mikä tahansa.
Koska islam ja muslimit ovat viime aekoena olleet paljoj julukisuuvessa esillä
ja aeka monesti hyvinniim pelottavissa yhteyksissä ja ja pelottavalla tavalla esitettynä,
ne ovat jokkii varsil luonteva kohe. Vieraanväriset,-näkköeset, vierasta kansallissuutta
etustaavat ihmiset, oovot kulttuurit tms. voesivat olla yhtä hyvin kohteena .
Jootuvessaan selittämmää' itelleem pelekoosa ratijonalissaatijo) vopijasta kärsivä ehtii sille syitä. Tämä tuas johtaa siihen, että hä' alakoo rojisoija elikkä heejastoo erjlaesija pelekoo selittävijä ominaesuuksija pelekonsa kohteesiin. Lopulta hän suattaa alakaa vihata pelekonsa kohetta ja vieläpä muita asijoeta, jotka hä' yhistää (assosijjoe) tähän kohteeseen. Tällöeh henkilölle on tyypillistä vältellä kanssakäämistä uuvem pelekonsa kohteen kansa. Lyhyellä tähtäemellä tämä välttely vähentää ahistusta, mutta samalla se vahvistaa asijanomaesem pelekoo kohetta kohtaan.
Jos vopija om pitkälle kehittynyt, on tyypillistä, että siitä kärsivä henkilö torjuu voemakkaasti ja aeka monesti vihamielisestikin kaeken sen, mikä voesj olla vastakkasta hänem pelolleen. Vopijasta on sillon tullu keskeene' osa ihmise' itentitteettijä. Samalla siitä on tullu elämee joskus hyvinniiv voemakkaasti rajottava tekijä .
Vopijoeta hoejetaa' aeka monesti varsim menestyksekkäästi käättäätymisterapijalla.
Itejana on, että vopijasta kärsivä henkilö altistettaa' asteettaen ja kontrolloetussa, turvallisessa ympäristössä ahistusta tuottavalle kohteelle tahi tilanteelle.
Esimerkiksi islamohvopijasta kärsivä immeenev voejaan
vietä turvallistel, luotettui' ystäviin keskellä
turvallisseen tilanteeseen, jossa häj jootuu tekemissiin
muslimiin kansa. Kun tätä toestetaam muutaman kerran
hän suattaa rohjeta keskustellakin ja pelot alakaavat
vähitelleh hälävetä. Lopulta hän suattaa kyetä seorustelemaam
muslimiin kansa normaalisti, ilimam pelekoja ja akkressijjoeta.
Hän voe uskaltaatuva käämääm moskeejassakin.
-Mikä ee toki tarkota sitä, että hänestä
itestään tulisj tämän seoraaksena muslimi.
Toesin sannoen, jos terapija onnistuu, assosijatiiviset yhteyvet pelätyn tilanteen tahi asijan, henkilön kokemam pelon tahi ahistuksen ja ite asijan tahi tilanteev välttämisev välillä heekkenöövät ja lopulta hävijävät. Tilalle tulloovat reelistisemmat vasteet kysseeseen tilanteeseen tahi asijaan. Kaekki ennakkolluulot eevät välttämätä hävijä, mutta ite tilanne tahi asija ee ennää aeheota pelekoo ja ahistusta. Se arkipäeväestyy, muuttuu normaaliksi osaksi elämää .
Käättäätymisterapijah huonona puolena pitetään tavallisesti sitä, että kuv vopija on suatu hävijämmää', asijanomaenen suattaa siirtee pelekonsa ja ahistuksensa uuteen kohteeseen. Tämä johtuu siitä, että alakuperräestä, aeka monesti jo unohettuva pelekoo ja ahistusta ee oo käsitelty, jolloin se on kaeke' aekoo potentijjaalisena olemassa.
Varsinaesta sykoterapijjoo pitetään ja varsinniin sykoterapeotit ite pittäävät kestävämpänä ratkasuna. Siinä pyritääm purreotummaa' ite alakuperräeseem pelon ja ahistukse' aeheottajjaan. Ongelmana on, että torjunta suattoo tällöe' olla hyviv voemakasta ja alakuperräene' ahistukse' aeheottaja vaekee löötee. Tästä tuas seoroo, että terapija kestee tavallisesti pitkään ja tulloo kalliiksi - eevätkä tulokset kaekissa tappaaksissa oo kovih hyvijä. Ihetuntemusta toki varsinaenen sykoterapijal lissee ja siten tekköö pelon ja ahistuksen käsittelemiseh helepommaksi. Immeene' oppii sietämmään niitä paremmi' eekä anna niijeh häeritä elämäänsä yhtä paljon ku' aekasemmin.
Kummassakin tappaaksessa on toennäkköestä, että elämäl luatu kaekkijaam paranoo.
Vopijoelle o' ominaesta, että ne ovat opittuja tapoja reekoija. Vopija ilimenöö sillon, ku' alum peri' uhkaavaksi tahi pelottavaksi (ahistavaksi) koettu asija tahi tilanne ranshveroejuan, so. siirrrettään t. rojisoejaanj (heejastettaan) samankaltaesiksi koettuihin tilanteesiin tahi asijoehin. Tällöe' alakuperräenem pelon, kaahun tahi ahistukse' aehe suattaa unohtuva ja/ tahi ite pelon, kaahun tahi ahistuksen tunne se' alakuperräestä aeheottajjaa kohtaan tukahutetaan.
Islamohvopijan kohalla alakuperräesenä syynä voe' olla esimerkiksi ankarasti
uskonnollisen koen, ankara' opettajan, vaekeehi' elämänolosuhteehin,
sosijaalise' alemmuuventunteen, työttömyyven, karriutunneem parisuhteen
tms. tuottama ahistus. Ku' alakuperräestä ahistusta ee syystä tahi toesesta
pystytä käsittelemään, ahistus siirretääj johonniin toeseen, alakuperräese' ahistuksen
tahi pelo' aeheottajjaa jollaen tavalla muistuttavvaa' asijaan. Tällä toesella asijalla ee
sinänsä tarvihe olla suoranaesta tekemistä alakuperräese' ahistukse' aeheottajan
kansa. Riittää, että asijanomaenen kokkoo sem muistuttava' alakuperräestä ahistuksen
aeheottajjaa. Perijaatteessa uusj kohe voe' olla käätännöllisesti kahtoem mikä tahansa.
Koska islam ja muslimit ovat viime aekoena olleet paljoj julukisuuvessa esillä
ja aeka monesti hyvinniim pelottavissa yhteyksissä ja ja pelottavalla tavalla esitettynä,
ne ovat jokkii varsil luonteva kohe. Vieraanväriset,-näkköeset, vierasta kansallissuutta
etustaavat ihmiset, oovot kulttuurit tms. voesivat olla yhtä hyvin kohteena .
Jootuvessaan selittämmää' itelleem pelekoosa ratijonalissaatijo) vopijasta kärsivä ehtii sille syitä. Tämä tuas johtaa siihen, että hä' alakoo rojisoija elikkä heejastoo erjlaesija pelekoo selittävijä ominaesuuksija pelekonsa kohteesiin. Lopulta hän suattaa alakaa vihata pelekonsa kohetta ja vieläpä muita asijoeta, jotka hä' yhistää (assosijjoe) tähän kohteeseen. Tällöeh henkilölle on tyypillistä vältellä kanssakäämistä uuvem pelekonsa kohteen kansa. Lyhyellä tähtäemellä tämä välttely vähentää ahistusta, mutta samalla se vahvistaa asijanomaesem pelekoo kohetta kohtaan.
Jos vopija om pitkälle kehittynyt, on tyypillistä, että siitä kärsivä henkilö torjuu voemakkaasti ja aeka monesti vihamielisestikin kaeken sen, mikä voesj olla vastakkasta hänem pelolleen. Vopijasta on sillon tullu keskeene' osa ihmise' itentitteettijä. Samalla siitä on tullu elämee joskus hyvinniiv voemakkaasti rajottava tekijä .
Vopijoeta hoejetaa' aeka monesti varsim menestyksekkäästi käättäätymisterapijalla.
Itejana on, että vopijasta kärsivä henkilö altistettaa' asteettaen ja kontrolloetussa, turvallisessa ympäristössä ahistusta tuottavalle kohteelle tahi tilanteelle.
Esimerkiksi islamohvopijasta kärsivä immeenev voejaan
vietä turvallistel, luotettui' ystäviin keskellä
turvallisseen tilanteeseen, jossa häj jootuu tekemissiin
muslimiin kansa. Kun tätä toestetaam muutaman kerran
hän suattaa rohjeta keskustellakin ja pelot alakaavat
vähitelleh hälävetä. Lopulta hän suattaa kyetä seorustelemaam
muslimiin kansa normaalisti, ilimam pelekoja ja akkressijjoeta.
Hän voe uskaltaatuva käämääm moskeejassakin.
-Mikä ee toki tarkota sitä, että hänestä
itestään tulisj tämän seoraaksena muslimi.
Toesin sannoen, jos terapija onnistuu, assosijatiiviset yhteyvet pelätyn tilanteen tahi asijan, henkilön kokemam pelon tahi ahistuksen ja ite asijan tahi tilanteev välttämisev välillä heekkenöövät ja lopulta hävijävät. Tilalle tulloovat reelistisemmat vasteet kysseeseen tilanteeseen tahi asijaan. Kaekki ennakkolluulot eevät välttämätä hävijä, mutta ite tilanne tahi asija ee ennää aeheota pelekoo ja ahistusta. Se arkipäeväestyy, muuttuu normaaliksi osaksi elämää .
Käättäätymisterapijah huonona puolena pitetään tavallisesti sitä, että kuv vopija on suatu hävijämmää', asijanomaenen suattaa siirtee pelekonsa ja ahistuksensa uuteen kohteeseen. Tämä johtuu siitä, että alakuperräestä, aeka monesti jo unohettuva pelekoo ja ahistusta ee oo käsitelty, jolloin se on kaeke' aekoo potentijjaalisena olemassa.
Varsinaesta sykoterapijjoo pitetään ja varsinniin sykoterapeotit ite pittäävät kestävämpänä ratkasuna. Siinä pyritääm purreotummaa' ite alakuperräeseem pelon ja ahistukse' aeheottajjaan. Ongelmana on, että torjunta suattoo tällöe' olla hyviv voemakasta ja alakuperräene' ahistukse' aeheottaja vaekee löötee. Tästä tuas seoroo, että terapija kestee tavallisesti pitkään ja tulloo kalliiksi - eevätkä tulokset kaekissa tappaaksissa oo kovih hyvijä. Ihetuntemusta toki varsinaenen sykoterapijal lissee ja siten tekköö pelon ja ahistuksen käsittelemiseh helepommaksi. Immeene' oppii sietämmään niitä paremmi' eekä anna niijeh häeritä elämäänsä yhtä paljon ku' aekasemmin.
Kummassakin tappaaksessa on toennäkköestä, että elämäl luatu kaekkijaam paranoo.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Fopiat tavallisesti ei sunkka määriteläs voimakkaaks kui mun nysse tarttis sano kauhuiks tai peloiks, jotka kohristuvat erityissi kohteissi tai tiätty tilanteissi. niiren katsotaan yleensä kuuluvan ahristushäiriöihin, koska niist kärsivän henkilön pääoire o simmottos sit vaa nimenomaan ahristus -–joka siis koetaan pelkona tai kauhuna.
fopioil o ominaist, mahtaks sitä sanokka kehrata et he ovat opittui tapoi reakoira. Totanoi fopia ilmenee silloin, ku alun perin uhkaavaks tai pelottavaks ahristavaks) koettu kyl mar sit assja tai vai kummottos tilanne transferoiraan, so. siirrretään t. ja nii om mone muukki sanonu rojisoiraanj simmottos sit vaa heijastetaan) samankaltaisiks koettuihin mahtaks sitä sanokka kehrata tilanteissi tai asioihin. Tällöin nimpal mukavast alkuperäine tiätty pelon, kauhun tai ahristuksen aihe sem pare vaa saattaa kyl mar sit unohtuu ja/ tai itse pelon, kauhun tai ahristuksen tunne sen alkuperäist aiheuttajaa kohtaan tukahrutetaan. islamofopian kohral alkuperäisenä syynä voin ol esimerkiks ankarasti uskonnollisen korin, ankaran opettajan, vaikeiren elämänolosuhteiren, sosiaalisen alemmuurentunteen, tyättömyyren, kariutuneen sem pare vaa parisuhteen tms. tuattama nimpal mukavast ahristus. Simmottos sit vaa ku alkuperäist ahristust ei syyst kui mun nysse tarttis sano tai toisest pystytä käsittelemään, ahristus siirretään johonki toisse, alkuperäisen mahtaks sitä sanokka kehrata ahristuksen tai pelon aiheuttajaa jollain taval muistuttavaan asiaan. Täl toisel asial ei
sinänsä tarvitse ol sem pare vaa suaranaist tekemist alkuperäisen ahristuksen aiheuttajan kans. Riittää, et asianomaine kokee sen muistuttavan alkuperäist ahristuksen aiheuttajaa. Periaattees uusi kohre simmottos sit vaa voin ol simmottos sit vaa käytännöllisesti katsoen mikä täsä ny tahansa. kyl mar sit koska islam ja muslimit ovat viime aikoina olleet paljon julkisuures esil mahtaks sitä sanokka kehrata
ja usein hyvinki pelottavis yhteyksis ja ja pelottaval taval esitettyinä,
ne ovat simmottos sit vaa eräs varsin luanteva kohre. Vieraanväriset, näköiset, ja nii om mone muukki sanonu vierast kansallisuut
erustavat ihmiset, nimpal mukavast ourot kulttuurit ei mar tms. voisivat ol mut kumminki yhtä hyvin kohteina. sem pare vaa
joutuessas selittämään itselles pelkoas rationalisaatio) fopiast kärsivä etsii sil syitä. Tää taas johtaa siihen, et kui mun nysse tarttis sano se alkaa rojisoira eli heijastaa erilaissi pelkoa vai kummottos selittäviä ominaisuukssi pelkos kohteissi. Lopult se saattaa alkaa vihata pelkos kohret ja tiätty vieläpä muit asioit, jotka se yhristää assosioi) tähän kohteesse. Tällöin henkilöl o tyypillist vältel kanssakäymist uuren ei sunkka pelkos kohteen kans. Lyhyel tähtäimel tää välttely vähentää ahristust, ja nii om mone muukki sanonu mut samal hän vahvistaa tiätty asianomaisen mut kumminki pelkoa kohret mahtaks sitä sanokka kehrata kohtaan.
jos fopia o pitkäl kehittyny, o tyypillist, mut kumminki et siitä kärsivä henkilö torjuu simmottos sit vaa voimakkaasti simmottos sit vaa ja usein vihamielisestiki kaiken sen, mikä vois ol vastakkaist häne pelolles. Totanoi fopiast o silloin simmottos sit vaa tullut keskeine osa ihmisen irentiteettiä. Samal siitä o tullut elämää joskus hyvinki voimakkaasti rajoittava tekijä.