Työvaluperustus ("roskavalu 2")

Tuo paalutuksen tarpe riippunee täysin maa-aineksesta, mutta noin yleisesti ottaen ei noilla massamäärillä pitäisi mitään ongelmaa tulla, sillä poistettava eloperäinen aines (500 mm oletus) painanee enemmän kuin tilalle tuleva kapillaarikatkosora, betoni ja Lecasora.

Pohjalaatan läpi maasta nousevan höyryn ajattelin poistuvaksi lattian läpi ilman varsinaista tuuletuksen tarvetta. Itse asiassa tuon eristevalintani taustalla oli ajatus, että maahan talon alle saisi tuupattua kesällä edullisella aurinkokeräinkentällä kerättyä lämpöä pohjalaattaan upotettua putkistoa pitkin ja vastaavasti lämmityskaudella lämpöä maasta lattiaan ja aina muulloinkin käyttöveden esilämmitykseen ( tuloilman esilämmitys). Tuolloin höyrynpaine olisi valtava, joten siksi saumaton yli rakennuksen alan ulottuva pohjalaatta. Tällä tavoin maata lämmittämällä irtoava höyry poistunee suurimmaksi osaksi talon kiertäen Geosäkkien kautta ulos. Toki jonkinlaisen kermin voisi vetää laatan alle tai päälle, jolloin alapohja pysyisi kuivempana, vaan liekö tarpeen?

Tartteeko näitä ottaa noin kirjaimellisesti... Kaivetaan pois niin paljon maata kuin on tarvis, tietenkin. Mainitsin tuon eloperäisen vain siksi, että se joudutaan kaivamaan pois joka tapauksessa, oli perustamistapa mikä hyvänsä. Eloperäinen maa-aines ei toisekseen ole sama asia kuin ruokamulta. Se voi olla mitä vain eloperäistä tai eloperäistä ainesta sisältävää muuta maa-ainesta kallion päällä olevasta sammalesta suon kymmenmetriseen turvakerrokseen. Turvesuolle en kuitenkaan itse lähtisi rakentamaan enkä ketjussa kuvailtua rakennetta soveltamaan kallion päälle rakentamiseen.

Tuosta esilämmittämisestä voisi avata hieman lisää. Ideana olisi kierrättää katon lappeen kokoisella keräimellä lämmitettyä vettä pohjalaatan putkien kautta, jolloin lämpö siirtyisi pääosin alla olevaan maaperään. Lämmönsiirtymistä rajoittaisi maaperän lämmönvastus, jonka ansiosta lämpö ei myöskään heti karkaisi pois. Jos maaperä vaikkapa neljän metrin syvyyteen asti saataisiin lämmitettyä 40-asteiseksi (C) syyskuun alkuun mennessä (sanotaan nyt vaikkapa viidentenä lämmitysvuotena), niin kyllä tuo useamman kuukauden ottaisi ennen kuin lämpö putoaisi 20 C-asteeseen ja tuon jälkeenkin lämpöä kärsisi vielä käyttää käyttöveden ja varsinkin tuloilman esilämmitykseen. Kiinnostavin kysymys olisi toki, kuinka kauan tuolla lämmöllä saisi kämpän pidettyä lämpimänä, jos lähtökohdat olisivat että aurinkokeräin-alaa olisi yhtä paljon kuin lämmitettävää alaa ja eristykset olisivat nykysäädösten vähimmäisarvot täyttäviä, maaperä moreenia ja pohjavesi yli viiden metrin syvyydessä (tyypillisesti taitaa olla 2-4 m, mutta eihän tuollaiseen paikkaan toki kannattaisi lämmön maahan varastointia yrittääkään).

Palaan tähän aloitukseeni kun tuli uudemman kerran pyöriteltyä ideaa. Heräsin pohtimaan anturan roolia. Yleensä kaiketi tuo nähdään rakennuksen seinien kautta maahan kohdistavan painon jakajana maaperään. Toisaalta kaitpa sillä on muitakin rooleja, ajatellen nyt vaikkapa harkkoseiniä, joihin on tullut murtumia. Eivätkös nuo johdu lähinnä anturan elämisestä? Mietin vain että mahtaisivatkohan aloitusviestissäni mainitsemani anturat työvalun päällä olla turhat, sillä tuon talon painon jakohomman olettaisi varsin ohuenkin kuitubetonivalun kykenevän hoitamaan?

Voisi kuvitella että paksu kapillaarikatkosorakerros olisi kohtuu vaikea tiivistää täysin elämättömäksi, joten mitäpä jos tuon(kin) jättäisi tykkänään pois ja laittaisi paljaan maan päälle vain sen verran soraa/hiekkaa/tms. jotta alustan saa tiivistettyä kunnolla kaivurin jäljiltä ja tasaisen alustan valulle, niin mikä jottei tuokin toimisi? Tässä tapauksessa lattiaeristetilan tuuletusta pitäisi tehostaa asentamalla tuuletusputket, niin höyry pääsisi helpompaa reittiä ulos (kuin lattian läpi).