oli sähköt jo melko aikaisin. Kannelkoskessa oli viekiläisten oma voimalaitos josta kylä sähköistettiin. En ole varma oliko kyseessä osakeyhtiö vaiko osuuskunta, todennäköisesti jälkimmäinen.
Voimalaitoksen teho kävi riittämättömäksi varsinkin talvisin vähän veden aikaan ja koko roska sähköverkkoineen myytiin 1960-luvun alussa PKS:lle, joka liitti Viekin alueen verkkoonsa. Voimalaitos toimi vielä ainakin 1970-luvulle saakka alkeellisuudestaan ja pienuudestaan huolimatta. Huipputeho taisi olla 30 kW:n luokkaa.
Voimalaitoksen teho kävi riittämättömäksi varsinkin talvisin vähän veden aikaan ja koko roska sähköverkkoineen myytiin 1960-luvun alussa PKS:lle, joka liitti Viekin alueen verkkoonsa. Voimalaitos toimi vielä ainakin 1970-luvulle saakka alkeellisuudestaan ja pienuudestaan huolimatta. Huipputeho taisi olla 30 kW:n luokkaa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Omishan vesi riittäny mutta.minä ohkasin ne omaan voimalaan. Kjäh kjäh kjäh😨
Näinhän se oli kuten Tanhio kirjoittaa. Viekissä oli vuodesta 1944 alkaen oma sähköosuuskunta Viekin Sähkö Osakeyhtiö. Käyttövoima tuli Kannelkoskesta. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sähköisti Viekin kirkonkylää vuodesta 1958 alkaen, jolloin Viekin Sähkö Oy lopetti toimintansa, mutta voimalaitos pyöri vielä 70-luvulle saakka PKS:n omistuksessa. Rakenteet purettiin 80-luvulla.
Vuosina 1939 – 1947 Mätäsvaaran kaivoksella oli höyryvoimalaitoksen päävoimalähteenä teholtaan 1750 kVA turbogeneraattori. Höyrykattilan polttoaineena oli kivihiili vuoteen 1946 saakka ja loppuaika lämmitettiin puulla.
En tiedä, onko tiedostoissani virhe, mutta olen saanut joskus tietooni, että kyseessä oli alkujaan osuuskunta, mutta olisiko se muutettu jossakin vaiheessa osakeyhtiöksi. (?) Molempia nimityksiä on Kannelkosken voimalaitoksesta käytetty. Lieneekö tuolla tiedolla enää paljonkaan merkitystä!
Yhtiömuodon muutos osakeyhtiöksi on varmaankin tapahtunut PKS:n ostettua kyseisen osuuskunnan.
Sota aikana ei ollut kivihiiltä saatavissa vaan silloin kävi puulla kertoi vanhat.
Mätäsvaaran kaivoksen höyrykattilan polttoaineena käytettiin sotien aikana kivihiiltä, jota sodan 1941 - 44 päätyttyä oli huonosti saatavilla. Lämmitys muutettiin vuonna 1946 puulle ja myöhemmin vielä samana vuonna polttoöljylle.
Laitanpa tähän Kannelkoskesta muistuneen vesivoimakysymyksen. Lieksassa on yksi pieni toimiva vesivoimalaitos (ns. mikrovoimala), jonka teho on 20 kW. Se on otettu käyttöön vuonna 1985 ja se on täysin automaattinen energiamittauksineen ja releistyksineen. Se on liitetty 20 kV sähköverkkoon. Automatiikka tahdistaa ja kytkee sen sähköverkkoon verkon jännitekatkon jälkeen, joten se on hyvin huoltovapaa.
Kysymys kuuluu: missä laitos sijaitsee?
Muistaakseni Kevätniemessä.
Eipä taida olla Kevätniemessä
Ei ole Kevätniemessä kysymäni laitteisto.
Metkatalon kellarissa!
Vastauksesi on metka, mutta kysymäni sähköä tuottava koneisto ei ole kellarissa.
Nyt kun luin tämänkin ketjun, niin se antoi jo vastauksen minulle tuosta Mätäsvaaran voimalaitoksen ajankohdasta ja sen tuotannon raaka-aineista tuonne toiseen ketjuun kirjoittamaani kysymykseen.
Tuohon 20kV:n mikrovoimalaan en osaa vastata yhtikäs mitään, en mutkattomasti, en metkasti, mutta onhan tuokin aika mielenkiintoista.
Annan ensimmäisen vihjeen 20 kW:n mikrovoimalan sijainnista.
Laitoksen tärkein idea tai pääasia on sen läpi virtaava vesi. Laitteen tuottama sähkö on vain sen sivutuote.
Mätäsvaaran kaivoksessa oli 100 Venäläistä vankia tekemässä louhostöitä,oli edullista työvoimaa.
Niin olikin. Seuraavassa on lisätietoa aiheesta.
http://matasvaarankaivos.fi/Sotavangit.html
Eipä Venäläiset arvanneet varmaan,että heidän kaivamansa malmi meni Saksan aseteollisuudelle,eli suurimmalle viholliselle.
Liekkö venäläiset pommittanut mätäsvaaraa ja kaivosaluetta sota-aikaan, vai eikö ne tiennyt kaivoksesta?
Kaivoksen aikaiset rakennukset ovat sotien ajan säilyneet kunnossa, joten ei ainakaan lähistölle ole pommeja pudotettu.
Annan toisen vihjeen 20 kW:n mikrovoimalan sijainnista.
Turbiini-generaattori -yhdistelmä sijaitsee ulkona ja se on kaikkien nähtävänä ja sen vaimea murina kuultavana. Laitos on toiminnassa kesät, talvet.
Nyt ei sytytä. Nettikään ei auta minua. Tulee vain Vapo-konsernin lehteä ja Saimaan järvilohen pelastusjuttuja keksimilläni hakusanoilla. Vanhat vesimyllytkin mietiskelin, mutta en ole kovin vakuuttunut johtopäätöksistäni. Hyvää liitännäistietoa paikkakunnan jutuista kyllä taas tuli, ja uutta, näitä juttuja lueskellessa. Sikäli ihan ok. Ei taida edes polttaa;)
Polttaa hieman. Järvilohi liittyy tietyllä tavalla aiheeseen. Paljastan Lieksan 20 kW:n mikrovesivoimalan sijainnin. Aloitan tarinan tapani mukaan historian lehdiltä vuodesta 1958. Tasan 60 vuotta sitten aloitettiin Lieksankosken voimalaitoksen rakennustyöt väliaikaisen rakennusluvan turvin.
Vesiviranomaisten lupakäsittelyssä kului 25 vuotta ja Lieksankosken voimalaitos sai lopullisen rakennus- ja toimiluvan helmikuussa 1983. Luvassa laitoksen omistaja Enso-Gutzeit Oy velvoitettiin rakentamaan Lieksankosken vanhaan uomaan neljä pohjapatoa ja yhden tiepadon. Lisäksi yhtiötä velvoitettiin juoksuttamaan ohijuoksutuspadon kautta jatkuvasti vettä 0,5 m³/s veden riittävän vaihtumisen turvaamiseksi vanhassa uomassa. Oletuksena oli, että Pielisen järvilohet nousisivat pohjapatojen välisiin altaisiin kutemaan. Pohjapadot saatiin valmiiksi toukokuussa 1985.
Luvassa määrätty vesimäärä osoittautui liian pieneksi eivätkä lohet oppineet lentämään patokivikoiden yli. Enso-Gutzeit oli täyttänyt kuitenkin luvan velvoitteet kirjaimellisesti.
Jotta vettä voitiin juoksuttaa Lieksankosken vanhaan uomaan, piti yläkanavan patoon saada jonkinlainen aukko. Ratkaisuna oli sopivan kokoinen aukko tulvaluukkuun. Jotta puolen kuution virtaus voidaan todentaa ja dokumentoida, asennettiin keväällä 1985 aukkoon putkiturbiini-generaattoriyhdistelmä, jonka tuottama sähköenergia on todisteena veden juoksutuksesta vanhaan uomaan. Viranomainen hyväksyi mittausmenetelmän.
Putkiturbiini on murissut putkessaan 33 vuotta. Moni on varmaankin kulkenut yläkanavan sillan yli, mutta ei ole kiinnittänyt huomiota Lieksan kolmanteen vesivoimalaitokseen. Kun tulvan aikaan luukku nousee ylös, mikrovoimala ei ole käytössä. Silloin juoksutusvelvoite täyttyy muutenkin, mutta mikrovoimala ei tuota sähköä. Olen saanut tietoon, että laitoksen vuotuinen sähköntuotanto on ollut noin 160 MWh. Sehän riittäisi monen omakotitalon lämmitykseen!
Lähteet:
- Kemijoki Oy, Lieksanjoen vesivoimalaitosten ympäristötoimintaohje
- omat tiedostot
Ei tuohon minulla ole vastaan väittämistä. Alun perin asetettuun kysymykseesi täysin uskottava ja arvostettava, jopa täydet pisteet saava selonteko tiedon raportoinnin ryydittämänä.
Yläkanavan padolla olen monet kerrat käynyt. On vain jäänyt huomioimatta tuo.
Joka päivä on uusi. Kokemus, joku oppi on jäävä kullekin. Näin se elossa menee.
Hyvää, mutta keskinkertaista honkaa, kosken toisen pauhinaa, nyt tähän sitten lopuksi. Siksi, että metsän hoito on hieno asia.
Puu ei ole yksin mitään. Metsä on. Jokainen runko kuitenkin tekee, kokonaisuuden.
Vesikin tuo ottaa kyllä kyytiä;) ” Melekosta pauhinnaa aina pittää”. Koski joskus ottaa voimakkaamman pauhun kuin koskaan.
Ja minullakin on tapani. Hyvä aihe ja keskustelu ei pääty loppu tulemaan, vaan jatkuu tarvittavan ajan. Metsissämme on vielä voimaa, niin on koskissa. Siksi vertaan kahta nyt.
https://www.youtube.com/watch?v=EgSzQK7TUQw
https://www.youtube.com/watch?v=DEdBmbdzUcQ
Löytyykö sukeltajia nyt palstalta Mätäsvaaran louhokseen?. Olisi mielenkiintoista myös etsiä kaikki pintaa syvemmällä olevat luolat, kuin se tiedetty pintakierukka siinä Vaskisoittajien taustalla. Jalkapallonuoret onnistuttiin pelastamaan. Todella hieno ja laajasti markkinoitu tosi juttu. Sukeltajia löytyy maailmasta, jos osaa;)
Ette usko, mutta nuorena jalat edellä hyppäsin Mätäsvaaran avolouhokseen siitä sisäkäynnin oikeanpuoleisen yläkallion puolelta. Tups oli kova. Sieraimiin koski hieman saatanasti, kun vesi ei ollutkaan niin pehmeä kuin kuvittelin. Kroolaten sitten nykyistä kohti, kuitenkin elämän areenalle;)
Jos menette sinne sukeltelemaan ihan tietentahtoen, niin älkää ilmoitelko kenellekkään ettei tarvitse tulla sieltä teitä naaraamaan!
Ties mitä romua niissä luolissa on ja voi olla ajanmyötä sellaisia kiviä luolan katossa jotka voi pudota päälle! Sillä minä vain että saatte sankarikuoleman kun sinne änkäydytte romujen sekaan!
Minkäpä sille mahtaa kun joillakin ei ole minkäänlaista itsesuojeluvaistoa ja jotka haluavat tunkeutua jos jonkilaisiin vedenalaisiin onkaloihin. Eräs vastaavanlainen pöljä vei lapsetkin Thaimaassa poispääsemättömän luokan perukoille. Vankeustuomion ansaitsisi.
Viisaasti virkoit. Tuosta kyllä luulisi jo tyhmemmänkin tajuavan, että kuolemanriski on suurempi kuin venäläisessä ruletissa.