Hyvä suunta, pienet tulot nousseet jopa 5 prosenttia, suurimmat jopa laskeneet ja media huutaa eriarvoitumisesta ?
MIKSI MEDIA VALEHTELEE ERIAVOITUMISESTA ?
VALE_MEDIA
26286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Puhumattakaan työllisyyden parantumisesta, 100 000 uutta työpaikkaa..
Rinne sanoi että heidän ansiostaan ?
Seitsemän varakkaimman suomalaisen omaisuuksien yhteisarvo on 11 miljardia euroa. He omistavat yhtä paljon kuin 40 prosenttia eli 1850000 vähävaraisinta suomalaiskotitaloutta. Nämä seitsemän rikkainta maksoivat veroja 0,008 miljardia euroa ansio- ja pääomatuloistaan. Vastaavasti 1850000 vähävaraisinta kotitaloutta maksoivat veroja 5 miljardia euroa. Lähteet Oxfam, Forbes ja Tilastokeskus.
tuo persuille, heh heh.............
"MIKSI MEDIA VALEHTELEE"
Iltalehdessä on ainakin se yksi Sipilää ylistävä toimittelija, jolle pitäisi vääntää jouhevasti hirttoköysi rauta- tahi pianolangasta...
Pianolanka on tietysti kätevämpi.
Kepua ja persuja näyttäisi yhdistävän ainakin yksi osatekijä ja se on median syyttely. Ikinä ei omissa tekemisissä nähdä mitään väärää vaan haetaan syntipukkeja muualta.
Aloitus on täytt' valetta, tuloveroasteikkoa on kevennetty yli 41 200 e/v ansaitsevilta.
Taas kerran lisää valeheellisia aloituksia keputrollilta.
Tilastokeskuksen tilastot joka tapauksessa osoittavat, että vuosina 2010–2016 tuloerot kaventuivat, kun vain pienituloisimpien tulot kasvoivat. Samansuuntaisen tuloksen antaa tuloerojen mittaamisessa yleisesti käytetty gini-kerroin, joka on 2010-luvulla hienoisesti laskenut.
Se ei liity eriarvoitumiseen mitenkään.
"kun vain pienituloisimpien tulot kasvoivat."
Ei liity eriarvoitumiseen.
"Eriavoistuminen" on eri asia kuin tuloerot. Eriarvoituminen nyky yhteiskunnassa on faktaa.
ja millä se mitataan, ellei rahalla ?
Pitkän tasaisen jakson jälkeen ero pieni- ja suurituloisten välillä on laventunut. Perussyyt tuloerojen kasvulle löytyvät yleisestä talouskehityksestä ja Suomen hallituksen leikkauspolitiikasta, sanovat Ylen haastattelemat asiantuntijat.
Pörssiosakkeiden arvonnousu on jatkunut jo pitkään ja osinkojakin maksetaan vuosi vuodelta enemmän. Finanssivarallisuus siis kasvaa etenkin heillä, joilla sitä on jo ennestään. Toisaalta hallituksen ensi vuodeksi laatima budjetti leikkaa sosiaalietuuksia, joita maksetaan eniten pienituloisille.
Veronkevennykset puolestaan alentavat hyvätuloisten verotusta. Välilliset verot, kuten valmiste- ja polttoaineverojen korotukset vähentävät suhteellisesti enemmän pienituloisten käytettävissä olevia tuloja kuin suurituloisten.
– Tuloerot voivat kasvaa siitä syystä, että suurimpia tuloja selittävät eniten pääomatulot, jotka ovat nyt ilmeisesti voimakkaassa kasvussa. Lisäksi alimpia etuuksia on jäädytetty. Tuloerojen kasvua on aiemmin hillitty verotuksella, mutta nyt tämä hillitsemislinja on pysähtynyt, tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitokselta tulkitsee.
https://yle.fi/uutiset/3-9832572
Suomen suurimpien pörssiyhtiöiden tulokset pudonneet dramaattisesti – "Onko noususuhdanne jo nähty"
Suomen suurimpien pörssiyhtiöiden tulokset ovat pudonneet dramaattisesti tänä vuonna. Strategic Accountingin pääanalyytikon Riku Lehtisen mukaan 18 suurimman pörssiyhtiön kassavirtatulos jäi toisella vuosineljänneksellä viidesosaan viimevuotisesta.
– Onko noususuhdanne nyt jo nähty, Lehtinen kysyy.
Strategic Accounting tekee tulosanalyysinsä kassavirtalaskelmasta. Kassavirtatulos on mittari, joka kertoo yrityksen toiminnasta sen oleellisen eli kyvyn tuottaa rahaa.
– Tuloslaskelmat voivat pohjautua uskoon ja taseet toivoon, mutta todellisinta totta kirjanpidoissa ovat kassavirrat, vuosikymmeniä liikkeenjohdon konsulttina työskennellyt turkulainen Riku Lehtinen selittää.
Lehtisen analyysin tulos ei sinänsä ole yllätys, sillä yritysten virallisetkin tulokset vuoden toiselta neljännekseltä ovat olleet pettymyksiä. Kassavirtalaskelma osoittaa tilanteen olevan kuitenkin vakavampi kuin mitä virallisista tuloksista on pääteltävissä.
Helsingin pörssin 18 suurinta yritystä ylsivät 2017 vuoden toisella kvartaalilla 3,36 miljardin euron kassavirtatulokseen. Tulos oli paras sitten vuoden 2015 ja kertoi vahvasta kasvusta. Nyt tilanne on täysin toinen. Yritysten kassavirtatulos jäi viidesosaan viimevuotisesta eli 646 miljoonaan euroon.
– Yritysten kassavirtatulokset ovat laskeneet nyt voimakkaasti kaksi kvartaalia peräkkäin. Suurimpien pörssiyrityksen tuloskehityksellä on laajaa ennustearvoa koko maan suhdanteen kehittymiselle. On mahdollista, että nousukausi oli tässä, Lehtinen varoittaa.
Huomattavaa kassavirtalaskelmassa on, että yritysten itse ilmoittamat yhteenlasketut tulokset verojen jälkeen nousivat yhteenlaskettuja kassavirtatuloksia suuremmiksi. Viralliset tulokset olivat yhteensä 1,05 miljardia euroa, kun yhteenlaskettu kassavirtatulos oli 640 miljoonaa euroa.
Jos kassavirtatulos on jatkuvasti pienempi kuin virallinen tulos, yrityksen virallinen tuloskin laskee ennen pitkää. Sama pätee myös päinvastoin. Isompi kassavirtatulos ennakoi virallisen tuloksen nousemista. Pitkällä aikavälillä tulosten pitäisi löytää toisensa.
Tutkituista yrityksistä kassavirtatulos oli virallista tulosta suurempi vain kuudella yrityksellä: UPM, Stora Enso, Tieto, Elisa, Fortum ja Kesko. Lopuilla 12 tilanne oli päinvastoin. Nämä yritykset olivat: Amer, Cargotec, Kone, Wärtsilä, Huhtamäki, YIT, Metso, Nokia, Outokumpu, Outotec, Konecranes ja Valmet.
– Kukaan ei voi etukäteen tietää, mitä nyt tapahtuu. Käänteen merkit, tummat pilvet, ovat kuitenkin tänä vuonna ilmestyneet taivaalle hyvin nopeasti, Lehtinen sanoo.
Huomattavaa oli myös yritysten kova into maksaa isoja osinkoja ja tehdä isoja investointeja samaan aikaan kun niiden tulos pienenee, kassa tyhjenee ja velat kasvavat.
Tutkitut yritykset ottivat huhti-kesäkuussa lisää velkaa yhteensä yli 2,4 miljardia euroa, kun vuosi sitten vastaavaan aikaan ne maksoivat velkojaan yhteensä 1,6 miljardia euroa.
Yritysten yhteenlasketut kassavarat, siis rahat ja pankkisaamiset, olivat kesäkuun lopussa vuosi sitten vielä lähes 14 miljardia euroa. Tänä vuonna kesäkuun lopulla yhteenlasketut kassavarat olivat enää noin 9,5 miljardia euroa.
Kehityksestä voi Lehtisen mukaan viisi päätelmää. Ensimmäinen on, etteivät yritykset voi jatkaa nykyisen suuruisia investointeja velkaantumatta. Toisaalta ne eivät myöskään enää velkaantua, kun pienenevä kassavirtatulos kertoo niiden heikentyneestä velanmaksukyvystä.
– Osinkojen maksaminen velalla tilanteessa, jossa kassavarat ovat hupenemassa, ei ole järkevää. Nyt osinkoja on maksettu velkarahalla joissakin yrityksissä, hän sanoo.
Lehtinen varoittaa myös kirjanpitokuplasta, mikäli viralliset tulokset kohoavat pitkäksi aikaa kassavirtatulosten yläpuolelle. Erityisen huolissaan hän on kuitenkin yritysten maksuvalmiudesta.
– Kassavirtatulosten harvinaisen voimakas ja terve kasvu vuoden 2016 alusta 2017 loppuun loi ilmeisesti illuusion, jonka seurauksena tänä vuonna on investoitu ja maksettu osinkoja pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna ennätyksellisen paljon. Vaikka myös velkaa on otettu ennätysmäärin lyhyessä ajassa, niin silti kassat ovat huvenneet, vaikka likviditeettireservejä pitäisi hyvinä aikoina päinvastoin lisätä huonojen suhdanteiden varalle.
– Jos näiden yritysten katsotaan edustavan tilastomatemaattisesti riittävän suurta osaa Suomen yksityisestä sektorista,
noususuhdanne on tänä vuonna kääntynyt laskuun. Kaikki on toki aina vielä mahdollista, mutta nyt vain ihme voi pelastaa suhdannekäänteeltä, Lehtinen ennustaa.
TS 04.08.2018
Sijoittajilla koittamassa keväällä Helsingin pörssissä kaikkien aikojen tilipäivä.
”Kaikki viittaa siihen, että nyt tehdään uusi osinkoennätys”, Kauppalehden analyytikko Ari Rajala arvioi.
Tämänhetkinen osinkoennätys on vuodelta 2008. Tuolloin sijoittajat nettosivat pörssiyhtiöiltä 12,1 miljardin euron osingot.
Lue idiootti tuo yllä ovat juttu TS;stä. Siinä kerrotaan, että osinkoja maksetaan jo velkarahalla.
On aivan turhaa selittää henkilölle, jolla ei ole edes perustietoja taloudesta, ja käyttää kauppalehden analyytikkoa asiantuntijana, mitään talousasioita.
"Sijoittajilla koittamassa keväällä Helsingin pörssissä kaikkien aikojen tilipäivä."
Minä+nostin+palkaani+vain+65%.
Mitäpä jos kertoisit, mistä sinä löysit TOTUUDEN ja mikä tärkeintä miten me voimme luottaa siihen. Katsoppa tämän foorumin kirjoituksia. Kuinka monta luotettavaa viestiä ovat kepulaiset viime aikoina lähettäneet foorumille?
Miten teidän luotettavuuttanne parantaa Halosen eläkkkeestä horiseva hihhuli. Entä nettikepuli, joka vain väittää (ilman todisteen todistetta) Urpilaisen ja Rinteen valtiovarainministerivuosina ulkomaanvelan kasvaneen 10 miljardia/vuosi. Jokainen voi käydä vaikka veronmaksajien keskusliiton sivuilta tarkistamassa tämän väitteen pitävyyden.
Tottahan tuo on, liki 10 miljardia otettiin velkaa ja Urpilainen vielä otti Kreikasta piikkiin 40 miljardin vastuut..
Sipilän+hallituksen+aikaansaamaa:
Maailmanloppua on aina pelätty, suomi on kuitenkin maailman ykkönen elintasossa, myös köyhien osalta..
silimähän tottahan tuuo oon