Olen ollut yksin lapsesta lähtien. Ikäänkuin kuin kukaan ei pääsisi lähelleni, koskaan. Juuri äsken mietin, että olen jo psykoosin kaltaisessa tilassa. Teen vain taidetta ja olen lähes kokoajan yksin. Haaveilen naisystävästä, joka ymmärtäisi ja hyväksyisi minut sellaisena kuin olen. Yleensä naiset ovay yrittäneet muuttaa minut joksikin muuksi, mitä olen. En hyväksy sellaista. Ihmiset ovat vaikeita ja olen vaikea itsekin, mutta on minussa paljon hyvääkin. En ole massaihminen ja ajattelen omilla aivoillani. Ainakin olen 100% sitä mitä olen, enkä teeskentele. En juo, enkä polta ja uskon henkisiin asioihin. Tämä elämä ei ole koskaan täydellistä vasta kuoleman jälkeen saamme täydellisyden, tämä ristiriita täytyy vain kestää, vaikka vaikeaahan se on.
Tämä elämä on täynnä ristiriitoja, vaatimuksia ja velvoitteita. Mitä enemmän ikää tulee sitä vaikeammaksi tämä kaikki muuttuu. Itse en enää välitä muiden vaatimuksista, elän elämääni kuten haluan ja elän elämääni itseäni varten. Eihän kukaan muukaan elää elämäänsä minua varten. Tehkää sitä mistä nautitte älkää välittäkö muusta. Muuten tämä elämä jää elämättä.
Tämä elämä on täynnä ristiriitoja, vaatimuksia ja velvoitteita. Mitä enemmän ikää tulee sitä vaikeammaksi tämä kaikki muuttuu. Itse en enää välitä muiden vaatimuksista, elän elämääni kuten haluan ja elän elämääni itseäni varten. Eihän kukaan muukaan elää elämäänsä minua varten. Tehkää sitä mistä nautitte älkää välittäkö muusta. Muuten tämä elämä jää elämättä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Totta tosiaan!
Mutta on antoisaa että olet individualisti ja teet elämästäsi arvokkaan, jaksat pitää omat arvosi ja sinulla on selvät päämäärät.
Kunpa meillä kaikilla olisi ja emme välittäisi niin paljon mitä mieltä muut ovat!
Olen aika paljon samanlainen.
Viihdyn yksin ja teen mikä minusta on tärkeää.
Yritän tehdä tästä maailmasta parempaa. yritys hyvä kymmenen!
Pienissä asioissa voi auttaa toisia!