kuinka moni yksinäinen kärsii tai on kärsinyt peliriippuvuudesta? Omakohtaisesti luulen, että rahapeleistä on tullut minulle jonkinlainen yksinäisyyden ja tylsyyden pakokeino. Mainittakoon vielä, että kyseessä on erittäin huono pakokeino, josta irtipääseminen on todella vaikeaa. Eipä tätä kohtaloa kenellekään toivo.
Yksinäisyys ja peliriippuvuus
Keno
3242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Anteeksi vaan... enpä oikein tiedä. Kumpi oli ensin riippuvuus vai yksinäisyys?
Yhden peliriippuvaisen tunsin. Komea, älykäs... Hän hyvässäkin seurassa laivamatkoilla, baarissa, kotona, kauppareissulla pelasi ja pelasi. Ravintolan pöydässäkin aterian ääressä hän pelasi ja pelasi. Kun kysyin miksi hän taas erkaantui porukasta, vastaus oli ettei ollut muuta tekemistä. Haloo!
Työpaikaltaan hän karkasi pelaamaan kesken päivän. Kun hän sai synttärilahjaksi yli satasen maksavan korun, hän hukkasi sen hetkessä... Se löytyi toiselta peliriippuvaiselta. Oli maksanut siitä kymmenen euroa. Biitsillä hän nukkui kun muut seurustelivat ja cillasivat. hän oli yön pelannut. Voiko riippuvuus enempää ystäviä karkottaa ja myös työnantajaa suututtaa.
Kumpi siis oli ensin, tylsyys vai yksinäisyys? Minkään valtakunnan toiminta tai hyvä seura ei ole jarruna riippuvaisuuksiin. Ei vaikka se olisi juuri sitä äksöniä jota he itse sanovat haluavansa. Kun on pakko pelata, niin mikään ei auta. Kaikki muu on tylsää ja turhaa. Kuinka moni semmoista jaksaa rinnalla elää. Sama kuin koittaisi alkoholistia viihdyttää ettei se joisi. Turhuuksien turhuus. Jokainen valitsee tiensä.
Valtio lypsää viimesetkin roposet, kannattais pelata ilmais Bingoa ajan tylsyyteen.
Joo jonkinlaista korviketoimintaa!
Sama muuten alkoholismin ja tupakinpolton kanssa!
Mutta kun on tarpeeksi joutunut suohon, niin sitä yrittää päästä irti.