Linnunrata kuuluu kalojen ja valaskalojen galaksimuurin ja se on meidän lähiviiteryhmää. Jos liikkuisimme alueella vapaasti huomaisimme paljon yhteisiä piirteitä eri olentojen välillä. Sopivan kotoinen olo kulkisi mukana koko ajan. Heidäthän tunnistaa jo kaukaa! Monet meistä ovat kyllästyneitä ahtaaseen nationalismiin, olen suomalainen laulu aiheuttaa inhon väreitä. Meidän pitää ajatella isosti ja laulaa meidän oikeasta viiteryhmästä, kalojen ja valaskalojen galaksiryhmästä...olen kalojen ja valaskalojen galaksiryhmäläinen! Nyt sitten kilvan miettimään asioita mitkä yhdistävät meitä ja eroittaa muista galaksimuureista. Ainakin suuri päiväufojen määrä ja runsaslukuiset ufocrashit ja skepot, niitä riittää myös!
Katse omaan galaktiseen viiteryhmään
Ajatteleisosti
292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaikkialla perustetaan perheitä, kuningaskuntia, elellään mitä erilaisimmissa ryhmissä. En usko että kukaan elää täysin yksin. Toinen juttu että kaikkialla on evoluutiota, kehitystä. Joko mennään ylöspäin tai sitten alaspäin. Erityispiirteenä on että meidän maailma kehittää muotoja yhä suurempaan täydellisyyteen. Muotoseikoilla on äärimmäisen suuri merkitys tässä valtakunnassa. Näin ei suinkaan ole kaikkialla... Toisaalla kehitys voi kulkea täysin eri suuntaan kohti suurempaa abstraktiota. Kun katsot maapallon abstraktin elämän sfääriä, niin mitä siellä on? Siellä on vain vähän elämää, se kuvaa paljon. Ihminen kokee ettei siellä oikeastaan olekaan elämää, pelkkää tyhjää. Väärin. Ihminen ei ole vain oppinut tiedostamaan muita kehityslinjoja ja kehittämään elämää muille kehityslinjoille. Ihminen kokee ettei se opi ilman kehoa, ilman jotain erottavaa kapinetta. Ihmisten kausaalitajunnat on niissä sfääreissä, lähes tiedottomina tosin. Ihminen ollakseen ihminen ei kyllä noille deeva-tasoille yleensä jää. Ihminen kaipaa konkreettista elämää ja edes jonkinlaisen aineen tuntua. Maapallo pn malliesimerkki muotoelämän moninaisuudesta, katsokaamme vaikka lajien runsautta. Elämää on meritähdistä puihin ja valaista mustekaloihin.
Minusta naapurigalaksimuurin kaverit on ihan kummallisia ja sen näkee kaukaa. Niillä on pitsiresorit ja kyky dematerialisoida esineitä. Moottorisaha katoaa hetkessä avaruuspuvun poimuihin. Hyvä Ve-liii, ne hiitatavat.