Terassillamme on "asustanut" muutaman vuoden ajan sisiliskoja (Zootoca vivipara). Yksi kookas naaras on saamassa poikasia, sillä sen vatsa on valtavan suuri. Sisilisko synnyttää eläviä poikasia heinä-elokuussa. Olen antanut sille nimen "Sissi-Tissi", koska hän imeskelee sormeani aina kun tapaamme. Toinen yllättävä havainto oli juuri äsken, kun parvekkeellemme pomppasi niittyheinäsirkka (Omocestus viridulus). Tunnistin "uroskaverin" heti, sillä lukiopoikana pyydystin heinäsirkkoja pari kesää Kokkolalaiselle luonnontieteiden opiskelijalle, joka teki väitöskirjaa Oulun yliopistossa aiheena "Keski-Pohjanmaan heinäsirkat" (?, nimeltään Christer Slotte). Mitähän Crisselle kuuluu nykyään. Tietääkö kukaan?
Iloisia kesäisiä ylläreitä
KokkolanTOSIrealisti
31418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Terassillamme oli viime talvena isoja jalanjälkiä. Asensin riistakameran kuvaamaan, koska luulin kyseessä olevan amerikaalainen olio nimeltä "isojalka" tai jopa lumimies. Jälkien jättäjäksi paljastui Kauhajoella pelaava musta isokokoinen koripalloilija joka tietämättäni oli vaimollani yövieraana useita kertoja (Big-food Parker) oli tämän kaverin nimi. Mitähän hänelle nyt kuuluu. Tietääkö kukaan?
Christer oli hyvin yllättynyt ja tietysti onnellinen, kun löysin muutaman erikoisen ja harvinaisen heinäsirkkalajin. Mm salmiakkikuvioisen (Tetrix Bibungtata), ja suuren sirkan, joka löytyi Nielupuron rannan suohetteiköltä Perhon Kyyrästä, syntymäkotini metsäpalstan laidalta (Myrmeleotettis Magulatus). Kummallakaan heinäsirkalla ei liene vieläkään suomenkielistä nimeä. Antaisin niille nimen esiintymispaikkansa mukaan: 1. Hietasirkka ja 2. Suosirkka...
JK Mainittakoon, että toinen "sirkkojen kerääjä" samaan aikaan oli ja on Kaustisen eläköitynyt K-rautakauppias Ilkka Jylhä (jos oikein muistan)...
Tapasin Sissi-Tissin kolme päivää sitten. Rouva oli tosi paksu. Ruiskuttelin vettä terassin alustaan, jotta tuleva sissiäiti saa raikasta vettä ennen synnytystä. Mitä muutakaan minä eläinystävä voisin tehdä. Nyt vain odotan, että parin viikon kuluttua pihallamme on kymmenen pientä ihanaa sisiliskon pentua. Kyllä ne sieltä "koloistaan" ilmestyvät tervehtimään. Onhan niiden emo niitä kouluttanut.
Yksi poikasista - se isoveli toteaa, että realisti-isäntä on kiltti pesämme omistaja, ja on kiva kaveri muutenkin. Hän tarjoaa vettä meille murkuille, ja tarvittaessa vaikka konjakkipaukun...
On se vain totta. Olen aina tiennyt että ressulla on tunteet. Aivan tässä herkistyn.
Luin Cristerin artikkelin eräästä tiedealan julkaisusta ja siinä oli tietoa sisiliskon kasvatuksesta. Heti synnyttyään sisiliskoja ruokitaan konjakilla ja kasvuhormooneilla niin ne saadaan kasvamaan jopa kaksi metriä pitkiksi ja parisataa kiloa painaviksi krokotiileiksi. Yritän tätä näille terassin alle kasvaville yksilöille ja vapautan ne myöhemmin Sunttiin. Kokkojärven ja Kokkojoen valmistuessa ne tuovat mainetta ja kunniaa kaupungillemme ja ristin ne (Magulatus Reijokx Alligators), hah!!!...
Siis Cristeri on lähdössä hoitoon. Minä ruokin tulevia alligaattoreita, hah hah haaa!!!...
"Hulluilla ovat halvat huvit", hah hah haaa!!!...
Nyt se on tapahtunut. Sissi-Tissi on synnyttänyt. Terassilla taapersi komea sisiliskonpoikanen, noin 4-5 sm:n mittainen. Kun lähestyin kaveria, niin se ymmärrettävästi livahti piiloon. Se onkin aivan luonnollista, kun näkee yläpuolellaan suuren jättiläisen. Uskon ja oikeastaan tiedän, että soma veikkonen on pesueensa vanhin poika. Ei mene kuin muutama päivä, kun kaikki poikaset (ehkä jopa 10) ovat minun lailla "repimässä sania". Kun tässä pikkuhiljaa tutustumme, niin nuorukaiset nuolevat sormiani äitinsä tavoin, ja pyytävät vettä ja joitain herkkuja, kuten hedelmän palasia, moniviljahiutaleita ym nameja.
Tosirealisti on rakas. Kunpa hän olisi vapaa. Ihana ihminen hän on joka tapauksessa. Mahtaa Marja-Liisa olla tyytyväinen.
Hah, kasvatan näistä alligaattoreita ja krokotiileja kertomallani tavalla. Krokotiilin nahka on kysyttyä materiaalia laukuissa, kengissä, lompakoissa ym. Tulevassa Kokkojoen suistossa tulee esiintymään Suomen ensimmäinen krokotiilipopulaatio ja tuhansia turisteja virtaa Kokkolaan tätäkin ihmettä katsomaan, hah hah haaa!!!...
Sisiliskot ovat erinomaisia "siisteyspoliiseja". En ole havainnut tänä kesänä ainuttakaan hämähäkkiä, muurahaista ym pienötökkää terassillamme. Sisiliskot syövät ne välittömästi. Mutta, kuten mainitsin aiemmin, niin vettä pitää olla aina tarjolla. Tosin "Sissi-Tissit" saavat sadevettä, ja tulevat toimeen useita päiviä ilman vettäkin, mutta silti annan niille vettä laakeassa astiassa, ja aina kun kastelen pihamme tuhansia kukkasia, kastelen myös parvekkeemme, etenkin näillä helteillä...
Tahavo näkee jo sisiliskoja! Älä ota enää!
Sisiliskot olivat jo lapsuudessani kivoja leikkikavereita, ja niitä oli paljon - lähimetsät täynnä. Kerran astuin vahingossa liskon hännän päälle ja olin aivan kauhuissani kun häntä katkesi, ja se alkoi luikerrella kuin onkimato. Onneksi sisiliskolle kasvaa nopeasti uusi häntä. Hännän katkeaminen on vain puolustuskeino. Muuten aika erikoinen luonnonoikku...
Lääkkeet helpottivat heti oloani ja nyt kirjoittelen eläinaiheita. Illalla taas sekoilen ja kiroilen sekä vastustan kaikkea, hah hah haaa!!!...
Mahtavaa. Nyt ovat sisiliskonpoikaset nauttimassa auringosta ja putsaavat terassimme tarkkaan. Ei ole näkynyt koko kesänä ainuttakaan murkkua ja hämähäkkiä terassillamme. Mutta ampiaisia - kavereitani on satoja, ellei tuhansia, olisi toki, jos olisivat yhtä aikaa ruokintapisteessäni. Ampiaiset ovat luonnon puhdistajia, - terveyspoliiseja, joita ei saa missään tapauksessa tappaa... Tarjoan niille ruokaa joka päivä, ja ne velikullat jopa nuolevat sormiani. Yhtään ainutta pistosta en ole kesän mittaan saanut, vaikka asetan kämmeneni keskelle valtavaa hyörinää. Kyllä ruokittava eläin isäntänsä tuoksun tuntee, hah hah haaa!!!...
Tosirealisti on rakas Suntin puhdistaja, ihana mies.
Pistot ei tunnu jos on koko ajan kesällä kännissä ja näkee näkyjä sekä sisiliskoja.
Taas oli Vappuaatto aivan ihana. Aurinko paisto kirkkaalta taivaalta, olihan syntymäpäiväni. Istuessani terassilla "sissi-Tissi" tuli tervehtimään ja onnittelemaan. Se oli herännyt talvihorroksestaan seinämme rakosista, ja oli pulskan ja terveen oloinen. Sama emolisko, joka on "pesinyt" terassillamme jo 3-4 vuotta. Tarjosin sille sormeani, ja niinpä se nuolaisi sitä muutaman kerran, eikä pelännyt yhtään...
Koitas laittaa ruttunen vanha vehkees siihen liskon suun eteen, saisit sinäkin kerran elämässä poskihoidon.
Hah, yritän tehdä sen ilmojen lämmettyä. Nyt on vielä liian kylmä ja naapurinakka kiikaroi koko ajan tekemisiäni etupihalla. Hah hah haaa!!!...
Son taas TosiRealisti käyny makuuhuoneen ikkunan takana yöllä, kun kuului selaista kahinaa ja raapimista yöllä pimeässä.
Aamulla kävin kattoon, niin oli kaksi jalanjälkeä ikkunan alla lumihangessa ja keltainen lätäkkö keskellä.
Kuulepas Kalle mennään Kustaan ikkunan alle!
Tämä on sivuston paras aihe. Sissi-Tissi kävi taas tervehtimässä, ja hän olikin "tuhdissa kunnossa". Synnyttänee jälleen elokuussa...
Laitoin katollemme tervapääskyn pöntön 8 vuotta sitten. Siinä ovat pesineet talitiaiset, mutta nyt leppälintu on pöntön omistaja. Arka lintu on tottunut minuun, ja pääsen seuraamaan läheltä pesinnän kulkua. Pöntössä on poikasia. Emot syöttävät niitä jatkuvasti, ja pientä siritystäkin kuuluu.
Tervapääskyt ovat kiertäneet lähialueella jo vuosia, mutta vielä ne eivät ole pönttöä omineet. Pöntön "suuaukko" pitää olla ja onkin pöntössäni - siis pääskynpöntössä ovaalin muotoinen...
Mitä enempi minäkin juon sitä useampi eläin tule uniin yksisarvinen, hirmulisko ja lumimies ovat minulle tuttuja. Näetkö realisti sinä isompia elukoita kovassa kännissä?
"Elämä on ihmisen parasta aikaa". Vietän sitä pihallamme katsellen, kastellen ja hoitaen ihania kasveja: Ruusuaitaa, perennapenkkejä ym.
Paras nautinto on seurata pihalammikkomme kalojen "touhua"., ja tietysti siinä ohessa käydä drinkillä, jotta hyttyset pysyisivät loitolla...
Hah hah haaa!!!...
Tosirealistilla on pihalammikossa kymmeniä kaloja. Kävin katsomassa. Tiedän että realistilla on valvontakamera, mutta hän on sanonut, että saan käydä katsomassa....
Terassillamme ei ole ainuttakaan hämähäkkiä, kärpästä, hyttystä. murkkua ym ötökkää, sillä Sissi-Tissi perheineen pitää siitä huolen, etteivät epätoivotut öttiäiset terassillamme oleskele.
Itse huolehdin siitä, ettei ainutkaan paskahäntä (kissanrontti) lähde tontiltamme "omin koivin". Jos ja kun lähtee, niin lähtee lopullisesti kissojen Amerikkaan, hah hah haaa!!!...
Höpö höpö. Liskot viihtyvät hyvin kosteissa paikoissa, kuten lukuisat pörriäiset ja muut öttiäiset...
Taas uusi luontoihme. Pihallamme "vieraili" komea perhonen, haapaperhosuros. Se istuutui juuri kastelemani kukan lehdelle. Olisin sen voinut pyydystää nuoruudessani keräämäni perhoskokoelman jatkoksi, mutta annoin kaverin jatkaa sukuaan. Perhonen on suurimpia maamme päiväperhosista. Sen siipiväli on 68-72 mm.
Suurin ja komein on tietysti ritariperhonen, joka on Perhon vaakunassa. Silti Suomen kansallisperhoseksi "valikoitui" pari vuotta sitten vähäpätöinen ja mitään sanomaton pieni sinisiipi, hah hah haaa!!!...
Minne katosi viestini pikkuvarpusista?
Juo vähemmän. Näet jo pikku ukkoja ja sisiliskoja. Varpusetkin on jo kadonneet. Korkki kiinni Reijo nyt ja huomenna taas kaivat tekojokia.