Uskomatonta mikä sisäinen ristiriita vallitsee sisälläin, aivan kuin olkapäillä istuisi piru ja enkeli puhumassa minua ympäri. Mutta kyseessä siis järki ja tunteet.
Sydämen ääntä kuunnellessa sydän itkee aina kun en seurassaan suutani auki, tehtyä asian eteen mitään. Haluan osoittaa hänelle tykkäämiseni, ja jotenkin tiedän että hänkin pitää minusta. Ja tämä hukkaan heitettyä elämää, kun en saa sitä ilmaistua hänelle ja sydän parka pakahtuu. "Älä ole noin nössö. Uskalla elää ja seurata sydäntäsi", sydän toruu.
Järjen ääni palauttaa maan pinnalle ja muistuttaa että saattaisin joutua jopa hankaluuksiin, ainakin tiedossa olisi hyvin kiusallisia tilanteita, jos Häntä koetan saavuttaa. Leikin tulella, se muistuttaa, ja tässä en voi kuin hävitä. "Pidä hullut, pervot ajatuksesi omana tietonasi", järki kuiskaa :/
Kuitenkin sisimmissäni uskon ja tiedän että sydämellään näkee parhaiten <3
Sydämen ääntä kuunnellessa sydän itkee aina kun en seurassaan suutani auki, tehtyä asian eteen mitään. Haluan osoittaa hänelle tykkäämiseni, ja jotenkin tiedän että hänkin pitää minusta. Ja tämä hukkaan heitettyä elämää, kun en saa sitä ilmaistua hänelle ja sydän parka pakahtuu. "Älä ole noin nössö. Uskalla elää ja seurata sydäntäsi", sydän toruu.
Järjen ääni palauttaa maan pinnalle ja muistuttaa että saattaisin joutua jopa hankaluuksiin, ainakin tiedossa olisi hyvin kiusallisia tilanteita, jos Häntä koetan saavuttaa. Leikin tulella, se muistuttaa, ja tässä en voi kuin hävitä. "Pidä hullut, pervot ajatuksesi omana tietonasi", järki kuiskaa :/
Kuitenkin sisimmissäni uskon ja tiedän että sydämellään näkee parhaiten <3
Vastaukset 17
Vanhimmat
Pakko kompata sua, mulla niin samanlaiset mietteet. Kumpaakin tarvitaan sekä järjen että sydämen ääntä. Tää elämä on kyllä aika jännä seikkailu, asioita ja ihmisiä tulee eteen ja yhtäkkiä tilanteet muuttuu. Hupsista, sitä huomaakin rakastuneensa syvemmin kuin koskaan ennen häntä. Sydämen ääni on lopulta se mitä kannattaa kuunnella, se kertoo sen mitä oikeasti sisimmässäsi ja alitajunnassa haluat ja tahdot. Järjeltä voit kysyä hieman neuvoa, kuinka sen sitten toteutat. Sitten kun sulle selviää sydämesi toive, tiedät kyllä miten toimia. Aloitat siitä että kerrot rohkeasti tuolle rakkautesi kohteelle ja yhdessä selvitätte kuinka etenette asiassa. Toivon sulle ihanaa tulevaisuutta rakkauden polulla! ❤️
No tuo on kyllä niin totta. Ja tarkemmin kun ajattelee, niin eihän kenestäkään kiinnostu tai ihastu järkiperustein. Edes näin järjellä ajateltuna :)
Sydän se t ykkää näemmä haasteista eikä päästä helpolla!
Kiitos toivotuksista, samaa toivon sinulle! <3
Kiitos itsellesi, on kivaa kun törmää samanhenkisiin ihmisiin 😊. Mulla on sellainen tilanne tällä hetkellä, että rauha on laskeutunut sydämeeni. Tiedän mitä tahdon, mutta en tiedä tahtooko rakkaani samaa kuin minä. Olen kertonut kyllä tunteistani hälle, mutta rakkaussuhteemme ei ole edennyt vielä. Tulevaisuus näyttää mihin elämä meitä vie, toivottavasti takaisin toistemme luo ja syliin. Sitä kaipaan niin kovin! Nyt annan rakkaalleni aikaa ja tilaa miettiä mitä hän haluaa elämältä. Hän etääntyi minusta, koska luulen, että hän halusi tehdä asiat jotenkin oikein. Mutta kenen kannalta oikein? Minä en ole onnellinen näin enkä saa rauhaa ennenkuin selvitämme tilanteemme ja halumme. Mutta uskon ja toivon edelleen, että kaikki järjestyy hyvin ja niin kuin tarkoitettu on.
Kertoisitko, miksi järki sanoo että leikit tulella jos kerrot hänelle? Onko jotain estettä jonka takia et voi puhua tunteistasi, vai onko se vain pelkoa torjutuksi tulemisesta?
Saa udella. Ei se ole pelkkää pelkoa torjutuksi tulemisesta vaikka sekin järjellä ajateltuna on kovin todennäköistä.
Oletko M vai N? Tarina sopii omaan tilanteeseeni, olen N ja itse toivoisin että mies kertoisi tunteistaan. On paljon asioita jotka vaikeuttavat asiaa, mutta silti haluaisin tietää. Tavallaan tiedän ehkä mutta haluan kuulla sen häneltä ja keskustella.
Olen myös nainen.
Itsellä samanlainen tilanne, pää pyörällä kun yritän miettiä mitä tekisin. En tiedä saanko enää mahdollisuutta kertoa, mutta mietin jos saisin kertoisinko tunteeni. Pelkään menettäväni kasvoni..
Tuttu tunne! Kamalaa kun tunteiden kertomisesta joutuu pelkäämään kasvojen menetystä. Miksi?! Eihän se niin pitäisi mennä.
Itse olin rohkea ja kerroin tunteistani. Aluksi kaikki oli leikkisää mukavaa juttelua, viestejä, muutamia pitkiä puheluita. Nyt se on ehdotonta tunteiden kieltämistä, ilkeää torjuntaa. On jopa kertonut että eräs minun tunteella kirjoittama viesti ahdisti ja on epämiellyttävä. Ei usko, että voisi minua kohtaan tuntea mitään tunteita. Viime keskustelussa oli jo vihainen ja puheessa esiintyi väkivallan ilmaisua jopa ampumisista (ei minun). Kun ihastumiseni kerroin en aavistanut, että olin tulkinnut hänet näin väärin. Torjunta aiheutti minussa häpeää ja itseinhoa. Sydämeeni todella sattuu. Mietin edelleen miksi minun tunteeni ovat arvottomat hänelle? En ole tarpeeksi. Olen aina pyrkinyt elämässä toisille hyvään, mutta se ei riitä.
Rohkeasti kohti sydämenääntä, järki saa määräillä sitten kun sydän on tyytyväinen ;)
Tuttu tunne. Hylkäänkö ok suhteen ja lähden nuoruuden rakkauden perään. Tää tunne on ollu ennenkin ja aina olen odottanut... Jonkun ajankuluttua uudet tunteet laimenee. Mutta pitäskö joskus tehdä päätös ja alottaa uusi elämä / suhde.
Selkeniskö asia, jos puhuisit sen nuoruuden rakkauden kanssa ennen kuin teet mitään muuta?
Samoja ongelmia miehellä. Huono ympäristö ja oli kunnolla taukoa näkemisestä joten olen vähän umpisolmussa. Piti ottaa pari askelta taaksepäin, että pääsen yhden eteenpäin. Heti tuntui vähemmän kiusalliselta kun vaihdoin asennetta.
Kovin tuttua tuo sisäinen kamppailu. Lisäksi järki muistuttaa, että vaikka tunteet olisivat molemminpuoliset, voisiko juttu siltikään toimia. Tunteet ovat toiseen tutustuessa vain kasvaneet. Pelkään sitä hetkeä, jos ja kun rysähtää ja tajuaa, että mitään ei ole, jos koskaan on ollutkaan. Toivon niin, että hän tekisi tästä helpompaa ja mikäli tunteita ei hänen puoleltaan ole, hän pysyisi minusta kaukana. Silti sisimmässäni, sydämessäni toivon, että en olisi yksin näiden tunteiden kanssa. Järki käskee nousemaan ja kompuroimaan uutta polkua eteenpäin.
"...Inside my heart is breaking
My make-up may be flaking
But my smile still stays on..."
Yleensä ihmiset joilla ei ole tunteita onneksi pysyy kaukana... tai ei ainakaan hakeudu aktiivisesti seuraan:)
Oletteko jo hyvinkin ehtineet tutustua?
Asia ei niin yksinkertainen.... ja tunteitakin monenlaisia. Toisesta voi välittää ilman sen suurempia tunteita eikä tällöin toisella syytä vältellä. Sen sijaan, jos toisen tunteet ei kohtaa samassa määrin kuin itsellä, pakko saada etäisyyttä ylipääsemiseen.