Olen korviani myöten ihastunut erääseen komeaan mieheen. Olemme tavanneet kuluneen viikon aikana pari kertaa. mies on ollut se joka on alotteita tehnyt...ja nyt...kun tilanne on tämä... olen eronnut mutta joudun asumaan exän kanssa samassa asunnossa kun vapaita asuntoja ei ole ja rahapussikin on tiukilla (pieni palkka viime kuulta). Olemme eri vuoroissa joten en näe exää muutoin kuin yö aikaan. (nukunkin sohvalla..) ihan hyvissä väleissä ollaan muutoinkin ja tiedän että ex ei haluaisi että erotaan jne (2 viikkoa "erossa") olen kuitenkin kertonut exälle että olen ihastunut toiseen. ja haluaisin omaa tilaa...
Tapasin ihastukseni viikko sitten... enkä tod. ettiny mitää sutinaa baarista vaan näin vain kävi... (oltiin ystävän kanssa pitkästä aikaa bilettämässä) ja nyt tuntuu etten ole hetkeäkään ajattelematta häntä...haluaisin olla koko ajan hänen lähellään...suudella jne...ehkä enemmänkin vaikka järki sanoo että älä hätiköi... ja kun vain ollaan käyty kahvilla... tiedän kyllä: "ei se ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella" ja "ei ongelmat katoa vaihtamalla miestä vaan siirtyvät uuteen suhteeseen"...mutta kun mä niin haluan tämän toisen miehen... hän tietää tilanteeni, olen hänelle heti kertonut, kun yritin baarissa kannoiltani karistaa...
en halua mitään suhdetta...en ainakaan vakavaa... sellainen takana just... (5v.) onnistuuko että tapailisimme vain tai jotain...?? kuulostaa hllulta, tiedän, haluan enemmän ja silti en halua seurustella vakavasti...en vaan haluaisin sitoutua keneenkään näin pian...
olla vaan, käydä töissä ja harrastuksissa ja ehkä tapailla tätä miestä...
Kommentoikaa jotenkin...! :)
Tapasin ihastukseni viikko sitten... enkä tod. ettiny mitää sutinaa baarista vaan näin vain kävi... (oltiin ystävän kanssa pitkästä aikaa bilettämässä) ja nyt tuntuu etten ole hetkeäkään ajattelematta häntä...haluaisin olla koko ajan hänen lähellään...suudella jne...ehkä enemmänkin vaikka järki sanoo että älä hätiköi... ja kun vain ollaan käyty kahvilla... tiedän kyllä: "ei se ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella" ja "ei ongelmat katoa vaihtamalla miestä vaan siirtyvät uuteen suhteeseen"...mutta kun mä niin haluan tämän toisen miehen... hän tietää tilanteeni, olen hänelle heti kertonut, kun yritin baarissa kannoiltani karistaa...
en halua mitään suhdetta...en ainakaan vakavaa... sellainen takana just... (5v.) onnistuuko että tapailisimme vain tai jotain...?? kuulostaa hllulta, tiedän, haluan enemmän ja silti en halua seurustella vakavasti...en vaan haluaisin sitoutua keneenkään näin pian...
olla vaan, käydä töissä ja harrastuksissa ja ehkä tapailla tätä miestä...
Kommentoikaa jotenkin...! :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ymmärrän tunteen. Itse erosin avomiehestäni 2 vuoden seurustelun jälkeen, kun ihastuin toiseen. Tunsin siitä syyllisyyttä. Ihastukseni ei lopulta lämmennyt minulle, joten jäin yksin. En kuitenkaan jäänyt itkemään menetettyjä miehiä, vaan päätin nauttia omasta elämästäni täysillä! Olen todella tyytyväinen, etten aloittanut uutta suhdetta heti perään, koska se olisi mennyt vain haavojen paranteluun. Aika näyttää, miten sinun kohdallasi käy.