Ymmärystä avioeroihin

On melko itsekäs ajatusmalli jos ei ymmärrä että parisuhteen päätyttyä, ei ymmärrä että asioista on keskusteltava. Jos perheessä on lapsia asioista keskusteleminen on pakollista, lasten edun kannalta. On selvä että jätetty kaipaa selityksen ja terve ihminen kykenee myös antamaan sen, riidat syntyvät juuri siksi ettei jättäjä ymmärrä inhimillisyydestä ja ihmisyydestä mitään.

Vuosia sitten eroneen kokemuksella kirjoitus vaikuttaa seurusteluvaiheen ajatuksilta, jota se toivottavasti onkin toivottavasti

Ihan kylmäävin kumppani on ihminen, joka pettää ja jättää puolisonsa. Sellaista en soisi kenellekkään edes uudeksi kumppaniksi, koska se on selkeä luonnevika.

Normaalin ihmisen on vaikea hyväksyä käytöstä, jota hän ei koe ymmärrettäväksi. Kaiken lisäksi se on hirvittävän välinpitämätön, ruma ja halveksittava teko. Ajatteleppa nyt sitten siinä, et sen teki minulle rakkain ihminen, joka oli tärkein ja läheisin.

Elämän perusturvallisuus muodostuu läheisten ihminen luotettavuudesta. Heissä saa olla vikojakin, jotka läheiset kyllä hyväksyvät. Jättäminen ja pettäminen ei kuitenkaan kuulu niihin tai jätä jälkiä ihmismielen särkymättä.

Mitenkä tuo mielenterveys on noin lähellä sydäntä kun se otetaan aina mukaan

Jälleen tämä kommentti ei koske alkoholismia, mielenterveys ja muita sairauksia tai kulttuuri eroavuuksia.

(Ymmärrä nyt, että juuri puolison syyttäminen jälkikäteen eri asioista - tai kuten sinä teet - syyttäminen siitä, ettei ex ole osannut hoitaa hyvinvointiaan)
MITÄ IHMETTÄ TARKOITAT, KUKA MUU KUIN IHMINEN ITSE VOI HOITAA OMAA HYVINVOINTIA, ET VOI SYYLLISTÄÄ PUOLISOA SIITÄ ETTET OLE HÄNELLE KERTONUT ASIOISTA JOTKA HAITTAAVAT SINUN HYVINVOINTIASI. PUOLISO EI OLE ENNUSTAJA JOKAINEN ON ITSE VASTUUSSA SIITÄ ETTÄ TULEE YMMÄRRETYKSI. ON TÄYSIN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ JÄLKIKÄTEEN SYYLLISTÄÄ PUOLISOA HUONOSTA KOHTELUSTA, JOS EI ITSE OLE ASIOILLE TEHNYT MITÄÄN.

HOLHOUKSEN ALLA OLEVAT IHMISET VOIVAT TEHDÄ KUTEN KIRJOITAT, EIVÄT TÄYSVALTAISET KOSKA HEIDÄN ON KYETTÄVÄ HOITAMAAN OMAT ASIANSA.

SAATTAA OLLA ETTÄ AJATUKSET EIVÄT KOHTAA

Syyttely kuuluu epäterveeseen narsismiin. Se on kuin myrkky, syö suhteen, tuhoaa tunneyhteyden. Mikään terapiakaan ei tähän tehoa. TÄSTÄ OLEN SAMAA MIELTÄ ON TURHAA SYYTELLÄ PUOLISOA ASIOISTA JOIHIN HÄNELLÄ EI OLE MAHDOLLISTA VAIKUTTAA

Koita lukea täällä olevia kirjoituksia

kijik kirjoitti:

Koita lukea täällä olevia kirjoituksia

Ne kirjoitukset voi jättää omaan arvoonsa.

Kyllä. Ihmisten suurin ongelma kriiseissä ja muutoksissa on se, etteivät he osaa tunnistaa ongelmaa kuten tässä, häiriökäyttäytymistä oikein. Ap esittää ongelman korjaantuvan käskemällä ihmisiä hoitamaan oman hyvinvointinsa kuntoon. Sama kuin kehottaisi "älä ole sairas, parane". Se ei toimi niin. Sillä joka syyttelee on kovin paha olla, hän on kadoksissa itseltään ja muilta.

Totuus vain on se mitä tuossa edellä kerrottiin. Mikset ymmärrä täysin selvää asiaa? Kukaan täyspäinen (siis EI-mielenterveysongelmainen), edes jotakuinkin tasapainoinen ihminen ei syyttele toisia. Tämä ei ole mielipidekysymys vaan ihan faktaa. Syyttelemällä toisia ihminen hoitaa omaa "hyvinvointiaan" kovin epäterveellä tavalla. Epäterve on mielenterveyden ongelma. MITÄ SELITÄT, OLEN SAMAA MIELTÄ ETTÄ SYYTTELY ON SAIRASTA, OLET YMMÄRTÄNYT JOTAKIN VÄÄRIN

En ole omassa erossani enkä läheisten eroissa törmännyt ongelmaasi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esim. oma eroni olisi sujunut "helposti" ja ongelmitta. Kuitenkin kun tuntee ihmisen josta eroaa, niin pystyy päättelemään millä tavalla ero on hoidettava, vaikka toinen olisi eroa vastaankin. TOTA ET USKO ITSEKÄÄN TOIVOTTAVASTI

Jos joku syyttelee exäänsä kovasti, niin lääke siihen ei ainakaan ole syyttää takaisin. Tai mesota, ettei toinen ole huolehtunut hyvinvoinnistaan. ONKO NOIN VAIKEA YMMÄRTÄÄ, KIRJOITIN SIITÄ KUN PUOLISO HAUKKUU KUMPPANIAAN, ASIOISTA MIHIN KUMPPANILLA EI OLE MITÄÄN MAHDOLLISUUTTA VAIKUTTAA. Tuolla edellisissä keskusteluissa oli hyvin sanottu, parisuhteessa tarvitsee molempien ajatella ja huolehtia myös toisen hyvinvoinnista MINÄ SANOIN ETTÄ JOKAISEN ON KYETTÄVÄ HOITAMAAN OMA HYVINVOINTI, ENNEN KUIN KYKENEE HOITAMAAN TOISTEN HYVINVOINTIA. Näin myös erossa, mahdollisuuksien mukaan. Parasta olisi yrittää olla ystävällinen, kärsivällinen ja neutraali. Ellei ole, voi esittää sellaista. Sanomattakin selvää, jos menee oikein raskaasti esittämiseksi, pitää ajatella omaa hyvinvointiaan, ja pysyä exästä erossa. Jokainen eroaa tyylillään. KUN HOIDAT OMAN HYVINVOINTASI EI SINUN TARVITSE ESITTÄÄ

Ihmisten kommunikoinnista alle 50% on puhetta. Mm. ilmeet, eleet, ja sekin mistä EI puhuta, on kommunikointia. Joidenkin ihmisten tutkat ja vaistot ovat äärimmäisen tarkkoja, joidenkin taas ei. Ne kertovat enemmän kuin mitkään sanat. Kommunikointi, puhekin osuu huonosti, ellei siinä ole mukana sydämen viisautta, tilannetajua, ymmärrystä siitä henkilöstä, jolle puhuu. Koska korostat puheen merkitystä, saattaa olla että olet taitava puhumaan ihmisiä ympäri, selittämään mustan valkoiseksi, vaikka et aina itsekään ymmärrä miksi pidät joitain asioita mustana, joitain valkoisina. Asioilla kun on erilaisia puolia. Korostaessasi myös puheen merkitystä, pyllistät muulle kommunikaatiolle, ja se tekee kommunikaatiosta kanssasi vaikeaa. Kommunikointia voi kuitenkin harjoitella. Mitä erilaisimpien ihmisten kanssa on yhteyksissä, sitä paremmaksi kommunikointi kehittyy.

TIEDÄN TÄYSIN MISTÄ KIRJOITAN KUN KYSYMYS ON KOMMUNIKAATIOSTA, ON TURHA YRITTÄÄ SEKOITTAA PARISUHDE KOMMUNIKAATIOTA, JOS HALUAT OIKEASTI KOMMUNIKOIDA OMAN PUOLISON KANSSA, ON TURHA MIETTIÄ ELEITÄ JA MUUTA. ON HÖLMÖÄ OLETTAA JA TOIVOA ETTÄ TOINEN TOIMISI SITEN KUN ITSE HALUAISI, KYLLÄ JOKAISEN TULEE KEROA SE HÄNELLE, ELLEI ELÄ SATUMAAILMASSA

Autismiin, aspergerin syndroomaan ym. häiriöihin liittyy oleellisesti se, ettei ihminen ymmärrä minkäänlaista muuta viestintää kuin puhetta. Eli ei mikään ihme, jos viestinnässä on ongelmia, jos siitä pitää sulkea yli 50% ulkopuolelle. SELITTELYÄ RIITTÄ, MIKSI ET KYKENE KESKUSTELEMAAN ASIOISTA, ON TURHA MIETTIÄ PUOLISON ELEITÄ JOS HALUAA OIKEASTI SELVITTÄÄ ASIOITA

Tiesitkö muuten, että ihmisen, joka on paikkaillut kauneuttaan botoxilla tai leikkauksilla, kommunikointi häiriintyy, koska ilmeet eivät käsittelyn/leikkauksen jälkeen toimi normaalisti, vaan niitä jää uupumaan. KÄYTÄT KÄSITTÄMÄTTÖMÄN MÄÄRÄN AIKAA SELITTELYYN JA SAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIIN

On raukkamaista syytellä esim puolisoaan jälkikäteen ellei itse ole asian eteen aikanaan tehnyt mitään, siis hoitanut omaa hyvinvointiaan. Olen vakuuttunut että tämä on yksi suurin ongelma miesten ja naisten ajatusmaailma eroista, joka aiheuttaa kitkaa heidän välillä täysin turhaan.


Kyllä toista saa syyttää mikäli aihetta on. Kumma kuvitelma etteikö saisi syyttää, tomppeleita on aina.

ET YMMÄRTÄNYT ALKUPERÄISTÄ KIRJOITUSTA

Keskenkasvuisina tai rakkauden huumassa menty naimisiin mikäli on "kasvettu erilleen"

Neuvona: - (Miksi on niin vaikeaa hyväksy, että jokaisen ihmisen on itse hoidettava oma hyvinvointi, esim.. jos puoliso ei ole se oikea, tulee arvo ristiriitoja tai emme yksinkertaisesti sovi yhteen, onko se puolison syy jos arvot ovat erilaiset tai ajattelemme asioista eritavalla. PUOLISON EI TARVITSE OLLA TOMPPELI VAAN HÄNELLÄ ON PELKÄSTÄÄN ERILAISET ARVOT JNE.. On todella itsekästä vaatia ilman avointa arvokeskustelua, puolisoa toimimaan kuten itse haluaa, toimiva parisuhde vaatii joustamista ja sopimista tasapuolisesti, molempien tulee itse ajaa omaa hyvinvointia. ) KUN EROAVAT OIVALTAVAT TOSIASIAT, ON KYSEENALAISTA AIHEUTTAA SUURIA RIITOJA JOISSA KÄRSIÖINÄ OVAT SYYTTÖMÄT LAPSET.

Toista ei saa syyttää, vain itseään voi, vaikka sekin on turhaa ja haitallista.

Minä kirjoitan pelkästään riitaisen erojen vaikutuksista lapsiin. en hyväksy sitä että asiaa vähätellään ja vesitetään kaiken laisilla selityksillä.

Alottaja se jaksaa kirjotella samasta aiheesta. No, ensinnäkin kahden ihmisen suhteesta ei voi eikä tarvitsekaan ymmärtää kaikkea, sillä tilanteita ja ihmisiä on niin paljpn erilaisia. MITEN TÄMÄ LIITTYY SIIHEN ETTÄ TOINEN OSAPUOLI ERON JÄLKEEN HAUKKUU TOISTA, ASIOISTA JOIHIN TOISELLA EI OLLUT MITÄÄN VAIKUTUSMAHDOLLISUUTTA Faktaa on myöskin, että ihmiselämässä on erilaisia vaiheita suhteenkin aikana ja joskus toisella voi olla suuria ongelmia (työttömyys, läheisen kuolema, sairaudet, ihmissuhdeongelmat tms.), joissa ihmisen hyvinvointi voi laskea ja ihminen ei voi ei välttämättä pysty huolehtimaan hyvinvoinnistaan kunnolla. EN YMMÄRRÄ MITEN TÄMÄ ON RISTIRIIDASSA MINUN KIRJOITUKSIEN KANSSA, TÄMÄ ON PÄIVÄNSELVÄ TILANNE Puoliso voi olla tällöin tukena, kääntää selkänsä tai olla jopa hyvinvointia vahvasti heikentävänä tekijänä. MITÄ TÄLLÄ TARKOITAT Ja näin ollen ainakin minun mielestäni hyvinvoinnista suhteen osapuolissa on vastuussa jossakin määrin myös toisen osapuolen hyvinvoinnista, SE ON PERUSEDELLYTYS JOS HALUAA TOIMIVAN SUHTEEN yhteinen hyvä joka on toimivan sihteen perusta. Tämän ajatuksen valossa ap:n mielestäni jopa itsekäs näkemys siitä, että jokaisen pitää olla vastuussa vain omasta hyvinvoinnista. JOS EI KYKEN HOITAMAAN OMAA HYVINVOINTIAAN ON TODELLA VAIKEA HOITAA MUIDEN HYVINVOINTIA, KOSKA TÄLLÖIN HELPOSTI ALISTUTAAN JA TEHDÄÄN ASIOITA JOTKA OVAT RISTIRIIDASSA OMAN HYVINVOINNIN KANNALTA Jotenkin täysin jähmeä ja itsekeskeinen näkemys. Kyllä me ihmiset ollaan jonkin verran vastuussa myös lähimmäisten hyvinvoinnista, OLEN TÄYSIN SAMAA MIELTÄ tiettyyn rajaan asti. Aloittajalla on tosi kova, jyrkkä näkemys ja lisäksi vaatimus, että jokaisen pitäisi olla aina vahva. KENELLÄ ON MAHDOLLISUUS HOITAA OIKEASTI OMAA HYVINVOINTIA, KYLLÄ SE ON IHAN IHMINEN ITSE KENEN SE ON TEHTÄVÄ, KUKAAN MUU EI NÄE SINUN PÄÄN SISÄLLE JA TIEDÄ MITÄ SIELÄ LIIKKUU. Voisikohan ap oikeasti olla, että sinulla itselläsi on asperger tai jonkinasteinen tunnevamma? En sanonut loukatakseni, sillä noihin on olemassa hyvät hoidot eikä niitä tarvitse nykypäivänä hävetä. Voimia ap:lle.

TÄMÄ ON JÄLLEEN HYVÄ ERIMERKKI SIITÄ, MIKSI AVIOEROJA ON NIIN PALJON. KIRJOITUKSESSA MITETIÄÄN MITÄ AJATTELEN, KIRJOITUSTA EI HALUTA KOMMENTOIDA VAAN MIETITÄÄN MITÄ OLETETAAN MINUN AJATTELEVAN.

NÄIN VARMASTI KÄY MYÖS PARISUHTEESSA KUN TULKITAA, ILMEITÄ, ELEITÄ, OLISIKO YKSINKERTAISINTA KYSYÄ SUORAAN MITÄ TOINEN TARKOITTAA. NÄIN MOLEMMAT MYÖS OVAT VASTUUSSA SANOISTAAN. ON HELPPOA OLLA VAPAAMATKUSTAJA KENEN EI TARVITSE OLLA MISTÄÄN VASTUUSTA.

On selvää että mukana tulee olla empatiaa toista kohtaan, erillaisten tilanteiden mukaan. Mutta mielestäni ristiriidat syntyvät juuri siitä että asioista on useampia näkemyksiä joita ei kyetä selvittämään/sopimaan, koska avoin keskuskustelu puuttuu.

Jos avioliitto ei onnistu jokainen tietää varmasti että voi erota, mutta miksi pitää riitaantua täysin turhaan ja aiheuttaa lapsille jopa elinikäisiä vammoja?

Todella hyvä kirjoitus apllakovahätäilmeisesti . Ap tosin ymmärsi senkin väärin... kuten muutkin kirjoitukset.

y15 kirjoitti:

Minä kirjoitan pelkästään riitaisen erojen vaikutuksista lapsiin. en hyväksy sitä että asiaa vähätellään ja vesitetään kaiken laisilla selityksillä.

Alottaja se jaksaa kirjotella samasta aiheesta. No, ensinnäkin kahden ihmisen suhteesta ei voi eikä tarvitsekaan ymmärtää kaikkea, sillä tilanteita ja ihmisiä on niin paljpn erilaisia. MITEN TÄMÄ LIITTYY SIIHEN ETTÄ TOINEN OSAPUOLI ERON JÄLKEEN HAUKKUU TOISTA, ASIOISTA JOIHIN TOISELLA EI OLLUT MITÄÄN VAIKUTUSMAHDOLLISUUTTA Faktaa on myöskin, että ihmiselämässä on erilaisia vaiheita suhteenkin aikana ja joskus toisella voi olla suuria ongelmia (työttömyys, läheisen kuolema, sairaudet, ihmissuhdeongelmat tms.), joissa ihmisen hyvinvointi voi laskea ja ihminen ei voi ei välttämättä pysty huolehtimaan hyvinvoinnistaan kunnolla. EN YMMÄRRÄ MITEN TÄMÄ ON RISTIRIIDASSA MINUN KIRJOITUKSIEN KANSSA, TÄMÄ ON PÄIVÄNSELVÄ TILANNE Puoliso voi olla tällöin tukena, kääntää selkänsä tai olla jopa hyvinvointia vahvasti heikentävänä tekijänä. MITÄ TÄLLÄ TARKOITAT Ja näin ollen ainakin minun mielestäni hyvinvoinnista suhteen osapuolissa on vastuussa jossakin määrin myös toisen osapuolen hyvinvoinnista, SE ON PERUSEDELLYTYS JOS HALUAA TOIMIVAN SUHTEEN yhteinen hyvä joka on toimivan sihteen perusta. Tämän ajatuksen valossa ap:n mielestäni jopa itsekäs näkemys siitä, että jokaisen pitää olla vastuussa vain omasta hyvinvoinnista. JOS EI KYKEN HOITAMAAN OMAA HYVINVOINTIAAN ON TODELLA VAIKEA HOITAA MUIDEN HYVINVOINTIA, KOSKA TÄLLÖIN HELPOSTI ALISTUTAAN JA TEHDÄÄN ASIOITA JOTKA OVAT RISTIRIIDASSA OMAN HYVINVOINNIN KANNALTA Jotenkin täysin jähmeä ja itsekeskeinen näkemys. Kyllä me ihmiset ollaan jonkin verran vastuussa myös lähimmäisten hyvinvoinnista, OLEN TÄYSIN SAMAA MIELTÄ tiettyyn rajaan asti. Aloittajalla on tosi kova, jyrkkä näkemys ja lisäksi vaatimus, että jokaisen pitäisi olla aina vahva. KENELLÄ ON MAHDOLLISUUS HOITAA OIKEASTI OMAA HYVINVOINTIA, KYLLÄ SE ON IHAN IHMINEN ITSE KENEN SE ON TEHTÄVÄ, KUKAAN MUU EI NÄE SINUN PÄÄN SISÄLLE JA TIEDÄ MITÄ SIELÄ LIIKKUU. Voisikohan ap oikeasti olla, että sinulla itselläsi on asperger tai jonkinasteinen tunnevamma? En sanonut loukatakseni, sillä noihin on olemassa hyvät hoidot eikä niitä tarvitse nykypäivänä hävetä. Voimia ap:lle.

TÄMÄ ON JÄLLEEN HYVÄ ERIMERKKI SIITÄ, MIKSI AVIOEROJA ON NIIN PALJON. KIRJOITUKSESSA MITETIÄÄN MITÄ AJATTELEN, KIRJOITUSTA EI HALUTA KOMMENTOIDA VAAN MIETITÄÄN MITÄ OLETETAAN MINUN AJATTELEVAN.

NÄIN VARMASTI KÄY MYÖS PARISUHTEESSA KUN TULKITAA, ILMEITÄ, ELEITÄ, OLISIKO YKSINKERTAISINTA KYSYÄ SUORAAN MITÄ TOINEN TARKOITTAA. NÄIN MOLEMMAT MYÖS OVAT VASTUUSSA SANOISTAAN. ON HELPPOA OLLA VAPAAMATKUSTAJA KENEN EI TARVITSE OLLA MISTÄÄN VASTUUSTA.

On selvää että mukana tulee olla empatiaa toista kohtaan, erillaisten tilanteiden mukaan. Mutta mielestäni ristiriidat syntyvät juuri siitä että asioista on useampia näkemyksiä joita ei kyetä selvittämään/sopimaan, koska avoin keskuskustelu puuttuu.

Jos avioliitto ei onnistu jokainen tietää varmasti että voi erota, mutta miksi pitää riitaantua täysin turhaan ja aiheuttaa lapsille jopa elinikäisiä vammoja?

Lue lisää

Jaksat jauhaa lasten kärsimyksistä. Itsestäänselvyys, joka johtuu vanhempien kärsimyksistä.

Sekoitat myös riitaisat avioerot jommankumman vanhemman tai molempien mielenterveyshäiriöihin tai/ja persoonallisuushäiriöihin. Ne on pidettävä erossa toisistaan. Riitaisa avioero voi olla, mutta riita menee ohi järjellisen ajan kuluessa. Jos eron jälkeen pitkään syytellään ja haukutaan, se on sairasta.

yhteispeli_ kirjoitti:

Jaksat jauhaa lasten kärsimyksistä. Itsestäänselvyys, joka johtuu vanhempien kärsimyksistä.

Sekoitat myös riitaisat avioerot jommankumman vanhemman tai molempien mielenterveyshäiriöihin tai/ja persoonallisuushäiriöihin. Ne on pidettävä erossa toisistaan. Riitaisa avioero voi olla, mutta riita menee ohi järjellisen ajan kuluessa. Jos eron jälkeen pitkään syytellään ja haukutaan, se on sairasta.

Lue lisää

Jaksat jauhaa lasten kärsimyksistä. Itsestäänselvyys, joka johtuu vanhempien kärsimyksistä.
OLETKO SITÄMIELTÄ ETTÄ LASTEN TULEE KÄRSIÄ VANHEMPIEN TÖRTTÖILYSTÄ, VANHEMMUUS ON TODELLA HUKASSA JOS ON ITSESTÄÄNSELVYYS ETTÄ LAPSET KÄRSIVÄT. EI KANNATA HANKKIA LAPSIA ELLEI KYKENE YMMÄRTÄMÄÄN LASTEN ROOLIA PERHEESSÄ

Sekoitat myös riitaisat avioerot jommankumman vanhemman tai molempien mielenterveyshäiriöihin tai/ja persoonallisuushäiriöihin. OLET TODELLA ULKONA JOS NOIN VÄITÄT, OLEN MAININNUT ETTEI TÄMÄ KIRJOITUS KOSKE NÄITÄ TAPAUKSIA?? Ne on pidettävä erossa toisistaan. Riitaisa avioero voi olla, mutta riita menee ohi järjellisen ajan kuluessa.
NÄISSÄ MINUN KIRJOITUKSISSA OLEN AINA MAININNUT ERONJÄLKEISTEN TURHIEN RIITOJEN HAITALLISUUDESTA,

Jos eron jälkeen pitkään syytellään ja haukutaan, se on sairasta.
TÄSTÄ OLEN TÄYSIN SAMAA MIELTÄ

MIKÄ MÄTTÄÄ, ETKÖ KYKENE YMMÄRTÄMÄÄN KIRJOITETTUA TEKSTIÄ

Mikset kirjoita selkokielellä ,niin että ihmiset ymmärtäis mitä tarkoitat ,parempi selvittää mitä ajat takaa, kun haukkua ihmisiä ymmärtämättömiksi moukiksi.

Selkokieltä kirjoitti:

Mikset kirjoita selkokielellä ,niin että ihmiset ymmärtäis mitä tarkoitat ,parempi selvittää mitä ajat takaa, kun haukkua ihmisiä ymmärtämättömiksi moukiksi.

Lue koko ketju, on turha kommentoida jos ei tiedä mistä on kirjoitettu.

Kopioi tekstini jota et ymmärrä, ei se sen vaikeampaa ole.

Voisit myös kopioida teksti jossa haukun ihmisiä ymmärtämättömiksi moukiksi

On mahdotonta tietää mitä et ymmärrä ellet kerro sitä

Kirjoituksissasi on erittäin paljon ristiriitaisuuksia ja niistä paistaa selkeästi läpi se, ettet näe ja ymmärrä ihmisten käyttäytymisen perusasioita. 1. on tuo oletus, että jokaisen on hoidettava oma hyvinvointi. Se ei ole parisuhteessa mahdollista. Molempien täytyy ajatella myös toistensa hyvinvointia, muutoin menee pieleen. Tämä pätee erossa. KUKAAN EI KYKENE HOITAMAAN MUIDEN HYVINVOINTIA ELLEI OMA HYVINVOINTI OLE KUNNOSSA, MUUTEN TOINEN ALISTUU, MIELISTELEE JA TOIMII ITSEÄÄN VASTAAN. PUOLISO JOUTUU TÄSSÄ TILANTEESSA IKÄVÄÄN TILANTEESEEN, KUN EI TIEDÄ MITEN TOINEN OIKEASTI HALUAA ELÄÄ. On itsestään selvää että molempien on ajateltava toista, muuten ei parisuhdetta olisikaan, tämä on itsestään selvyys, enkä ajatellutkaan ettei tätä ymmärretä.

Syytät toisia syyttämisestä. KERROIN MIELIPITEENI ONKO SE SYYTTÄMISTÄ Oma syyttämisesi ei ole sen hienompaa kuin muidenkaan. Se on yksinkertaisesti väärä tapa kuten muukin syyttäminen. Syyttämiseen reagoidaan usein vastasyytöksillä. NÄINHÄN NORMAALISTI KOMMUNIKAATIO TOIMII, KUN TOINEN KIRJOITTAA JOTAKIN JA TOINEN VASTAA KIRJOITUKSEEN Näin keskustelu lakkaa kokonaan- tai liitto jatkuu riitaisana syyttelynä ONKO SYY SEN KETÄ KERTOO ONGELMASTA JA YRITTÄÄ SAADA TOISEN YMMÄRTÄMÄÄN OMAN ASIANSA, SIIS KORJAAMAAN ONGELMAN. Esim. jollain tavalla tunnevammaiset ihmiset luulevat, että keskustelemattomuus tarkoittaa "kaikki hyvin", vaikka sitähän se ei tarkoita. TÄSSÄ ON TOSIAANKIN RISTIRIITAISUUKSIA SINULLA Kun liitossa on meneillään "kylmä sota", se ei todellakaan tarkoita yhteisymmärrystä. Sinulla on outo käsitys, että asiat selviävä puhumalla. MIETI HIUKAN MITÄ KIRJOITAT Luotat keskustelun voimaan, tietysti, että voit syyttää niitä, jotka ovat vaienneet. TÄMÄ KERTOO ETTET KYKENE KUUNTELEMAAN TOISTEN MIELIPITEITÄ, KOET MUIDEN MIELIPITEET SYYTTELYKSI Hyvä tunneilmapiiri parin kesken on paras työväline vuorovaikutukseen. Kun tunneilmapiirissä on häikkää, vuorovaikutus kärsii ja liitossa ei voida hyvin. Hyvää tunneilmapiiriä on mahdotonta luoda yksin. Juuri tämän vuoksi molempien on huolehdittava molempien hyvinvoinnista.


Tässä on todella selkeä esimerkki turhista avioeroista, kirjoituksessa halutaan asioita mutta itse ei olla valmiita tekemään mitään sen eteen, toivotaan hyvää tunneilmapiiriä mutta ei kerrota miten sen saa aikaan. Vaikuttaisi siltä että sinulla on ongelmia kommunikoinnissa, et selvästikään kykene ajamaan omia etuja, koska et kestä erillaisia mielipiteitä. Tämä on juuri sitä prinsessa ajatusmallia.

TÄMÄ ON JÄLLEEN HYVÄ ERIMERKKI SIITÄ, MIKSI AVIOEROJA ON NIIN PALJON. K
Avioeroja on siksi, ettei nykyään ole pakko jatkaa kärsimistä minkälaisessa liitossa tahansa. Suurin osa eroista hoituu varsin nätisti. HIENOA KUN SINÄKIN OLET YMMÄRTÄNYT TÄMÄN, MINULLE SIINÄ EI OLE OLLUT KOSKAAN MITÄÄN UUTTA. Mutta aloituksessa kirjoitin aivan jostain muusta, jota et koskaan ole ymmärtänyt, etkä ole kyennyt edes kysymään kun et ymmärrä, kun kuvittelet aina olevasi oikeassa ja näinhän se ei ole.

KIRJOITUKSESSA MITETIÄÄN MITÄ AJATTELEN, KIRJOITUSTA EI HALUTA KOMMENTOIDA VAAN MIETITÄÄN MITÄ OLETETAAN MINUN AJATTELEVAN.
Kommunikointi on juuri sitä, että kerrotaan omia ajatuksia. TÄSTÄ OLEN KIRJOITTANUT, MITEN ET OLE SITÄ YMMÄRTÄNYT Et edes sinä voi jakaa kenenkään toisten ajatuksia, tunteista puhumattakaan. OLET TÄYSIN PIHALLA, TÄSTÄ SAMASTA ASIASTA OLEN KIRJOITTANUT Kuten noiden kärsivien lasten. Oikeasti et tiedä mistä lapset kärsivät, kärsivätkö ollenkaan. TÄSTÄ LÖYTYY PALJON TUTKITTUA TIETOA, TÄMÄ EI OLE MINUN AJATUS, TOKI PITKÄN KOKEMUKSEN PERUSTEELLA TIEDÄN JA TOIMIN SEN MUKAISESTI ETTEIVÄT LAPSET KÄRSISI TÖRPPÖJEN VANHEMPIEN VUOKSI Sinulla ei näytä olevan hajuakaan siitä, että vihoittelevat ja syyttelevät ihmiset ainakin kärsivät. HUUHAA ELLET AVAA TÄTÄ PAREMMIN Tämä on juurisyy siihen miksi kärsivä ihminen levittää kärsimystä myös ympärilleen. HUUHAA AVAA ENEMMÄN Hyvinvoivat tunne-elämältään tasapainoiset vanhemmat eivät levitä kärsimystä lapsiinsa. ONKO TÄSSÄ OLLUT SINULLA JOKU ONGELMA Se ei tarkoita, etteikö lapsi siitä huolimatta kärsisi joskus jostain. Kärsimys jossain muodossa kuuluu elämän perusasioihin. MITÄ TÄSSÖ ON OUTOA TÄMÄ ON ITSESTÄÄN SELVYYS

Juuri tämän kaltaisissa kirjoituksissa tulee esiin miksi on turhia avioeroja, molemmat puhuvat samasta asiasta mutta eivät ymmärrä toisia. Kerro yksikin keino miten asioita voitaisiin korjata (se että haluaisi että kaikki on kunnossa ei ole keino)

y15 kirjoitti:

TÄMÄ ON JÄLLEEN HYVÄ ERIMERKKI SIITÄ, MIKSI AVIOEROJA ON NIIN PALJON. K
Avioeroja on siksi, ettei nykyään ole pakko jatkaa kärsimistä minkälaisessa liitossa tahansa. Suurin osa eroista hoituu varsin nätisti. HIENOA KUN SINÄKIN OLET YMMÄRTÄNYT TÄMÄN, MINULLE SIINÄ EI OLE OLLUT KOSKAAN MITÄÄN UUTTA. Mutta aloituksessa kirjoitin aivan jostain muusta, jota et koskaan ole ymmärtänyt, etkä ole kyennyt edes kysymään kun et ymmärrä, kun kuvittelet aina olevasi oikeassa ja näinhän se ei ole.

KIRJOITUKSESSA MITETIÄÄN MITÄ AJATTELEN, KIRJOITUSTA EI HALUTA KOMMENTOIDA VAAN MIETITÄÄN MITÄ OLETETAAN MINUN AJATTELEVAN.
Kommunikointi on juuri sitä, että kerrotaan omia ajatuksia. TÄSTÄ OLEN KIRJOITTANUT, MITEN ET OLE SITÄ YMMÄRTÄNYT Et edes sinä voi jakaa kenenkään toisten ajatuksia, tunteista puhumattakaan. OLET TÄYSIN PIHALLA, TÄSTÄ SAMASTA ASIASTA OLEN KIRJOITTANUT Kuten noiden kärsivien lasten. Oikeasti et tiedä mistä lapset kärsivät, kärsivätkö ollenkaan. TÄSTÄ LÖYTYY PALJON TUTKITTUA TIETOA, TÄMÄ EI OLE MINUN AJATUS, TOKI PITKÄN KOKEMUKSEN PERUSTEELLA TIEDÄN JA TOIMIN SEN MUKAISESTI ETTEIVÄT LAPSET KÄRSISI TÖRPPÖJEN VANHEMPIEN VUOKSI Sinulla ei näytä olevan hajuakaan siitä, että vihoittelevat ja syyttelevät ihmiset ainakin kärsivät. HUUHAA ELLET AVAA TÄTÄ PAREMMIN Tämä on juurisyy siihen miksi kärsivä ihminen levittää kärsimystä myös ympärilleen. HUUHAA AVAA ENEMMÄN Hyvinvoivat tunne-elämältään tasapainoiset vanhemmat eivät levitä kärsimystä lapsiinsa. ONKO TÄSSÄ OLLUT SINULLA JOKU ONGELMA Se ei tarkoita, etteikö lapsi siitä huolimatta kärsisi joskus jostain. Kärsimys jossain muodossa kuuluu elämän perusasioihin. MITÄ TÄSSÖ ON OUTOA TÄMÄ ON ITSESTÄÄN SELVYYS

Juuri tämän kaltaisissa kirjoituksissa tulee esiin miksi on turhia avioeroja, molemmat puhuvat samasta asiasta mutta eivät ymmärrä toisia. Kerro yksikin keino miten asioita voitaisiin korjata (se että haluaisi että kaikki on kunnossa ei ole keino)

Lue lisää

Saatat tarkoittaa hyvää, mutta et osaa pukea sanomaasi riittävän armolliseen ja ymmärtävään muotoon. Kirjoittaessasi pitäisi ilmaista pääpointti neutraalisti ja nasevasti välttäen minkäänlaista syyllistämistä tai asettumista muiden lukijoiden yläpuolelle. Tämä taas ei onnistu, koska et haluat antaa itsestäsi mitään. Haluat vain osoittaa muiden tuntemattomien ihmisten epäkohtia. Yksikin ihan oikea elävä esimerkki, jossa laitat itsesi likoon kertoen omista tunteistasi ja kokemistasi vääryyksistä on parempi kuin saarnaava yleisluontoinen jauhaminen, jota täällä harjoitat.

Psykologit totesivat, että kaikki ihmissuhteet ovat hankalia ja vaikeita. Jäin miettimään "Niinkö?" Totesin, että varmasti pitää paikkaansa yhtäpaljon kuin vanhempien mielestä lapset ovat vaikeita, tai lasten mielestä vanhemmat ovat vaikeita ja törppöjä, ja nuorten mielestä vanhemmat eivät tajua mistään mitään. Psykologit sanovat paljon, mutta hekään eivät tunne tuhansia tai edes satoja perheitä. Valitettavan usein psykologeilla ym ammattihenkilöstöllä ei ole riittävää näkökulmaa asiakkaidensa yksilöllisyydestä, elinpiiristä, ympäristöstä jne. Puhumattakaan, että heillä on tiedonjanoa ja kiinnostusta asiakkaansa asioihin. Näin ollen he eivät pysty ohjaamaan asiakkaitaan heille oikeaan yksilölliseen suuntaan. Vaikka tämä on heidän ensisijainen työtehtävä. Sääli. Tietysti tilanne on parempi, jos asiakkaalla on omavalintainen terapeutti, jonka kanssa ns. synkkaa puolin ja toisin.

" Et edes sinä voi jakaa kenenkään toisten ajatuksia, tunteista puhumattakaan. Kuten noiden kärsivien lasten. Oikeasti et tiedä mistä lapset kärsivät, kärsivätkö ollenkaan."

Kyllä näin. Kärsimys on myös suhteellista, aivan samoin kuin rakkauskin. Toinen ei myöskään sulje pois toista. Riippuu hyvin paljon muista tekijöistä ja asioista mitä suhteessa on miten paljon siihen mahtuu kärsimystä (mistä syystä) ja rakkautta. Ap sanoi tuossa ISOSTI

" Oikeasti et tiedä mistä lapset kärsivät, kärsivätkö ollenkaan. TÄSTÄ LÖYTYY PALJON TUTKITTUA TIETOA, TÄMÄ EI OLE MINUN AJATUS"

Lapset kärsivät, nuoret kärsivät, aikuiset kärsivät, vanhukset kärsivät. Tästä ei tarvita tutkittua tietoa. Jokainen tietää. Mutta hirveän vähän puhutaan siitä mistä kukin on itse kärsinyt lapsena, nuorena tai aikuisena (ehkei täällä ole vanhuksia linjoilla?), miten kärsimys ilmeni ja miten pääsi kärsimyksestä ulos? Sillä tästähän juuri pitäisi keskustella, ei pelkästä kärsimyksestä, jolla on tuhansia eri merkityksiä. Puhuttaessa kärsimyksestä ei saa missään tapauksessa unohtaa rakkautta. Vanhempien tehtävä ei ole opettaa lastaan välttämään kärsimyksen tunnetta, vaan auttaa selviytymään siitä. Kärsimyksen tunne ei ole vaarallinen ihmiselle, vaan kertoo jotain. Vain ihminen itse, ihan pieni lapsikin, pystyy selviämään siitä - kunnes taas toinen kärsimys tulee eteen. Aikuisilla on joskus merkillinen käsitys, että lapsia pitäisi suojella heidän omilta tunteiltaan, vaikka päinvastoin pitäisi yrittää lapsia selvittämään tunteitaan. Parhaiten se tapahtuu keskustelemalla. Keskusteluyhteyden tietysti pitää olla avoin. Aina se ei ole. Silloin on hyvä keskustella ihmisen kanssa, johon on avoin keskusteluyhteys. Ellei ole ketään, keskustella itsensä kanssa.

aune_c kirjoitti:

Saatat tarkoittaa hyvää, mutta et osaa pukea sanomaasi riittävän armolliseen ja ymmärtävään muotoon. Kirjoittaessasi pitäisi ilmaista pääpointti neutraalisti ja nasevasti välttäen minkäänlaista syyllistämistä tai asettumista muiden lukijoiden yläpuolelle. Tämä taas ei onnistu, koska et haluat antaa itsestäsi mitään. Haluat vain osoittaa muiden tuntemattomien ihmisten epäkohtia. Yksikin ihan oikea elävä esimerkki, jossa laitat itsesi likoon kertoen omista tunteistasi ja kokemistasi vääryyksistä on parempi kuin saarnaava yleisluontoinen jauhaminen, jota täällä harjoitat.

Psykologit totesivat, että kaikki ihmissuhteet ovat hankalia ja vaikeita. Jäin miettimään "Niinkö?" Totesin, että varmasti pitää paikkaansa yhtäpaljon kuin vanhempien mielestä lapset ovat vaikeita, tai lasten mielestä vanhemmat ovat vaikeita ja törppöjä, ja nuorten mielestä vanhemmat eivät tajua mistään mitään. Psykologit sanovat paljon, mutta hekään eivät tunne tuhansia tai edes satoja perheitä. Valitettavan usein psykologeilla ym ammattihenkilöstöllä ei ole riittävää näkökulmaa asiakkaidensa yksilöllisyydestä, elinpiiristä, ympäristöstä jne. Puhumattakaan, että heillä on tiedonjanoa ja kiinnostusta asiakkaansa asioihin. Näin ollen he eivät pysty ohjaamaan asiakkaitaan heille oikeaan yksilölliseen suuntaan. Vaikka tämä on heidän ensisijainen työtehtävä. Sääli. Tietysti tilanne on parempi, jos asiakkaalla on omavalintainen terapeutti, jonka kanssa ns. synkkaa puolin ja toisin.

Lue lisää

Saatat tarkoittaa hyvää, mutta et osaa pukea sanomaasi riittävän armolliseen ja ymmärtävään muotoon. ETKÖ KYKENE YMMÄRTÄMÄÄN MISTÄ ON KYSYMYS, SINÄ VAADIT MITEN ARMOLLISESTI JA YMMÄRTÄVÄSTI, SINULLE ASIAT PITÄISI KERTOA SIIS SINÄ VAADIT SAADA ASIAT SELLAISENA KUIN ITSE HALUAT Kirjoittaessasi pitäisi ilmaista pääpointti neutraalisti ja nasevasti välttäen minkäänlaista syyllistämistä tai asettumista muiden lukijoiden yläpuolelle. JÄLLEEN KERROT MITEN MUIDEN TULEE SINULLE KIRJOITTAA Tämä taas ei onnistu, koska et haluat antaa itsestäsi mitään. KYSYMYS ON ASIASTA EI MINUSTA Haluat vain osoittaa muiden tuntemattomien ihmisten epäkohtia. HALUAN TUODA NÄKÖKANTOJA JOILLA IHMISET YMMÄRTÄISIVÄT OMIEN TEKOJEN VAIKUTUKSIA Yksikin ihan oikea elävä esimerkki, jossa laitat itsesi likoon kertoen omista tunteistasi ja kokemistasi vääryyksistä on parempi kuin saarnaava yleisluontoinen jauhaminen, jota täällä harjoitat. ETKÖ KYKENE KIRJOITTAMAAN ASIASTA, PITÄÄKÖ AINA OLLA HENKILÄ ENNENKUIN VOI KERTOA MIELIPITEESI,

Psykologit totesivat, että kaikki ihmissuhteet ovat hankalia ja vaikeita. Jäin miettimään "Niinkö?" Totesin, että varmasti pitää paikkaansa yhtäpaljon kuin vanhempien mielestä lapset ovat vaikeita, MIELESTÄNI LAPSET EIVÄT OLE VAIKEITA tai lasten mielestä vanhemmat ovat vaikeita ja törppöjä, ja nuorten mielestä vanhemmat eivät tajua mistään mitään. KAIKKI NÄMÄ KIRJOITTAMASI AJATUKSET OVAT NORMAALEJA KASVUN KANNALTA Psykologit sanovat paljon, mutta hekään eivät tunne tuhansia tai edes satoja perheitä. KAIKKI PERHEET OVAT ERILAISIA, EI OLE YHTÄ SAPLUUNAA MINKÄMUKAAN VOITAISIIN TOIMIA, JOKAINEN IHMINEN LUO OMAN ELÄMÄNSÄ Valitettavan usein psykologeilla ym ammattihenkilöstöllä ei ole riittävää näkökulmaa asiakkaidensa yksilöllisyydestä, elinpiiristä, ympäristöstä jne. ELÄMME PÄÄSÄÄNTÖISESTI YHTEISKUNNASSA JOSSA ON PELISÄÄNNÖT JOIDEN MUKAAN TOIMITAAN, EI JOKAINEN VOI SOOLOILLA MITEN HALUAA Puhumattakaan, että heillä on tiedonjanoa ja kiinnostusta asiakkaansa asioihin. Näin ollen he eivät pysty ohjaamaan asiakkaitaan heille oikeaan yksilölliseen suuntaan. OLETKO VARMA ETTET ITSE HYVÄKSY HEIDÄN AJATUKSIA, KIRJOITUKSIEN PERUSTEELLA VAADIT MUILTA MELKOPALJON ENNEN KUIN HYVÄKSYT MUIDEN MIELIPITEET Vaikka tämä on heidän ensisijainen työtehtävä. Sääli. Tietysti tilanne on parempi, jos asiakkaalla on omavalintainen terapeutti, jonka kanssa ns. synkkaa puolin ja toisin. KYLLÄ SE ON VAAN NIIN ETTÄ JOKAINEN ON ITSESTÄÄN VASTUUSSA, JOKAISEN ON TULTAVA TOOIMEEN MUIDEN IHMISTEN KANSSA, ON ITSEKÄSTÄ VAATIA MUILTA ARMOLLISTA JA YMMÄRTÄVÄÄ, NEUTRAALISTI JA NASEVASTI JA KAIKKEA MUUTA.

KOKEILE LUKEA JA AJATELLA MITÄ KIRJOITAN JA VASTAA SIIHEN. ÄLÄ KESKITY MINUUN

aune_c kirjoitti:

" Et edes sinä voi jakaa kenenkään toisten ajatuksia, tunteista puhumattakaan. Kuten noiden kärsivien lasten. Oikeasti et tiedä mistä lapset kärsivät, kärsivätkö ollenkaan."

Kyllä näin. Kärsimys on myös suhteellista, aivan samoin kuin rakkauskin. Toinen ei myöskään sulje pois toista. Riippuu hyvin paljon muista tekijöistä ja asioista mitä suhteessa on miten paljon siihen mahtuu kärsimystä (mistä syystä) ja rakkautta. Ap sanoi tuossa ISOSTI

" Oikeasti et tiedä mistä lapset kärsivät, kärsivätkö ollenkaan. TÄSTÄ LÖYTYY PALJON TUTKITTUA TIETOA, TÄMÄ EI OLE MINUN AJATUS"

Lapset kärsivät, nuoret kärsivät, aikuiset kärsivät, vanhukset kärsivät. Tästä ei tarvita tutkittua tietoa. Jokainen tietää. Mutta hirveän vähän puhutaan siitä mistä kukin on itse kärsinyt lapsena, nuorena tai aikuisena (ehkei täällä ole vanhuksia linjoilla?), miten kärsimys ilmeni ja miten pääsi kärsimyksestä ulos? Sillä tästähän juuri pitäisi keskustella, ei pelkästä kärsimyksestä, jolla on tuhansia eri merkityksiä. Puhuttaessa kärsimyksestä ei saa missään tapauksessa unohtaa rakkautta. Vanhempien tehtävä ei ole opettaa lastaan välttämään kärsimyksen tunnetta, vaan auttaa selviytymään siitä. Kärsimyksen tunne ei ole vaarallinen ihmiselle, vaan kertoo jotain. Vain ihminen itse, ihan pieni lapsikin, pystyy selviämään siitä - kunnes taas toinen kärsimys tulee eteen. Aikuisilla on joskus merkillinen käsitys, että lapsia pitäisi suojella heidän omilta tunteiltaan, vaikka päinvastoin pitäisi yrittää lapsia selvittämään tunteitaan. Parhaiten se tapahtuu keskustelemalla. Keskusteluyhteyden tietysti pitää olla avoin. Aina se ei ole. Silloin on hyvä keskustella ihmisen kanssa, johon on avoin keskusteluyhteys. Ellei ole ketään, keskustella itsensä kanssa.

Lue lisää

" Et edes sinä voi jakaa kenenkään toisten ajatuksia, tunteista puhumattakaan. Kuten noiden kärsivien lasten. Oikeasti et tiedä mistä lapset kärsivät, kärsivätkö ollenkaan."

Kyllä näin. Kärsimys on myös suhteellista, aivan samoin kuin rakkauskin. Toinen ei myöskään sulje pois toista. Riippuu hyvin paljon muista tekijöistä ja asioista mitä suhteessa on miten paljon siihen mahtuu kärsimystä (mistä syystä) ja rakkautta. Ap sanoi tuossa ISOSTI

" Oikeasti et tiedä mistä lapset kärsivät, kärsivätkö ollenkaan. TÄSTÄ LÖYTYY PALJON TUTKITTUA TIETOA, TÄMÄ EI OLE MINUN AJATUS"

Lapset kärsivät, nuoret kärsivät, aikuiset kärsivät, vanhukset kärsivät. AINOASTAAN LAPSET OVAT RYHMÄ JOILLA EI OLE MITÄÄN MAHDOLLISUUTTA PUOLUSTAUTUA, HE OVAT HOLHOUKSESSA JA TÄYSIN RIIPPUVAISIA VANHEMMISTAAN Tästä ei tarvita tutkittua tietoa. Jokainen tietää. KYLLÄ JOS OIKEASTI MIETTII ASIOITA Mutta hirveän vähän puhutaan siitä mistä kukin on itse kärsinyt lapsena, ONKO AJATUKSESI SE ETTÄ KUN ITSE OLET KÄRSINYT LAPSENA NIIN KYLLÄ MUIDENKIN TULEE KÄRSIÄ nuorena tai aikuisena (ehkei täällä ole vanhuksia linjoilla?), miten kärsimys ilmeni ja miten pääsi kärsimyksestä ulos? Sillä tästähän juuri pitäisi keskustella, ei pelkästä kärsimyksestä, jolla on tuhansia eri merkityksiä. Puhuttaessa kärsimyksestä ei saa missään tapauksessa unohtaa rakkautta. Vanhempien tehtävä ei ole opettaa lastaan välttämään kärsimyksen tunnetta, vaan auttaa selviytymään siitä. Kärsimyksen tunne ei ole vaarallinen ihmiselle, vaan kertoo jotain. Vain ihminen itse, ihan pieni lapsikin, pystyy selviämään siitä - kunnes taas toinen kärsimys tulee eteen. Aikuisilla on joskus merkillinen käsitys, että lapsia pitäisi suojella heidän omilta tunteiltaan, vaikka päinvastoin pitäisi yrittää lapsia selvittämään tunteitaan. Parhaiten se tapahtuu keskustelemalla. HIENOA KUN YMMÄRSIT PUHUMISEN TÄRKEYDEN Keskusteluyhteyden tietysti pitää olla avoin. Aina se ei ole. Silloin on hyvä keskustella ihmisen kanssa, johon on avoin keskusteluyhteys. Ellei ole ketään, keskustella itsensä kanssa. SITTEN JÄLLEEN VAATIMUS MUIDEN KÄYTÖKSESTÄ ETTÄ VOISIT OTTAA VIESTIN VASTAAN

Oletko koskaan miettinyt omaa osuutta asioissasi, koska kaikessa tulee vaatimuksia muille.

Rakkaus on suhteellinen käsite, mitä kukin sillä ikinä tarkoittaakin. Itse en juurikaan perusta sanoista, vaan teoista, joilla rakkautta osoitetaan. Rakkaus voi kuten sanoitkin myös väljähtyä, mutta se ei estä olemasta toiselle edes jotakuinkin ystävällinen tai vähintään asiallinen.

Kun huomaa muutoksen, mutta toinen kiistää, ei halua keskustella tai suoraan syyttää; tästä voi jo päätellä, ettei ole enää toimivaa keskusteluyhteyttä, vuorovaikutusta, rakkaudesta puhumattakaan. Katson, että exäsi joutuessa umpikujaan ja kärsiessään syyllisyyttä, hän hyökkäsi ja lynttäsi sinut. Exäsi saa syyttää vain itseään, että meni kanssasi naimisiin, vaikkei teillä ole hänen mielestään mitään yhteistä eikä näe sinussa mitään hyvää. Ymmärrettävästi se alkuun loukkaa, mutta sinun pitäisi silti määritellä itse itsesi, ex ei ole oikea henkilö kertomaan ettei sinussa ole muka mitään hyvää. Varmasti on, paljonkin, joten mitäpä jos oikein vihastuisit kunnolla exäsi höpötyksistä? Sanoisit mielessäsi monta kertaa esim. "Haista paska, ex. Et sitten parempaan pystynyt". Vihan avulla näet pääsee eroon noista exän sinuun kohdistamista ikävistä sanoista. Tärkeintä kuitenkin on rakastaa itseään, olla itselle hyvä, eikä hyljätä itsetuntoaan ja -tuntemustaan jonkun toisen ilkeiden sanojen vuoksi.

Kuten tuossa edellä on jo sanottukin, toisen syyttäminen pitkään vielä eron jälkeen ei ole normaalia. EI OLEKKAAN JA SEN VUOKSI TÄSTÄ KIRJOITAN, KOSKA LAPSET OVAT SUURIMMAT KÄRSIÄT Jos joku syyttää, siinä ei ole paljon tehtävissä. AINUT MILLÄ ASIAA SAADAAN KORJATTUA ON YMMÄRRYKSEN LISÄÄMINEN, OMISTA TEKEMÄTTÖMISTÄ ASIOISTA EI VOI PUOLISOA SYYTTÄÄ, JOKAISEN ON HUOLEHDITTAVA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Pääasia, ettei altista itseään tuollaiselle käytökselle, joka on paitsi epämiellyttävää ja haitallista, myös henkistä väkivaltaa. TOTTA VISERRÄT

Kuka pitää ymmärtää ja mitä erosta? MITÄ HALUAT KYSYÄ

Kunhan kerrot ensin kenen pitäisi ymmärtää erosta ja mitä? MITÄ TARKOITAT AVAA HIUKAN

Kerron kyllä vastauksen. KYSY ENSIN

Jos olet kyllästynyt niin et tule saamaan ymmärrystä. Jos taas petät et silloinkaan saa ymmärrystä. Jos haluat kaverina olla ja pelkkänä niin on silloin ymmärrän. Eli valitse vapaasti ja mieti alunperin mitä tarkoitat eron ymmärtämiselle?

Toki voit vapaasti kertoa onko oma kokemuksesi erosta mikä? MIHIN TÄMÄ LIITTYY TÄSSÄ KETJUSSA

Hyväksy en eroja ellei kyseessä väkivalta ole kuvoissa. ERO ON MONASTI AINUT VAIHTOEHTO, IKÄVÄ KYLLÄ

Mieti ihan itse mitä haluat ymmärtää ja ketä? AVAA NYT HIUKAN VAI OLETKO PELKÄSTÄÄN PERIAATTEESSA VASTAAN KAIKKEA AJATTELEMISTA

Lisää:
"Kun toinen kokee ettei asiat toimi, on hänen tuotava asiat esiin siten että toinen sen ymmärtää, näin asioille voidaan tehdä oikeasti jotakin"

Tuostahan se varsinainen ongelma alkaa monestikin. Vaikka toinen toisi esille asiat ymmärrettävästi, toinen ei halua tai kykene tekemään mitään asioille, mutta osaa tehdä ohituksen niin hienosti, että toinen jää odottelemaan parempia aikoja. JOS KYKENET HOITAMAAN OMAN HYVINVOINTISI, SINÄ TEET ASIALLE JOTAKIN RIIPPUEN SIITÄ MITEN VAKAVAKSI SINÄ ASIAN KOET Kunnes seuraavan kerran otetaan asia puheeksi ja toinen tekee jälleen ovelan ohituksen. Syitä löytyy JOS ET KYKENE HOITAMAAN OMIA ASIOITASI NIIN NOIN TOSIAANKIN KÄY. Mitä hienommin osaa selittää ja tuntee puolisonsa, sitä paremmin toinen uskoo ne. KIRJOITAT KUIN OLISIT ULKOPUOLINEN Siis kun toiselle saa aikaan tunteen, että häntä on kuunneltu, asia ymmärretty, ja uskottavat selitykset miksi homma jää taas vaiheeseen, niin toisen hyvinvointi voi jäädä vaiheeseen vuosikausiksi, vaikka hän itse kuvittelee muuta. MIETI MITÄ TARKOITTAA OMAN HYVINVOINNIN HOITAMINEN Mitä taitavampi toinen on puhumaan ympäri ja selittelemään tai manipuloimaan, sitä varmemmin toinen ei kykene pitämään huolta hyvinvoinnistaan. KYSYMYS ON SIITÄ ETTÄ HENKILÖ EI KYKENE HOITAMAAN OMAA HYVINVOINTIA JA SELKEÄSTI SIIRTÄÄ SYYN PUOLISON HARTEILLE, KIRJOITUS OSOITTAA SELKEÄSTI VÄITTEENI TODENPERÄISYYDEN Ts y15 et ota huomioon tunteita ja psykologiaa, keskityt liikaa sanoihin ja höpöttämiseen. Sen takana miksi toinen ei pysty huolehtimaan hyvinvoinnistaan voi olla vaikka ja mitä. Mihinkään onnettomuuteen ei syynä se, että toinen ei pidä huolta hyvinvoinnistaan, jaan ne syyt ja seuraukset miksei hän kykene tekemään tai tee niin. JOS ON ONGELMIA SIINÄ ETTEI KYKENE HOITAMAAN ASIOITAAN, ON HAETTAVA APUA, TURHA SIITÄ ON MUITA SYYTELLÄ

Kuten Syvällä kirjoitti
Kyllähän minä huomasin muutoksen viimeisinä aikoina, mutta kun toinen kiistää eikä halua keskustella tai suoraan syyttää, eipä siinä mitään voi.

Syvällä siis huomasi muutoksen -exänsä muusta toiminnasta ja elekielestä, ei sanoista. Hän kuitenkin kaipasi muutoksille todisteita sanoilla, ei saanut. Tässä vaiheessa hänen hyvinvointinsa alkoi mennä alamäkeä. Alamäki jyrkkeni, kun ex ryhtyi haukkumaan ja solvaamaan. Eli ihmisen pitäisi kuunnella omia tunteitaan, luottaa havaintoihinsa. Enemmän kuin jäädä odottamaan puolison kommentointia, keskustelua. Harva ihminen kuitenkaan eroaa heti (pitäen näin huolta hyvinvoinnistaan), kun havaitsee puolisossaan muutoksia. Ihminen jää usein odottamaan "todisteita", joita ei ehkä koskaan saa.

OLEN TÄYSIN OIKEASSA VÄITTEESSÄNI, SINUN KIRJOITUKSEATA TÄMÄ TULEE ILMI

HÖPÖTÄT KAIKKEA MUUTA MUTTA ET MIETI MITEN TILANNETTA VOISI KORJATA, TÄMÄ JOHTAA TAATUSTI AINA SIIHEN ETTÄ EROISTA TULEE RIITAISIA, OTA OHJAKSET KÄSIISI ÄLÄKÄ VAADI ETTÄ MUUT MUUTTUVAT ELEITTEN JA ILMEIDEN PERUSTEELLA

y15 kirjoitti:

Lisää:
"Kun toinen kokee ettei asiat toimi, on hänen tuotava asiat esiin siten että toinen sen ymmärtää, näin asioille voidaan tehdä oikeasti jotakin"

Tuostahan se varsinainen ongelma alkaa monestikin. Vaikka toinen toisi esille asiat ymmärrettävästi, toinen ei halua tai kykene tekemään mitään asioille, mutta osaa tehdä ohituksen niin hienosti, että toinen jää odottelemaan parempia aikoja. JOS KYKENET HOITAMAAN OMAN HYVINVOINTISI, SINÄ TEET ASIALLE JOTAKIN RIIPPUEN SIITÄ MITEN VAKAVAKSI SINÄ ASIAN KOET Kunnes seuraavan kerran otetaan asia puheeksi ja toinen tekee jälleen ovelan ohituksen. Syitä löytyy JOS ET KYKENE HOITAMAAN OMIA ASIOITASI NIIN NOIN TOSIAANKIN KÄY. Mitä hienommin osaa selittää ja tuntee puolisonsa, sitä paremmin toinen uskoo ne. KIRJOITAT KUIN OLISIT ULKOPUOLINEN Siis kun toiselle saa aikaan tunteen, että häntä on kuunneltu, asia ymmärretty, ja uskottavat selitykset miksi homma jää taas vaiheeseen, niin toisen hyvinvointi voi jäädä vaiheeseen vuosikausiksi, vaikka hän itse kuvittelee muuta. MIETI MITÄ TARKOITTAA OMAN HYVINVOINNIN HOITAMINEN Mitä taitavampi toinen on puhumaan ympäri ja selittelemään tai manipuloimaan, sitä varmemmin toinen ei kykene pitämään huolta hyvinvoinnistaan. KYSYMYS ON SIITÄ ETTÄ HENKILÖ EI KYKENE HOITAMAAN OMAA HYVINVOINTIA JA SELKEÄSTI SIIRTÄÄ SYYN PUOLISON HARTEILLE, KIRJOITUS OSOITTAA SELKEÄSTI VÄITTEENI TODENPERÄISYYDEN Ts y15 et ota huomioon tunteita ja psykologiaa, keskityt liikaa sanoihin ja höpöttämiseen. Sen takana miksi toinen ei pysty huolehtimaan hyvinvoinnistaan voi olla vaikka ja mitä. Mihinkään onnettomuuteen ei syynä se, että toinen ei pidä huolta hyvinvoinnistaan, jaan ne syyt ja seuraukset miksei hän kykene tekemään tai tee niin. JOS ON ONGELMIA SIINÄ ETTEI KYKENE HOITAMAAN ASIOITAAN, ON HAETTAVA APUA, TURHA SIITÄ ON MUITA SYYTELLÄ

Kuten Syvällä kirjoitti
Kyllähän minä huomasin muutoksen viimeisinä aikoina, mutta kun toinen kiistää eikä halua keskustella tai suoraan syyttää, eipä siinä mitään voi.

Syvällä siis huomasi muutoksen -exänsä muusta toiminnasta ja elekielestä, ei sanoista. Hän kuitenkin kaipasi muutoksille todisteita sanoilla, ei saanut. Tässä vaiheessa hänen hyvinvointinsa alkoi mennä alamäkeä. Alamäki jyrkkeni, kun ex ryhtyi haukkumaan ja solvaamaan. Eli ihmisen pitäisi kuunnella omia tunteitaan, luottaa havaintoihinsa. Enemmän kuin jäädä odottamaan puolison kommentointia, keskustelua. Harva ihminen kuitenkaan eroaa heti (pitäen näin huolta hyvinvoinnistaan), kun havaitsee puolisossaan muutoksia. Ihminen jää usein odottamaan "todisteita", joita ei ehkä koskaan saa.

OLEN TÄYSIN OIKEASSA VÄITTEESSÄNI, SINUN KIRJOITUKSEATA TÄMÄ TULEE ILMI

HÖPÖTÄT KAIKKEA MUUTA MUTTA ET MIETI MITEN TILANNETTA VOISI KORJATA, TÄMÄ JOHTAA TAATUSTI AINA SIIHEN ETTÄ EROISTA TULEE RIITAISIA, OTA OHJAKSET KÄSIISI ÄLÄKÄ VAADI ETTÄ MUUT MUUTTUVAT ELEITTEN JA ILMEIDEN PERUSTEELLA

Lue lisää

Mitä oikein rähjäät? Oky kirjoitti ihan asiaa mitä kaikkea on huomioitava, miten eri asiat vaikuttavat siihen, ettei toinen kykene hoitamaan hyvinvointiaan. Kirjoituksessa ei vaadittu toisen muuttumista ilmeiden ja eleiden perusteella! Opettele lukemaan saamiasi vastauksia, älä heti hyökkää, tyrmää ja vaadi toisia muuttumaan.

Sinun pitää miettiä miten opit lukemaan toisia ihmisiä paremmin heidän ilmeiden ja eleiden perusteella. "Kuunnella" myös sitä mitä ei sanota, tai miettiä mistä toinen ei halua keskustella kanssasi. Täällä netissä on erityisen tärkeää osata lukea rivien välistä.

Nythän on niin, että ainoastaan sinulla on kokemus siitä mitä kirjoitat: muut eivät osaa hoitaa hyvinvointiaan, vaan he syyttävät exäänsä. Siksi lapset mielestäsi kärsivät. Koska tämä on ainoastaan sinun ongelmasi, se ei kosketa täällä ketään, siksi muiden on mahdotonta asiaa mitenkään korjata.

Lukijasi jotka ovat sinulle vastanneet ovat kuitenkin huomanneet monia puutteita siitä, ettet ota syytöksissäsi (ei hoideta omaa hyvinvointia) huomioon kaikkia tarvittavia asioita. Normaalisti ihmisten korvissa kuulostaa pahimmalta tuo paljon viljelemäsi eihuolehditahyvinvoinnista -syytös. Se on toisen ihmisen hylkäämistä, mitätöimistä, ohittamista julmasti, empatian täydellistä puutetta. Se ei auta yhtään ajamaasi asiaa, vaan pahentaa sitä potenssiin miljoona. Se on aivan viimeisempiä asioita, josta kukaan ihminen haluaa tulla syytetyksi. Mikäli tulee, kaikki normaalit kommunikaation tiet on siten lopullisesti tukittu. Aina ja iankaikkisesti. Silloin kun ihminen ei kykene hoitamaan hyvinvointiaan, hän tarvitsee siinä apua ja tukea, ehkä hoitoakin, terapiaa. Ei lyttäystä "etkö jo saa***na ala pitämään hyvinvoinnistasi huolta, ettei muiden tarvitse kärsiä vuoksesi".

Kuten sanoin, tuo syytös ei tosiaan paranna mitään. Pikemminkin ajaa toisen itsemurhaan, ainakin henkiseen sellaiseen, täydelliseen umpikujaan.

1972_ kirjoitti:

Mitä oikein rähjäät? Oky kirjoitti ihan asiaa mitä kaikkea on huomioitava, miten eri asiat vaikuttavat siihen, ettei toinen kykene hoitamaan hyvinvointiaan. Kirjoituksessa ei vaadittu toisen muuttumista ilmeiden ja eleiden perusteella! Opettele lukemaan saamiasi vastauksia, älä heti hyökkää, tyrmää ja vaadi toisia muuttumaan.

Sinun pitää miettiä miten opit lukemaan toisia ihmisiä paremmin heidän ilmeiden ja eleiden perusteella. "Kuunnella" myös sitä mitä ei sanota, tai miettiä mistä toinen ei halua keskustella kanssasi. Täällä netissä on erityisen tärkeää osata lukea rivien välistä.

Nythän on niin, että ainoastaan sinulla on kokemus siitä mitä kirjoitat: muut eivät osaa hoitaa hyvinvointiaan, vaan he syyttävät exäänsä. Siksi lapset mielestäsi kärsivät. Koska tämä on ainoastaan sinun ongelmasi, se ei kosketa täällä ketään, siksi muiden on mahdotonta asiaa mitenkään korjata.

Lukijasi jotka ovat sinulle vastanneet ovat kuitenkin huomanneet monia puutteita siitä, ettet ota syytöksissäsi (ei hoideta omaa hyvinvointia) huomioon kaikkia tarvittavia asioita. Normaalisti ihmisten korvissa kuulostaa pahimmalta tuo paljon viljelemäsi eihuolehditahyvinvoinnista -syytös. Se on toisen ihmisen hylkäämistä, mitätöimistä, ohittamista julmasti, empatian täydellistä puutetta. Se ei auta yhtään ajamaasi asiaa, vaan pahentaa sitä potenssiin miljoona. Se on aivan viimeisempiä asioita, josta kukaan ihminen haluaa tulla syytetyksi. Mikäli tulee, kaikki normaalit kommunikaation tiet on siten lopullisesti tukittu. Aina ja iankaikkisesti. Silloin kun ihminen ei kykene hoitamaan hyvinvointiaan, hän tarvitsee siinä apua ja tukea, ehkä hoitoakin, terapiaa. Ei lyttäystä "etkö jo saa***na ala pitämään hyvinvoinnistasi huolta, ettei muiden tarvitse kärsiä vuoksesi".

Kuten sanoin, tuo syytös ei tosiaan paranna mitään. Pikemminkin ajaa toisen itsemurhaan, ainakin henkiseen sellaiseen, täydelliseen umpikujaan.

Lue lisää

Sinun pitää miettiä miten opit lukemaan toisia ihmisiä paremmin heidän ilmeiden ja eleiden perusteella. "Kuunnella" myös sitä mitä ei sanota, tai miettiä mistä toinen ei halua keskustella kanssasi. Täällä netissä on erityisen tärkeää osata lukea rivien välistä.

NYT KIRJOITTELEMME 24 PALSTALLE JOSSA KAIKKI TOIMINTA TAPAHTUU NIMETTÖMÄSTI, PAHOITTELUT JOS OLEN HORJUTTANUT SINUN AJATUSMAAILMAA.

APUA ON SAATAVILLA

Vaikka huomaisi sanattomia viestejä, harva meistä kai ihan täydelliseen ajatustenlukuun pystyy. Toisen käytös voi muuttua parisuhdeongelmien sijasta myös siksi, että on huolissaan terveydestään, työstään tai vaikka läheistensä sairastelusta, kuolemasta. Mutta oli syy mikä hyvänsä, jos ei sitä pysty kumppanilleen avaamaan, eikö se jo ole huono merkki?

Syvällä kirjoitti:

Vaikka huomaisi sanattomia viestejä, harva meistä kai ihan täydelliseen ajatustenlukuun pystyy. Toisen käytös voi muuttua parisuhdeongelmien sijasta myös siksi, että on huolissaan terveydestään, työstään tai vaikka läheistensä sairastelusta, kuolemasta. Mutta oli syy mikä hyvänsä, jos ei sitä pysty kumppanilleen avaamaan, eikö se jo ole huono merkki?

Lue lisää

Vaikka huomaisi sanattomia viestejä, harva meistä kai ihan täydelliseen ajatustenlukuun pystyy.
TÄTÄ OLEN YRITTÄNYT TOITOTTAA TÄÄLLÄ PITKÄÄN PITKÄÄN MUT EI MENE PERILLE

Toisen käytös voi muuttua parisuhdeongelmien sijasta myös siksi, että on huolissaan terveydestään, työstään tai vaikka läheistensä sairastelusta, kuolemasta.
TÄMÄ ON 100% SELITTELYÄ,¨ TÄTI VOISI OLLA SETÄ JOS HÄNELLÄ OLISI MUNAT ¨

Mutta oli syy mikä hyvänsä, jos ei sitä pysty kumppanilleen avaamaan, eikö se jo ole huono merkki? JUURI SIKSI OMAN HYVINVOINNIN VAALIMINEN ON TÄRKEÄÄ, JOS KUMPPANI EI KUUNTELE TAI EI HALUA KUUNNELLA, ON TEHTÄVÄ ASIALLE JOTAKIN. ON TURHA SURKUTELLA VUOSIEN KULUTTUA KUN KUMPPANI OLI TÄMMÖNEN JA SEMMONEN. JOKAINEN ON OMASTA HYVINVOINNISTA VASTUUSSA, KUKAAN MUU SITÄ EI VOI TEHDÄ, KOSKA PÄÄN SISÄLLE EI KUKAAN KYKENE NÄKEMÄÄN.

USEI KYSYMYKSESSÄ ONKIN KOMMUNIKAATIO ONGELMA, USEIN PARISUHDETERAPIASSA ULKOPUOLINEN HUOMAA ONGELMAN.PARISKUNNAN AJATUKSET OVAT SAMANLAISIA, MUTTA SANAT OVAT VÄÄRIÄ

Syvällä kirjoitti:

Vaikka huomaisi sanattomia viestejä, harva meistä kai ihan täydelliseen ajatustenlukuun pystyy. Toisen käytös voi muuttua parisuhdeongelmien sijasta myös siksi, että on huolissaan terveydestään, työstään tai vaikka läheistensä sairastelusta, kuolemasta. Mutta oli syy mikä hyvänsä, jos ei sitä pysty kumppanilleen avaamaan, eikö se jo ole huono merkki?

Lue lisää

Kukaan ei täydellinen missään eikä tarvitse ollakaan. Ongelmia vain tekee itselleen ellei hyväksy epätäydellisyyttä.

Olen aika haka lukemaan ihmisten mitä moninaisimpia tunteita (en siis aina ajatuksia). Jo lapsuudessa tiesin mitä on tekeillä, onko kaikki perheessäni tai lähipiirissä ns hyvin. Vaistosin ja vaistoan edelleen jos jollain menee huonosti, jotain tekeillä ja jo tapahtunut. Tasan tarkkaan tiesin, milloin vanhemmat salasivat minulta jotain. Siitä on (oikein käytettynä) paljon apua elämän eri tilanteissa, mutta kuormittavaa se välillä on. Etenkin jos on paljon erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Joskus olisi vain niin parempi olla tietämätön. Sen myös tiedän, että kaikki ihmiset eivät osaa lukea minua samalla tavalla kuin minä heitä. Heillä ei ole mitään käsitystä siitä mitä muut ihmiset heidän ympärillään tuntevat ja ajattelevat. Ihmiset ovat tunnetustikin erilaisia... toiset hyvin asiakeskeisiä, toiset hyvin ihmiskeskeisiä ja monet siltä väliltä. Ja sehän on vain positiivinen asia. Negatiivinen asia on se, ettei ymmärrä millainen on itse ja millainen on puoliso. Onko itse asia- vai ihmiskeskeinen, kumpaa sorttia puoliso on.

Oli asia miten päin tahansa, puolisoa eikä ketään muutakaan voi pakottaa puhumaan. Jos painostusta on puheen suuntaan, toinen voi sanoa hätäpäissään ihan mitä tahansa. Tästä opimme sen, ettei kannata edes yrittää väkisin, vaan käyttää muita hellävaraisempia, hienotunteisempia keinoja.

"Mutta oli syy mikä hyvänsä, jos ei sitä pysty kumppanilleen avaamaan, eikö se jo ole huono merkki? "

Tuo riippuu erittäin paljon asiasta. Aina kannattaa miettiä mitä itse tekisi, jos tilanteet olisivat toisinpäin. Mikäli toinen ei halua avata asiaa, niin sopii miettiä mitä asiaa ei itse haluaisi tietyssä tilanteessa avata puolisolleen. Ja jos sitä olisi välttämätöntä saada edes jotenkin avattua, miten se onnistuisi ilman, että esim. toinen ei ns. menettäisi kasvojaan ja itsekin pysyisi mahdollisimman hienotunteisena ja neutraalina.

juuu kirjoitti:

Kukaan ei täydellinen missään eikä tarvitse ollakaan. Ongelmia vain tekee itselleen ellei hyväksy epätäydellisyyttä.

Olen aika haka lukemaan ihmisten mitä moninaisimpia tunteita (en siis aina ajatuksia). Jo lapsuudessa tiesin mitä on tekeillä, onko kaikki perheessäni tai lähipiirissä ns hyvin. Vaistosin ja vaistoan edelleen jos jollain menee huonosti, jotain tekeillä ja jo tapahtunut. Tasan tarkkaan tiesin, milloin vanhemmat salasivat minulta jotain. Siitä on (oikein käytettynä) paljon apua elämän eri tilanteissa, mutta kuormittavaa se välillä on. Etenkin jos on paljon erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Joskus olisi vain niin parempi olla tietämätön. Sen myös tiedän, että kaikki ihmiset eivät osaa lukea minua samalla tavalla kuin minä heitä. Heillä ei ole mitään käsitystä siitä mitä muut ihmiset heidän ympärillään tuntevat ja ajattelevat. Ihmiset ovat tunnetustikin erilaisia... toiset hyvin asiakeskeisiä, toiset hyvin ihmiskeskeisiä ja monet siltä väliltä. Ja sehän on vain positiivinen asia. Negatiivinen asia on se, ettei ymmärrä millainen on itse ja millainen on puoliso. Onko itse asia- vai ihmiskeskeinen, kumpaa sorttia puoliso on.

Oli asia miten päin tahansa, puolisoa eikä ketään muutakaan voi pakottaa puhumaan. Jos painostusta on puheen suuntaan, toinen voi sanoa hätäpäissään ihan mitä tahansa. Tästä opimme sen, ettei kannata edes yrittää väkisin, vaan käyttää muita hellävaraisempia, hienotunteisempia keinoja.

"Mutta oli syy mikä hyvänsä, jos ei sitä pysty kumppanilleen avaamaan, eikö se jo ole huono merkki? "

Tuo riippuu erittäin paljon asiasta. Aina kannattaa miettiä mitä itse tekisi, jos tilanteet olisivat toisinpäin. Mikäli toinen ei halua avata asiaa, niin sopii miettiä mitä asiaa ei itse haluaisi tietyssä tilanteessa avata puolisolleen. Ja jos sitä olisi välttämätöntä saada edes jotenkin avattua, miten se onnistuisi ilman, että esim. toinen ei ns. menettäisi kasvojaan ja itsekin pysyisi mahdollisimman hienotunteisena ja neutraalina.

Lue lisää

Oli asia miten päin tahansa, puolisoa eikä ketään muutakaan voi pakottaa puhumaan. Jos painostusta on puheen suuntaan, toinen voi sanoa hätäpäissään ihan mitä tahansa. Tästä opimme sen, ettei kannata edes yrittää väkisin, vaan käyttää muita hellävaraisempia, hienotunteisempia keinoja. MISTÄ SINULLE TUONKALTAINEN AJATUS TULI MIELEEN ETTÄ OLISI PAKKO PUHUA?
KERRO MITÄ TARKOITAT HIENOTUNTEISEMMALLA KEINOILLA

"Mutta oli syy mikä hyvänsä, jos ei sitä pysty kumppanilleen avaamaan, eikö se jo ole huono merkki? "

Tuo riippuu erittäin paljon asiasta. Aina kannattaa miettiä mitä itse tekisi, jos tilanteet olisivat toisinpäin. Mikäli toinen ei halua avata asiaa, niin sopii miettiä mitä asiaa ei itse haluaisi tietyssä tilanteessa avata puolisolleen. Ja jos sitä olisi välttämätöntä saada edes jotenkin avattua, miten se onnistuisi ilman, että esim. toinen ei ns. menettäisi kasvojaan ja itsekin pysyisi mahdollisimman hienotunteisena ja neutraalina.

MITEN JOKU VOI MENETTÄÄ KASVONSA PUOLISON VÄLISISSÄ ASIOISSA, OLLAAN MELKO ETÄISIÄ ELLEI ASIOISTA VOI PUHUA VAPAASTI

y15 kirjoitti:

Oli asia miten päin tahansa, puolisoa eikä ketään muutakaan voi pakottaa puhumaan. Jos painostusta on puheen suuntaan, toinen voi sanoa hätäpäissään ihan mitä tahansa. Tästä opimme sen, ettei kannata edes yrittää väkisin, vaan käyttää muita hellävaraisempia, hienotunteisempia keinoja. MISTÄ SINULLE TUONKALTAINEN AJATUS TULI MIELEEN ETTÄ OLISI PAKKO PUHUA?
KERRO MITÄ TARKOITAT HIENOTUNTEISEMMALLA KEINOILLA

"Mutta oli syy mikä hyvänsä, jos ei sitä pysty kumppanilleen avaamaan, eikö se jo ole huono merkki? "

Tuo riippuu erittäin paljon asiasta. Aina kannattaa miettiä mitä itse tekisi, jos tilanteet olisivat toisinpäin. Mikäli toinen ei halua avata asiaa, niin sopii miettiä mitä asiaa ei itse haluaisi tietyssä tilanteessa avata puolisolleen. Ja jos sitä olisi välttämätöntä saada edes jotenkin avattua, miten se onnistuisi ilman, että esim. toinen ei ns. menettäisi kasvojaan ja itsekin pysyisi mahdollisimman hienotunteisena ja neutraalina.

MITEN JOKU VOI MENETTÄÄ KASVONSA PUOLISON VÄLISISSÄ ASIOISSA, OLLAAN MELKO ETÄISIÄ ELLEI ASIOISTA VOI PUHUA VAPAASTI

Lue lisää

MITEN JOKU VOI MENETTÄÄ KASVONSA PUOLISON VÄLISISSÄ ASIOISSA, OLLAAN MELKO ETÄISIÄ ELLEI ASIOISTA VOI PUHUA VAPAASTI
No mutta hyvänen aika. Nyt olet kaukana ihmistuntemuksesta. Ihmisillä on hyvin erilaisia tyylejä kommunikoida - mikään niistä ei ole sen parempi kuin toinen, vain erilainen. Parisuhteessa jos missä voi menettää kasvonsa, ellei puolisot tunne toisiaan.

Ja hei, tämä on tärkeää - kaikenlaisissa muutos- ja kriisitilanteissa ihmisen normaalikäytös muuttuu. Erityisesti jos tuntee uhkaa, turvattomuutta, suurta epävarmuutta puolisonsa taholta, on täysin selvää, ettei hänen kanssaan puhu vapaasti, tai tilanteesta riippuen, ei yhtään mitään. Ei mitään sellaista mikä voisi huonontaa välejä entisestään. Usein ei puhuta, koska puhe ei johda mihinkään, paitsi samaan umpikujaan, puheesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tai pelkkää haittaa.

y15 kirjoitti:

Vaikka huomaisi sanattomia viestejä, harva meistä kai ihan täydelliseen ajatustenlukuun pystyy.
TÄTÄ OLEN YRITTÄNYT TOITOTTAA TÄÄLLÄ PITKÄÄN PITKÄÄN MUT EI MENE PERILLE

Toisen käytös voi muuttua parisuhdeongelmien sijasta myös siksi, että on huolissaan terveydestään, työstään tai vaikka läheistensä sairastelusta, kuolemasta.
TÄMÄ ON 100% SELITTELYÄ,¨ TÄTI VOISI OLLA SETÄ JOS HÄNELLÄ OLISI MUNAT ¨

Mutta oli syy mikä hyvänsä, jos ei sitä pysty kumppanilleen avaamaan, eikö se jo ole huono merkki? JUURI SIKSI OMAN HYVINVOINNIN VAALIMINEN ON TÄRKEÄÄ, JOS KUMPPANI EI KUUNTELE TAI EI HALUA KUUNNELLA, ON TEHTÄVÄ ASIALLE JOTAKIN. ON TURHA SURKUTELLA VUOSIEN KULUTTUA KUN KUMPPANI OLI TÄMMÖNEN JA SEMMONEN. JOKAINEN ON OMASTA HYVINVOINNISTA VASTUUSSA, KUKAAN MUU SITÄ EI VOI TEHDÄ, KOSKA PÄÄN SISÄLLE EI KUKAAN KYKENE NÄKEMÄÄN.

USEI KYSYMYKSESSÄ ONKIN KOMMUNIKAATIO ONGELMA, USEIN PARISUHDETERAPIASSA ULKOPUOLINEN HUOMAA ONGELMAN.PARISKUNNAN AJATUKSET OVAT SAMANLAISIA, MUTTA SANAT OVAT VÄÄRIÄ

Lue lisää

TÄTI VOISI OLLA SETÄ JOS HÄNELLÄ OLISI MUNAT
Transihmisten puolesta:
Täti voi näyttäytyä sinulle tätinä, mutta onkin setä, vaikka hänellä ei ole munia.

y15 kirjoitti:

Oli asia miten päin tahansa, puolisoa eikä ketään muutakaan voi pakottaa puhumaan. Jos painostusta on puheen suuntaan, toinen voi sanoa hätäpäissään ihan mitä tahansa. Tästä opimme sen, ettei kannata edes yrittää väkisin, vaan käyttää muita hellävaraisempia, hienotunteisempia keinoja. MISTÄ SINULLE TUONKALTAINEN AJATUS TULI MIELEEN ETTÄ OLISI PAKKO PUHUA?
KERRO MITÄ TARKOITAT HIENOTUNTEISEMMALLA KEINOILLA

"Mutta oli syy mikä hyvänsä, jos ei sitä pysty kumppanilleen avaamaan, eikö se jo ole huono merkki? "

Tuo riippuu erittäin paljon asiasta. Aina kannattaa miettiä mitä itse tekisi, jos tilanteet olisivat toisinpäin. Mikäli toinen ei halua avata asiaa, niin sopii miettiä mitä asiaa ei itse haluaisi tietyssä tilanteessa avata puolisolleen. Ja jos sitä olisi välttämätöntä saada edes jotenkin avattua, miten se onnistuisi ilman, että esim. toinen ei ns. menettäisi kasvojaan ja itsekin pysyisi mahdollisimman hienotunteisena ja neutraalina.

MITEN JOKU VOI MENETTÄÄ KASVONSA PUOLISON VÄLISISSÄ ASIOISSA, OLLAAN MELKO ETÄISIÄ ELLEI ASIOISTA VOI PUHUA VAPAASTI

Lue lisää

KERRO MITÄ TARKOITAT HIENOTUNTEISEMMALLA KEINOILLA

Hienotunteiset keinot. Niissä pitää pohtia ensin miten itse haluaisi tulla kohdatuksi, jos tilanne olisi toisinpäin. Tämän jälkeen miettiä miten puoliso haluaisi tulla kohdelluksi, mikä toimisi, että hän kertoisi edes jotain, mielellään tietysti oleellista. Hienotunteiset keinot ovat hyvin usein, ellei jopa tavallisesti usein miten hyvin hitaita. Esim. jutun juuri lähtee kertoen omista tuntemuksista, tai vähän niiden vierestä, neutraalisti. Lyhyesti, hyvin yksinkertaisesti, eri sanamuotoja hioen. Erityisen tärkeää on miettiä todennäköisyyksiä miten toinen reagoi (ja kokeilla miten itse vastaisi puolisonsa esittämään samanlaiseen kysymykseen), mitä sanoo, miten kommentoi. Jos kumppani kuuntelee ja vastaa jotain, se on hyvä merkki. Seuraavaksi voi hyvän tilaisuuden tullen (huom. tilaisuus on valittava oikein) kysyä jotain asiaan liittyvää mielipidettä, sellaista, jossa puolison ei vielä tarvitse laittaa ns. itseään likoon.
Hienotunteisuus on siis pitkä prosessi, johon liittyy sopivia hetkiä, erityisen tarkkaan mietittyjä kysymyksiä ja omia pohdintoja.

Kaikkein tärkeintä on tuntea miten kumppani (yleensä) toimii, tehdä havaintoja kumppaninsa käytöksestä. Kaikki mitä on sanoo, on ikäänkuin räätälöitävä erityistarpeisiin, erikoiskäyttöön. Painoarvoa on myös sillä miten kaiken sanoo. Äänenvoimakkuudella, sanojen sovittelulla, kerronnalla "nuotilla" on merkitystä. Tätä on hienotunteisuus. Esimerkiksi.

Raskastahan tuollainen hienotunteinen viilaaminen on, mutta jotakuinkin oikein tehtynä johtaa hyviin tuloksiin. Tässä tapauksessa hyvä tarkoittaa "ei kovin huonoa". Vältytään suuremmilta rähinöiltä.

juuu kirjoitti:

KERRO MITÄ TARKOITAT HIENOTUNTEISEMMALLA KEINOILLA

Hienotunteiset keinot. Niissä pitää pohtia ensin miten itse haluaisi tulla kohdatuksi, jos tilanne olisi toisinpäin. Tämän jälkeen miettiä miten puoliso haluaisi tulla kohdelluksi, mikä toimisi, että hän kertoisi edes jotain, mielellään tietysti oleellista. Hienotunteiset keinot ovat hyvin usein, ellei jopa tavallisesti usein miten hyvin hitaita. Esim. jutun juuri lähtee kertoen omista tuntemuksista, tai vähän niiden vierestä, neutraalisti. Lyhyesti, hyvin yksinkertaisesti, eri sanamuotoja hioen. Erityisen tärkeää on miettiä todennäköisyyksiä miten toinen reagoi (ja kokeilla miten itse vastaisi puolisonsa esittämään samanlaiseen kysymykseen), mitä sanoo, miten kommentoi. Jos kumppani kuuntelee ja vastaa jotain, se on hyvä merkki. Seuraavaksi voi hyvän tilaisuuden tullen (huom. tilaisuus on valittava oikein) kysyä jotain asiaan liittyvää mielipidettä, sellaista, jossa puolison ei vielä tarvitse laittaa ns. itseään likoon.
Hienotunteisuus on siis pitkä prosessi, johon liittyy sopivia hetkiä, erityisen tarkkaan mietittyjä kysymyksiä ja omia pohdintoja.

Kaikkein tärkeintä on tuntea miten kumppani (yleensä) toimii, tehdä havaintoja kumppaninsa käytöksestä. Kaikki mitä on sanoo, on ikäänkuin räätälöitävä erityistarpeisiin, erikoiskäyttöön. Painoarvoa on myös sillä miten kaiken sanoo. Äänenvoimakkuudella, sanojen sovittelulla, kerronnalla "nuotilla" on merkitystä. Tätä on hienotunteisuus. Esimerkiksi.

Raskastahan tuollainen hienotunteinen viilaaminen on, mutta jotakuinkin oikein tehtynä johtaa hyviin tuloksiin. Tässä tapauksessa hyvä tarkoittaa "ei kovin huonoa". Vältytään suuremmilta rähinöiltä.

Lue lisää

KERRO MITÄ TARKOITAT HIENOTUNTEISEMMALLA KEINOILLA

Hienotunteiset keinot. Niissä pitää pohtia ensin miten itse haluaisi tulla kohdatuksi, jos tilanne olisi toisinpäin. Tämän jälkeen miettiä miten puoliso haluaisi tulla kohdelluksi, mikä toimisi, että hän kertoisi edes jotain, mielellään tietysti oleellista. Hienotunteiset keinot ovat hyvin usein, ellei jopa tavallisesti usein miten hyvin hitaita. Esim. jutun juuri lähtee kertoen omista tuntemuksista, tai vähän niiden vierestä, neutraalisti. Lyhyesti, hyvin yksinkertaisesti, eri sanamuotoja hioen.
JOS OLET NOIN VAATIVA JA HERKKÄHIPIÄINEN MITEN SINULLE ASIAT PITÄISI KERTOA, ON VARMASTI PARAS ELÄÄ YKSIN, KOSKA TOINEN JOUTUU MIELISTELEMÄÄN ETTET VAAN LOUKKAANNU TAI YMMÄRRÄ VÄÄRIN, TÄLLÖIN PUOLISO USEIN VALITSEE TIEV JOSSA EI KANNATA OTTAA MIHINKÄÄN KANTAA ETTÄ SOPU EDES JOTENKIN SÄILYISI.


Erityisen tärkeää on miettiä todennäköisyyksiä miten toinen reagoi (ja kokeilla miten itse vastaisi puolisonsa esittämään samanlaiseen kysymykseen), mitä sanoo, miten kommentoi. Jos kumppani kuuntelee ja vastaa jotain, se on hyvä merkki. Seuraavaksi voi hyvän tilaisuuden tullen (huom. tilaisuus on valittava oikein) kysyä jotain asiaan liittyvää mielipidettä, sellaista, jossa puolison ei vielä tarvitse laittaa ns. itseään likoon. SIIS PUOLISO VOI OLLA VAPAAMATKUSTAJANA, EIKÄ TARVITSE OTTAA MIHINKÄÄN KANTAA, NIIN EI TARVITSE VASTATA MISTÄÄN

Hienotunteisuus on siis pitkä prosessi, johon liittyy sopivia hetkiä, erityisen tarkkaan mietittyjä kysymyksiä ja omia pohdintoja. OLET JOKO LIIAN KOKEMATON TAI ET OLE KOSKAAN ELÄNYT PARISUHTEESSA

Kaikkein tärkeintä on tuntea miten kumppani (yleensä) toimii, tehdä havaintoja kumppaninsa käytöksestä. Kaikki mitä on sanoo, on ikäänkuin räätälöitävä erityistarpeisiin, erikoiskäyttöön. Painoarvoa on myös sillä miten kaiken sanoo. Äänenvoimakkuudella, sanojen sovittelulla, kerronnalla "nuotilla" on merkitystä. Tätä on hienotunteisuus. Esimerkiksi.

Raskastahan tuollainen hienotunteinen viilaaminen on, mutta jotakuinkin oikein tehtynä johtaa hyviin tuloksiin. Tässä tapauksessa hyvä tarkoittaa "ei kovin huonoa". Vältytään suuremmilta rähinöiltä. EI KUKAAN VOI OLLA NOIN ITSEKÄS ETTÄ VAATII KIRJOITUKSEN MUKAISTA PRINSESSA KOHTELUA, TÄMÄ ON SATUA EI TODELLISTA ELÄMÄÄ

y15 kirjoitti:

KERRO MITÄ TARKOITAT HIENOTUNTEISEMMALLA KEINOILLA

Hienotunteiset keinot. Niissä pitää pohtia ensin miten itse haluaisi tulla kohdatuksi, jos tilanne olisi toisinpäin. Tämän jälkeen miettiä miten puoliso haluaisi tulla kohdelluksi, mikä toimisi, että hän kertoisi edes jotain, mielellään tietysti oleellista. Hienotunteiset keinot ovat hyvin usein, ellei jopa tavallisesti usein miten hyvin hitaita. Esim. jutun juuri lähtee kertoen omista tuntemuksista, tai vähän niiden vierestä, neutraalisti. Lyhyesti, hyvin yksinkertaisesti, eri sanamuotoja hioen.
JOS OLET NOIN VAATIVA JA HERKKÄHIPIÄINEN MITEN SINULLE ASIAT PITÄISI KERTOA, ON VARMASTI PARAS ELÄÄ YKSIN, KOSKA TOINEN JOUTUU MIELISTELEMÄÄN ETTET VAAN LOUKKAANNU TAI YMMÄRRÄ VÄÄRIN, TÄLLÖIN PUOLISO USEIN VALITSEE TIEV JOSSA EI KANNATA OTTAA MIHINKÄÄN KANTAA ETTÄ SOPU EDES JOTENKIN SÄILYISI.


Erityisen tärkeää on miettiä todennäköisyyksiä miten toinen reagoi (ja kokeilla miten itse vastaisi puolisonsa esittämään samanlaiseen kysymykseen), mitä sanoo, miten kommentoi. Jos kumppani kuuntelee ja vastaa jotain, se on hyvä merkki. Seuraavaksi voi hyvän tilaisuuden tullen (huom. tilaisuus on valittava oikein) kysyä jotain asiaan liittyvää mielipidettä, sellaista, jossa puolison ei vielä tarvitse laittaa ns. itseään likoon. SIIS PUOLISO VOI OLLA VAPAAMATKUSTAJANA, EIKÄ TARVITSE OTTAA MIHINKÄÄN KANTAA, NIIN EI TARVITSE VASTATA MISTÄÄN

Hienotunteisuus on siis pitkä prosessi, johon liittyy sopivia hetkiä, erityisen tarkkaan mietittyjä kysymyksiä ja omia pohdintoja. OLET JOKO LIIAN KOKEMATON TAI ET OLE KOSKAAN ELÄNYT PARISUHTEESSA

Kaikkein tärkeintä on tuntea miten kumppani (yleensä) toimii, tehdä havaintoja kumppaninsa käytöksestä. Kaikki mitä on sanoo, on ikäänkuin räätälöitävä erityistarpeisiin, erikoiskäyttöön. Painoarvoa on myös sillä miten kaiken sanoo. Äänenvoimakkuudella, sanojen sovittelulla, kerronnalla "nuotilla" on merkitystä. Tätä on hienotunteisuus. Esimerkiksi.

Raskastahan tuollainen hienotunteinen viilaaminen on, mutta jotakuinkin oikein tehtynä johtaa hyviin tuloksiin. Tässä tapauksessa hyvä tarkoittaa "ei kovin huonoa". Vältytään suuremmilta rähinöiltä. EI KUKAAN VOI OLLA NOIN ITSEKÄS ETTÄ VAATII KIRJOITUKSEN MUKAISTA PRINSESSA KOHTELUA, TÄMÄ ON SATUA EI TODELLISTA ELÄMÄÄ

Lue lisää

EI KUKAAN VOI OLLA NOIN ITSEKÄS ETTÄ VAATII KIRJOITUKSEN MUKAISTA PRINSESSA KOHTELUA

Lähdit sitten taas haukkumaan prinsessaksi. Lopeta. Minä en VAADI hienotunteista kohtelua, vaan kohtelemalla muita hienotunteisesti, saan samanlaista kohtelua takaisin. Paitsi tietenkin sinulta joka haluaa ymmärtää väärin ja haukkua prinsessaksi. Prinsessaksi nimittely on aivan huoritteluun verrattavissa. Olisi hyvä, jos sinulla olisi edes alkeellisia käytöstapoja, vaikka täällä netissä ollaankin.

Olen elänyt parisuhteessa lähes koko aikuisen elämäni ajan. Tarkalleen 18-vuotiaasta jatkuen tähän päivään, olen 56v. Vaihtotaukoihin (2) on mennyt yhteensä 14kk sinkkuna. Hienotunteisuus on aina hyväksi, mutta kriiseissä ja muutoksissa aivan ehdoton. Siis jos haluaa pitää sekä omasta että puolison/ex-puolison hyvinvoinnista huolta. Esimerkissäni kuvasin pahaa erimielisyys/kriisitilannetta. Muutoin hienotunteisuus on huomattavasti yksinkertaisempaa. Minulla on siis kaksi exää, jotka tavalla ja toisella ovat mukana nykyisessä elämässäni. 1. exän enemmän. Molemmat mahtuvat vaivatta saman katon alle yhdessä ja erikseen niin minun kuin myös nykyisen mieheni kanssa. Samoin aikuisten lasteni. Tämä ei olisi mahdollista ilman hienotunteisuutta. Ilman, että kaikki ajattelisivat kaikkien hyvinvointia, ei vain omaansa.

juuu kirjoitti:

EI KUKAAN VOI OLLA NOIN ITSEKÄS ETTÄ VAATII KIRJOITUKSEN MUKAISTA PRINSESSA KOHTELUA

Lähdit sitten taas haukkumaan prinsessaksi. Lopeta. Minä en VAADI hienotunteista kohtelua, vaan kohtelemalla muita hienotunteisesti, saan samanlaista kohtelua takaisin. Paitsi tietenkin sinulta joka haluaa ymmärtää väärin ja haukkua prinsessaksi. Prinsessaksi nimittely on aivan huoritteluun verrattavissa. Olisi hyvä, jos sinulla olisi edes alkeellisia käytöstapoja, vaikka täällä netissä ollaankin.

Olen elänyt parisuhteessa lähes koko aikuisen elämäni ajan. Tarkalleen 18-vuotiaasta jatkuen tähän päivään, olen 56v. Vaihtotaukoihin (2) on mennyt yhteensä 14kk sinkkuna. Hienotunteisuus on aina hyväksi, mutta kriiseissä ja muutoksissa aivan ehdoton. Siis jos haluaa pitää sekä omasta että puolison/ex-puolison hyvinvoinnista huolta. Esimerkissäni kuvasin pahaa erimielisyys/kriisitilannetta. Muutoin hienotunteisuus on huomattavasti yksinkertaisempaa. Minulla on siis kaksi exää, jotka tavalla ja toisella ovat mukana nykyisessä elämässäni. 1. exän enemmän. Molemmat mahtuvat vaivatta saman katon alle yhdessä ja erikseen niin minun kuin myös nykyisen mieheni kanssa. Samoin aikuisten lasteni. Tämä ei olisi mahdollista ilman hienotunteisuutta. Ilman, että kaikki ajattelisivat kaikkien hyvinvointia, ei vain omaansa.

Lue lisää

Huomaatko että olemme samaa mieltä itse asiasta

Olet vienyt hienotunteisuutesi huipulle ja kykenet sillä hoitamaan hyvinvointisi, se on hyvä asia. Mutta minä kirjoitan niistä ikävistä tapauksista, joissa asiat eivät mene hyvin ja näihin tapauksiin haluan saada myös toisenlaisia ajatuksia. Ihmiset ketä uhriutuvat heillä ei varmasti ole mahdollisuutta noin laajaan projetiin kuin sinä kykenet.

Sinulla henkilökohtaisesti näyttäisi menevän hyvin,

¨Samoin aikuisten lasteni. Tämä ei olisi mahdollista ilman hienotunteisuutta. Ilman, että kaikki ajattelisivat kaikkien hyvinvointia, ei vain omaansa¨

Miksi haluat kääntää asiani siten että puhun pelkästään oman hyvinvoinnin hoitamisesta oöen sanonut että. JOKAISEN ON HOIDETTAVA OMA HYVINVOINTINSA ENNEN KUIN KYKENEE HOITAMAAN TOISTEN HYVINVOINTIA, jos tilanne menee toisinpäin ihminen helposti mielistelee ja toimii vastoin omia ajatuksia. Näissä tilanteissa vuosien jälkeen syytellään puolisoa siitä ettei ole saanut elää kuten olisi halunnut, vaikka todellisuudessa kysymys oli siitä ettei hoitanut omaa hyvinvointiaan aikanaan. Puolisolla on melko vaikea paikka korjata tilanetta, koska usein ei ollut edes tietoinen toisen ongelmasta.

Minun käsittääkseni kirjoitamme lähes samasta asiasta, mutta emme vaan ymmärrä toisia.

Uskon että tämä on hyvä esimerkki miten turhat riitaiset erot syntyvät

APUA ON SAATAVILLA , kuten sanoin

Syvällä, annat itsellesi armoa, se on hyvä periaate. Korvaa vielä tuo sana huono vaikka heikkoksi. Me kaikkihan olemme heikkoja välillä. Itseä ei kannata haukkua vaan ymmärtää omia tunteita, jotka pulpahtelevat elämän eri tilanteissa pinnalle.

Juuri noin kuin tuossa sanottiin, korvaa sana huono heikolla.
Omia tunteita kannattaa kuunnella, käsitellä ja muutenkin mietiskellä. Mutta samalla muistaa, että ne ovat vain meidän tunteita. Me emme ole ihmisinä sama juttu kuin tunteemme, vaan paljon muuta. Jostain joskus luin että kannattaisi sanoa "minä tunnen" sijaan "minulla on tunne" - sillä jälkimmäinen tekee selkeän eron tunteesta, missä se sijaitsee. Esim. "olen surullinen" kuulostaa paljon surullisemmalta kuin "minulla on surun tunne". Ainakin itselläni oli paljon helpompaa erottaa tunteet itsestäni tällä keinolla.

juuu kirjoitti:

Juuri noin kuin tuossa sanottiin, korvaa sana huono heikolla.
Omia tunteita kannattaa kuunnella, käsitellä ja muutenkin mietiskellä. Mutta samalla muistaa, että ne ovat vain meidän tunteita. Me emme ole ihmisinä sama juttu kuin tunteemme, vaan paljon muuta. Jostain joskus luin että kannattaisi sanoa "minä tunnen" sijaan "minulla on tunne" - sillä jälkimmäinen tekee selkeän eron tunteesta, missä se sijaitsee. Esim. "olen surullinen" kuulostaa paljon surullisemmalta kuin "minulla on surun tunne". Ainakin itselläni oli paljon helpompaa erottaa tunteet itsestäni tällä keinolla.

Lue lisää

"minulla on surun tunne"

Juuri noin. Samoin on ajatusten kanssa. "Minulla on ajatus".
Tähdennän vielä sitä, että ihmiselämästä saattaa tulla hyvinkin ongelmallista, jos uskomme kielteisiä ajatuksia itsestämme. Mitä enemmän ajattelemme mielessämme kuten esim. syvällä, "olen huono", se saa itsetuntomme pian nolliin. Siispä kiinnitämme huomioin ajatuksiimme ja vaikutamme niihin tarvittaessa. Siis silloin, kun ne alkavat kiertää negatiivisuuden ympyrää.

Haluat joko tarkoituksellisesti tai tyhmyyttäsi ymmärtää kirjoituksen väärin ja selitellä asian hienotunteisuudella tai muulla selittelyllä, mutta kaikki me näemme asian eritavalla näköjään.

jos vaivautuisit ajattelemaan voisit ymmärtää mitä teksti tarkoittaa, siinä ei haukuta ketään,
uskon ettet koskaan voi ymmärtää tätä enkä jatka sen vuoksi kanssasi tätä sepostelua.
Samaa selittelyä löytyy melkoisesti, mutta omaa vastuuta et tiedosta, viat on aina muissa tai olosuhteissa, ehkä kuun asennossa.

y15 kirjoitti:

Haluat joko tarkoituksellisesti tai tyhmyyttäsi ymmärtää kirjoituksen väärin ja selitellä asian hienotunteisuudella tai muulla selittelyllä, mutta kaikki me näemme asian eritavalla näköjään.

jos vaivautuisit ajattelemaan voisit ymmärtää mitä teksti tarkoittaa, siinä ei haukuta ketään,
uskon ettet koskaan voi ymmärtää tätä enkä jatka sen vuoksi kanssasi tätä sepostelua.
Samaa selittelyä löytyy melkoisesti, mutta omaa vastuuta et tiedosta, viat on aina muissa tai olosuhteissa, ehkä kuun asennossa.

Lue lisää

Miksi ihmisistä sitten on tullut vastuuntunnotomia toisista vikoja hakevia ja itsekkäitä paskoja, ihminen on kuitenkin syntyessään tyhjä taulu”jos kaikki ihmiset olis ” ihanne ihmisiä”hyvin kasvatettuja ja reiluja ja suvaitsevaisia, niin ei täällä pallolla käytäis missään sotaa kaikki olis kavereita keskenään , ei olis katkeruutta ahneutta , kateutta , vihaa ja muita vikoja.
Kaikki hoitaisi oman ja toisten hyvinvoinnin, heikompia autettaisi ja kaikki olis tasa-arvoisia keskenään kaikilla saman verran rahaa ja omaisuutta.

Tääonutopiaa kirjoitti:

Miksi ihmisistä sitten on tullut vastuuntunnotomia toisista vikoja hakevia ja itsekkäitä paskoja, ihminen on kuitenkin syntyessään tyhjä taulu”jos kaikki ihmiset olis ” ihanne ihmisiä”hyvin kasvatettuja ja reiluja ja suvaitsevaisia, niin ei täällä pallolla käytäis missään sotaa kaikki olis kavereita keskenään , ei olis katkeruutta ahneutta , kateutta , vihaa ja muita vikoja.
Kaikki hoitaisi oman ja toisten hyvinvoinnin, heikompia autettaisi ja kaikki olis tasa-arvoisia keskenään kaikilla saman verran rahaa ja omaisuutta.

Lue lisää

Jos mietitän kansallisesti, meillä kommunikoinnissa on suunnattomia ongelmia, me emme osaa keskustella vaan oletamme mitä toiset sanovat. Seuraamme ilmeitä sekä muuta kehonkieltä ja teemme päätöksiä sen pohjalta, Ruotsissa sekä Norjassa asioita pyöritellään ¨diskuteerataan¨ niin pitkään että kaikkilla on hahdollista ymmärtää mistä on kysymys, täällä jopa viranomaiset tekevät päätöksiä oletuksien perusteella, mikä on todella arveluttavaa ja perustuslain vastaista.

Ei paljon tarvitse miettiä miksi täällä osa on kommenttisi kaltaisia, sen näkee vastauksista, joissa ei koskaan vastata kysyttyyn asiaan vaan selitellään, ettei joudu kommunikoimaan ikäviäkin asioita, tämä on kuin panisi pään pensaaseen ja toivoo ettei asiaan enää palata.

Muttä yhtä totuutta ei ymmäretä, asiat eivät unohdu sopu voi olla hyvä tai vähemmän hyvä, mutta asioista on jokatapauksessa sovittu, tällöin elämän jatkaminen on kaikille paljon helpompaa. On turha toivoa ja olettaa että asiat muuttuvat, koska ainut todellinen tie sopuu on sopia asioista. Oli lopputulema mikä tahansa.

Tuo miksin näin on, löytyy monta syytä, mutta yksi iso asia on varmasti naisten rooli lasten kasvatuksessa on muuttunut, joka on osittain hyvä asia tasa-arvomielessä. Mutta nyt ollaan tilanteessa jossa kenelläkään ei ole vastuuta lapsista, kaikilla on pelkästään omia oikeuksia eikä kukaan mieti miten lapset siihen sapluunaan sopii. Ollaan edetty liian nopeasti asioissa, ilman että ollaan varmistettu että asiat toimivat. Vanhempien vastuuta lapsista olisi korostettava, muuten meillä on syrjäytyneitä sukupolvia tulossa jossa myös vanhuksien arvo on nolla.

y15 kirjoitti:

Jos mietitän kansallisesti, meillä kommunikoinnissa on suunnattomia ongelmia, me emme osaa keskustella vaan oletamme mitä toiset sanovat. Seuraamme ilmeitä sekä muuta kehonkieltä ja teemme päätöksiä sen pohjalta, Ruotsissa sekä Norjassa asioita pyöritellään ¨diskuteerataan¨ niin pitkään että kaikkilla on hahdollista ymmärtää mistä on kysymys, täällä jopa viranomaiset tekevät päätöksiä oletuksien perusteella, mikä on todella arveluttavaa ja perustuslain vastaista.

Ei paljon tarvitse miettiä miksi täällä osa on kommenttisi kaltaisia, sen näkee vastauksista, joissa ei koskaan vastata kysyttyyn asiaan vaan selitellään, ettei joudu kommunikoimaan ikäviäkin asioita, tämä on kuin panisi pään pensaaseen ja toivoo ettei asiaan enää palata.

Muttä yhtä totuutta ei ymmäretä, asiat eivät unohdu sopu voi olla hyvä tai vähemmän hyvä, mutta asioista on jokatapauksessa sovittu, tällöin elämän jatkaminen on kaikille paljon helpompaa. On turha toivoa ja olettaa että asiat muuttuvat, koska ainut todellinen tie sopuu on sopia asioista. Oli lopputulema mikä tahansa.

Tuo miksin näin on, löytyy monta syytä, mutta yksi iso asia on varmasti naisten rooli lasten kasvatuksessa on muuttunut, joka on osittain hyvä asia tasa-arvomielessä. Mutta nyt ollaan tilanteessa jossa kenelläkään ei ole vastuuta lapsista, kaikilla on pelkästään omia oikeuksia eikä kukaan mieti miten lapset siihen sapluunaan sopii. Ollaan edetty liian nopeasti asioissa, ilman että ollaan varmistettu että asiat toimivat. Vanhempien vastuuta lapsista olisi korostettava, muuten meillä on syrjäytyneitä sukupolvia tulossa jossa myös vanhuksien arvo on nolla.

Lue lisää

Sittenhän tämä kierre jatkuu samanlaisena , koska meidän kulttuuriin kuuluu tunteettomuus ja asioiden maton alle lakaisu, pois näkyvistä pois mielestä, vanhukset ja lapset ei heillä niin väliä.
”Laitoksiin ”vaan heti syntymästä että ei tarvii olla lasten kanssa ja kun tulet vanhaksi ja sairaaksi laitokseen kuolemaan ,monia ei käy edes lapset katsomassa.

y15 kirjoitti:

Haluat joko tarkoituksellisesti tai tyhmyyttäsi ymmärtää kirjoituksen väärin ja selitellä asian hienotunteisuudella tai muulla selittelyllä, mutta kaikki me näemme asian eritavalla näköjään.

jos vaivautuisit ajattelemaan voisit ymmärtää mitä teksti tarkoittaa, siinä ei haukuta ketään,
uskon ettet koskaan voi ymmärtää tätä enkä jatka sen vuoksi kanssasi tätä sepostelua.
Samaa selittelyä löytyy melkoisesti, mutta omaa vastuuta et tiedosta, viat on aina muissa tai olosuhteissa, ehkä kuun asennossa.

Lue lisää

Miksi sinun on niin vaikeaa hyväksyä ja ymmärtää, että jokaisen ihmisen hyvinvointi ja siitä huolehtiminen/ei-huolehtiminen on hyvin, hyvin monen tekijän summa?

Normaalitilanteessa ihminen huolehtii omasta sekä läheistensä hyvinvoinnista. Korostan vielä, että eri ihmisillä on hyvinkin erilainen normaalitila. Tähän liittyy molempien tunnetaidot (itsehillintä, kyky ilmaista tunteita, tunteiden säätely jne), persoonallisuus, luonteenpiirteet jne.

Kirjoituksessasi ei ole kuitenkaan mitään normaalitilanteeseen viittaavaa. On aina kyse ongelmasta, usein elämänmittaisesta, jos joku ei osaa huolehtia hyvinvoinnistaan. Kyse ei ole pelkästään ko. yksilön ongelma, vaan se on myös hänen kaikkien läheistensä ongelma. Tämä epäterve tilanne on, kuten jo sanoin, hyvin monen erilaisen tekijän summa, sekä yksilöllinen. Me emme voi täällä ratkaista muiden erilaisten tekijöiden yksilöllisiä ongelmia.

y15 kirjoitti:

Jos mietitän kansallisesti, meillä kommunikoinnissa on suunnattomia ongelmia, me emme osaa keskustella vaan oletamme mitä toiset sanovat. Seuraamme ilmeitä sekä muuta kehonkieltä ja teemme päätöksiä sen pohjalta, Ruotsissa sekä Norjassa asioita pyöritellään ¨diskuteerataan¨ niin pitkään että kaikkilla on hahdollista ymmärtää mistä on kysymys, täällä jopa viranomaiset tekevät päätöksiä oletuksien perusteella, mikä on todella arveluttavaa ja perustuslain vastaista.

Ei paljon tarvitse miettiä miksi täällä osa on kommenttisi kaltaisia, sen näkee vastauksista, joissa ei koskaan vastata kysyttyyn asiaan vaan selitellään, ettei joudu kommunikoimaan ikäviäkin asioita, tämä on kuin panisi pään pensaaseen ja toivoo ettei asiaan enää palata.

Muttä yhtä totuutta ei ymmäretä, asiat eivät unohdu sopu voi olla hyvä tai vähemmän hyvä, mutta asioista on jokatapauksessa sovittu, tällöin elämän jatkaminen on kaikille paljon helpompaa. On turha toivoa ja olettaa että asiat muuttuvat, koska ainut todellinen tie sopuu on sopia asioista. Oli lopputulema mikä tahansa.

Tuo miksin näin on, löytyy monta syytä, mutta yksi iso asia on varmasti naisten rooli lasten kasvatuksessa on muuttunut, joka on osittain hyvä asia tasa-arvomielessä. Mutta nyt ollaan tilanteessa jossa kenelläkään ei ole vastuuta lapsista, kaikilla on pelkästään omia oikeuksia eikä kukaan mieti miten lapset siihen sapluunaan sopii. Ollaan edetty liian nopeasti asioissa, ilman että ollaan varmistettu että asiat toimivat. Vanhempien vastuuta lapsista olisi korostettava, muuten meillä on syrjäytyneitä sukupolvia tulossa jossa myös vanhuksien arvo on nolla.

Lue lisää

Suomalaiset kommunikoivat osittain ja keskimäärin eritavoin kuin ruotsalaiset, tai venäläiset. Mutta vain eritavoin, ei huonommin tai paremmin.

Pelkästään Suomessa kommunikoidaan eri tavoin eri alueilla, johtuen perimästä. Geneettisen perimän lisäksi meillä jokaisella on ylisukupolvinen sosiaalinen perimä. Jokainen omaksuu syntymähetkensä jälkeen valtavan määrän asioita sekä tietoisesti että tiedostamatta. Oma historia kulkee mukana ja sitä käsitellään läpi elämän. Kasvuolosuhteet, ympäröivä yhteiskunta ja perhe vaikuttavat yksilön kehitykseen. Juuri tämän vuoksi ei ole pelkästään yksilön asia, jos hän ei osaa huolehtia hyvinvoinnistaan. Monet suvut ja perhe estävät pikemminkin kuin lisäävät jäsentensä hyvinvointia ja kykyä huolehtia siitä.

Suomessa on nyt ensi kertaa nuori sukupolvi, jonka sosiaaliseen perimään ei kuulu sota-aika. Tästä johtuu avoimempi ilmapiiri. Nykyisin on kovin paljon helpompaa kuin ennen ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan, ja kuunnella, ymmärtää muita, ottaa huomioon kaikkien hyvinvointi. Näin puolestaan syntyy tervettä vuorovaikutusta.

Pahoinvointi syntyy juuri siitä, ettei kykene hoitamaan hyvinvointiaan eikä kukaan läheinen edes tue toisen hyvinvointia. Ei ehkä koskaan ole tukenut. On myös hyvin ymmärrettävää, että sota-aikana eläneet monilapsisen perheen vanhemmat ole ikinä kokeneet varsinaista hyvinvointia tai edes ajatelleet sitä. Elämä on ollut turvatonta selviytymistä päivästä toiseen. Hengissä pysyminen on ollut sen ajan hyvinvointia. Sitä he ovat siirtäneet omille lapsilleen, ehkä materian lisäksi. On täysin erilaista olla lapsi nyt kuin 60-70-luvullakin. Monessa mielessä.

Tääonutopiaa kirjoitti:

Sittenhän tämä kierre jatkuu samanlaisena , koska meidän kulttuuriin kuuluu tunteettomuus ja asioiden maton alle lakaisu, pois näkyvistä pois mielestä, vanhukset ja lapset ei heillä niin väliä.
”Laitoksiin ”vaan heti syntymästä että ei tarvii olla lasten kanssa ja kun tulet vanhaksi ja sairaaksi laitokseen kuolemaan ,monia ei käy edes lapset katsomassa.

Lue lisää

Kulttuuriimme ei kuulu tunteettomuus. Vanhemmalle sukupolvelle ominainen tunteiden peittely tai kieltäminen kyllä. Kuten jo sanoinkin tuossa, niin esim. sota-ajan ihmiset eivät pystyneet ajattelemaan itseään ja hyvinvointiaan. Hengissä pysyminen oli hyvinvointia. Mielenterveyden totaalinen menettäminen oli pahoinvointia., tai sekin, että ruoka oli loppu ei ollut millä ruokkia edes lapsensa. Tunteidensa kieltäminen ja peittely oli tässä tilanteessa suojamekanismi, ainoa selviytymiskeino. Se ei enää myöhemmin ollut tarpeellista, mutta sosiaalista perimäänsä on vaikea muuttaa. Mahdollista se on, ja monet muuttivatkin viimeistään silloin, kun omat lapset tulivat murrosikään... mikäli he kapinoivat puhumalla.

Tääonutopiaa kirjoitti:

Sittenhän tämä kierre jatkuu samanlaisena , koska meidän kulttuuriin kuuluu tunteettomuus ja asioiden maton alle lakaisu, pois näkyvistä pois mielestä, vanhukset ja lapset ei heillä niin väliä.
”Laitoksiin ”vaan heti syntymästä että ei tarvii olla lasten kanssa ja kun tulet vanhaksi ja sairaaksi laitokseen kuolemaan ,monia ei käy edes lapset katsomassa.

Lue lisää

Näinhän se menee jos tilanne jatkuu samanlaisena. Mutta tämä ei toki koske kaikkia, on olemassa suurin osa ihmisistä jotka hoitavat asiat kuin pitääkin. Mutta tämä itsekkäiden vanhempien osuus kasvaa ja samalla isompi joukko lapsia kärsii, kaikille lapsille on taattava hyvä lapsuus, lähtökohtaisesti.

y15 kirjoitti:

Näinhän se menee jos tilanne jatkuu samanlaisena. Mutta tämä ei toki koske kaikkia, on olemassa suurin osa ihmisistä jotka hoitavat asiat kuin pitääkin. Mutta tämä itsekkäiden vanhempien osuus kasvaa ja samalla isompi joukko lapsia kärsii, kaikille lapsille on taattava hyvä lapsuus, lähtökohtaisesti.

Lue lisää

Et näy ymmärtävän, ettei yhdellekään lapselle voi taata hyvää lapsuutta (eikä aikuisille hyvää aikuisuutta). Ei edes suomalaiselle lapselle. Elämässä mikään ei ole varmaa paitsi epävarma ja siihen kuuluu monia muuttuvia tekijöitä. Toki omaan elämäänsä voi vaikuttaa, mutta aloituksesi koskee vain muiden elämää.

Se on kuitenkin varmaa, että jos jankutat läheisille lapsille noilla "desibeleillä", että heidän elämänsä on kurjaa, he kärsivät, niin silloin he aivan varmasti kärsivät vielä paljon enemmän.

Tääonutopiaa kirjoitti:

Sittenhän tämä kierre jatkuu samanlaisena , koska meidän kulttuuriin kuuluu tunteettomuus ja asioiden maton alle lakaisu, pois näkyvistä pois mielestä, vanhukset ja lapset ei heillä niin väliä.
”Laitoksiin ”vaan heti syntymästä että ei tarvii olla lasten kanssa ja kun tulet vanhaksi ja sairaaksi laitokseen kuolemaan ,monia ei käy edes lapset katsomassa.

Lue lisää

Mihinkään kulttuuriin ei kuulu tunteettomuus. Kaikilla ihmisillä on tunteita, mutta heidän tunneilmaisustaan riippuu näyttävätkö he niitä vai eivät. Kuten tietysti myös havaitseeko toiset ihmiset toistensa tunteita. Toisen tunteita voi nähdä, vaikka he eivät niistä kertoisi, tai edes itse tiedostaisi niitä.

Niin, psykopaateilla ei ole tunteita, mutta he osaavat näytellä niitä.

7867 kirjoitti:

Suomalaiset kommunikoivat osittain ja keskimäärin eritavoin kuin ruotsalaiset, tai venäläiset. Mutta vain eritavoin, ei huonommin tai paremmin.

Pelkästään Suomessa kommunikoidaan eri tavoin eri alueilla, johtuen perimästä. Geneettisen perimän lisäksi meillä jokaisella on ylisukupolvinen sosiaalinen perimä. Jokainen omaksuu syntymähetkensä jälkeen valtavan määrän asioita sekä tietoisesti että tiedostamatta. Oma historia kulkee mukana ja sitä käsitellään läpi elämän. Kasvuolosuhteet, ympäröivä yhteiskunta ja perhe vaikuttavat yksilön kehitykseen. Juuri tämän vuoksi ei ole pelkästään yksilön asia, jos hän ei osaa huolehtia hyvinvoinnistaan. Monet suvut ja perhe estävät pikemminkin kuin lisäävät jäsentensä hyvinvointia ja kykyä huolehtia siitä.

Suomessa on nyt ensi kertaa nuori sukupolvi, jonka sosiaaliseen perimään ei kuulu sota-aika. Tästä johtuu avoimempi ilmapiiri. Nykyisin on kovin paljon helpompaa kuin ennen ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan, ja kuunnella, ymmärtää muita, ottaa huomioon kaikkien hyvinvointi. Näin puolestaan syntyy tervettä vuorovaikutusta.

Pahoinvointi syntyy juuri siitä, ettei kykene hoitamaan hyvinvointiaan eikä kukaan läheinen edes tue toisen hyvinvointia. Ei ehkä koskaan ole tukenut. On myös hyvin ymmärrettävää, että sota-aikana eläneet monilapsisen perheen vanhemmat ole ikinä kokeneet varsinaista hyvinvointia tai edes ajatelleet sitä. Elämä on ollut turvatonta selviytymistä päivästä toiseen. Hengissä pysyminen on ollut sen ajan hyvinvointia. Sitä he ovat siirtäneet omille lapsilleen, ehkä materian lisäksi. On täysin erilaista olla lapsi nyt kuin 60-70-luvullakin. Monessa mielessä.

Lue lisää

Asiaa. Sodassa, peloissa ja kauhuissa ei oma hyvinvointi ole ihan sijalla 1, vaan todellakin selviytyminen. Läheiset ja yhteisö auttoivat ihmisiä selviytymään hätätilanteessa. Niitä joilla sellaisia oli, monelta puuttui, kuten tänäkin päivänä. Sillä erotuksella, että tänään voi löytää ystäviä helpommin ja yhteiskuntakin tarjoaa apujaan.

fjuyf kirjoitti:

Et näy ymmärtävän, ettei yhdellekään lapselle voi taata hyvää lapsuutta (eikä aikuisille hyvää aikuisuutta). Ei edes suomalaiselle lapselle. Elämässä mikään ei ole varmaa paitsi epävarma ja siihen kuuluu monia muuttuvia tekijöitä. Toki omaan elämäänsä voi vaikuttaa, mutta aloituksesi koskee vain muiden elämää.

Se on kuitenkin varmaa, että jos jankutat läheisille lapsille noilla "desibeleillä", että heidän elämänsä on kurjaa, he kärsivät, niin silloin he aivan varmasti kärsivät vielä paljon enemmän.

Lue lisää

Et näy ymmärtävän, ettei yhdellekään lapselle voi taata hyvää lapsuutta TUO SINUN KIRJOITUS ANTAA YMMÄRTÄÄ ETTÄ MITÄÄN EI VOITAISI TEHDÄ LASTEN HYVÄKSI, KUN SITÄ EI TIEDÄ ETUKÄTEEN MITEN HEIDÄN KÄY (eikä aikuisille hyvää aikuisuutta AIKUISILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ VALINTOJA OMAN ELÄMÄN ETEEN, MUTTA LAPSILLA EI OLE TÄTÄ MAHDOLLISUUTTA). Ei edes suomalaiselle lapselle. Elämässä mikään ei ole varmaa paitsi epävarma ja siihen kuuluu monia muuttuvia tekijöitä.

Toki omaan elämäänsä voi vaikuttaa, mutta aloituksesi koskee vain muiden elämää.
OTA KIINNI OMASTA AJATUKSESTA JA UNOHDA TUO LOPPUOSA, TÄÄLLÄ KIRJOITETAAN NIMETTÖMÄNÄ

Se on kuitenkin varmaa, että jos jankutat läheisille lapsille noilla "desibeleillä", että heidän elämänsä on kurjaa, he kärsivät, niin silloin he aivan varmasti kärsivät vielä paljon enemmän
KIRJOITUS AINOASTAAN VAHVISTAA ASIAN TÄRKEYTTÄ, EI EDELLEENKÄÄN ITSE ASIAAN MITÄÄN KOMMENTTIA, ON MELKO HUONO VASTAUS JOS MITÄÄN EI KANNATA TEHDÄ KUN EI KUMMINKAAN TIEDÄ MITÄ TAPAHTUU, PESSIMISMI HUIPUSSAAN

fjuyf kirjoitti:

Asiaa. Sodassa, peloissa ja kauhuissa ei oma hyvinvointi ole ihan sijalla 1, vaan todellakin selviytyminen. Läheiset ja yhteisö auttoivat ihmisiä selviytymään hätätilanteessa. Niitä joilla sellaisia oli, monelta puuttui, kuten tänäkin päivänä. Sillä erotuksella, että tänään voi löytää ystäviä helpommin ja yhteiskuntakin tarjoaa apujaan.

Lue lisää

Asiaa. Sodassa, peloissa ja kauhuissa ei oma hyvinvointi ole ihan sijalla 1, vaan todellakin selviytyminen. EIKÖ SE OLE JUURI OMAN HYVINVOINNIN VAALIMISTA ETTÄ SELIYTYY, Läheiset ja yhteisö auttoivat ihmisiä selviytymään hätätilanteessa. TUOLLOIN AUTETTIIN KAIKKIA OLI YSTÄVÄ TAI EI, SIINÄ TILANNE ON MUUTTUNUT RADIKAALISESTI Niitä joilla sellaisia oli, monelta puuttui, kuten tänäkin päivänä. Sillä erotuksella, että tänään voi löytää ystäviä helpommin YKSINÄISYYS ON TILASTOLLISESTI SUURI KASVAVA TYHMÄ ja yhteiskuntakin tarjoaa apujaan.

Tässä jälleen esimerkki miten ymmärrämme sanat, mutta emme koskaan pääse siihen että ymmärtäisimme kaikki mitä sanojen merkitys eri yhteyksissä tarkoittaa, siihen ihmiselle on kehittynyt puhe ja ajatus kyky, kun näitä ei ollut kommunikoimme eleillä ja ilmaillä.

y15 kirjoitti:

Asiaa. Sodassa, peloissa ja kauhuissa ei oma hyvinvointi ole ihan sijalla 1, vaan todellakin selviytyminen. EIKÖ SE OLE JUURI OMAN HYVINVOINNIN VAALIMISTA ETTÄ SELIYTYY, Läheiset ja yhteisö auttoivat ihmisiä selviytymään hätätilanteessa. TUOLLOIN AUTETTIIN KAIKKIA OLI YSTÄVÄ TAI EI, SIINÄ TILANNE ON MUUTTUNUT RADIKAALISESTI Niitä joilla sellaisia oli, monelta puuttui, kuten tänäkin päivänä. Sillä erotuksella, että tänään voi löytää ystäviä helpommin YKSINÄISYYS ON TILASTOLLISESTI SUURI KASVAVA TYHMÄ ja yhteiskuntakin tarjoaa apujaan.

Tässä jälleen esimerkki miten ymmärrämme sanat, mutta emme koskaan pääse siihen että ymmärtäisimme kaikki mitä sanojen merkitys eri yhteyksissä tarkoittaa, siihen ihmiselle on kehittynyt puhe ja ajatus kyky, kun näitä ei ollut kommunikoimme eleillä ja ilmaillä.

Lue lisää

"Läheiset ja yhteisö auttoivat ihmisiä selviytymään hätätilanteessa. TUOLLOIN AUTETTIIN KAIKKIA OLI YSTÄVÄ TAI EI, SIINÄ TILANNE ON MUUTTUNUT RADIKAALISESTI Niitä joilla sellaisia oli, monelta puuttui, kuten tänäkin päivänä. Sillä erotuksella, että tänään voi löytää ystäviä helpommin YKSINÄISYYS ON TILASTOLLISESTI SUURI KASVAVA TYHMÄ ja yhteiskuntakin tarjoaa apujaan."

Tuohan nyt on ihan potaskaa, että ennen olisi autettu kaikkia, romantisoitu käsitys. Kyllä ihmiset aivan tappiin saivat selviytyä omillaan ja vielä vähän päälle, venyttää jaksamistaan... ja sittenkään eivät saaneet tarvitsemaansa apua. Etenkin lesket ja muut yksinhuoltajat olivat tiukoilla. Töitä myös paiskittiin huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Käytännössä mies oli töissä tai sotimassa 24/7, jos perheessä sellainen oli. Nainen hoiti kodin ja lapset ja monesti kävi myös töissä, kunhan vanhemmat lapset kasvoivat riittävän vanhoiksi kaitseakseen pienempiä sisariaan. Kyllin vanha oli jo 7v. Äitini hoiti 12-vuotiaana koulun jälkeen vuotta nuoremman sisarensa kanssa viittä nuorempaa sisartaan, joista nuorimmat olivat 1-vuotiaat kaksoset. Äidinäiti kävi iltaisin töissä, äidinisä oli töissä aamusta myöhään iltaan. Muuten he eivät olisi saaneet ruokaa. Jännitystä lisäsi se, että he asuivat aivan kosken rannalla. Siinä oli 12-ja 11-vuotiaiden oltava tarkkoina, etteivät nuoremmat sisaret pudonneet jorpakkoon. Aivan valtava vastuu. Nykyisin mietitään voisiko 12-vuotias olla yksin kotona, jossain päin maailmaa se on laitonta. Ja kuten täällä - vanhempien avioero tai mikään muukaan ei saisi tuottaa lapsille minkäänlaista kärsimystä. Joudun työssäni tekemisiin kansainvälisten konfliktien ja kriisien kanssa, ja väkisin joutunut toteamaan, että kaikki kärsimys on hyvin suhteellista. Ihmisestä itsestään riippuu, kuten tuossa sanottiin myös perimästä, geneettisestä ja sosiaalisesta. Lisään siihen vielä kulttuurisen. Joudun samalla kysymään onko suomalainen sisu kuollut? Sillä sehän on alkujaan kärsimyslähtöistä. Suo, kuokka ja Jussi. Pexxle tällä yhdistelmällä onnistuu.

Yksinäisyys on myös suhteellista. Kukaan harvoin tulee hakemaan kotoa ja kysymään "leikitkö mun kaa" kuten lapsena itselläni oli tapana käydä läpi koko korttelin talot, kytätä kadulla josko joku tulisi pihalle. Jos tuli aikuinen kysyin "asuuko teillä lapsia?". Jos tuli lapsi, kysyttiin tuo "leikitkö mun kaa". Vanhempana tämä ei enää ollut mahdollista (eikä enää omille lapsillenikaan). Tarvitsee etsiä ystäviä opiskelupaikasta, töistä tai harrastuksista. Yksinäisyys on usein mielentila, joka estää ihmistä hakeutumista ihmisten pariin, olemaan passiivinen. Ennenvanhaan tämä on ollut ihan normaalia. Jotkut vain ovat yksin. He olivat yksin, kärsivät siitä tai eivät. Ennen moisia asioita ei edes tutkittu.

ritiralla kirjoitti:

"Läheiset ja yhteisö auttoivat ihmisiä selviytymään hätätilanteessa. TUOLLOIN AUTETTIIN KAIKKIA OLI YSTÄVÄ TAI EI, SIINÄ TILANNE ON MUUTTUNUT RADIKAALISESTI Niitä joilla sellaisia oli, monelta puuttui, kuten tänäkin päivänä. Sillä erotuksella, että tänään voi löytää ystäviä helpommin YKSINÄISYYS ON TILASTOLLISESTI SUURI KASVAVA TYHMÄ ja yhteiskuntakin tarjoaa apujaan."

Tuohan nyt on ihan potaskaa, että ennen olisi autettu kaikkia, romantisoitu käsitys. Kyllä ihmiset aivan tappiin saivat selviytyä omillaan ja vielä vähän päälle, venyttää jaksamistaan... ja sittenkään eivät saaneet tarvitsemaansa apua. Etenkin lesket ja muut yksinhuoltajat olivat tiukoilla. Töitä myös paiskittiin huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Käytännössä mies oli töissä tai sotimassa 24/7, jos perheessä sellainen oli. Nainen hoiti kodin ja lapset ja monesti kävi myös töissä, kunhan vanhemmat lapset kasvoivat riittävän vanhoiksi kaitseakseen pienempiä sisariaan. Kyllin vanha oli jo 7v. Äitini hoiti 12-vuotiaana koulun jälkeen vuotta nuoremman sisarensa kanssa viittä nuorempaa sisartaan, joista nuorimmat olivat 1-vuotiaat kaksoset. Äidinäiti kävi iltaisin töissä, äidinisä oli töissä aamusta myöhään iltaan. Muuten he eivät olisi saaneet ruokaa. Jännitystä lisäsi se, että he asuivat aivan kosken rannalla. Siinä oli 12-ja 11-vuotiaiden oltava tarkkoina, etteivät nuoremmat sisaret pudonneet jorpakkoon. Aivan valtava vastuu. Nykyisin mietitään voisiko 12-vuotias olla yksin kotona, jossain päin maailmaa se on laitonta. Ja kuten täällä - vanhempien avioero tai mikään muukaan ei saisi tuottaa lapsille minkäänlaista kärsimystä. Joudun työssäni tekemisiin kansainvälisten konfliktien ja kriisien kanssa, ja väkisin joutunut toteamaan, että kaikki kärsimys on hyvin suhteellista. Ihmisestä itsestään riippuu, kuten tuossa sanottiin myös perimästä, geneettisestä ja sosiaalisesta. Lisään siihen vielä kulttuurisen. Joudun samalla kysymään onko suomalainen sisu kuollut? Sillä sehän on alkujaan kärsimyslähtöistä. Suo, kuokka ja Jussi. Pexxle tällä yhdistelmällä onnistuu.

Yksinäisyys on myös suhteellista. Kukaan harvoin tulee hakemaan kotoa ja kysymään "leikitkö mun kaa" kuten lapsena itselläni oli tapana käydä läpi koko korttelin talot, kytätä kadulla josko joku tulisi pihalle. Jos tuli aikuinen kysyin "asuuko teillä lapsia?". Jos tuli lapsi, kysyttiin tuo "leikitkö mun kaa". Vanhempana tämä ei enää ollut mahdollista (eikä enää omille lapsillenikaan). Tarvitsee etsiä ystäviä opiskelupaikasta, töistä tai harrastuksista. Yksinäisyys on usein mielentila, joka estää ihmistä hakeutumista ihmisten pariin, olemaan passiivinen. Ennenvanhaan tämä on ollut ihan normaalia. Jotkut vain ovat yksin. He olivat yksin, kärsivät siitä tai eivät. Ennen moisia asioita ei edes tutkittu.

Lue lisää

On hiukan omituista kuvitella että ihmiset eläisivät 1960 vuvun mallin mukaan 2018 luvulla, se ei ole enää mahdollista eivätkä nämä ole mitenkään vertailukelpoisia keskenään.

(Joudun työssäni tekemisiin kansainvälisten konfliktien ja kriisien kanssa, ja väkisin joutunut toteamaan, että kaikki kärsimys on hyvin suhteellista. Ihmisestä itsestään riippuu, kuten tuossa sanottiin myös perimästä, geneettisestä ja sosiaalisesta. Lisään siihen vielä kulttuurisen. Joudun samalla kysymään onko suomalainen sisu kuollut? Sillä sehän on alkujaan kärsimyslähtöistä. Suo, kuokka ja Jussi. Pexxle tällä yhdistelmällä onnistuu.)

MISTÄ KARSIMYKSESTÄ KIRJOITAT, EI OIKEEN AVAUDU TUO KIRJOITUS

y15, Suomessa käytiin sotaa 1940 luvulla, ei 1960 luvulla.

Martela on opiskellut Suomessa Esa Saarisen johdolla ja tehnyt myöhemmin Yhdysvalloissa tutkimusta motivaatiopsykologian keulahahmoihin kuuluvan Richard Ryanin johdolla. Martelan väitöskirja koski vanhustenhoidon työntekijöiden merkityksellisyyden kokemusta ja niin kutsutun "hoivayhteyden" syntymisen ehtoja[1]. Martela kuuluu Filosofian Akatemiaan, tutkijoiden perustamaan tutkimus-, valmennus- ja konsulttiyritykseen, joka pyrkii kehittämään suomalaista työelämää ja sen tuloksenteko- ja innovointikykyä vahvistamalla työntekijöiden

" Hänen sisältään kumpuaa luontevasti empaattinen suhtautuminen lähimmäisiin sekä pyyteetön halu olla myönteisenä voimana heidän elämässään."

Juuri näin. Meistä kaikista jää jälki (myönteinen/kielteinen) toisiin ihmisiin ja toisista ihmisistä
meihin. Tähän voi vaikuttaa, minkälainen jälki itsestä jää muihin.

Kukaan ei voi elää oikeasti hyvää elämää, jos läheiset ympärillä voivat pahoin. Hyvä elämä on kiinni siitä, kuinka hyvin ihmiset ympärillämme voivat. Siksi aloituksessa kiinnitin huomiota "jokaisen ihmisen on hoidettava oma hyvinvointi". NYT SEKOITAT ASIOITA, JOS IHMINEN EI OLE HOITANUT HYVINVOINTIAAN, SIIS AJANUT ASIOITAAN SITEN ETTÄ ITSE KYKENET HYVÄKSYMÄÄN NE, ON TODELLA VAIKEA HUITAA MUIDEN HYVINVOINTIA KOSKA SIINÄ JÄÄ OMA HYVINVOINTI TAKA-ALALLE. Tällä tarkoitan tilannetta jossa vaimo myötäilee ja tekee asioita joita ei itse hyväksy ja vuosien jälkeen syyttelee puolisoa siitä ettei saanut tehdä kuten halusi, tämä tulee esille yleensä avioeron aikana. Jos vaino olisi oikeasti hoitanut omaa hyvinvointiaan aikanaan, tähän epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen ei päädyttäisi.

YMMÄRRÄTKÖ ETTÄ KIRJOITAN HIUKAN ERIASIASTA, MUTTA ET HALUA YMMÄRTÄÄ TÄTÄ

Näin se ei mene. Jokaisen olisi hoidettava sekä omaa että läheisten hyvinvointia, niin liiton aikana kuin eron jälkeenkin. Suurissa muutoksissa, mullistuksissa ja traumaattisissakin eroissa tietysti harva jaksaa varsinaisesti hoitaa toisten, etenkään exän hyvinvointia. EN TODELLAKAAN TARKOITA TÄTÄ Mutta näissä tapauksessa riittääkin se, ettei aiheuta itselleen ja/tai toiselle lisää pahoinvointia. Korostat viesteissäsi puheen merkitystä kommunikoinnissa, mutta minä sanon "kukin tyylillään". SUURIMMAT RIIDAT SAADAAN AIKAAN JOS ASIOITA EI SELVITETÄ, NIINTÄ TULEE USEIN ELINIKÄISIÄ ONGELMIA JOSTA LAPSET KÄRSIVÄT KAIKISTA ENITEN Usein vaikeneminen on paras ratkaisu ja apukeino vähänkin riitaisemmissa erossa. Riittää riitely, ei tarvitse enää eron jälkeen jatkaa. OLEN TÄÄLLÄOLEVIEN KIRJOITUSTEN POHJALTA TÄYSIN SITÄ MIELTÄ ETTÄ SUURIMMAT ONGELMAT SYNTYVÄT KUN PUOLISOT EIVÄT YMMÄRRÄ MITÄ TOINEN TARKOITTAA TAI HALUAA, SIIS TÄYSIN TURHIA RIITOJA Empatiaakin erossa on välillä vaikea ellei mahdotonta tuntea exäänsä kohtaan, etenkään jos ei sellaista exän puoleltakaan saa. ETKÖ TOSIAANKAAN HUOMAA OMAA KIRJOITUSTASI, ETENKÄÄN JOS EXÄN PUOLELTA SITÄ SAA, MIKSI ERON JÄLKEEN PITÄISI SAADA ON HOIDETTAVA LASTEN ASIAT, MUTTA YSTÄVIÄ EI VÄKISIN TARVITSE OLLA. Empatiaa erotilanteessa onkin jo se, että puhuu pelkästään välttämättömät asiat, jos sellaisia on eikä sano toiselle pahasti, ei arvioi ja arvostele. NIINPÄ

Tosiasia kuitenkin on se, ettei muiden käytökseen voi vaikuttaa. VÄÄRIN sitä saa mitä antaa PITÄÄ PAIKKAANSA LÄHES AINA Eikä siihenkään, että toinen on ihminen on aiheuttanut lähtemättömän kielteisen ja tuskaisan jäljen omaan elämään. MUTTA SE EI OLE MITENKÄÄN LASTEN SYYTÄ, EIKÄ SENVUOKSI LAPSIA SAA SEKOITTAA VANHENPIEN OMIIN TÖRTTÖILYIHIN Silloin on parasta erota mahdollisimman pian. MITEN TÄSSÄ ON EDELLEEN JOTAKIN EPÄSELVÄÄ, SE ON JOPA VANHEMMAN VELVOLLISUUS JOS TILANNE ON LAPSILLE HAITALLINEN.

Eikä siihenkään, että toinen on ihminen on aiheuttanut lähtemättömän kielteisen ja tuskaisan jäljen omaan elämään. MUTTA SE EI OLE MITENKÄÄN LASTEN SYYTÄ, EIKÄ SENVUOKSI LAPSIA SAA SEKOITTAA VANHENPIEN OMIIN TÖRTTÖILYIHIN

Lapsia ovat aina mukana, ihan väkisinkin, vanhempiensa mahdollisissa törttöilyissä, sairauksissa, epäterveissä käyttämismalleissa, yleensä elämässä, vaikka se ei olekaan heidän syytään. Ei ole lasten syy, että vanhemmilla menee huonosti tai on muuten kurjaa. Miksi et kykene hyväksymään tätä itsestäänselvää asiaa? Tärkeintä ei ole se, että yritetään kaikinpuolisin estää ja välttää lapsen traumoja ottamalla valheellisia "hyviä" rooleja, esittämällä jotain muuta kuin on, mitä tuntee ja ajattelee. Juuri tällaisestahan syntyy lapsille suurimmat traumat. Kyllä lapsikin ymmärtää, että vanhemmilla on omat murheet ja ongelmansa. Vanhemmat ovat myös ja vain ihmisiä, epätäydellisiä. Kuten lapset itsekin usein sanovat "kukaan ei voi aina olla kiltti". Ei edes omat vanhemmat. Liika kiltteys on myös epätervettä.

Olet armollinen y15. Älä jankuta. Hyväksy oma epätäydellisyys. Et tiedä kaikkea. Elämää varten ei ole oikeaa kaavaa. Se auttaa ymmärtämään muita.

x56 kirjoitti:

Eikä siihenkään, että toinen on ihminen on aiheuttanut lähtemättömän kielteisen ja tuskaisan jäljen omaan elämään. MUTTA SE EI OLE MITENKÄÄN LASTEN SYYTÄ, EIKÄ SENVUOKSI LAPSIA SAA SEKOITTAA VANHENPIEN OMIIN TÖRTTÖILYIHIN

Lapsia ovat aina mukana, ihan väkisinkin, vanhempiensa mahdollisissa törttöilyissä, sairauksissa, epäterveissä käyttämismalleissa, yleensä elämässä, vaikka se ei olekaan heidän syytään. Ei ole lasten syy, että vanhemmilla menee huonosti tai on muuten kurjaa. Miksi et kykene hyväksymään tätä itsestäänselvää asiaa? Tärkeintä ei ole se, että yritetään kaikinpuolisin estää ja välttää lapsen traumoja ottamalla valheellisia "hyviä" rooleja, esittämällä jotain muuta kuin on, mitä tuntee ja ajattelee. Juuri tällaisestahan syntyy lapsille suurimmat traumat. Kyllä lapsikin ymmärtää, että vanhemmilla on omat murheet ja ongelmansa. Vanhemmat ovat myös ja vain ihmisiä, epätäydellisiä. Kuten lapset itsekin usein sanovat "kukaan ei voi aina olla kiltti". Ei edes omat vanhemmat. Liika kiltteys on myös epätervettä.

Olet armollinen y15. Älä jankuta. Hyväksy oma epätäydellisyys. Et tiedä kaikkea. Elämää varten ei ole oikeaa kaavaa. Se auttaa ymmärtämään muita.

Lue lisää

Lapsia ovat aina mukana, ihan väkisinkin, vanhempiensa mahdollisissa törttöilyissä, sairauksissa, epäterveissä käyttämismalleissa, yleensä elämässä, vaikka se ei olekaan heidän syytään. Ei ole lasten syy, että vanhemmilla menee huonosti tai on muuten kurjaa. Miksi et kykene hyväksymään tätä itsestäänselvää asiaa? JOS VANHEMMAT EIVÄT KYKENE HYVÄKSYMÄÄN OMAA VASTUUTAAN HOLHOOJANA, MIKSI LAPSIA PITÄÄ HANKKIA, KOSKA VANHEMMUUS TUO MUKANAAN VASTUUTA. ei ole muuta vaihtoehtoa, tietenkin se että huoltajuus siirretään muille.

Tärkeintä ei ole se, että yritetään kaikinpuolisin estää ja välttää lapsen traumoja ottamalla valheellisia "hyviä" rooleja, esittämällä jotain muuta kuin on, mitä tuntee ja ajattelee. Juuri tällaisestahan syntyy lapsille suurimmat traumat ÄLÄ SELITTELE LAPSIA EI VAAN SAA SEKOITTAA ERONJÄLKEISIIN RIITOIHIN

. Kyllä lapsikin ymmärtää, että vanhemmilla on omat murheet ja ongelmansa. RIIPPUU TÄYSIN LAPSEN IÄSTÄ, VANHEMPIEN MURHEET EIVÄT KUULU LAPSILLE, HE EIVÄT OLE VANHEMPIEN KAVEREITA HE OVAT LAPSIA Vanhemmat ovat myös ja vain ihmisiä, epätäydellisiä. Kuten lapset itsekin usein sanovat "kukaan ei voi aina olla kiltti". Ei edes omat vanhemmat. Liika kiltteys on myös epätervettä. MIKSI YRITÄT VÄKISIN HUONONTAA LASTEN OIKEUKSIA OMILLA SELITYKSILLÄ, KYSYMYS ON TODENNÄKÖISESTI PELKÄSTÄÄN SIITÄ ETTÄ YRITÄT HAKEA OIKEUTUSTA OMILLE TOIMILLE

Olet armollinen y15. Älä jankuta. Hyväksy oma epätäydellisyys. Et tiedä kaikkea. Elämää varten ei ole oikeaa kaavaa. Se auttaa ymmärtämään muita.
ON IKÄVÄÄ LUKEA TÄTÄ JATKUVAA SELITTELYÄ JA JANKKAAMISTA, OMIEN TÖRTTÖILYJEN OIKEUTTAMISEKSI, KASVA AIKUISEKSI.

y15 kirjoitti:

Lapsia ovat aina mukana, ihan väkisinkin, vanhempiensa mahdollisissa törttöilyissä, sairauksissa, epäterveissä käyttämismalleissa, yleensä elämässä, vaikka se ei olekaan heidän syytään. Ei ole lasten syy, että vanhemmilla menee huonosti tai on muuten kurjaa. Miksi et kykene hyväksymään tätä itsestäänselvää asiaa? JOS VANHEMMAT EIVÄT KYKENE HYVÄKSYMÄÄN OMAA VASTUUTAAN HOLHOOJANA, MIKSI LAPSIA PITÄÄ HANKKIA, KOSKA VANHEMMUUS TUO MUKANAAN VASTUUTA. ei ole muuta vaihtoehtoa, tietenkin se että huoltajuus siirretään muille.

Tärkeintä ei ole se, että yritetään kaikinpuolisin estää ja välttää lapsen traumoja ottamalla valheellisia "hyviä" rooleja, esittämällä jotain muuta kuin on, mitä tuntee ja ajattelee. Juuri tällaisestahan syntyy lapsille suurimmat traumat ÄLÄ SELITTELE LAPSIA EI VAAN SAA SEKOITTAA ERONJÄLKEISIIN RIITOIHIN

. Kyllä lapsikin ymmärtää, että vanhemmilla on omat murheet ja ongelmansa. RIIPPUU TÄYSIN LAPSEN IÄSTÄ, VANHEMPIEN MURHEET EIVÄT KUULU LAPSILLE, HE EIVÄT OLE VANHEMPIEN KAVEREITA HE OVAT LAPSIA Vanhemmat ovat myös ja vain ihmisiä, epätäydellisiä. Kuten lapset itsekin usein sanovat "kukaan ei voi aina olla kiltti". Ei edes omat vanhemmat. Liika kiltteys on myös epätervettä. MIKSI YRITÄT VÄKISIN HUONONTAA LASTEN OIKEUKSIA OMILLA SELITYKSILLÄ, KYSYMYS ON TODENNÄKÖISESTI PELKÄSTÄÄN SIITÄ ETTÄ YRITÄT HAKEA OIKEUTUSTA OMILLE TOIMILLE

Olet armollinen y15. Älä jankuta. Hyväksy oma epätäydellisyys. Et tiedä kaikkea. Elämää varten ei ole oikeaa kaavaa. Se auttaa ymmärtämään muita.
ON IKÄVÄÄ LUKEA TÄTÄ JATKUVAA SELITTELYÄ JA JANKKAAMISTA, OMIEN TÖRTTÖILYJEN OIKEUTTAMISEKSI, KASVA AIKUISEKSI.

Lue lisää

Minun sanomiset eivät heikennä lapsien oikeuksia millään tavalla. Eikä myöskään lisää heidän kärsimystään.

Yritin vain sanoa sinulle, että kirjoituksissasi ei ole päätä eikä häntää, koska kieltäydyt näkemästä elämän ja eri ihmisten (joihin myös vanhemmat kuuluu) erilaisia realiteetteja, lähtökohtia, ajatuksia, arvoja, tunneilmapiiriä jne. Paasaat joka kirjoituksessa lasten mukaan vetämisestä vanhempien riitoihin, et ymmärrä sitä, että lapset ovat AINA mukana vanhempien riidoissa, jos sellaisia on. Heitä ei tarvitse vetää mukaan. Rautalangasta väännettynä huudat ihmiselle, ettei lapsia saa vetää mukaan sotiin, ei nälänhätään, ei mihinkään kärsimykseen. On vanhempien syy jos näin tapahtunut. Miksi vanhemmat hankkivat lapsia sodan keskelle, jossa vanhemmilla itselläänkin on vaikeaa. Lue: vanhempien riita on pieni sotatila.

Lisäksi: jos sinulla on exälläsi on tällainen pieni sotatila, se ei tarkoita, että kaikilla on. Niillä joilla on riita on kuitenkin aivan erilainen ja siihen on johtaneet eri syyt kuin sinulla ja exälläsi. Minulla puolestaan ei ole mitään tekemistä sinun tai exäsi sotatilasta. En tiedä mistä ne johtuu ja miten ne voisi korjata. Pystyn toimimaan vaan omalla "kentälläni" eli omien läheisteni parissa. Siitä puolestaan sinä et tiedä mitään.

Vanhemmat törppöilevät jos törppöilevät. Minä en sitä voi estää. Törppöilyyn ei voi myöskään antaa oikeutusta, mutta jos sellaista tapahtuu, ainoa mitä voi tehdä on yrittää ymmärtää tai olla ymmärtämättä. Jos itse vastaa toisen törppöilyyn törpösti, niin se on vähintään yhtä törppöä toisen törppöily. Törppöä on myös sanoa tuntemattomalle "kasva aikuiseksi". Tai haukkua prinsessaksi, aina kun tuntee jäävänsä alakynteen, ei halua ajatella asioita vahingossakaan miltään muulta kuin omalta hyvin kapeasta putkinäkökulmasta. Mutta pidä sinä oma putkinäkösi kaikessa rauhassa. Älä kuuntele ja ajattele toisia ihmisiä. Näin tosin maailman pikemminkin huononee kuin paranee.

Vanhempien lisäksi lasten elämässä tarvitaan muita läheisiä aikuisia, joiden puoleen kääntyä, jos kotona on vaikeaa tai jokin asia painaa. Itselläni sellaisia aikuisia oli lapsuudessani useita. Siitä olen kiitollinen. Nykyisin puhun tädilleni paljon enemmän asioita, joista kerroin ennen äidilleni. Äidilläni on muistisairaus. Äidin sisar, ja ex miehen sisar hoitaa äitiäni säännöllisesti, koska asuvat samalla paikkakunnalla. Toinen exäni käy tekemässä äidin lumityöt talvella, leikkaa nurmikon kesällä. Joskus muuta talonmieshommaa.

Kun ei eletä suppilossa perheen kesken, vaan huolehditaan, jaetaan vastuuta myös läheisistä, kaikenikäisistä vauvasta vaariin, on elämä huomattavasti armollisempaa, rennompaa. Samalla oppii myös ymmärtämään miten erilaisia ihmiset ovat asenteineen kaikkineen. Ellei nyt ihan voi sanoa koko kylä kasvattaa, niin ainakin kyllä myös sukulaiset ja ystävät kasvattavat ja auttavat.

OLEN KIRJOITTANUT TAPAUKSISTA JOSSA PUOLISO EI OLE HOITANUT HYVINVOINTIAAN VAAN ON HYVÄKSYNYT KAIKKI, VUOSIENJÄLKEEN ALOITTAA SYYTTELYN JA EROAA RIITAISESTI KUN MIES EI OLE SELLAINEN KUN OLISI HALUNNUT, SIIS TURHISTA RIIDOISTA, KOSKA JOKAISEN TULISI ITSE HOITAA OMA HYVINVOINTI Näitä tarinoita on aivan liian paljon

Minusta on outoa, että katkeroidutaan sen vuoksi, että puoliso on löytänyt toisen, rakastuntu toiseen. Eihän hän sille mitään voi. Ja saahan siinä erossa myös toinen mahdollisuuden löytää rakkauden ja tulla onnelliseksi tulevaisuudessa. Sillä eihän kukaan voi olla onnellinen liitossa jossa toinen rakastaa jo jotain toista. MINUSTA ON OUTOA ERON SATTUESSA RIITAANTUA, NIIN ETTÄ LASTEN ASIOITA EI KYETÄ HOITAMAAN, KUKA TAHANSA VOI EROTA MISTÄ SYYSTÄ TAHANSA, EI TARVITA SELITELLÄ. MUTTA KUN MUKANA ON LAPSET SILLOIN VANHEMPIEN ON KYETTÄVÄ EROAMAAN NIIN ETTÄ HEIDÄN ASIAT KYETÄÄN HOITAMAAN YHDESSÄ.

Ero sattuu. Tieto siitä että toinen ei enää rakasta, sattuu. Mutta ei siitä elämä kaadu, eikä se ole syy tulla katkeraksi. Silloin on kysymys ihan muusta. Joko heikosta itsetunnosta tai läheisriippuvuudesta. JOS NOIN AJATTELEE KANNATTAA HANKKIA KOTIELÄIMIÄ, EIKÄ LAPSIA LAINKAA. KYLLÄ LAPSET TARVITSEVAT VANHEMMAT, ON ONGELMALLISTA KUN ON 3-4 SISARUSTA MUTTA KAIKILLA ERI ISÄ. RAKASTUMISIA TULEE JA MENEE, RAKKAUS HAIHTUU JA ARKIVÄIVÄISTYY, SEN TIETÄÄ JOKAINEN KETÄ ON VÄHÄKIN PITEMPÄÄN OLLUT NAIMISISSA.

Ihmiset muuttuu, arvomaailma voi mennä uusiksi myös.

y15 kirjoitti:

OLEN KIRJOITTANUT TAPAUKSISTA JOSSA PUOLISO EI OLE HOITANUT HYVINVOINTIAAN VAAN ON HYVÄKSYNYT KAIKKI, VUOSIENJÄLKEEN ALOITTAA SYYTTELYN JA EROAA RIITAISESTI KUN MIES EI OLE SELLAINEN KUN OLISI HALUNNUT, SIIS TURHISTA RIIDOISTA, KOSKA JOKAISEN TULISI ITSE HOITAA OMA HYVINVOINTI Näitä tarinoita on aivan liian paljon

Minusta on outoa, että katkeroidutaan sen vuoksi, että puoliso on löytänyt toisen, rakastuntu toiseen. Eihän hän sille mitään voi. Ja saahan siinä erossa myös toinen mahdollisuuden löytää rakkauden ja tulla onnelliseksi tulevaisuudessa. Sillä eihän kukaan voi olla onnellinen liitossa jossa toinen rakastaa jo jotain toista. MINUSTA ON OUTOA ERON SATTUESSA RIITAANTUA, NIIN ETTÄ LASTEN ASIOITA EI KYETÄ HOITAMAAN, KUKA TAHANSA VOI EROTA MISTÄ SYYSTÄ TAHANSA, EI TARVITA SELITELLÄ. MUTTA KUN MUKANA ON LAPSET SILLOIN VANHEMPIEN ON KYETTÄVÄ EROAMAAN NIIN ETTÄ HEIDÄN ASIAT KYETÄÄN HOITAMAAN YHDESSÄ.

Ero sattuu. Tieto siitä että toinen ei enää rakasta, sattuu. Mutta ei siitä elämä kaadu, eikä se ole syy tulla katkeraksi. Silloin on kysymys ihan muusta. Joko heikosta itsetunnosta tai läheisriippuvuudesta. JOS NOIN AJATTELEE KANNATTAA HANKKIA KOTIELÄIMIÄ, EIKÄ LAPSIA LAINKAA. KYLLÄ LAPSET TARVITSEVAT VANHEMMAT, ON ONGELMALLISTA KUN ON 3-4 SISARUSTA MUTTA KAIKILLA ERI ISÄ. RAKASTUMISIA TULEE JA MENEE, RAKKAUS HAIHTUU JA ARKIVÄIVÄISTYY, SEN TIETÄÄ JOKAINEN KETÄ ON VÄHÄKIN PITEMPÄÄN OLLUT NAIMISISSA.

Lue lisää

Minusta puolestaan juuri mikään ei ole outoa tai hämmästyttävää. Kaikenlaista voi tapahtua, kumppani muuttua vastakohdakseen, mitä tahansa. Elämä onkin siksi todella mielenkiintoista yrittäessään ymmärtää miksi joku toimii kuten toimii.

ON ONGELMALLISTA KUN ON 3-4 SISARUSTA MUTTA KAIKILLA ERI ISÄ.

Eihän tuo ongelmallista välttämättä ole ellei sitä sellaiseksi tee.

Itselläni on läheinen sateenkaariperhe, jossa on neljä vanhempaa. Se ei tietysti heille itselleen ole ongelma, ei minulle, ei monelle muullekaan. Mutta yhdelle isovanhemmalle on.

x56 kirjoitti:

Ihmiset muuttuu, arvomaailma voi mennä uusiksi myös.

No kotieläin on ainut mahdollisuus, ei lapsia

x56 kirjoitti:

Minusta puolestaan juuri mikään ei ole outoa tai hämmästyttävää. Kaikenlaista voi tapahtua, kumppani muuttua vastakohdakseen, mitä tahansa. Elämä onkin siksi todella mielenkiintoista yrittäessään ymmärtää miksi joku toimii kuten toimii.

ON ONGELMALLISTA KUN ON 3-4 SISARUSTA MUTTA KAIKILLA ERI ISÄ.

Eihän tuo ongelmallista välttämättä ole ellei sitä sellaiseksi tee.

Itselläni on läheinen sateenkaariperhe, jossa on neljä vanhempaa. Se ei tietysti heille itselleen ole ongelma, ei minulle, ei monelle muullekaan. Mutta yhdelle isovanhemmalle on.

Lue lisää

En tosiaankaan kirjoita enkä tarkoita kirjoituksessani sateenkaari perheitä, toisaalta olemme avioero osiolla ja aiheena on ymmärrystä avioeroihin. ON TURHA SEKOITTAA ASIOITA, VAIKKA KYSEINEN ASIA SINULLE ON ERITTÄIN TÄRKEÄ, MUTTA OSIO ON HIUKAN VÄÄRÄ.

y15 kirjoitti:

En tosiaankaan kirjoita enkä tarkoita kirjoituksessani sateenkaari perheitä, toisaalta olemme avioero osiolla ja aiheena on ymmärrystä avioeroihin. ON TURHA SEKOITTAA ASIOITA, VAIKKA KYSEINEN ASIA SINULLE ON ERITTÄIN TÄRKEÄ, MUTTA OSIO ON HIUKAN VÄÄRÄ.

Lue lisää

Kyllä sateenkaariperheissäkin erotaan ja myös avioerotaan. Sinun on turha ajatella noin yksinkertaisesti.

76575 kirjoitti:

Kyllä sateenkaariperheissäkin erotaan ja myös avioerotaan. Sinun on turha ajatella noin yksinkertaisesti.

EN KIRJOITTANUT sateenkaariperheistä.

No lapsia vaatii paljon, miksi usein se jätetään äidille yksin ja mies karkaa ja etsii uuden suhteen.
TÄMÄ EI ENÄÄ PIDÄ TÄYSIN PAIKKAANSA

Vaiko onko suhde lähtenyt vääriltä arvoilta jo alun alkaen. Onko jäänyt sopeumatta elää perhe-elämää , sillä kun lähtee suhteeseen , silloin pitää jostakin luopua ja suurin on se että nyt täytyy kertoa toisella ja suunnitella yhdessä menot ja tulot, koskivat ne aikaa tai rahaa, jos ei onnistu, ei tule onnistumaan jatkokoon.

Entä sitten opiskelijat, kun valmistutaan ja saadaan työpaikka, jaksetaanko ajatella, että edelleen se koti täytyy olla tärkein asia ja tämä maailma työssä toisella sijalla. Vaikka olisi kuinka tärkeä omassa työssään, silti kodin pitää pysyä ykkösenä.

Kuinka usein se suhde on ollutkin seksin kokeilua ei lainkaan rakkautta toista ihmistä kohtaan, Nääs ainakin pojille taitaa se seksin saaminen olla niin tärkeää, että sen eteen tehdään vaikka rikoksia ja kun poikien puhelimeen tulee jo peräti 11-vuotiailta kysymyksia, kuinka saisi panna, kertoo se että siihen ei todellakaan voi millään sisältyä minkäänlaista suhdetta, vaan pelkkä pano.
TÄMÄKIN ASIA ON MUUTTUNUT JA TOKI ENNENKIN TYTÖT HAKEUTUIVAT VANHEMPIEN POIKIEN SEURAAN JA TIEDÄN KYLLÄ MIKSI

Tytöille ei pelkkä pano riitä, heille se on paljon enemmän sitä perheen perustamista jos sitten toinen on pelkkä panomies, ei se liitto kyllä kestä.
TUOKAAN EI PIDÄ ENÄÄ PAIKKAANSA

Mitä tässä pitäisi ymmärtää, muuta kuin yrittää saada nuoriso pidättäytymään suhteista ja perheen perustamisesta näillä perusteilla. ONKO SE MAHDOLLISTA NYTKÄÄN, EI SE TOIMINUT ENNENKÄÄN Jäisi monta ikävää asiaa pois.

Monien vanhemmat katsovat asioita hyvin vakavin kasvoin ja surren lapsensa ja lastenlastensa kovaa kohtaloa. SUURIN ONGELMA ON SIINÄ ETTÄ ÄIDIT JA MUMMUT NÄYTTÄVÄT MALLIA NUORILLE ÄIDEILLE, MITEN ASIAT RIITAUTETAAN, KUN ON KOHDELTU NIIN HUONOSTI JA KYSYMYS ON OIKEASTI OMAN HYVINVOINNIN VAALIMISTA JOKA ON JÄÄNYT TEKEMÄTTÄ. NYT VUOSIEN JÄLKEEN SIITÄ SYYLISTETÄÄN JA RIITAUTETAAN KOKO PERHE. SAIRASTA

y15 kirjoitti:

No lapsia vaatii paljon, miksi usein se jätetään äidille yksin ja mies karkaa ja etsii uuden suhteen.
TÄMÄ EI ENÄÄ PIDÄ TÄYSIN PAIKKAANSA

Vaiko onko suhde lähtenyt vääriltä arvoilta jo alun alkaen. Onko jäänyt sopeumatta elää perhe-elämää , sillä kun lähtee suhteeseen , silloin pitää jostakin luopua ja suurin on se että nyt täytyy kertoa toisella ja suunnitella yhdessä menot ja tulot, koskivat ne aikaa tai rahaa, jos ei onnistu, ei tule onnistumaan jatkokoon.

Entä sitten opiskelijat, kun valmistutaan ja saadaan työpaikka, jaksetaanko ajatella, että edelleen se koti täytyy olla tärkein asia ja tämä maailma työssä toisella sijalla. Vaikka olisi kuinka tärkeä omassa työssään, silti kodin pitää pysyä ykkösenä.

Kuinka usein se suhde on ollutkin seksin kokeilua ei lainkaan rakkautta toista ihmistä kohtaan, Nääs ainakin pojille taitaa se seksin saaminen olla niin tärkeää, että sen eteen tehdään vaikka rikoksia ja kun poikien puhelimeen tulee jo peräti 11-vuotiailta kysymyksia, kuinka saisi panna, kertoo se että siihen ei todellakaan voi millään sisältyä minkäänlaista suhdetta, vaan pelkkä pano.
TÄMÄKIN ASIA ON MUUTTUNUT JA TOKI ENNENKIN TYTÖT HAKEUTUIVAT VANHEMPIEN POIKIEN SEURAAN JA TIEDÄN KYLLÄ MIKSI

Tytöille ei pelkkä pano riitä, heille se on paljon enemmän sitä perheen perustamista jos sitten toinen on pelkkä panomies, ei se liitto kyllä kestä.
TUOKAAN EI PIDÄ ENÄÄ PAIKKAANSA

Mitä tässä pitäisi ymmärtää, muuta kuin yrittää saada nuoriso pidättäytymään suhteista ja perheen perustamisesta näillä perusteilla. ONKO SE MAHDOLLISTA NYTKÄÄN, EI SE TOIMINUT ENNENKÄÄN Jäisi monta ikävää asiaa pois.

Monien vanhemmat katsovat asioita hyvin vakavin kasvoin ja surren lapsensa ja lastenlastensa kovaa kohtaloa. SUURIN ONGELMA ON SIINÄ ETTÄ ÄIDIT JA MUMMUT NÄYTTÄVÄT MALLIA NUORILLE ÄIDEILLE, MITEN ASIAT RIITAUTETAAN, KUN ON KOHDELTU NIIN HUONOSTI JA KYSYMYS ON OIKEASTI OMAN HYVINVOINNIN VAALIMISTA JOKA ON JÄÄNYT TEKEMÄTTÄ. NYT VUOSIEN JÄLKEEN SIITÄ SYYLISTETÄÄN JA RIITAUTETAAN KOKO PERHE. SAIRASTA

Lue lisää

SUURIN ONGELMA ON SIINÄ ETTÄ ÄIDIT JA MUMMUT NÄYTTÄVÄT MALLIA NUORILLE ÄIDEILLE, MITEN ASIAT RIITAUTETAAN

Tai sitten juuri päinvastoin. On hyvä riitauttaa asiat, joista on syytä riidellä, jos toinen ajattelee pelkästään omaa hyvinvointiaan. Usein liitoissa, joissa toinen ei ole ajatellut hyvinvointiaan, toinen on ajatellut omaan paljon sekin edestä. Tämä riippuu tietysti tapauksesta, kuten kaikki muukin. Mutta turha syyttää taas naisia asioista, joiden taustoista ei tiedä mitään.

Tytöille ei pelkkä pano riitä, heille se on paljon enemmän sitä perheen perustamista jos sitten toinen on pelkkä panomies, ei se liitto kyllä kestä.
TUOKAAN EI PIDÄ ENÄÄ PAIKKAANSA

Tämä on tuskin koskaan pitänyt paikkaansa. Panomiehet ja aviomiehet on valittava erikseen.

76575 kirjoitti:

SUURIN ONGELMA ON SIINÄ ETTÄ ÄIDIT JA MUMMUT NÄYTTÄVÄT MALLIA NUORILLE ÄIDEILLE, MITEN ASIAT RIITAUTETAAN

Tai sitten juuri päinvastoin. On hyvä riitauttaa asiat, joista on syytä riidellä, jos toinen ajattelee pelkästään omaa hyvinvointiaan. Usein liitoissa, joissa toinen ei ole ajatellut hyvinvointiaan, toinen on ajatellut omaan paljon sekin edestä. Tämä riippuu tietysti tapauksesta, kuten kaikki muukin. Mutta turha syyttää taas naisia asioista, joiden taustoista ei tiedä mitään.

Tytöille ei pelkkä pano riitä, heille se on paljon enemmän sitä perheen perustamista jos sitten toinen on pelkkä panomies, ei se liitto kyllä kestä.
TUOKAAN EI PIDÄ ENÄÄ PAIKKAANSA

Tämä on tuskin koskaan pitänyt paikkaansa. Panomiehet ja aviomiehet on valittava erikseen.

Lue lisää

SUURIN ONGELMA ON SIINÄ ETTÄ ÄIDIT JA MUMMUT NÄYTTÄVÄT MALLIA NUORILLE ÄIDEILLE, MITEN ASIAT RIITAUTETAAN

ja sitten koko teksti ja näin asia taas muuttuu hiukan, sinulla on pakonomainen tarve kerätä tekstistä pieni osia joiden avulla haluat vääristää kirjoituksia.

SUURIN ONGELMA ON SIINÄ ETTÄ ÄIDIT JA MUMMUT NÄYTTÄVÄT MALLIA NUORILLE ÄIDEILLE, MITEN ASIAT RIITAUTETAAN, KUN ON KOHDELTU NIIN HUONOSTI JA KYSYMYS ON OIKEASTI OMAN HYVINVOINNIN VAALIMISTA JOKA ON JÄÄNYT TEKEMÄTTÄ. NYT VUOSIEN JÄLKEEN SIITÄ SYYLISTETÄÄN JA RIITAUTETAAN KOKO PERHE. SAIRASTA

Tai sitten juuri päinvastoin. On hyvä riitauttaa asiat, joista on syytä riidellä, jos toinen ajattelee pelkästään omaa hyvinvointiaan. Usein liitoissa, joissa toinen ei ole ajatellut hyvinvointiaan, toinen on ajatellut omaan paljon sekin edestä. Tämä riippuu tietysti tapauksesta, kuten kaikki muukin. Mutta turha syyttää taas naisia asioista, joiden taustoista ei tiedä mitään.
HUOMAATKO ETTÄ KIRJOITAT TÄYSIN OMAN MIELIKUVITUKSEN MUKAAN, ET KOMMENTOI MINUN KIRJOITUKSIIN VAAN VASTAAT NIIHIN OMIIN OLETUKSIIN JOTKA OVAT VÄÄRIÄ JA LISÄÄVÄT ERIPURAA EHKÄ TAHALLISESTI. MIKSI HALUAT SEKOITTAA ASIOITA JA SEKOITAT MYÖS NÄITÄ LUKEVIEN IHMISTEN AJATUKSET

Tytöille ei pelkkä pano riitä, heille se on paljon enemmän sitä perheen perustamista jos sitten toinen on pelkkä panomies, ei se liitto kyllä kestä.
TUOKAAN EI PIDÄ ENÄÄ PAIKKAANSA

Tämä on tuskin koskaan pitänyt paikkaansa. Panomiehet ja aviomiehet on valittava erikseen.
MEINAATKO ETTÄ NAISELLA TULEE OLLA KAKSI MIESTÄ SAMANAIKAISESTI

y15 kirjoitti:

SUURIN ONGELMA ON SIINÄ ETTÄ ÄIDIT JA MUMMUT NÄYTTÄVÄT MALLIA NUORILLE ÄIDEILLE, MITEN ASIAT RIITAUTETAAN

ja sitten koko teksti ja näin asia taas muuttuu hiukan, sinulla on pakonomainen tarve kerätä tekstistä pieni osia joiden avulla haluat vääristää kirjoituksia.

SUURIN ONGELMA ON SIINÄ ETTÄ ÄIDIT JA MUMMUT NÄYTTÄVÄT MALLIA NUORILLE ÄIDEILLE, MITEN ASIAT RIITAUTETAAN, KUN ON KOHDELTU NIIN HUONOSTI JA KYSYMYS ON OIKEASTI OMAN HYVINVOINNIN VAALIMISTA JOKA ON JÄÄNYT TEKEMÄTTÄ. NYT VUOSIEN JÄLKEEN SIITÄ SYYLISTETÄÄN JA RIITAUTETAAN KOKO PERHE. SAIRASTA

Tai sitten juuri päinvastoin. On hyvä riitauttaa asiat, joista on syytä riidellä, jos toinen ajattelee pelkästään omaa hyvinvointiaan. Usein liitoissa, joissa toinen ei ole ajatellut hyvinvointiaan, toinen on ajatellut omaan paljon sekin edestä. Tämä riippuu tietysti tapauksesta, kuten kaikki muukin. Mutta turha syyttää taas naisia asioista, joiden taustoista ei tiedä mitään.
HUOMAATKO ETTÄ KIRJOITAT TÄYSIN OMAN MIELIKUVITUKSEN MUKAAN, ET KOMMENTOI MINUN KIRJOITUKSIIN VAAN VASTAAT NIIHIN OMIIN OLETUKSIIN JOTKA OVAT VÄÄRIÄ JA LISÄÄVÄT ERIPURAA EHKÄ TAHALLISESTI. MIKSI HALUAT SEKOITTAA ASIOITA JA SEKOITAT MYÖS NÄITÄ LUKEVIEN IHMISTEN AJATUKSET

Tytöille ei pelkkä pano riitä, heille se on paljon enemmän sitä perheen perustamista jos sitten toinen on pelkkä panomies, ei se liitto kyllä kestä.
TUOKAAN EI PIDÄ ENÄÄ PAIKKAANSA

Tämä on tuskin koskaan pitänyt paikkaansa. Panomiehet ja aviomiehet on valittava erikseen.
MEINAATKO ETTÄ NAISELLA TULEE OLLA KAKSI MIESTÄ SAMANAIKAISESTI

Lue lisää

Ihan oikeasti y15. Noissa kirjoituksissasi ei ole mitään normaalia tai tavallista. Ne myös sisältävät paljon omia hämäriä oletuksiasi. Kuitenkin syytät minua oletuksistani ja tulkitset ne vääriksi tuosta noin vain. Kuule, juuri tuon vuoksi sinulla syntyy paljon eripuraa muiden kirjoittajien kanssa. Juuri siksi kirjoitat täällä, että riitely pitäisi lopettaa,kun SE TOINEN riitelee ja on kaikessa väärässä, sinä oikeassa. Ihan kaikessa. Tästä päästäänkin aasinsillalla siihen, ettei puhuminen - tässä tapauksessa kirjoittaminen, kannata sellaisen kanssa, joka on aina oikeassa ja tietää kaikesta kaiken paljon paremmin. Kirjoitat juttujasi, kyselet mikä auttaa mitä, miksi. Kun sinulle vastaa, et halua ymmärtää mitään ja käyt vastaajan kimppuun. Lyhyemmin , kysyt ja mitätöit vastauksen. Sitten ihmettelet miksi riidellään. Juuri tuon toiminnan vuoksi sinä aiheutat riitoja, koska et hyväksy ihmisten erilaisia elämiä, mielipiteitä, ajatuksia, tunteita, asenteita. Asiantuntijatkin ovat jakaneet ihmiset karkeasti kahteen ryhmään. Toiset aiheuttavat ongelmia, toiset ratkaisevat niitä. Valitettavasti tämä menee usein vieläpä niin, että toiset aiheuttavat ongelmia niille, jotka ratkaisevat niitä. Eihän kukaan jaksa tällaista elämää, kärsivällisempikin ottaa eron. Tai ongelmanaiheuttaja ottaa, koska toinen ei enää ratkaise ongelmia, ei edes suostu ottamaan niitä vastaan, vaan pyrkii aiheuttamaan niitä tasapuolisesti myös toiselle. Tosin tämä jälkimmäinen malli on joskus harvoin saanut 1. ongelmanaiheuttajan oivaltamaan asian ja itse korjaamaan sitä. Jolloin liittoa on voitu jatkaa.

"Tai sitten juuri päinvastoin. On hyvä riitauttaa asiat, joista on syytä riidellä, jos toinen ajattelee pelkästään omaa hyvinvointiaan. Usein liitoissa, joissa toinen ei ole ajatellut hyvinvointiaan, toinen on ajatellut omaan paljon sekin edestä. Tämä riippuu tietysti tapauksesta, kuten kaikki muukin. Mutta turha syyttää taas naisia asioista, joiden taustoista ei tiedä mitään.
HUOMAATKO ETTÄ KIRJOITAT TÄYSIN OMAN MIELIKUVITUKSEN MUKAAN, ET KOMMENTOI MINUN KIRJOITUKSIIN VAAN VASTAAT NIIHIN OMIIN OLETUKSIIN JOTKA OVAT VÄÄRIÄ JA LISÄÄVÄT ERIPURAA EHKÄ TAHALLISESTI. MIKSI HALUAT SEKOITTAA ASIOITA JA SEKOITAT MYÖS NÄITÄ LUKEVIEN IHMISTEN AJATUKSET"

Et osaa tulkita sitä mitä kirjoitetaan. Pääpointtini oli se, että KAIKKI erot ja niihin liittyvät asiat ja ihmiset ovat ERILAISIA. On hyvin tavallista, että ihminen joka ei osaa pitää hyvinvoinnistaan huolta (eikä toisella ole siitä harmainta aavistusta) on eronnut liitosta, jossa toinen on ollut hyväksikäyttäjä. Eron jälkeen toinen voi yrittää kaikkensa, että saa mahdollisimman paljon omaisuudesta itselleen. Vaikkapa niin, ettei suostu maksamaan elatusmaksuja. Tämä oli vain yksi tavallinen esimerkki milloin toisen pitää riidellä. Lapsia ei voi elättää pelkällä rakkaudella.

MEINAATKO ETTÄ NAISELLA TULEE OLLA KAKSI MIESTÄ SAMANAIKAISESTI

Ei samanaikaisesti, vaan eriaikaisesti. Käytännössä aika hankalaakin sekstailla yhden kanssa, ja pyrkiä luomaan "vakavampaa" pysyvää suhdetta toisen kanssa.

Monilla naisilla kuten miehilläkin nykyisin on useita seksisuhteita ennen kuin he edes vaivautuvat ajattelemaan mitään pysyvämpää. Vaikka kaikki eivät perusta pysyvästä suhteesta ollenkaan. Tietysti naiset eivät saa pitää yhtään ääntä seksisuhteistaan, sillä se haittaa heidän mainettaan, ja sitä kautta elämää. Tosin ei fiksuimmat panomiehetkään (aina vaan lisääntyvässä määrin) itseään panomiehinä esittele ja kehuskele "suorituksillaan".

76575 kirjoitti:

Ihan oikeasti y15. Noissa kirjoituksissasi ei ole mitään normaalia tai tavallista. Ne myös sisältävät paljon omia hämäriä oletuksiasi. Kuitenkin syytät minua oletuksistani ja tulkitset ne vääriksi tuosta noin vain. Kuule, juuri tuon vuoksi sinulla syntyy paljon eripuraa muiden kirjoittajien kanssa. Juuri siksi kirjoitat täällä, että riitely pitäisi lopettaa,kun SE TOINEN riitelee ja on kaikessa väärässä, sinä oikeassa. Ihan kaikessa. Tästä päästäänkin aasinsillalla siihen, ettei puhuminen - tässä tapauksessa kirjoittaminen, kannata sellaisen kanssa, joka on aina oikeassa ja tietää kaikesta kaiken paljon paremmin. Kirjoitat juttujasi, kyselet mikä auttaa mitä, miksi. Kun sinulle vastaa, et halua ymmärtää mitään ja käyt vastaajan kimppuun. Lyhyemmin , kysyt ja mitätöit vastauksen. Sitten ihmettelet miksi riidellään. Juuri tuon toiminnan vuoksi sinä aiheutat riitoja, koska et hyväksy ihmisten erilaisia elämiä, mielipiteitä, ajatuksia, tunteita, asenteita. Asiantuntijatkin ovat jakaneet ihmiset karkeasti kahteen ryhmään. Toiset aiheuttavat ongelmia, toiset ratkaisevat niitä. Valitettavasti tämä menee usein vieläpä niin, että toiset aiheuttavat ongelmia niille, jotka ratkaisevat niitä. Eihän kukaan jaksa tällaista elämää, kärsivällisempikin ottaa eron. Tai ongelmanaiheuttaja ottaa, koska toinen ei enää ratkaise ongelmia, ei edes suostu ottamaan niitä vastaan, vaan pyrkii aiheuttamaan niitä tasapuolisesti myös toiselle. Tosin tämä jälkimmäinen malli on joskus harvoin saanut 1. ongelmanaiheuttajan oivaltamaan asian ja itse korjaamaan sitä. Jolloin liittoa on voitu jatkaa.

"Tai sitten juuri päinvastoin. On hyvä riitauttaa asiat, joista on syytä riidellä, jos toinen ajattelee pelkästään omaa hyvinvointiaan. Usein liitoissa, joissa toinen ei ole ajatellut hyvinvointiaan, toinen on ajatellut omaan paljon sekin edestä. Tämä riippuu tietysti tapauksesta, kuten kaikki muukin. Mutta turha syyttää taas naisia asioista, joiden taustoista ei tiedä mitään.
HUOMAATKO ETTÄ KIRJOITAT TÄYSIN OMAN MIELIKUVITUKSEN MUKAAN, ET KOMMENTOI MINUN KIRJOITUKSIIN VAAN VASTAAT NIIHIN OMIIN OLETUKSIIN JOTKA OVAT VÄÄRIÄ JA LISÄÄVÄT ERIPURAA EHKÄ TAHALLISESTI. MIKSI HALUAT SEKOITTAA ASIOITA JA SEKOITAT MYÖS NÄITÄ LUKEVIEN IHMISTEN AJATUKSET"

Et osaa tulkita sitä mitä kirjoitetaan. Pääpointtini oli se, että KAIKKI erot ja niihin liittyvät asiat ja ihmiset ovat ERILAISIA. On hyvin tavallista, että ihminen joka ei osaa pitää hyvinvoinnistaan huolta (eikä toisella ole siitä harmainta aavistusta) on eronnut liitosta, jossa toinen on ollut hyväksikäyttäjä. Eron jälkeen toinen voi yrittää kaikkensa, että saa mahdollisimman paljon omaisuudesta itselleen. Vaikkapa niin, ettei suostu maksamaan elatusmaksuja. Tämä oli vain yksi tavallinen esimerkki milloin toisen pitää riidellä. Lapsia ei voi elättää pelkällä rakkaudella.

MEINAATKO ETTÄ NAISELLA TULEE OLLA KAKSI MIESTÄ SAMANAIKAISESTI

Ei samanaikaisesti, vaan eriaikaisesti. Käytännössä aika hankalaakin sekstailla yhden kanssa, ja pyrkiä luomaan "vakavampaa" pysyvää suhdetta toisen kanssa.

Monilla naisilla kuten miehilläkin nykyisin on useita seksisuhteita ennen kuin he edes vaivautuvat ajattelemaan mitään pysyvämpää. Vaikka kaikki eivät perusta pysyvästä suhteesta ollenkaan. Tietysti naiset eivät saa pitää yhtään ääntä seksisuhteistaan, sillä se haittaa heidän mainettaan, ja sitä kautta elämää. Tosin ei fiksuimmat panomiehetkään (aina vaan lisääntyvässä määrin) itseään panomiehinä esittele ja kehuskele "suorituksillaan".

Lue lisää

Miksi pätkit kirjoituksiani ja vääristelet viestiäni?

Kirjoita edes yksi hämärä oletus minkä olen kirjoittanut?

( On hyvin tavallista, että ihminen joka ei osaa pitää hyvinvoinnistaan huolta (eikä toisella ole siitä harmainta aavistusta) on eronnut liitosta, jossa toinen on ollut hyväksikäyttäjä.)
MIETI HIUKAN ENNENKUIN KOMMENTOIT, sinulla on pakonomainen tarve syyttää toista osapuolta.

Kasva hiukan ja yritä elää, apua on saatavilla