Vesitornin valmistuttua kesäkuussa 1955, vedenpuhdistamon rakentamista ei oltu vielä aloitettu, vaan vesi johdettiin torniin puhdistamattomana joen rantaan lähelle tulevaa puhdistuslaitosta rakennetusta pumppaamosta. Vesitornin rakennusaikaan tehtyä 200 mm putkiyhteyttä hyödynnettiin puhdistamon valmistuttua.
Ennen veden puhdistamista vesi siis pumpattiin Lieksanjoesta ja johdettiin niihin talouksiin, joissa oli jo vesiputkisto valmiina ja vesiverkosto ulottui taloon saakka. Lavantautiepidemia oli 50-luvulla tuttua Lieksassa. Lieksanjokea käytettiin tuolloin myös viemärinä. Vehkalammesta alkunsa saanut Muhelinpuro toi veteen lisämausteensa.
Urheilukentän viereen rakennetun vedenpuhdistuslaitoksen ansiosta juomaveden laatu parani huomattavasti ja lavantautitapaukset saatiin loppumaan.
Ennen puhdistamon valmistumista, Lieksanjoen veden laatu ei ollut todellakaan parasta mahdollista. Kunnollista juomavettä saatiin talouksiin omakotitalojen pihoihin rakennetuista rengaskaivoista tai kuljetettiin muista vastaavista kohteista tai lähteistä.
Minä sain Lieksassa ensimmäiset juomaveteni 40-luvun lopulla Lieksan rautatieaseman veturitallin vesipostista.
Wanha lieksalainen ja Lieksan juomavesi
57
2254
Vastaukset
- krääh.kauheeta
Krääh, vai on lieksalaisille juotettu vielä 1950-luvun lopulla suoraan jokivettä. Ei mikään ihme jos tuon vuosikymmenen lopulla raivosi lavantautiepidemia. Liekö saatu suolinkaisia ja muitakin matoja elimistöön Nokian malliin. Mutta on vaiettu visusti. Sen ajan lääkärit tuon varmaan tiesivät mutta eivätpä paljon puhelleet.
Bakteereiden eliminoimiseksi Lieksan vesilaitoksella, joksi pintavesipuhdistamoa nimitettiin, ruvettiin käyttämään erilaisia kemikaaleja, kuten ammoniumsulfaattia, soodaa ja natriumbikarbonaattia. Aktivoitu vesilasi eli natriumsilikaatti otettiin ensimmäisen kerran käyttöön saostuksen apuaineena Suomessa Lieksan vesilaitoksella vuonna 1957. Vedenkäsittelyssä käytettiin pääasiassa kuitenkin kloorausta. Monet vanhemmat ihmiset muistavat yhä kloorauksesta veteen tulleen maun ja hajun. Haju on tuttu uimahalleista. Varsinainen veden karkea puhdistus tapahtui hiekkasuotimissa.
- ukko-ikivanha
Onkos tämä puhdistamo nykyään enää missään käytössä, onko varalaitoksena vai purettu laitteistot ?
ukko-ikivanha kirjoitti:
Onkos tämä puhdistamo nykyään enää missään käytössä, onko varalaitoksena vai purettu laitteistot ?
Puhdistamo lienee nykyään välipumppaamona Lieksan keskustaajaman jakelualueelle. Lieksan Vedellä on useita jakelualueita, joille vettä pumpataan useilla pohjavesialueilla olevista vedenottamoista. Lisäksi veden tarvitsijoita ovat monet vesiosuuskunnat.
- tarpeetonta.törkyä
Luuletko, että viestisi on jotenkin hauska tai palstan arvoa nostava? Viestissäsi ei ole minkäänlaista asiaa eikä se ole rakentavaa keskustelua. Poistaa joutaa ala-arvoinen häirintäsi.
- Laadunvalvoja
Tällaiset sadut ei luukku tänne saduilla on oma osio. Ilmo tehty Poistoon.
- klooriaa
Ethän vain ollut se pääpumppu silloin siellä Urheilukadun päässä, kun kikkarekokkareet ruskeina eksyivät raakaveteen?
- paskanavalui
klooriaa kirjoitti:
Ethän vain ollut se pääpumppu silloin siellä Urheilukadun päässä, kun kikkarekokkareet ruskeina eksyivät raakaveteen?
Kyllä se Laadunvalvoja oli.
- pienipellavapää
Veturitallin vettä sain minäkin elämäni alussa😊
Minä muutin eräältä syrjäkylältä Partalanmäelle 70-luvulla. Silloin oli tuo vesi juuri tuota kloorattua. Sen kyllä heti noteerasin, ja hyi helskutti sitä makua oman kaivon veden makuun verrattuna. Muistaakseni silloin oli puhetta ”kylillä” että Lieksanjoen eteläpuolella saavat nauttia paremmasta vedestä. Nyt raakavesi tulee tietääkseni koko kaupunkiin, ainakin taajaman osalta, jostakin Hämeenjärven suunnalta sitä kaivettua putkikanavaa myöten tienumero 524 vierellä. Korjatkaa jos olen hakoteillä, en ole nyt tätä jaksanut ja ehtinyt tarkistaa lähteistä, jotka olisivat kyllä toki käytettävissä.
Nykyisin olen veden suhteen täysin omavarainen. Ja aion pysyä. Voi kun saisin sähköntuotonkin omavaraiseksi. Suunnitelmia on, mutta ovat vielä Pajulahtelaisella ”man oil" tasolla;)
”Laadunvalvonta” voisi valvoa joskus omaakin laatuaan ja tutustua tarkemmin historiaan. Pienenä vinkkinä.
https://www.youtube.com/watch?v=M2xMqUoY-zw- raikastavettä
Lieksaan tulee vettä ainakin Nurmijärveltä Puuruun alueelta ja Nälämöstä Hattuvaarantieltä noin kilometrin päästä! On ihan huippulaatuista vettä molemmat!
- Vinkulavonkula
Hyvä kun on puhtaat lähteet raakaveteen nykyisin. Oikeus on jokaisella puhtaaseen raakaan veteen ja sananvapauteen. Mielipiteitten harmaat alueet ovat turhan tarkasti nykyisin tapetilla. Medialla ei ole puhtaita papereita. Ei millään. Case on monin tavoin tälläkin palstalla intresantti. Vesi on kuitenkin tärkein, että ei jano pääse yllättämään. Onhan se törkeää, jos poliittisesti ryhdytään kähmimään suuresti valtamedian suhteen. Pitäisikö olla jotain mieltä, että saa puhdasta vettä kohta Lieksan vesitornista?
Kyllä siinä sitten jano yllättää, tuplawiskiä kaipaa;)
Mutta hyvä kun nyt ei enää ole Lieksan vesitornin vedessä enää todennäköistä paskaa.
Suloinen yhteisymmärrys on vaikeaa.
Meillä oli onneksi oma kaivo, mutta lavantauti tuli äitiini, kun oli käymässä kylällä eräällä tuttavalla, ja joi siellä pari lasia kylmää vettä kesällä.
Oli aika paha tauti ja kesti monta viikkoa.- kai-nekin-kipeiksi
Kai sen tuttavan koko perhe sairastui myös ?
- kylän.nimi
Millä Lieksan lukuisista kylistä hän kävi ?
kylän.nimi kirjoitti:
Millä Lieksan lukuisista kylistä hän kävi ?
Kun siihen aikaa käytiin kylällä, niin tarkoitettiin Lieksan kauppalaa.
Luulenpa, että Kamuttaja tarkoitti kylällä juuri Lieksan kylää, josta tuli kauppala vuonna 1936. Kun jostakin Pielisjärven maaseututaajamasta, esimerkiksi Vuonislahdesta lähdettiin kylälle, tapahtumalla tarkoitettiin noihin aikoihin Lieksan kylälle lähtöä. Lieksa oli Pielisjärven keskuspaikkana kylä, kirkonkylä tai pelkkä kirkko. "Mänikköön tuo Tahvo tuas kylälle (kirkonkylälle, kirkolle) rahojjaan tärvveemmään?"Jos Vuonislahdesta lähdettiin vaikkapa Kelvälle tai jollekin naapurikylälle, silloin kylän nimi mainittiin. "Lähempä tästä pisttäytymmään Kelevällä Aakustin luona".
Ihan oikein, näinhän se oli.
Jos lähti käymään kylällä, se tarkoitti Lieksassa käyntiä ennen kuin Lieksa ja Pielisjärvi yhdistyivät.
Sanontaa käytettiin yhdistymisen jälkeenkin kun mentiin entisen kauppalan alueelle.
Se kyläkin jakaantui kahtia, oli Yläkylä ja Alakylä.
Mitenkähän se oli, muistanko oikein, että vesitornin rakennustyömaalla oli muutama unkarilainen töissä valun asiantuntijana.
Kysymyksesi on mielenkiintoinen. Louhin hieman arkistojani ja löysin Lieksan vesitornin rakennusvaiheista seuraavanlaista tietoa.
Vuonna 1955 valmistuneen vesitornin kustannusarvio oli 27 miljoonaa markkaa. Se on suunnitellut Oy Yleinen Insinööritoimisto, joka toimi myös tornin urakoitsijana. Konstruktiosuunnitelmat on laatinut Insinööritoimisto Y. Pitkänen. Vastaavana rakennusmestarina toimi Arvo Anttila.
Tornin runko on valmistettu liukuvalumenetelmällä, joka perustuu hydraulisesti liikutettavan muotin käyttöön ja betonin valamiseen kerroksittain siten, että pohjimmaisten kerroksien kovettuessa niiden pinnalle voidaan vielä lisätä betonia ilman saumojen muodostumista. Näin muottia voidaan liu'uttaa ylöspäin uusien kerrosten valmistuessa ja työ etenee yhtäjaksoisesti jo kovettuneen betonin kannatellessa muottia ja ylle valettavia betonikerroksia. Liukuvalussa muottia on siirrettävä koko ajan sopivalla nopeudella, että alemmat kerrokset eivät romahda, mutta valupinta ei pääse myöskään tarttumaan muottiin ja aiheuttamaan repeämiä.
Liukuvalumenetelmää on käytetty maailmalla yli 100 vuotta, mutta Suomessa vasta 50-luvulta alkaen. Koska Lieksan vesitorni on ensimmäisiä tällä menetelmällä tehtyjä torneja Suomessa, on hyvinkin mahdollista, että ulkomaista asiantuntemusta on työmaalla tarvittu. Tästä ei tosin tiedostoissani ole mainintaa.
Liukuvalumenetelmän on edelleen käytössä ja vasta valmistuneelle Äänekosken sellutehtaalle valmistui savupiippu, jonka korkeus on 120 metriä ja halkaisija 12,4 metriä. Kaksi ja puoli kertaa Lieksan vesitornin korkuinen piippu! Se on uusi maamerkki Äänekoskella.Minun merkintöjen mukaan silloin sanottiin, että se oli Suomen ensimmäinen.
Silloin oltiin Lieksassa edelläkävijöitä.
Unkarilaisia ihmeteltiin kuin "ulkomaan eläviä".
He puhuivat venäjää, ja tulkkina oli eräs Karjalan siirtolainen, jonka nimeä ei minulla ole.kamuttaja kirjoitti:
Minun merkintöjen mukaan silloin sanottiin, että se oli Suomen ensimmäinen.
Silloin oltiin Lieksassa edelläkävijöitä.
Unkarilaisia ihmeteltiin kuin "ulkomaan eläviä".
He puhuivat venäjää, ja tulkkina oli eräs Karjalan siirtolainen, jonka nimeä ei minulla ole.On hyvin mahdollista, että Lieksan vesitorni oli lajissaan ensimmäinen Suomessa kyseisellä valumenetelmällä rakennettuna. Tällainen tieto minullakin on, mutta en voi tietoa vahvistaa.
- Olen.Kamuttaja
No nyt kerron mitä minulla on arkistossa tuosta.
Siellä oli 4 miestä Unkarista liukuvalun asiantuntijoina ja mestareina.
He olivat koko valun, ja sen jälkeen he palasivat takaisin Unkariin.
Miehille ei maksettu palkkaa, vaan heidän palkkansa meni johonkin ministeriön tilille, tietoa ei ole, minne sieltä meni.Taas sama juttu, ei antanut omalla nimellä, vaan vaati uudestaan kirjautumisen.
Minä tuon ylemmän tuossa kirjoitin.- En.ymmärrä
kamuttaja kirjoitti:
Taas sama juttu, ei antanut omalla nimellä, vaan vaati uudestaan kirjautumisen.
Minä tuon ylemmän tuossa kirjoitin.Kuka sinä oikeasti olet ihan hirvittävä ajatus tuli mieleen
- Iiiiuui
Se on joku avohoito potilas
- pusta
Olitko töissä vesitornin rakennuksella ehkä konttorissa kun tiesit unkarilaisten palkanmaksun?
- Laaduntarkkailija
pusta kirjoitti:
Olitko töissä vesitornin rakennuksella ehkä konttorissa kun tiesit unkarilaisten palkanmaksun?
Etkö sinä ja muut ymmärrä että wanhalieksalainen ja kamuttaja on sama tyyppi joka vain vaihtelee nikitä
Riippusillan kupeessa Partalanmäeltä päin mennessä vastarannalla vasemmalla puolella oli ulkohuone josta tarpeet tippuivat suoraan vanhaan jokiuomaan. Tästä oli kuvakin Lieksan Lehdessä joskus -60 luvun loppupuolella. Pitäisiköhän lomalla käydä konttorilla selaamassa vanhoja lehtiä niin asia varmistuisi. Mahtaako kukaan muistaa?
Uskon, että kirjoittamasi pitää paikkansa. Tiedän Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitoksista 60-luvun loppupuolelta laitoksilla harjoitelleena, että laitoksien vessan jätteet solahtivat suoraan Lieksanjokeen. Sitä en muistanut tarkistaa, minne joutuivat Lieksankosken laitoksen viereisen päivystäjien asuntojen vessojen tuotokset. Luultavasti jokeen nekin suoraan. Muistelen kuulleeni 90-luvulla silloiselta Pankakosken tehtaan rakennusmestari Pulkkiselta, että keräilysäiliöt rakennettiin molemmille vesivoimalaitoksille joskus 80-luvulla.
- hähähähähäää
On ne ainakin kahvinporoissa säästäneet kun on vesi ollut jo valmiiksi ruskeaa!
Lieksan Lehti kirjoitti 17.12.1954 ilmestyneessä numerossaan vesitornissa sattuneesta tulipalosta, joka oli syttynyt "koksikammiota ulos vietäessä, jolloin koksia saattoi pudota lautaseinän väliin aiheuttaen tulipalon. Vahingot rajoittuivat siihen, että muutama neliömetri lautaseinää joutui tulen saaliiksi". Asiaa kommentoi lehdessä rakennusmestari Arvo Anttila.
Lieksan Lehden päätoimittajana toimi Matti Kilpeläinen.- Petra.Jaatinen.insinööri
Melko tietäjiä ja ”veitikoita” olette.
Onko tämä totta, ja miten? Vai miten se menee? Onko Lieksa ainoa, joka on painiskellut puhtaan veden kanssa?
”Vesi yhdistää, sillä veden tarve on kaikille ihmisille yhteinen. Niin on myös tarve tehdä yhteistyötä hyvän veden saamiseksi. Erilaisia kunnallisia yhteistyöhankkeita ja ylikunnallista yhteistyötä on Suomessa ollut jo useita vuosikymmeniä, mutta aidosti alueellisesti toteutettuja kuntien laitoksista yhdistettyjä vesihuoltolaitoksia oli ennen vuotta 2007 vain yksi, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy eli lyhyemmin HS-Vesi. Se perustettiin vuonna 2001. Vesihuollon ratkaisut usein ennakoivat – ja tasoittavat osaltaan tietä – kuntarakenteen muutoksia. Näin kävi Hämeenlinnan seudullakin, kun vuoden 2009 alussa Hämeenlinnan kaupunkiin yhdistettiin Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos. Kuntien valtuustot tekivät asiasta päätökset 26. marraskuuta 2007. Mukaan kuntaliitokseen toivottiin myös Hattulaa ja Janakkalaa, mutta molemmat päättivät jäädä liitoksen ulkopuolelle.”
Janoinen ja tyhjä tynnyri, kaikin tavoin, on koliseva. Jos kuka jaksaa lukea tämän kokonaan, on jo aika viisas kokonaisuutensa janossaan. Minä janoan tietoa ja aikaa. Rehellisesti. Sitä tietoa saa osaksi tältä palstalta. Kiitos asiallisten jaksajien.
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65699/978-951-44-8409-4.pdf?sequence=1 Todella laaja-alainen ja valaiseva historiateos valokuvineen vesihuollon kehityksestä Hämeenlinnan alueella. Pienikokoisen Lieksan kauppalan vesiputkisto- ja viemärityöt aloitettiin vasta 1950-luvun alkupuoliskolla ja hyvin pienellä keskustan alueella. Lieksaa ympäröivän Pielisjärven kunnan asukkaiden vedensaanti sai odottaa toteutustaan vielä kymmeniä vuosia.
Teoksen sivulla 80 on pari valokuvaa puulankuista valmistetusta vesiputkesta. Tiedän Lieksassa olevan käytössä vielä ainakin yhden puisen vesiputken. Se on halkaisijaltaan noin 150 cm ja sen kautta johdetaan raakavesi Pankakosken kartonkitehtaaseen tehtaanlahdesta. Putken suu on varsin matalalla ja putken päällä ovat painot ovat joskus keväisin näkyvissä lahden vedenpinnan ollessa alimmillaan. Putken suulla on välppä suurempien roskien menon estämiseksi veden mukana. Putki lienee rakennettu 1950-luvulla, jolloin sen yläpuolella sijaitseva patotie pysäköintialueineen on rakennettu. Lähempänä tehdasta oleva putken osuus on uusittu myöhemmin halkaisijaltaan 90 cm rautaputkella.- ves.vänskä
Hei kuka tietää mikä mies oli Ves-Vänskä, liittyykö hän jotenkin vesitorniin ja vesihuoltoon.
Ves-Vänskä eli Teuvo Vänskä ei liittynyt kumpaankaan mainittuun. Hän oli Pohjois-Karjalan Uittoyhdistyksen piiripäällikkö. Liittyyhän sekin työ veteen!
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Ves-Vänskä eli Teuvo Vänskä ei liittynyt kumpaankaan mainittuun. Hän oli Pohjois-Karjalan Uittoyhdistyksen piiripäällikkö. Liittyyhän sekin työ veteen!
Hänellä oli pari isokoista poikaa V.... ja E....
Jälkimäinen pelasi Hurtissa kiekkoa, ja lähti myöhemmin Kyprokselle.
Toisesta en muista enkä viitsi kaivella arkistoja.kamuttaja kirjoitti:
Hänellä oli pari isokoista poikaa V.... ja E....
Jälkimäinen pelasi Hurtissa kiekkoa, ja lähti myöhemmin Kyprokselle.
Toisesta en muista enkä viitsi kaivella arkistoja.Veljeksiä on myös kolmas T.... ja heillä yksi sisar. Lähemmin en lähde heistä palstalla kertomaan.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Veljeksiä on myös kolmas T.... ja heillä yksi sisar. Lähemmin en lähde heistä palstalla kertomaan.
No joo, olet oikeassa, sillä mieleen tuli vain nämä kaksi veljestä jotka tunsin paremmin.
Niin kyllähän minä heidätkin jotenkin tunsin, mutta en niin hyvin, E oli oikein hyvä tuttava joskus.- suvussa.vänskiä
kamuttaja kirjoitti:
No joo, olet oikeassa, sillä mieleen tuli vain nämä kaksi veljestä jotka tunsin paremmin.
Niin kyllähän minä heidätkin jotenkin tunsin, mutta en niin hyvin, E oli oikein hyvä tuttava joskus.Kyllä Lieksassa on asunut monia Vänskiä ja asuu vieläkin onkos joku niitä samoja. Onko se vanha Lieksa<lainen suku vai evakkoja. Suvussa just selvitellään taustoja tietääkö joku vanhoja Vänskiä. Esimerkiksi palstan tietäjät kuten Wanhalieksalainen tai Kamuttaja tai kuka hyvänsä.
suvussa.vänskiä kirjoitti:
Kyllä Lieksassa on asunut monia Vänskiä ja asuu vieläkin onkos joku niitä samoja. Onko se vanha Lieksa<lainen suku vai evakkoja. Suvussa just selvitellään taustoja tietääkö joku vanhoja Vänskiä. Esimerkiksi palstan tietäjät kuten Wanhalieksalainen tai Kamuttaja tai kuka hyvänsä.
Lieksassa on useita Vänskä -sukuja, jotka eivät ole ainakaan läheistä sukua keskenään. Evakkoja Vänskät eivät ole, vaan suvut ovat kulkeutuneet lännestä myös itäiseen Suomeen.
Nimi Vänskä tulee ruotsalaista tarkoittavasta sanasta 'svenske'. Muoto Suaenska on löytynyt asiakirjoista v. 1422 Saltvikissä ja muoto Swenske v. 1462 Inkoossa. Muita muotoja: mm. Suenske, Svänskä, Swänsk, Swensk, Wänskä (asiakirjoissa v. 1645), Swänskätär, Vänskätär, Wänskejnen eli Wändskässon. Nimi muuttui suomalaisalueilla muotoon Vänskä.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet (2000)
Nissilä: Suomen Karjalan nimistö (1975)wanha_lieksalainen kirjoitti:
Lieksassa on useita Vänskä -sukuja, jotka eivät ole ainakaan läheistä sukua keskenään. Evakkoja Vänskät eivät ole, vaan suvut ovat kulkeutuneet lännestä myös itäiseen Suomeen.
Nimi Vänskä tulee ruotsalaista tarkoittavasta sanasta 'svenske'. Muoto Suaenska on löytynyt asiakirjoista v. 1422 Saltvikissä ja muoto Swenske v. 1462 Inkoossa. Muita muotoja: mm. Suenske, Svänskä, Swänsk, Swensk, Wänskä (asiakirjoissa v. 1645), Swänskätär, Vänskätär, Wänskejnen eli Wändskässon. Nimi muuttui suomalaisalueilla muotoon Vänskä.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet (2000)
Nissilä: Suomen Karjalan nimistö (1975)Siellä oli toinenkin "Vesi Vänskä", mutta häntä ei kutsuttu sillä nimellä.
Joessa oli siinnä uimalaitoksesta vähän ylöspäin sulkupuomi, johon sumat pysäytettiin ja koottiin.
Puomia avattiin tarpeen mukaan, ja siinnä avaajana (vahtina) oli Paavo Vänskä.
Hänellä oli siinnä puomien sivussa pieni vahtikoju, jota sanottiin Puavon pömpeliksi.
Siinnä hän vietti melkein koko kesän, ja availi puomia tarpeen mukaan.
Talvitie kulki aivan pömpelin vierestä, ja sitä myöten ajettiin hevosellakin.
Vänskän Puavo oli hyvin pieni mies, vähän yli 150 cm, mutta mukava ja puhelias.
Tunsin hänet hyvin, ja kävin kylässä joskus hänen kotonaan, joka oli myös hyvin pieni mökki, ehkä noin 10 m2, ja korkeus ehkä 180 cm (sisältä).
Ulkoseinät oli päällystetty päreillä.kamuttaja kirjoitti:
Siellä oli toinenkin "Vesi Vänskä", mutta häntä ei kutsuttu sillä nimellä.
Joessa oli siinnä uimalaitoksesta vähän ylöspäin sulkupuomi, johon sumat pysäytettiin ja koottiin.
Puomia avattiin tarpeen mukaan, ja siinnä avaajana (vahtina) oli Paavo Vänskä.
Hänellä oli siinnä puomien sivussa pieni vahtikoju, jota sanottiin Puavon pömpeliksi.
Siinnä hän vietti melkein koko kesän, ja availi puomia tarpeen mukaan.
Talvitie kulki aivan pömpelin vierestä, ja sitä myöten ajettiin hevosellakin.
Vänskän Puavo oli hyvin pieni mies, vähän yli 150 cm, mutta mukava ja puhelias.
Tunsin hänet hyvin, ja kävin kylässä joskus hänen kotonaan, joka oli myös hyvin pieni mökki, ehkä noin 10 m2, ja korkeus ehkä 180 cm (sisältä).
Ulkoseinät oli päällystetty päreillä.Vielä Puavosta hieman.
Hän oli taitava puuseppä, ja teki talvella kaikenlaista.
Meilläkin oli hänen tekemänsä piironki.
Lieksassa sattui 50- luvun alussa vesijohtotyömaalla paha onnettomuus aivan Pielisentien varrella.
Neljä miestä oli kaivannon pohjalla, jolloin ympäröivä maa sortui heidän päälleen.
Heidät saatiin pian pelastettua, mutta yksi kuoli, toinen menetti suurimman osan näöstään, ja kahdelle ei tullut muuta kuin luun murtumia.
Muistaakseni tämä joka näkö kärsi oli Pielisjärveläisiä, ja muut Lieksan miehiä.- Mähkön.mies
Tiedätkö ketään nimeltä tuossa mukana olleita meidän naapurista sanottiin olleen sellaisessa onnettomuudessa asuttiin Mähköllä.
Mähkön.mies kirjoitti:
Tiedätkö ketään nimeltä tuossa mukana olleita meidän naapurista sanottiin olleen sellaisessa onnettomuudessa asuttiin Mähköllä.
Tuo Pielisjärven mies asui tosiaankin Mähköllä.
- loukkaavaa.törkyä
Viesti sisältää sääntöjen vastaista ihmistä loukkaavaa materiaalia. Todella asiaton viesti Lieksan kunnan keskustelupalstalle. Pois erittäin törkeä viesi mahdollisimman pian.
- Isäm.maaliset.heh.heh
Lieksan vedessä on jotakin. Johtuuko Lieksan vedestä Isäm maalliset persu natsit vai onko lirahtanna kusta sekkaan niitä tehessä?
- Anonyymi
Juomavedestäkin on kirjoitettu.
- Anonyymi
Asuin nuorena Lieksassa ja en ole koskaan sen jälkeen juonut niin kloorattua vettä kuin silloin.
- Anonyymi
Ei se vesi ole nykyisin niin kloorattua kuin silloin, koska nyt vesi tulee ihan eri paikasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se vesi ole nykyisin niin kloorattua kuin silloin, koska nyt vesi tulee ihan eri paikasta.
Luojan kiitos, asuin lapsuuteni ja nuoruuteni maaseudulla. Siellä oli kunnon vesikaivo, josta sai hyvää, kylmää ja raikasta vettä. - Kävin v.69-72 Lieksan yhteislyseota. Nyt lopultakin ymmärrän niitä ärsyttäviä ns.koulukiusaajia (näin maalaista kohtaan), nimenomaan silloisen keskustan alueelta olevien oppilaiden taholta = niillä oli kusta päässä ja paskaa suussa . Siis niin heikko oli veden laatu.....
- Anonyymi
Ei lieksassa enää juoda vettä, vain pirkkaa.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli2432233Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!1611458Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt531310- 741075
Tiesitkö? Farmi Suomi Kirsikka Simberg on tämän julkkisnaisen tytär - Katso tyrmäävät mallikuvat!
Oho, aikamoinen ylläri. Tiesitkö?! Kirsikka Simberg on yksi tämän kauden Farmi Suomi -kisaajista. Hänellä ei ole tuttu t31029- 78950
Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni211933Sinua tulen kyllä ikävöimään pitkään nainen
mutta oli pakko tehdä päätös oman mielenrauhan vuoksi. Toivottavasti saat elämältä kaiken mitä haluat.45845Kohta me ei enää nähdä :(
En pääse enää uppoutumaan silmiisi enkä kuunnella ihanaa ääntäsi. Elämä on pstä.39669Kärsämäki rosvojen ja tuhopolttajien kylä?
Poliisi ampui uhkaava miestä Kärsämäellä. Ja vasta joku poltti rivitalon. Mikä riivaa Kärsämäkisiä? Joko tuulimyllyjen15660