Missä viettäisit viimeiset elinvuotesi, jos saisit itse valita ja päättää?
Minä haluaisin lähteä omasta nykyisestä ympäristöstä, jossa on monenlaisia ja eri ikäisiä ihmisiä, lapsia, aikuisia ja vanhuksia. Laitos ei ole unelmani, mutta sinne saatan vielä joutuakin. Toivoisin, että laitoksissa olisi erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, eikä vanhuksia eristettäisi.
Minä haluaisin lähteä omasta nykyisestä ympäristöstä, jossa on monenlaisia ja eri ikäisiä ihmisiä, lapsia, aikuisia ja vanhuksia. Laitos ei ole unelmani, mutta sinne saatan vielä joutuakin. Toivoisin, että laitoksissa olisi erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, eikä vanhuksia eristettäisi.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Missä miten miksi minne ??????????? Kyselyikäkö?????
Pakkoko se on ottaa osaa jos ei kiinnosta.
Mnaah
Niin kuan, kuin eutanasia on suomessa kielletty, jossain maassa, missä se on sallittu.
=DW=
Tiedätkö minne lähtisit, jos pääsisit?
Olisi tarpeellista tietoa minullekin.
Miten pitäisi hoitaa homma, ettei tarvitsisi kitua vuosikausia jossain sairaalavuoteessa hengissä pidettynä?
Näin myös ajattelen haluavani omalla kohdallani, jos sairastun vääjäämättä kuolemaan johtavaan kivuliaaseen sairauteen.
Mieluiten lähtisin kuitenkin kotona "saappaat jalassa" äkkinäisesti.
Tämän hetken tietojen ( lekurien mielipide ) perusteella lähtöni tapahtuisi sukat jalassa.
Vatsavaltimoni on laajentunut 5mm:n päähän leikkausrajasta ja hematologi varoitti raskaista ponnisteluista kertoen, etten ehtisi leikkauspöydälle.
Teen punttisalilla maastavedot ja kyykyt sukkasillani.
Isäni kuoli ko. suonen repeämään 62 vuotisena tehdessään lumitöitä.
Vaimoni kohdaalla todennäköisintä on noin kahden kuukauden elämästä loittominen jonkin sortin sairaalaolosuhteissa.
Siinä maassako viettäisit viimeiset elinvuotesi, jossa eutanasia=hyvä kuolema sallitaan?
Olisikohan siellä loispummieläkeläisiä, lestaatteja ym. inhotuksia ja keskustelupalstaa, jossa saisit mieltäsi keventää?
Ajattele, jos sinulla olisikin niin monta viimeistä elinvuotta, että ko. maassa laki muuttuisikin, etkä hyvää kuolemaa saisikaan, vaan sinun olisi palattava takaisin Suomeen, jossa eutanasia olisi jokaisen saatavilla.
Reissusi olisi aivan turha ja matkakohteesikin osoittautuisi aivan kelvottomaksi asuinpaikaksi.
Edes pottuja siellä ei kasva-ehkä joku bataatti.
Eläkeläisistä ei havaintoakaan, mutta loisia (matoja, kirppuja,täitä) on riesaksi asti.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta vain puoliksi. Muuttujia löytyy useinkin.
Eikös sinun tilanteesi "flegmaatti" ole ollut stabiili jo pari vuotta? Näin olen kirjoitustesi perusteella ymmärtänyt.
Vatsa-aorttasi on siis pullistunut 5mm:n päähän leikkausrajasta.
Mitä lääkärisi on sanonut siitä, onko leikkaus välttämätön, jos pullistuma laajenee mainitsemasi määrän, vai onko se raja jolloin leikkausta aletaan harkita?
Syy, miksi asia minua kiinnostaa on, että minullakin on tuo samainen vaiva.
UÄ-tutkimus tehdään 3:n vuoden välein, eikä muutosta suonessa ole tapahtunut kymmeneen vuoteen. Koko juttu paljastui aivan toista asiaa tutkittaessa. Lääkärin mukaan pullistuma on saattanut olla minulla koko ikäni. Se ei ole oireillut koskaan mitenkään ja hyvin harvoin muistan sen olemassaoloakaan.
Ihmettelen, miksi teet raskaita treenejä, vaikka sinun ei pitäisi niitä tehdä?! Näinhän lääkärisi on sanonut.
Toinen asia, jota pähkäilen on, miksi hematologi kuuluu hoitotiimiisi? Eihän aortan pullistuma ole verisairaus. Verisuonikirurgin pitäisi ymmärtääksenii arvioida tilanteesi.
Aloituksen aiheeseenhan tämä ei kuulu ensinkään.
Hengentuotteeni liittyy aloitukseen siten, että siitä pitäisi käydä ilmi haluni jatkaa nykyistä elämäntapaani luottaen siihen, että sukat jalassa kuukahtaminen on hyvinkin mahdollista ja toivomani tapa poistumiseen.
Omasta mielestäni minulla on hieman perustelujakin toiveeni toteutumiseksi. Siksi pitkä selitys.
Vaimoni kohdalla arvio perustuu saman diagnoosin saaneen kohtalotoverin loppupäiviin ja väistämättömän muutoksen ennakointiin. Vaihtoehtoja ei ole. Kyse on vain ajasta.
En tunne noita ammattinimikkeitä mutta pakoputkeni lyhentämisen valmistelujen yhteydessä, syöpälekurin selvitellessä asiaa, tilanteeseen pöllähti toinen lekuri joka selitti tuon suonijutun ja ymmärsin tuon 5mm olevan leikkausrajan.
Kaksi ensimmäistä UÄ:sta oli vuoden välein.
Sitten oli kaksi tietokonetomografiaa joiden tarkoitus lienee ollut laajempi.
Minullakaan ei ole tapahtunut muutosta. Pullistuma on jotenkin "tasainen" verrattuna tuttavaani joka leikattiin pullistuman epätasaisuuden vuoksi. Näin minulle asianomainen itse kertoi.
Kaksi ensimmäistä leikkausta aiheuttivat 9kk:n katkon harrastukseeni. Tauon jälkeen aloitin varovaisesti jo muistakin kuin suonisyistä.
Sitten palasin tavanomaiseen päiväjärjestykseen. Kun hidastaa lihasvoiman ja -massan katoamista niin verenpaineeni ja kolestrolini pysyvät kunnossa ilman lääkitystä ja elämä on kokonaisuudessaan kevyttä, kivaa ja kaikin puolin tyydyttävää.
Täytän tänä vuotena 75v ja arvostan enemmän loppupäivieni laatua kuin liukuisin kitupäiviin toivossa, että niitä riittäisi pitempään.
Omassa kodissani.
kunness lamppu sammuu :)
Lamppu pimeenä kotona ihan jees. Saapi hönertää omiaan. Saapi kotihoito köydö vähän perään kattomassa. Ympöristö yksinkertaiseksi ja kulunvalvonta. Syö mitä syö ja juo mitä juo. Kunnes käy siskonpetiin maate. Ja levähtää.
Saappaat jalassa äkki kuolema, mieluuten kotiin,
jos satuu kadulle kupsahtamaan se on lähtö sekin,
Ei paikalla väliä, kunhan lähtö tapahtuu äkkiä ennalta-arvaamatta, siis ns. saappaat jalassa.
Tässä kodissani haluan elää edelleen. Täällä aion pysyä loppuun asti, jos se minusta on kiinni.
Katselen tuonne lammelle, jossa lukuisat linnut hoitavat poikasiaan ja lokit kirkuvat vähemmän kauniilla äänellään.
Aurinko on noussut ja se valaisee lammen vastarannalla olevien mäntyjen latvustot. Lammen peilityyneen pintaan heijastuvat puiden kuvajaiset.
Kaunis näkymä.
En uhraa ajatustakaan sille, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Aika senkin sitten näyttää. Elän nyt tätä hetkeä ja se riittää minulle.
Mukavaa heinäkuuta kaikille!