No niin, nyt ollaan päästy tänne loppumetreille rv 36 saakka, ja tähän asti on ollut älytön pelko km:sta tai muusta vastaavasta. Nyt kun täällä saakka ollaan, olen alannut pelkäämään kovasti että onko vauvani terve.. Miten tämän passiivisen ajattelun sais loppumaan. Kamalia painajaisiakin näen alati synnytyksestä ja vauvasta jolla ei kaikki ole okei. Sanotaan että odotusajasta pitäis nauttia, osan aikaa pystynkin nauttimaan, mutta aina ajattelen että eipäs innostutakkaan vielä, kun ei tiedä onko kaikki sittenkään ok. Kuinkahan yleistä on että vauva syntyy kuolleena ja kaikki tällainen pyörii mielessä... Mitäs sitten kun ja jos vauva syntyy, mitäs sitten saan päähäni.. ohhoh, lukiessani tätä teksitäni, tunnen itseni lähinnä puolihulluksi... oi ja voi!
Vammainen vauva
pelottaa!!!
61077
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Varmasti kaikkia mietityttää onko lapsi terve. Nyt haluaisinkin kysyä, onko lapsen oltava terve? toki toivottavaa olisi, että terve lapsi syntyy.Mutta kaikkein pahinta olisi synnyttää kuolleena lapsi.
Mutta ajatteleppas, mikäli vauvallasi on kehityshäiriö tai -vamma, voi olla että koet paljon sellaista mitä et vammattoman lapsen kanssa voi kokea. Vammainen lapsi tuo haasteita, mutta niin tuo vammatonkin.
Jos lapsi on vammainen, voit silti tehdä samoja juttuja hänen kanssaan vamman puitteissa kuin normaalin lapsen.
Pidän peukkuja että lapsi syntyy elävänä ja uskon että sina pystyt antamaan vammaiselle kuin vammattomalle hyvän elämän!!!
Tsemppiä sinulle!
Täyttä asiaa. Itse en edes halunnut niskapoimu-tutkimusta. Jos lapsi on vammainen, sen kanssa kyllä pärjätään. Miksi kaikki "epätavallinen" pitäisi eliminoida tästä maailmasta? Emmehän sentään elä Hitlerin ajoissa.
kuule riittää sitten syntymänkin jälkeen niitä ajatuksia etkä sinä siis hullu ole =) kai ne on ihan normaaleja. Minun lapset on jo kouluikäisiä ja vieläkin tulee milloin mitäkin kauhuajatuksia.
Ensin syntymän jälkeen etsit kuitenkin merkkejä sairauksista ja vammaisuudesta ja kun niitä ei löydy, alat pelätä kätkytkuolemaa. Vahdit vauvan unta aina, kun itse olet hereillä. Mutta hei, on meitä muitakin puolihulluja tai vähintään varttihulluja! Ehkä jo viidennen lapsen kohdalla osaat vähän hellittää, mutta silloin voi ikää olla jo niin paljon (niin kuin minulla), että pelko vammaisuudesta odotusaikana oli ihan jokapäiväistä raskauden alusta asti.
Itse psyykkaan ajatuksella: "suurin osa lapsista on terveitä".
Eikä se pelko mitään auta. Tässäkään asiassa.
Olet varmaan neuvolassa jutellutkin asiasta, mutta jollet, niin tee se. Saat tukea ja faktatietoakin. Usein helpottaa, kun juttelee jonkun kanssa. Kuulostaa siltä, että ultraäänet ja muut kokeet ovat olleet ok, joten luultavinta on, että saat terveen vauvan.
Itse ajattelin, kun tuollaiset pelot toisinaan tulivat, että sitten minut ja mieheni on katsottu niin vahvoiksi, että selviämme myös vammaisen lapsen kanssa. En halunnut enää kahden viimeisen kohdalla edes mitään verikokeita tms, joilla selviää down-syndroomat yms.
Sinusta tulee lapsellesi joka tapauksessa maailman paras äiti!