Aurinkosähkö mökillä

Selvyyden vuoksi siis yhteenvetona, aurinkosähkö mökillä EI sovellu:
-ruoanlaittoon
-lämmitykseen
-jäähdytykseen
-ruoan säilytykseen

Sensijaan se SOVELTUU hyvin mm.
-kännykän lataamiseen
-sammutetun tv:n katsomiseen
-valojen sammuttamiseen
kunhan muistaa uusia akustot parin vuoden välein

Tulevaisuus on täällä ja nyt

Kuinka ollakaan, kokemukseni mukaan liki kaikista uusista autoista, kelkoista ja mönkiöistä löytyy valmiiksi USB-latauspistokkeet ja ainakin autoista muitakin virranottopisteitä joista ei sähkö lopu pilvisinäkään päivinä!
Eli ovat paneeleita parempia virtapankkeja kesämökille.

Alottajan kirjoittaa asiaa. Mulla saarimökki, jonne ei todellakaan kannata hankkia verkkovirtaa. Mulla kylläkin on jääkaappikin aurinkovirralla (ei tartte raahata niin paljon nestekaasu pulloja). Varalta on agrikaatti, pilvisille jaksoille. Tänäkesänä ei ole bensaa palanna.

Tarjoaisin ketjuun sen verran näkemystä, että jos on auto tai moottorivene, on silloin myös generaattori.

Aurinkosähköllä akkuja ladataan hitaasti pienellä virralla ja auto- tai venegeneraattorilla nopeasti suurella virralla. Tämä järjestely tarvitsee hieman paneutumista mutta ei vaadi mahdottomia.

Kokeilen juuri systeemiä, jossa on 12 voltin henkilöautogeneraattori. Akusto on järeämpi 24 volttinen ja sähkö mökkiin ja akuille otetaan 20 amppeerin 12-28V muuntajalla. Koska akusto on aivan uusi, en ole vielä sitä purkanut nähdäkseni paljonko latausvirtaa kulkee muuntajan kautta 28 voltin jännitteellä kun akut on tyhjät ja auto käynnistyy. Ongelma voi olla se, että akuston ylläpitoon riittäisi 26 voltin jännite, jolloin "loisvirtaa" ei kulje täysien akkujen kautta. 28 voltin jännitteellä akusto kuluttaa float-virtaa eli on täynnä mutta virtaa menee silti turhaan akkujen kautta, joka on pois kulutuksesta ja paneelien tuotosta.

Toinen seikka on se, että super-kapasitorien avulla pitäisi pystyä käyttämään ainakin mikrouunia jos ei jopa keittolevyä ruuanlaittoon. Enemmän tehoa vaativat hetkellisesti pyörivät työkoneet toimivat myös kapasitorien hetkellisen suuren purkausvirran avulla.

10 minuuttia 10 watin paneelitehoa on 100 wattia minuutin ajan työkalun pyörittämiseen. Ja kuusi sekuntia kilowatin tehoa mikrouunille. Kapasitorien kautta tämän pitäisi olla mahdollista - kohta tiedän paremmin kunhan saan super-kapasitoreja kytkettyä akkujen rinnalle.

Kaikki on suhteellista. Jos yrität tyhjentää vaikka vesisaavia kahvikupilla niin eihän sitä mitään tule. Mutta kun otat avuksi kousikan niin johan alkaa tapahtua. Se on sama tässä aurinkovirtasysteemissäkin, yritetään saada vaatimattomalla (halvalla) laitoksella lähes kaikki mukavuudet aikaiseksi ja sitten ihmetellään ettei onnistukaan.

Omalla isolla (75 m2) mökillä pelaa kaikki muu aurinkosähköllä paitsi rakennuksen lämmitys, ruoan valmistus ja sauna. Näitä varten on puu ja kaasu. Oikealla kaluston mitoituksella (ei halvin) olen saanut kaikki olennaiset sähkömukavuudet aikaiseksi kuten valaistus ja tv, kahvinkeitto, mikro, jääkaappi, leivänpaahdin, vesiautomaatti, imuri, jopa pieni lämminvesivaraaja toimittaa kuuman veden käsienpesuun ja tiskaamiseen. Tämän olen ajastanut toimimaan iltapäivisin parin tunnin ajan jolloin tulee paras aurinkovirta ja akut seviää vähemmällä. Kaikki tavalliset sähkötyökalut aina painepesurista lähtien toimii tietenkin sen kun tökkää rasiaan.

Mökillä ollaan enin aika huhti-lokakuussa eli paljon. Alku ja loppukaudesta tarvitaan, auringon paisteesta riippuen, lisäksi jonkin verran aggregaatin apua mutta bensalasku tästä on kymppejä, korkeintaan satku (ennen aurinkovirtaa meniyli tonni bensaan ja jääkaapin kaasuun).

Akut ovat oma lukunsa. Olen samaa mieltä että ne on paitsi kalliita niin myös kestoltaan rajallisia, vielä... mutta kehitys etenee tässäkin harppauksin eteenpäin. Jo nyt on litium akkua saatavilla jotka on omaa luokkaansa lyijyakkuihin nähden, myös hinnassaan ikävä kyllä. Kokemuksesta sanon että välttäkää halvimpia akkuja, niistä ei ole kuin harmia. Laatuakku maksaa mutta myös toimii vielä seuraavanakin kesänä.

Niin, vielä se että vaikka kunnolliseen aurinkosähköön meneekin helposti sähköliittymän hinta niin se on halpaa jos sitä liittymää ei ole mahdollista saada kuten tilanne minulla.

> Akut ovat oma lukunsa. Olen samaa mieltä että ne on paitsi kalliita niin myös kestoltaan rajallisia,
> vielä... mutta kehitys etenee tässäkin harppauksin eteenpäin.

Maailmalta on saatu jonkinverran näkemystä, jonka mukaan hybridiakut on tavallista kestävämpiä. Hybridiakku on lyijy- tai litiumakun ja super-kapasitorin yhdistelmä.

Akun elektrolyytti rasittuu vähemmän, jos suurin virtapurske tulee kapasitorista työkalun pyörähtäessä käyntiin.

"""Kokemuksesta sanon että välttäkää halvimpia akkuja, niistä ei ole kuin harmia. Laatuakku maksaa mutta myös toimii vielä seuraavanakin kesänä."""

Jaa, no minulla on auto joka on valmistettu 2006, ja myös akku on samalta vuodelta. Hyvin toimii akku vieläkin, että taitaa olla huippulaadukas akku.

Ja vielä sen verran, että 12.9 voltin latausjännitteellä auton akkua ei saa täyteen ilman latausalgoritmia.

Tarvitaan noin 13.5 - 13.8 voltin latausjännite latauksen lopussa, jolla akku saadaan täyteen. Jos paneeleista tulee latauksen lopussa vain 13.1 volttia, akku ei mene aivan täyteen vaikka amppeereita näyttää virtaavan akulle.

Paremmissa latureissa on latausalgoritmi, joka saa akun täyteen hivuttamalla jännitettä ylös portaittain. Akun lataaminen täpötäyteen ei välttämättä ole tavoiteltava asia jokaisella latauskerralla. Aina silloin tällöin olisi syytä varata akku aivan täyteen, jotta akun koko kapasiteetti olisi käytössä.

Lataan c-tekin laturilla akut toisinaan aivan täyteen huoltolatauksena - toki aurinkopaneelien voimalla silloinkin.

> On aika pimeetä ellei paneelijännite ole kun 13.1v ja akku aika aika tyhjä jos virta kulkee paljon
> tolla jännitteellä.

Asia ei ole näin yksinkertainen. Jos akku on täynnä 12.9 voltissa, virran arvon pitäisi lähestyä nollaa. Sen jälkeen virran arvo alkaa jälleen kasvaa.

Ilman latausalgoritmia akku ei mene täyteen 12.9 voltin jännitteellä vaan tarvitaan enemmän, mikä alkaa näkymään virrassa. Kun akku on täynnä ja navoissa 13.8 volttia, loisvirtaa eli float-virtaa kulkee napojan kautta jo melkein amppeerin verran. Johonkinhan sen täyttä akkua korkeamman jännitteen täytyy päätyä, eikö totta.

Vain yhden kerran olen nähnyt kun akun navoissa jännite nousee 12.9 volttiin ja virta menee 0.1 amppeeriin. Se on vain pieni hetki - muutama minuutti. Mutta jos tuossa kohdassa olisi lopettanut lataamisen, navoissa olisikin pienen odottelun jälkeen ollut lukemat 12.7 volttia eli eipä ollutkaan täynnä.

Virtaa ja jännitettä tarvitaan vielä 12.9 voltin jälkeen reippaasti puskemaan akku täyteen - tämä ei välttämättä ole tavoiteltava asia vaan kapasiteettia voi olla käytössä riittävästi ilman että akkua saa aivan täyteen.

Huoltolataus kannattaa tehdä säännöllisin väliajoin laturilla, joka osaa kertoa milloin akku on todellisuudessa täynnä.

> On aika paksua väittää ettei akku latudu kun sinne virtaa ampeereita.

Ei lataudu pelkillä amppeereilla täyteen. Latausjännite on oltava tietyn määrän verran korkeampi akun senhetkistä varaustilaa. Amppeereita voi virrata akun lävitse ilman että se kohottaa akun varaustilaa. Yleensä kun amppeereita virtaa, jännite laskee - ei nouse. Amppeerien virtaaminen tarkoittaa lämmön tuottoa - akku lämpiää mutta ei varaudu korkeampaan varaustilaan ellei napajännite ole riittävän korkea lataukseen vaadittava jännite, joka riippuu akun kapasiteetista ja senhetkisestä varaustilasta.

> Virran kulkeminen tarkoittaa että latausjännite on korkeampi kuin akun jännite.

On korkeampi mutta vain sen verran, että akku on float-tilassa sen hetkisellä varaustasolla eli koko kapasiteetti ei ole käytössä. Jos akku määritellään tuolloin täydeksi, se onkin pienempi akku kuin mitä kyljessä lukee.

> Sitten kun virtaa ei enää kulje, voidaan arvioida onko akku täysi vai vajaa.

Virtaa ei kulje kuin pienen hetken akun täyttyessä - sen jälkeen jännitteen vielä noustessa alkaa kulkea float-virtaa eli kannattaa mitata joskus auton käydessä akun navoista latausvirta kun jännite on 14.5 volttia - akku on täynnä mutta kas vaan - puolisentoista amppeeria menee akun lävitse ja mitä tämän puolitoista amppeeria sitten tekee? Miten jännite voisi olla 14.5 volttia kun täysi akku on 12.9 ilman että amppeereita menee akun lävitse?

Se lämmittää akkua. Ei paljon muuta. Lämmin akku on elektrolyytin kannalta paremmassa varaustilassa - ionit kulkevat lämpimässä herkemmin kuin kylmässä.

Eipä ole aivan niin yksikertainen akkuasia kuin voisi helposti luulla.

> eli mikä oli väärin kirjoittamassani

En osaa sanoa mikä erityisesti oli väärin mutta jos muistat niin aikaisemmin joku kertoi täällä, että lataussäädin oli kiehuttanut ja rikkonut akut. Miten akut voi kiehua, jos ei niiden läpi kulje virtaa kun ne ovat täpötäynnä?

Vaikka virtaa kulkee, ei se tarkoita etteikö akku voisi olla täynnä.

Jos vielä hieman ajatellaan asiaa pitemmälle, niin "älylaturissa" latausjännite alkaakin laskemaan tietyn varaustilan jälkeen. Näin akku lähestyy täyttä varaustilaa siten, että akun 12.9 voltin kohdalla laturin navoissa on jokin tietty arvo - ehkä 13.8 volttia - virran arvo lähestyy nollaa mutta ei sitä koskaan saavuta dynaamisessa systeemissä, jota ladataan ja puretaan yhtäaikaa. Lataus on hyvin hidasta kun akku lähestyy täyttä varaustilaansa mutta toisaalta virtaa kuluu enää vain vähän.

Tässä on kyseessä latausalgoritmi, jollainen tarvittaisiin aurinkovoimalassa akun varaamisen optimointiin - turhaa lämmitysvirtaa ei kannattaisi kuljettaa akun napojen kautta ja akku menee silti päivän kuluessa täyteen.

Jos vain lyön paneeleista ja yksinkertaiselta säätimeltä jompit kiinni akun napoihin, virtaa kyllä kulkee mutta akku ei välttämättä mene täyteen tai vaihtoehtoisesti turhaa loisvirtaa kulkee akun kautta ja lämmittää akkua turhaan.

Älyä kaivataan aurinkovoimalan akuston ihanteelliseen ylläpitoon.

Kiitos. Opin taas jotain tärkeää! stalingrad hans...