moka. Vanhalla LS:n alueella olisi nyt ehkä maan halvimmat siirtomaksut koska verkko oli jo valmiiksi suurelta osin kaapeloitua ja muutoinkin lyhyt/liittyjä. Nyt maksamme solidaarisesti laajan P-Karjalan korpikylien kaapelointia mikä ei olekaan pikkujuttu, kymmeniä miljoonia.
Tietenkin tulot olivat pienet mutta niin olivat menotkin. Taloudellista pakkoa liitokseen ei ollut.
Lieksan Sähkön lopettaminen oli jättimäinen
voi.meitä.kärsijöitä
74
2548
Vastaukset
- kallis-sähkö
Mitkähän voimat senkin ratkaisut ajoivat.
- pikku-rahoja-kai
Kumma kun tällainen aihe ei ketään kiinnosta vaikka kyse on sadoista euroista/vuosi ! Kai muutama satanen euro on Lieksassa jo niin pieni raha, että mitäpä tuosta.
Alittajan kanssa samaa mieltä, sen mukaan mitä tiesin asioista.
Muistelen johtajana olleen Matti Kärki, korjatkaa jos muistan väärin, kun en viitsinyt tarkistaa arkistosta.- vanhojamuistoja
Ei ollut Matti Kärki LS:ssä, hän oli PKS:n aluepäällikkö. Kauan sitten oli Eeliel Rinne, sitten tuli Tapani Saikka, kuka lie ollut viimeisin. Mutta lakkauttaa ei olisi kannattanut, Suomessa kun on edelleenkin pieniä sähkölaitoksia ja hyvin niillä menee.
- huolimummo
vanhojamuistoja kirjoitti:
Ei ollut Matti Kärki LS:ssä, hän oli PKS:n aluepäällikkö. Kauan sitten oli Eeliel Rinne, sitten tuli Tapani Saikka, kuka lie ollut viimeisin. Mutta lakkauttaa ei olisi kannattanut, Suomessa kun on edelleenkin pieniä sähkölaitoksia ja hyvin niillä menee.
Muistelen, että puhuttiin miten Saikka pani Lieksan Sähkön kuntoon. Vielä-70 luvulla aennuspuoli tuotti ja sillä meni hyvin. Oli isoja urakoita, mm. Kostamuksen sähköverkon rakentaminen ja monta muuta.
- Aku.anka
Samaan aikaan lopetti myös hotelli kulma. Siitä alkoi lieksan alamäki mutta oielusentien kaivonkannet on liian alhaalla yhä.
- mössökulttuuria
Lieksan Sähkö ei ole ainoa kaltaisensa möhläys. Lieksan päättäjillä on jo muutaman vuosikymmenen ollut omituinen hinku lopettaa kaikki oma ja liittää se johonkin joensuulaiseen mössöön.
Muistelen, että sähkönjakeluyhtiönä Lieksan Sähkö Oy:n viimeisin johtaja oli Osmo Ikonen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ostettua vuonna 1995 sähkönjakelun ja asennuspuolen, Lieksan Sähkö on toiminut sähköasennusliikkeenä. Nykyään liike toimii Veikon Koneen alaisuudessa.
- no-voe-tokkiinsa
Jossakin välissä asennuspuolen vetäjänä oli Veijo Tanskanen ja sinä aikana hyvin meni. Tanskanen meni sitten Outokummun sähkölaitoksen toim.johtajaksi. Tuo sähkölaitos on muuten vieläkin itsenäinen, Lieksan Sähkökin voisi olla.
no-voe-tokkiinsa kirjoitti:
Jossakin välissä asennuspuolen vetäjänä oli Veijo Tanskanen ja sinä aikana hyvin meni. Tanskanen meni sitten Outokummun sähkölaitoksen toim.johtajaksi. Tuo sähkölaitos on muuten vieläkin itsenäinen, Lieksan Sähkökin voisi olla.
Tunnen Veijon Lieksan ajoilta. Viime tapaamisestamme on jo aikaa ja se tapahtui vuosituhannen alkuvuosina Veijon ollessa Outokummun Energian toimitusjohtajana. Muistelimme Lieksan aikoja Malmikummussa lounaan merkeissä. Veijo jäi eläkkeelle vuonna 2010. Outokummun kaupunki omistaa Outokummun Energia Oy:n. Liikettä on yritetty myydä, mutta hanke ei ole vielä onnistunut Outokummun kaupungin valtuuston äänestyksessä.
Lieksan Sähkön teknisinä johtajina ovat toimineet mm. Otto Pursiainen, Kaarlo Laine, Urpo Nuikkinen, Tauno Ojala, Anssi Kauppi, Reino Turunen (väliainainen), Eeliel Rinne, Tapani Saikka, ja äskettäin edesmennyt Osmo Ikonen.
Toimitusjohtajina ovat toimineet mm. Toivo Joutsen, Frans Salmi, Jussi Kärki, Juho Pitkänen ja Kaarlo Karttunen.
Mainittakoon, että Lieksan Sähkö Oy:n kirjoilla oli 30 - 50-luvuilla Matti Kärki -niminen henkilö, joka toimi ainakin 50-luvulla "rahastajan"-nimikkeellä. Vastannee laskuttajan hommaa. Johtajana kyseinen Matti Kärki ei toiminut.No joo, Jussihan se oli, ehkä Matti tuli mieleen aluksi, kun olin enemmän hänen kanssaan tekemisissä.
- ihanretale
""Eeliel Rinne, Tapani Saikka, ja äskettäin edesmennyt Osmo Ikonen. ""
Nuo herrat olivat toimitusjohtajan nimikkeellä. Saikan kanssa olen itsekin jutellut, herrasmies. ihanretale kirjoitti:
""Eeliel Rinne, Tapani Saikka, ja äskettäin edesmennyt Osmo Ikonen. ""
Nuo herrat olivat toimitusjohtajan nimikkeellä. Saikan kanssa olen itsekin jutellut, herrasmies.En ole keksinyt johtajanimityksiä omasta päästäni, vaan olen lainannut kirjoittamani tiedot mm. kirjasta LIEKSAN SÄHKÖ OY, 50 - VUOTTA. Siinä henkilökunta on jaettu TEKNISIIN JOHTAJIIN ja TOIMITUSJOHTAJIIN sekä ASENTAJIIN, TYÖNJOHTAJIIN, KONTTORI- ja VARASTOHENKILÖSTÖÖN. Lisäksi on mainittu JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAT ja JÄSENET.
Tekniset johtajat ovat olleet poikkeuksetta sähköalan ammattilaisia. Toimitusjohtajan ei välttämättä tarvitse olla "sähkömies".- ihanretale
wanha_lieksalainen kirjoitti:
En ole keksinyt johtajanimityksiä omasta päästäni, vaan olen lainannut kirjoittamani tiedot mm. kirjasta LIEKSAN SÄHKÖ OY, 50 - VUOTTA. Siinä henkilökunta on jaettu TEKNISIIN JOHTAJIIN ja TOIMITUSJOHTAJIIN sekä ASENTAJIIN, TYÖNJOHTAJIIN, KONTTORI- ja VARASTOHENKILÖSTÖÖN. Lisäksi on mainittu JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAT ja JÄSENET.
Tekniset johtajat ovat olleet poikkeuksetta sähköalan ammattilaisia. Toimitusjohtajan ei välttämättä tarvitse olla "sähkömies".Rinteen ajalta tunnen LS:n melko hyvin. Teknillilstä henkilstöä hänen lisäkseen oli vain teknikko Raimo Hoffren, työnjohtajana asentaja Seppo Toivanen. Varastolla kaksi miestä, konttorissa kaksi naista, sukunimet Sorsa ja Dufva. Mitään erillistä toim.johtajaa ja vallan käyttäjä ei Rinteen yläpuolella ollut. Jos olisi ollut niin ei se näkymättömänä olisi pysynyt.
Eikä ollut myöskään Saikan aikana, hän oli korkein pomo firmassa. Lukekoon kirjoissa ja kansissa mitä tahansa näin vaan oli.
Eikä tarvitse kiihtyä jos asiantuntija kertoo tietojaan. ihanretale kirjoitti:
Rinteen ajalta tunnen LS:n melko hyvin. Teknillilstä henkilstöä hänen lisäkseen oli vain teknikko Raimo Hoffren, työnjohtajana asentaja Seppo Toivanen. Varastolla kaksi miestä, konttorissa kaksi naista, sukunimet Sorsa ja Dufva. Mitään erillistä toim.johtajaa ja vallan käyttäjä ei Rinteen yläpuolella ollut. Jos olisi ollut niin ei se näkymättömänä olisi pysynyt.
Eikä ollut myöskään Saikan aikana, hän oli korkein pomo firmassa. Lukekoon kirjoissa ja kansissa mitä tahansa näin vaan oli.
Eikä tarvitse kiihtyä jos asiantuntija kertoo tietojaan.Muistan 60-luvulta mainitsemiesi henkilöiden lisäksi sähköteknikko Niilo Komulaisen, konttoristi Eila Komulaisen (myöhemmin Räsänen). Varastotyöntekijä Asser Toivasen koulutustausta ei ole jäänyt tiedostoihini. Lienee ollut asentajataustainen toimihenkilö. Lisäksi porukkaan kuului asentajaoppilas Heikki Haaranen.
Isoilla kirjaimilla kirjoitetut tekstit ovat suoria lainauksia kirjan isoilla kirjaimilla kirjoitetuista otsikoista. En tarkoittanut niillä tässä tapauksessa HUUTAMISTA. Tapanani ei ole kiihtyä keskustelupalstoilla.- milloin-lienöön
----Toimitusjohtajina ovat toimineet mm. Toivo Joutsen, Frans Salmi, Jussi Kärki, Juho Pitkänen ja Kaarlo Karttunen.----
Varmaan aika kaukaista historiaa, veikkaisin. Liekö jo ajalta ennen sotia. - olet.sä.köyhä
milloin-lienöön kirjoitti:
----Toimitusjohtajina ovat toimineet mm. Toivo Joutsen, Frans Salmi, Jussi Kärki, Juho Pitkänen ja Kaarlo Karttunen.----
Varmaan aika kaukaista historiaa, veikkaisin. Liekö jo ajalta ennen sotia.Eikö sulla ole mitään omaa tietoa mistään ku pitää vain toisilta kopsata,
olet.sä.köyhä kirjoitti:
Eikö sulla ole mitään omaa tietoa mistään ku pitää vain toisilta kopsata,
Omalta kohdaltani voin mainita, että minä en turvaudu kirjoituksissani huhupuheisiin enkä Wikipedian tietoihin tai sanomalehtien juttuihin. Tietojen pitää olla totta, eli ne on voitava todentaa historiateoksista. Omakohtaiset kokemukset paikallishistorian alueella ovat tärkeitä ja ne antavat mukavan lisän Lieksan keskustelupalstan kertomuksiin. Käytän usein teksteissäni kirjoitettuja historiateoksia, joista paikallisasioita kertovat ovat parhaimmasta päästä. Jos olen lainannut tietoja jostakin, mainitsen aina lähteen.
Seuraavaksi Lieksan Sähkön johtajat ensimmäiseltä 50-vuotiskaudelta teoksesta LIEKSAN SÄHKÖ 50 VUOTTA.
Lieksan Sähkö perustettiin 100 vuotta sitten helmikuussa 1918. Ensimmäinen toimitusjohtaja oli Toivo Joutsen vuosina 1918 - 1919. Seuraava johtaja oli Frans Salmi vuosina 1919 - 1920. Jussi Kärki oli johtajana vuosina 1920 - 1923, Juho Pitkänen 1923 - 1926 ja Kaarlo Karttunen 1927 - 1929. Kaarlo Laine johti yhtiötä vuosina 1929 - 1932, Urpo Nuikkanen 1932 - 1945, Tauno Ojala 1945 - 1948 ja Anssi Kauppi 1948 - 1952. Eeliel Rinne johti vuosina 1952 - 1966 ja Tapani Saikka 1966 - >.- oli.erkin.veli
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistan 60-luvulta mainitsemiesi henkilöiden lisäksi sähköteknikko Niilo Komulaisen, konttoristi Eila Komulaisen (myöhemmin Räsänen). Varastotyöntekijä Asser Toivasen koulutustausta ei ole jäänyt tiedostoihini. Lienee ollut asentajataustainen toimihenkilö. Lisäksi porukkaan kuului asentajaoppilas Heikki Haaranen.
Isoilla kirjaimilla kirjoitetut tekstit ovat suoria lainauksia kirjan isoilla kirjaimilla kirjoitetuista otsikoista. En tarkoittanut niillä tässä tapauksessa HUUTAMISTA. Tapanani ei ole kiihtyä keskustelupalstoilla.Eikös se ollut Heikki Haarala eikä Haaranen.
oli.erkin.veli kirjoitti:
Eikös se ollut Heikki Haarala eikä Haaranen.
Tunnen Lieksan Sähkön sähköasentaja Heikki Haarasen. Hän aloitti sähköalan oppipoikana 60-luvun puolivälin tienoilla ja on ollut jo jonkin aikaa eläkkeellä pitkän työrupeaman jälkeen ja asustelee Lieksassa. Heikki Haaralaa en tunne.
- oli.erkin.veli
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Tunnen Lieksan Sähkön sähköasentaja Heikki Haarasen. Hän aloitti sähköalan oppipoikana 60-luvun puolivälin tienoilla ja on ollut jo jonkin aikaa eläkkeellä pitkän työrupeaman jälkeen ja asustelee Lieksassa. Heikki Haaralaa en tunne.
Muistat nimen väärin niin kuin monta mutta asijaa olit kai ajamassa jauhoja pietariin ja pää paleltui sinä senkin kamuttaja ja monta muuta olet tuhatkasvo
oli.erkin.veli kirjoitti:
Muistat nimen väärin niin kuin monta mutta asijaa olit kai ajamassa jauhoja pietariin ja pää paleltui sinä senkin kamuttaja ja monta muuta olet tuhatkasvo
Pietarissa on kyllä usein vieraillut, viimeksi junalla vuonna 2014. Ensimmäisen matkani Leningradiin tein tasan 50 vuotta sitten. Jauhoja ei ole ollut mukana millään reissulla kumpaankaan suuntaan. Periltä on löytynyt kelvollista syötävää eikä mieleeni ole juolahtanut ryhtyä matkoillani leipomaan, vaikka kyllä sekin onnistuisi.
Sähköasentaja Heikki Haarasen nimi on mainittu tuossa muodossa Lieksan Sähkö Oy:n 50-vuotiskirjassa, joka on lainattavissa Lieksan kirjastosta. Siellä voit käydä asian tarkistamassa.
Uskon, että Heikki Haarala -nimisiä henkilöitä löytyy Suomen maasta - miksipä ei Lieksassakin olisi sen niminen joskus asunut.
Sinulla tuntuu olevan tuota tietoa sopivasti, sähkön osalta, hertsein, Aaltojen myötä.
Muistaakseni otit Aallon puretun rakennuksen kerran täällä vivahde aiheeksi.
Tietosi Mätäsvaaran rakennuksista on myös huomionarvoinen, ellei jopa suurempi.
Lehden luin, Aaltoa on sikäli suureen pyydetty.
Osmon meno oli minulle tässä uusi uutinen. En kuitenkaan kaikkea lehdestä huomaa.
RIP Osmolle, ja läheisilleen.
https://www.youtube.com/watch?v=LGcqGURAqNE
Siirtomaksut ovat?Siirtomaksu on väärä ja harhaanjohtava nimitys. Oikeammin kyseessä on sähköverkon ylläpitomaksu. Ylläpito maksaa, siirtyipä verkossa sähköä tai ei.
- kuten-miten
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Siirtomaksu on väärä ja harhaanjohtava nimitys. Oikeammin kyseessä on sähköverkon ylläpitomaksu. Ylläpito maksaa, siirtyipä verkossa sähköä tai ei.
Sekä että. Siirtomaksun perusmaksuosa on verkon ylläpidosta ja energiaan sidottu osa verkon käytöstä.
kuten-miten kirjoitti:
Sekä että. Siirtomaksun perusmaksuosa on verkon ylläpidosta ja energiaan sidottu osa verkon käytöstä.
Kiitoksia asiallisesta täsmennyksestä.
- ei-naurata
Ehkäpä jotkut poliitikot halusivat maakunnallista suosiota Joensuun herrojen silmissä. Sen takia lopetettiin oma sähkö. Nyt me maksamme kalliisti senkin mokan, voi jeepulis jee.
Lieksan Sähköhän jakoi sähkön vain taajaman alueelle aikoinaan, ei kylille. Näin kyllä osapuilleen Wanha totesikin tuolla jossakin yhteydessä. Lisäksi vielä toteaisin, että jonkun ministeriön kotkotuksia se tämäkin vaihdos alun perin taisi olla, vai miten se meni? Kaikki pittää saaha maan alle, ja se maksaa aika pirusti! Eli sylttytehdas löytyy sieltä etelästä jälleen, kuten kamuttaja eräässä aloituksessaan totesi. Voi meitä ”Kurjalan” poikkii ja tyttöi miten meitä sorretaan. Täällä on pitkät matkat noihin peräkorven mökkeihin ja niitähi kaapeloijaan. Kaikki nyt sitten maksaa tästä lystistä, keskustassahi. Oisko ollut Ahon hallituksen aikaan kun näitä tehtiin ja tehtailtiin tämä päätös?
Näinhän se on. Siis suurin piirtein, eikä tapanani ole ollut olla pedantti.
En aivan ole varma mikä ministeriö hallinnoi noita sähköverkkoja? Liikenne vai joku muu?
Sähköstä ja sen merkityksestä kannattaa kuitenkin keskustella. Sähköä vertaisin kotitalouksien tarpeellisuuden luokituksessa osapuilleen puhtaaseen veteen. Molemmat ovat verkostoituneita. Vedellä on vesiputkensa, sähköllä sähköjohtonsa. Molemmilla on oma, erilainen elementtinsä. Jos vesiputki tai letku vuotaa, se ei ole aivan niin hengenvaarallinen kuin sähköjohdon vuoto. Siksi, muistakaa aina olla varovaisempia sähkön kanssa. Paine on mielestäni jonkun verran vaarattomampi kuin jännite. Kukapa ei olisi irrottanut paineellista puutarhaletkuliitosta, saaden vedet rinnuksilleen. Helteellä kylmä vuotava vesiroiske ei tapa. Se virvoittaa. Vuotava sähkö, jolla ei viileyttä, ei lämpöä, kehomme tuntemuksiin kovin ole, tappaa pahimmillaan. Eikä siinä aina tarvita edes täyttä 230 volttia, kun on märät jalat ja hikiset kädet!
Veden jakelijalla, kuin myös sähkön jakelijalla on lain määrittelemät vastuut. Ne koskevat kaikkea kansalaisille tuotettavaa sähkön ja veden jakelua.
Sitten on myös muistettava jokamiehen oikeudet letkuasennuksissa ja sähköasennuksissa. Letku ja putkiasennuksissa ne eivät ole aivan yhtä tiukat. Ymmärtänette ne em. seikoista.
Jännitteet, paineet ja epävarmat asiat kannattaa jättää ammattilaisten tehtäväksi ja asennettavaksi
Poliitikon paineet ovat sitten mielestäni aivan ”kolmannen sektorin” eri juttu. Ja ken on katsonut elokuvan sähköputkimies, niin onhan siinäkin aika paineita joka suuntaan. Mustaa huumoria. Naisen saannista sen verran poliitikoista, että kohtalaisen hyvin on ilmeisesti IK pärjännyt, ja tällä en isänmaalista kansaa tarkoita, vaikka ”kokkari” olenkin.
Muusikon ja koomikon saantipaineet ovat sitten aivan eri juttu. Muusikoilla ja koomikoilla on kyllä mielestäni huomattavasti paremmat saantimahdollisuudet, kuin poliitikoilla. Paine ja jännite, kyllä niitä vaan tarvitaan. Kaikkea neljää tarvitaan. Muusikoita, poliitikkoja, koomikoita ja putkimiehiä, on se vaan niin mukava, kun heitä on...
Siitäpä korreloin seuraavaa moniulotteisesti;)
https://www.youtube.com/watch?v=qJYkAZeFIKIKatuvankka kirjoitti:
Näinhän se on. Siis suurin piirtein, eikä tapanani ole ollut olla pedantti.
En aivan ole varma mikä ministeriö hallinnoi noita sähköverkkoja? Liikenne vai joku muu?
Sähköstä ja sen merkityksestä kannattaa kuitenkin keskustella. Sähköä vertaisin kotitalouksien tarpeellisuuden luokituksessa osapuilleen puhtaaseen veteen. Molemmat ovat verkostoituneita. Vedellä on vesiputkensa, sähköllä sähköjohtonsa. Molemmilla on oma, erilainen elementtinsä. Jos vesiputki tai letku vuotaa, se ei ole aivan niin hengenvaarallinen kuin sähköjohdon vuoto. Siksi, muistakaa aina olla varovaisempia sähkön kanssa. Paine on mielestäni jonkun verran vaarattomampi kuin jännite. Kukapa ei olisi irrottanut paineellista puutarhaletkuliitosta, saaden vedet rinnuksilleen. Helteellä kylmä vuotava vesiroiske ei tapa. Se virvoittaa. Vuotava sähkö, jolla ei viileyttä, ei lämpöä, kehomme tuntemuksiin kovin ole, tappaa pahimmillaan. Eikä siinä aina tarvita edes täyttä 230 volttia, kun on märät jalat ja hikiset kädet!
Veden jakelijalla, kuin myös sähkön jakelijalla on lain määrittelemät vastuut. Ne koskevat kaikkea kansalaisille tuotettavaa sähkön ja veden jakelua.
Sitten on myös muistettava jokamiehen oikeudet letkuasennuksissa ja sähköasennuksissa. Letku ja putkiasennuksissa ne eivät ole aivan yhtä tiukat. Ymmärtänette ne em. seikoista.
Jännitteet, paineet ja epävarmat asiat kannattaa jättää ammattilaisten tehtäväksi ja asennettavaksi
Poliitikon paineet ovat sitten mielestäni aivan ”kolmannen sektorin” eri juttu. Ja ken on katsonut elokuvan sähköputkimies, niin onhan siinäkin aika paineita joka suuntaan. Mustaa huumoria. Naisen saannista sen verran poliitikoista, että kohtalaisen hyvin on ilmeisesti IK pärjännyt, ja tällä en isänmaalista kansaa tarkoita, vaikka ”kokkari” olenkin.
Muusikon ja koomikon saantipaineet ovat sitten aivan eri juttu. Muusikoilla ja koomikoilla on kyllä mielestäni huomattavasti paremmat saantimahdollisuudet, kuin poliitikoilla. Paine ja jännite, kyllä niitä vaan tarvitaan. Kaikkea neljää tarvitaan. Muusikoita, poliitikkoja, koomikoita ja putkimiehiä, on se vaan niin mukava, kun heitä on...
Siitäpä korreloin seuraavaa moniulotteisesti;)
https://www.youtube.com/watch?v=qJYkAZeFIKISähkömiehiä varsinkin;)
- LS-tuttu-talo
----Lieksan Sähköhän jakoi sähkön vain taajaman alueelle aikoinaan, ei kylille. ----
LS:n jakelualue oli suurinpiirteien seuraava, taajaman lisäksi:
- Vartiala, olikohan sielläkin vielä Leipävaara
- Merilä
- Määttälänjoen takana oleva asutus
- Tiura
- Lamminkylä
- Timitra
- Rantala-Sorsala
Että oli siinä maaseutuakin jonkun verran. Ongelmana alkoi olla turhan matala eli 6 kV jakelujännite. Saikan aikana 1960-luvun lopulla tuli LS:lle ensimmäinen 20 kV johto kun PYL Rauhalassa liitettiin LS:n verkkoon. PKS oli katkerana kun ei sitä saanut itselleen. - salolainen
LS-tuttu-talo kirjoitti:
----Lieksan Sähköhän jakoi sähkön vain taajaman alueelle aikoinaan, ei kylille. ----
LS:n jakelualue oli suurinpiirteien seuraava, taajaman lisäksi:
- Vartiala, olikohan sielläkin vielä Leipävaara
- Merilä
- Määttälänjoen takana oleva asutus
- Tiura
- Lamminkylä
- Timitra
- Rantala-Sorsala
Että oli siinä maaseutuakin jonkun verran. Ongelmana alkoi olla turhan matala eli 6 kV jakelujännite. Saikan aikana 1960-luvun lopulla tuli LS:lle ensimmäinen 20 kV johto kun PYL Rauhalassa liitettiin LS:n verkkoon. PKS oli katkerana kun ei sitä saanut itselleen.Nyt on jämerän tuntuista tietoa, voisitko kertoa< lisää tai tiedätkö miksi LS lopetettiin. Eikös LS toiminut sitten koko Pielisjärven alueella?
- LS-tuttu-talo
salolainen kirjoitti:
Nyt on jämerän tuntuista tietoa, voisitko kertoa< lisää tai tiedätkö miksi LS lopetettiin. Eikös LS toiminut sitten koko Pielisjärven alueella?
----Eikös LS toiminut sitten koko Pielisjärven alueella? ----
Ei suinkaan koko alueella, vain taajama ja sen reunoja edellä kuvatun lailla.
PKS alkoi sähköistämään pitäjää vasta sotien jälkeen, aloitus oli Mätäsvaarasta. Siellä on PKS:n muuntamo nro 11 eli aikalailla yhtiön ensimmäisiä. Voi olla, että muuntamo ja jakeluverkko on ostettu kaivosyhtiöltä, en tiedä tarkkaan. Melkoiset osat pitäjää saivat sähköt vasta 1960-luvulla ja jopa sen jälkeenkin.
Muistakaa myös, että Kemijoki Oy on aina kuvioissa mukana.
Ei se minulle suru ole, ei toki kovin hymyilytä.
Kaikessa sähkössä on kilpaileva jännite ollut, ja tulee olemaan.- mitä-häh-täh
Niin missä kuvioissa se on mukana ?
Muutamia merkittäviä paikkakunnan sähköistyksen kohokohtia.
Lieksan kauppalaan sähköä siirrettiin Pankakosken tehtaan vuonna 1912 käyttöön otetusta vesivoimalaitoksesta. Sähkölinja kulki kapearaiteisen rautatien vierellä. Sähköä tarvittiin Rantalassa sijaitsevaan Enso-Gutzeitin Mattilan sahaan. Sähkölinja purettiin vuonna 1952 kun rautatie muutettiin normaalin levyiseksi. Samana vuonna sähköä ryhtyi toimittamaan paikkakunnalle Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, joka oli rakentanut oman linjansa Pankakosken tehtaalta Partalanmäelle.
Lieksan Sähkö sai omaa sähkötuotantoa vuodesta 1919 alkaen 45 hevosvoiman tehoisen höyrykoneen voimalla pyörivästä generaattorista. Laitos sijaitsi kirkkopuiston ja Rautatien välisellä alueella, jota kutsuttiin "sähkökentäksi". Myöhemmin paikalle rakennettiin Lieksan Puunjalostustehdas.
Vuonna 1954 rakennettiin 110 kV sähkölinja Pamilosta Lieksaan. Pamilon voimalaitoksen valmistuttua vuonna 1955 sähkönjakelussa alkoi uusi aikakausi. Paikkakunnalle sähkö alkoi tulla 1.6.1955 alkaen Imatran Voima Oy:n ja Enso-Gutzeit Oy:n omistamalta Pamilon voimalaitokselta Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle, joka myi sähköä Lieksan Sähkö Oy:lle. Näin vuonna 1955 Lieksa-Pielisjärvi liittyi sähköisesti valtakunnan sähköverkkoon.
Lieksankosken voimalaitos valmistui vuonna 1960 ja vuonna 1963 PKS alkoi saada sähköä Lieksankoskelta 2 MVA 20 kV muuntajalta PKS:n Saavalle rakentamansa muuntoaseman kautta. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:llä oli muutamien (alle 5) prosenttien osuudet Lieksanjoen vesivoimalaitosten sähköstä. Pamilon suurjännitejohto kävi tarpeettomaksi, mutta se jätettiin varalle. Lieksan Sähkö osti tarvitsemansa sähkön PKS:ltä.
Enso-Gutzeit Osakeyhtiön rakennuttamilla vesivoimalaitoksilla Lieksankoskella ja Pankakoskella on ollut monta omistajaa. Ensimmäisen kerran Enso myi laitokset vakuutusyhtiö Eläkevarmalle (Varma), mutta osti myöhemmin laitokset takaisin itselleen myydäkseen ne Fortum Oyj:lle vuonna 2000. Laitokset siirtyivät samana vuonna Kemijoki Oy:lle, joka ne nykyään omistaa.
Lähteet:
- Ahvenainen, Jorma
Enso-Gutzeit Oy 1872 – 1992 osa 2
- Järvinen, Seppo
Enso-Gutzeit Oy Harkkoraudasta kartonkiin, Pankakosken tehtaat
1909 – 1939
- Kemijoki Oy, Lieksanjoen vesivoimalaitosten ympäristötoimintaohje
- Koponen, Onni E
Lieksan Sähkö Oy 1918 – 1968
- Omat tiedostotAivan aluksi kiitos edellisestä, se toi taas halua selvittää ja tutkia enemmän, tuntea Pielisjärven ja Lieksan historiaa paremmin.
Hyvä etten sekoillut enempää tuon Kemijoki Oy:n kanssa. Minulla ei ole kirjahyllyssäni sähkön ja ko. yhtiöitten historiikkeja ym., vain sähkötekniikan oppikirjoja. Tuo wanhan Kemijoki Oy:n maininta edellä, omistajana, tukee omaa käsitystäni. Mielenkiintoista on myös tuo sanavalinta rakennuttaa. Eli E-G Oy rakennutti Pankakosken ja Lieksan vesivoimalaitokset (1964, 1960) ja Kemijoki Oy rakensi? Minulla ei tähän muuta lähdettä kuin monesti epäluotettavaksi todettu netti.
Seuraavaksi ottaisin esille tuon 1912 Pankakoskelle rakennetun laitoksen. Oliko se aiemmissa yhteyksissä mainittu dynamolaitos, saiko sekin voimansa virtaavasta vedestä, kuten wanha tuossa edellä kertoo?
Entäs minkälainen sähkövoimalaitos oli tämä seuraavassa kuvassa oleva laitos, ja minä vuonna, kuka tietää? Sen tiedän, että Mätäsvaarassa ei koski pauhannut, ei pauhaa vieläkään.
http://kniexp.org/matasvaara/kyla5.htmlKatuvankka kirjoitti:
Aivan aluksi kiitos edellisestä, se toi taas halua selvittää ja tutkia enemmän, tuntea Pielisjärven ja Lieksan historiaa paremmin.
Hyvä etten sekoillut enempää tuon Kemijoki Oy:n kanssa. Minulla ei ole kirjahyllyssäni sähkön ja ko. yhtiöitten historiikkeja ym., vain sähkötekniikan oppikirjoja. Tuo wanhan Kemijoki Oy:n maininta edellä, omistajana, tukee omaa käsitystäni. Mielenkiintoista on myös tuo sanavalinta rakennuttaa. Eli E-G Oy rakennutti Pankakosken ja Lieksan vesivoimalaitokset (1964, 1960) ja Kemijoki Oy rakensi? Minulla ei tähän muuta lähdettä kuin monesti epäluotettavaksi todettu netti.
Seuraavaksi ottaisin esille tuon 1912 Pankakoskelle rakennetun laitoksen. Oliko se aiemmissa yhteyksissä mainittu dynamolaitos, saiko sekin voimansa virtaavasta vedestä, kuten wanha tuossa edellä kertoo?
Entäs minkälainen sähkövoimalaitos oli tämä seuraavassa kuvassa oleva laitos, ja minä vuonna, kuka tietää? Sen tiedän, että Mätäsvaarassa ei koski pauhannut, ei pauhaa vieläkään.
http://kniexp.org/matasvaara/kyla5.htmlSeuraavassa Mätäsvaaran tarina kirjallisessa muodossa. Aloitetaan höyryvoimalaitoksesta.
http://matasvaarankaivos.fi/Hoyryvoimalaitos.htmlKatuvankka kirjoitti:
Aivan aluksi kiitos edellisestä, se toi taas halua selvittää ja tutkia enemmän, tuntea Pielisjärven ja Lieksan historiaa paremmin.
Hyvä etten sekoillut enempää tuon Kemijoki Oy:n kanssa. Minulla ei ole kirjahyllyssäni sähkön ja ko. yhtiöitten historiikkeja ym., vain sähkötekniikan oppikirjoja. Tuo wanhan Kemijoki Oy:n maininta edellä, omistajana, tukee omaa käsitystäni. Mielenkiintoista on myös tuo sanavalinta rakennuttaa. Eli E-G Oy rakennutti Pankakosken ja Lieksan vesivoimalaitokset (1964, 1960) ja Kemijoki Oy rakensi? Minulla ei tähän muuta lähdettä kuin monesti epäluotettavaksi todettu netti.
Seuraavaksi ottaisin esille tuon 1912 Pankakoskelle rakennetun laitoksen. Oliko se aiemmissa yhteyksissä mainittu dynamolaitos, saiko sekin voimansa virtaavasta vedestä, kuten wanha tuossa edellä kertoo?
Entäs minkälainen sähkövoimalaitos oli tämä seuraavassa kuvassa oleva laitos, ja minä vuonna, kuka tietää? Sen tiedän, että Mätäsvaarassa ei koski pauhannut, ei pauhaa vieläkään.
http://kniexp.org/matasvaara/kyla5.htmlPankakosken tehtaan tuotanto- ja konttoritiloissa oli sähkövalaistus käytössä jo vuonna 1898. Valaistussähkö tuottettiin Pankakosken rautaruukissa koskivoiman pyörittämän valta-akselin välittämillä remmeillä, jotka pyörittivät dynamoa.
Vuonna 1904 hankittiin puuhiomolle toinen valaistussähköä tuottava dynamo, joka sai käyttövoimansa höyryn paineesta. Dynamon jännite oli 150 V tasasähköä maksimivirran ollessa 150 A.
Hiomolla oli käytössä oli vuoden 1909 inventaarion mukaan viisi kaarilamppua ja 208 hehkulamppua.Viimeisimmän sähködynamon sijoituspaikka on nykyään Liperin museon näyttelyssä ”Sähkö virtaa maaseudulle”, Tähkähallissa.
Tiedot löytyvät edellä mainitsemistani lähteistä.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Pankakosken tehtaan tuotanto- ja konttoritiloissa oli sähkövalaistus käytössä jo vuonna 1898. Valaistussähkö tuottettiin Pankakosken rautaruukissa koskivoiman pyörittämän valta-akselin välittämillä remmeillä, jotka pyörittivät dynamoa.
Vuonna 1904 hankittiin puuhiomolle toinen valaistussähköä tuottava dynamo, joka sai käyttövoimansa höyryn paineesta. Dynamon jännite oli 150 V tasasähköä maksimivirran ollessa 150 A.
Hiomolla oli käytössä oli vuoden 1909 inventaarion mukaan viisi kaarilamppua ja 208 hehkulamppua.Viimeisimmän sähködynamon sijoituspaikka on nykyään Liperin museon näyttelyssä ”Sähkö virtaa maaseudulle”, Tähkähallissa.
Tiedot löytyvät edellä mainitsemistani lähteistä.K i i t o s. Juuri tuota ja näitä tietoja muistelin ja etsin.
- sähikäinen
----- Samana vuonna sähköä ryhtyi toimittamaan paikkakunnalle Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, joka oli rakentanut oman linjansa Pankakosken tehtaalta Partalanmäelle. ----
Pitäisikö olla Rantalaan eikä Partalanmäelle? Ehkä historiikissa on painovirhe tuossa kohtaa.
Olisi aika nurinperistä viedä sähkö ensin Partalanmäelle ja sitten siirtää se takaisin keskustaan, jopa Pielisentien alkupäähän. Tulisi hirveät jännite- ja tehohäviöt sekä älyttömän pitkä ja kallis siirtolinja. Luulen, että se Rantalassa seisova valkoinen tiilimuuntamo on se johon sähkö on P-koskelta siirretty. sähikäinen kirjoitti:
----- Samana vuonna sähköä ryhtyi toimittamaan paikkakunnalle Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, joka oli rakentanut oman linjansa Pankakosken tehtaalta Partalanmäelle. ----
Pitäisikö olla Rantalaan eikä Partalanmäelle? Ehkä historiikissa on painovirhe tuossa kohtaa.
Olisi aika nurinperistä viedä sähkö ensin Partalanmäelle ja sitten siirtää se takaisin keskustaan, jopa Pielisentien alkupäähän. Tulisi hirveät jännite- ja tehohäviöt sekä älyttömän pitkä ja kallis siirtolinja. Luulen, että se Rantalassa seisova valkoinen tiilimuuntamo on se johon sähkö on P-koskelta siirretty.Olet varmaan oikeassa. Historiikin kirjoittajalla lienee paikat menneet ristiin. Historiikissä sivulla 71 kerrotaan, että PKS veti sähkölinjan Partalanmäelle vuosina 1957 - 1958. Tämä lienee oikea tieto.
Rantalan tiilimuuntamon suhteen olet varmaankin oikeassa. Nipunsiirtonosturit taisivat olla viimeiset Pankakosken sähkön tarvitsijat 50-luvun alussa. Asuin tuolloin Alakylällä ja muistan nosturit valaistuksineen käytössä, samoin kuin Pankakosken Pässin ajossa Rantalassa. Sahahan oli palanut jo vuonna 1933.
- vanha.sähkömies
Se on Rantala ei Partalanmäki, ja silloin Rantalasta vedettiin linja Lamminperän (Riikosten aluetta)kautta Yrjölään, Sorsalaan, ja Saavanniemelle. Ne saivat sähkön yhtä aikaa Lieksan keskustan kanssa.
- eie-niin
-----Ne saivat sähkön yhtä aikaa Lieksan keskustan kanssa. ---
Eivät saaneet vaan vasta 1930-luvun puolivälissä. Kyllä keskustassa oli sähköt olleet kauan jo sitä ennen.
No oleellista on tapahtunut. Se on niin Anteroa, Anttia, Juhania, Pekkaa ja monia muitakin sepän sähkön tuttuja, joita Lieksasta voisin nimetä yli kaksikymmentä;)
- Minä.joka.uskallan
Parasta jokaiselle olisi tuntea oma isänsä ja äitinsä, ei sitten tarvitsisi olla kulkukoira. Jos side on katkennut syyttäsi, kunhan oman itsesi tuntisit. Paremmin sitten etsit. Ei häpeä ole olla heikko. Häpeä on yrittää, olla Peikko;)
Se on totta, että mokia sattuu. Mutta se minule kerokaa, miksi, vai onko se elon niksin kiksi? - vedonlyöjä
Minä.joka.uskallan kirjoitti:
Parasta jokaiselle olisi tuntea oma isänsä ja äitinsä, ei sitten tarvitsisi olla kulkukoira. Jos side on katkennut syyttäsi, kunhan oman itsesi tuntisit. Paremmin sitten etsit. Ei häpeä ole olla heikko. Häpeä on yrittää, olla Peikko;)
Se on totta, että mokia sattuu. Mutta se minule kerokaa, miksi, vai onko se elon niksin kiksi?Höpö. Löpöä. Sähkön voima, ja sen merkitys on suuressa "pikkutulevaisuudessamme" oleva hieman merkityksellinen.
Harmi kun kaikilla ei ole kykyä tuottaa edes keskustelun kaltaista sähköä. Lajit katoavat näköjään, määreet ja yksikölliset eivät, vielä;)
Apinoiden planeetta? 2017 piti jo tulla. Ei tullut.
Kyllä uskon ensi joulunakin sähkön virtaavan meille Lieksaan asti.
Siitä uskallan lyödä vetoa.
Lyötkö vedon päälle?
https://www.youtube.com/watch?v=VlPs98p9GxY
- voihan-rähmä
Nyt sitten me keskustan asukkaat maksamme solidaarisesti Viekin, Nurmijärven, Ruunaan ja monen muun kyläkunnan myrskytuhoja ja maakaapelointeja vaikkei ne asiat kuuluisi meille pätkän vertaa. On se niin kivaa !
- näin.se.menee
Luuletko etti syrjäkylien asukkailta ole otettu rahaa siihen, että keskustan alue on saatu kaapeloitua? Joten vuoroin vieraissa!
- me-maksetaan
Tiedän että eivät ole syrjäkylät maksaneet pätkän vertaa keskustan kaapeloinnista. Lieksan Sähkö hoiti kaapeloinnit ihan itse ja omin varoin eivätkä syrjäkylät siiten osallistuneet pennin vertaa.
Sotien jälkeen alkoi kylien sähköistys PKS:n toimesta eikä PKS maksanut tukiaisia Lieksan Sähkölle. Joten täysin yksipuolista maksamista on, usko pois. - kitinät.pois
me-maksetaan kirjoitti:
Tiedän että eivät ole syrjäkylät maksaneet pätkän vertaa keskustan kaapeloinnista. Lieksan Sähkö hoiti kaapeloinnit ihan itse ja omin varoin eivätkä syrjäkylät siiten osallistuneet pennin vertaa.
Sotien jälkeen alkoi kylien sähköistys PKS:n toimesta eikä PKS maksanut tukiaisia Lieksan Sähkölle. Joten täysin yksipuolista maksamista on, usko pois.Kyllä keskustan alueella on uusittu kaapelointia ja tehty uutta, turhaa kitistä jos joutuu maksamaan! Kaikki sähkönkäyttäjät maksaa asuipa missä tahansa!
- itkettää-paremminkin
On meidänkin perhe maksanut joidenkin poliitikonplanttujen mokauksesta jo tuhansia euroja ylimääräistä siirtomaksua. Ei naurata !
- Ettäsilleen1
Tuohon Lieksan sähkön myyntiin ja sen hölmöyteen voisi lisätä vielä Lieksan Lämpö Oy:n myynti Vapolle -98. Sen jälkeen on kaukolämmöstä maksettu ylihintaa verrattuna esim. Nurmeksen Lämmön hintaan. Kaupunki merkittävänä lämmön ostajana on maksanut saamansa myyntihinnan monin kertaisesti Vapolle takaisin .
Vertailua on nyt tehty ja siitä näemme taas mikä jättimoka oli Lieksan Sähkön myynti.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/02d99786-0fb0-4c99-a5d2-4b51c89fd44a
Sen sijaan, että nyt ollaan siellä kalleimmassa päässä niin voitaisiin olla siellä halvimmassa päässä. Eka listalta PKS todellakin löytyy ihan sieltä listan lopusta, kalleimpien joukosta.
Toinen lista on pikkasen hankalampi kun siinä yhtiöt ovat aakkosjärjestyksessä mutta löytyy se PKS sieltäkin ja kallista on. Me lieksalaiset makselemme "iloisina" poliitikkojemme päätöksellä koko P-Karjalan maakaapelointia.- oletettu.mies.tai.nainen
Se on kuule Tanhio juuri noin kun sanoit. Olet viisas oletettu mies tai oletettu nainen. Kyllä on hullua kun ei enää saa sanoa mies tai nainen ollaan vaan oletettuja.
- naisia-me-kaikki
oletettu.mies.tai.nainen kirjoitti:
Se on kuule Tanhio juuri noin kun sanoit. Olet viisas oletettu mies tai oletettu nainen. Kyllä on hullua kun ei enää saa sanoa mies tai nainen ollaan vaan oletettuja.
Jos tanhio on sellanen välimuoto. Niitähän on nykyään montakin. On umpinainen, avonainen, varsinainen, punainen, poikkinainen, ......
- sähköinenvalas
Jokseenkin turha on itekä, kun on jo housussa, suurempiin yksiköihin siirtyminen on ajan henki, katsokaa vaikka Lieksan optä. Sähkölaskuun pitäisi saada prosentti, jonka siirtomaksu saa olla koko laskun hinnasta. Esim 25 %. Nythän saavat rahastaa miten haluavat, tarvitseeko edes yrittää tehdä halvalla, jos ei kukaan valvo. Kuluttajien jupina ei kauas kuulu.
sähköinenvalas kirjoitti:
Jokseenkin turha on itekä, kun on jo housussa, suurempiin yksiköihin siirtyminen on ajan henki, katsokaa vaikka Lieksan optä. Sähkölaskuun pitäisi saada prosentti, jonka siirtomaksu saa olla koko laskun hinnasta. Esim 25 %. Nythän saavat rahastaa miten haluavat, tarvitseeko edes yrittää tehdä halvalla, jos ei kukaan valvo. Kuluttajien jupina ei kauas kuulu.
-----Nythän saavat rahastaa miten haluavat, tarvitseeko edes yrittää tehdä halvalla, jos ei kukaan valvo----
Viranomainen valvoo ja tiukasti valvookin. Verkkoyhtiö saa "laskuttaa" kuluttajia vain viranomaisen määräämien yksikköhintojen mukaan. Tarkoittaa sitä kaapeloinneissakin, että tietyn tyyppisestä kaapeloinnista saa lisätä pääomaansa vain viranomaisen hyväksymän euromäärän/m. Jos kalliimmalla tekee niin jää omaksi häpeäksi ja on tuloksesta pois. Viranomaishinnat ovat myös aika tiukkoja, miten tahansa huseeraten ei niihinn yksikköhintoihin pääse.
Mutta sitä ei viranomainen valvo josko verkkoyhtiö tekee esim. turhia kaapelointeja. Niitäkin voi siten ihan bisneksenä tehdä koska kaikille investoinneille saa laskea 7 % korkotuoton. Siinä on valvonnassa paha aukko mutta hankala on paikata, mahdoton olisi kaikki Suomen kaapeloinnit käydä joka vuosi harkiten läpi. Vaatisi satoja virkamiehiä.- Fingrid
tanhio_takatalvi kirjoitti:
-----Nythän saavat rahastaa miten haluavat, tarvitseeko edes yrittää tehdä halvalla, jos ei kukaan valvo----
Viranomainen valvoo ja tiukasti valvookin. Verkkoyhtiö saa "laskuttaa" kuluttajia vain viranomaisen määräämien yksikköhintojen mukaan. Tarkoittaa sitä kaapeloinneissakin, että tietyn tyyppisestä kaapeloinnista saa lisätä pääomaansa vain viranomaisen hyväksymän euromäärän/m. Jos kalliimmalla tekee niin jää omaksi häpeäksi ja on tuloksesta pois. Viranomaishinnat ovat myös aika tiukkoja, miten tahansa huseeraten ei niihinn yksikköhintoihin pääse.
Mutta sitä ei viranomainen valvo josko verkkoyhtiö tekee esim. turhia kaapelointeja. Niitäkin voi siten ihan bisneksenä tehdä koska kaikille investoinneille saa laskea 7 % korkotuoton. Siinä on valvonnassa paha aukko mutta hankala on paikata, mahdoton olisi kaikki Suomen kaapeloinnit käydä joka vuosi harkiten läpi. Vaatisi satoja virkamiehiä.Mites sinä noin paljon tiedät tuohan on jo sisäpiiritietoa ja vain ekonomit hallitsee. Oletko Fingridin johtajia.
- minäki-tiiän
Fingrid kirjoitti:
Mites sinä noin paljon tiedät tuohan on jo sisäpiiritietoa ja vain ekonomit hallitsee. Oletko Fingridin johtajia.
Ei tarvii olla, kaikkihan sen tietää.
- humupekka
Siitä on aikaa kun Lieksan Sähkö lopetettiin, mutta tulipa jättimäisyydestä mieleeni...
Kun edellisen suvikelin aikaan tuli lunta, niin päätettiin tehdä lumiukko. Siitä seurasikin sitten seuraavat setit.
9:00 Rakensin lasteni kanssa lumiukon.
9:10 Feministi käveli ohi ja tiedusteli minulta, että miksi en rakentanut lumiakkaa?
9:15 Päätimme sitten tehdä myös lumiakan.
9:30 Toinen naapurissa asuva feministi ilmaantui paikalle ja alkoi valittaa, että olimme tehneet lumiakasta liian uhkean.
Sanoi, että nyt esineellistämme lumiakkoja kaikkialla.
9:45 Lähettyvillä asuva homopari käveli ohitse ja kuulin heidän puhuvan toisilleen siitä, että olisimme voineet rakentaa kaksi lumiukkoa, eri sukupuolten sijaan.
10:00 Ohi käveli näiden perässä transsukupuolinen mie... nai... öh, henkilö ja kysyi minulta, että miksi emme vain rakentaneet lumihenkilöä johon voi liittää osia.
10:10 Kadun päässä asuvat vegaanit kiirehtivät paikalle valittamaan siitä, että olimme käyttäneet porkkanaa nenänä, porkkana on ruokaa eikä sitä sovi käyttää lumihahmojen rakenteluun kuulemma.
11:20 Kuulen kuinka jotkut huutelevat minua rasistiksi koska olemme rakentaneet valkoisen parin, emmekä mustaa.
11:25 Tämän kuultuaan paikalle kiiruhtaa muslimi, joka alkaa vaatimaan lumiakallemme burkaa päälle.
13:00 Joku on soittanut poliisin paikalle ja poliisi kertoo, että joku on loukkaantunut tekemisistämme.
14:00 Feministi naapuri palaa huutelemaan aidan taakse, tällä kertaa valittaakseen lumiakalla olevasta luudasta ja siitä kuinka luuta roolittaa naisen kotitöitä tekevään osaan taloudessa.
14:15 Tasa-arvo viranomainen saapuu paikalle ja uhkailee minua häädöllä.
14:25 Paikalle saapuu uutisryhmä televisiokameroineen.
Uutisryhmä kysyy, että tiedänkö mikä ero on lumi-ukolla ja lumi-akalla? Vastaan, että "lumipallit?" ja nyt minua kutsutaan seksistiseksi.
18:00 Nyt olen uutisissa epäiltynä terrorista, rasismista, homofobiasta, ja useiden ryhmien tunteiden loukkaamisesta ja yleisten ongelmien aiheuttamisesta.
19:00 Kysytään, että toiminko yksin? –Vastaan, en.
19:45 Sosiaaliviranomainen vie siis lapseni.
Seuraavana aamuna äärivasemmistolaiset, jotka ovat loukkaantuneet kaikesta, marssivat kadullani sen puolesta, että minut teloitetaan.
Näin hullulta joskus tuntuu maailma, vaikka tämä olikin pelkkää huumoria.
Paljon sanomatta jää;) - Anonyymi
Taitaapi siirtohinnat nousta taas tänäkin vuonna ainakin sen 10 %. Lieksan Sähkön myynti ja lopetus oli yhtä tyhmää kuin Suomen meno EU:iin.
- Anonyymi
"Tunnen Lieksan Sähkön sähköasentaja Heikki Haarasen. Hän aloitti sähköalan oppipoikana 60-luvun puolivälin tienoill"
Olin Lieksan Sähkössä vähän aikaa 1964-65 eikä ainakaan sinä aikana Heikki Haarasta/Haaralaa siellä ollut. Liekö tullut sitten mun jälkeen, en käy kiistämään. Se oli osa Lieksan alennusta.
Olisi omistajat pitäneet sähkön itse, eikä jääneet isompien armoille.- Anonyymi
voisitko ola sekaantumatt tähän kun et kuitenkaan mitään ymmärrrä
Anonyymi kirjoitti:
voisitko ola sekaantumatt tähän kun et kuitenkaan mitään ymmärrrä
Mistäs tiijät jotta en muka ymmärrä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
voisitko ola sekaantumatt tähän kun et kuitenkaan mitään ymmärrrä
Sinä itse et ymmärrä sen enempää kuin sika tuulimyllystä. Jätä Kamu rauhaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
voisitko ola sekaantumatt tähän kun et kuitenkaan mitään ymmärrrä
Kamu ymmärtää kaikesta enemmän kuin sinä yhdestäkään asiasta. Näin on näreet.
- Anonyymi
Siinäs luitte poliitikkojen petturuudesta, tekevät vain siten, miten päätökset tuottavat
menestystä ja taloudellista hyötyä heille itselleen. Kun seuraavan kerran menette vaaliuurnalle, niin muistelkaa mitä edustajasi on saanut yhteisen hyväksi tehnyt, eikä sitä mitä ehdokas LUPAA. Kommunistilla ja kokoomuksella on sama tavoite, vain menetelmät vaihtelee. Että silleen. - Anonyymi
Kyllä näillä pakkasilla Lieksan Sähköä alkaa kaipaamaan. Olisi Suomen halvin sähkö keskustassa.
- Anonyymi
Liitosta PKS:ään kannattivat ne jotka olivat haalineet taskunsa täyteen Lieksan Sähkön osakkeita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4510272
- 816863
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon444964- 614567
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella724296Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme333873- 472888
- 362675
- 402310
- 2161912