Minkä runon kertoisit kaivatullesi?
Osaatko runoilla?
HaiquDaiquduu
27630
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
En osaa mutta tää tuli mieleeni:
Jos pidät minusta
lupaat poimia minulle
kaikki tuikkivat tähdet
tummalta taivaankannelta.
Jos pidät minusta oikein paljon
lupaat noutaa minulle
hopeisen kuun taivaalta.
Mutta jos rakastat minua
et tee turhia lupauksia.
-Nyyti (Muumilaaksosta)
Turhia lupauksia kasvotusten.
En osaa. En runoilisi.
Kun minä pidin sinusta..
En saanut silmiäni irti sinusta..
Oli sydämeni ihan sykkyrällään ,
ja tuntui ettei se tiedä miten päin olisi..
Sinä katsoit vain vihaisesti pois päin ja
tuntui ettet tiedä miten päin olisit..
Minä pidättelin kyyneleitäni lähtiessäni.
n-m
Aukaisen suuni avatakseni mieleni ja sydämeni.
Aukaisen silmäni, mutten näe mitään.
Tyhjässä asustaa kaipaukseni, musta kuin polttouuni.
Meillä ei ole tulevaisuutta.
Olen yksin ja palan yhä uudestaan,
kun mietin miten menetin sinut.
Minut hän jätti
tyhjiin sanoihin yksin.
Nyt mietin, miksi.
tuoltapa tulee tuoltapa tulee pitkäpäinen härkä taitaapa tulla naimasta kun on kullinpääkin märkä
Pimpan pampan pillullei
Kikkelillä vähän kakkelilla
Sua panisin oikeesti hei.
Sisältö puutuu.
Tavut laskematta taas.
Tuloksetonta.
En osaa mutta runoilen silti.
Miks odottaa että joku muu päättää
Sun puolesta ja kiristellä
hampaitasi päätöksen huonoudesta
Ota vuoteesi ja kävele, sanotaan
Tule tänne tai mene
Sinä päätät
Katsoin kadehtien kauluspaitaansa.
Siinä se painautui pehmeästi hyväillen vasten hänen vartaloaan.
Tunnusteli hänen lämpöistä ihoaan,
liukui pitkin vatsalihaksiaan.
Ja minä seisoin vierellään nieleskellen katkerana.
Höpsö nainen; mustasukkainen vaatekappaleelle.
Uudelleen
toisensa löytäneet
laskevat
yhteisen ajan
kosketuksien ja suudelmien
määrässä
vuosien
sijaan.
Todennäköisesti sen, joka satuttaisi eniten. Jostakin syystä ne tuntuvat vaikuttavan niin. Kun muut sanovat 'kuinka kaunista', hänen silmänsä tummuvat, hän kääntää selkänsä ja vaikenee, ja haluaa minunkin vaikenevan. Sitten hän lähtee pois, eikä sano sanaakaan, enää koskaan. Näin on käynyt aina ja näin tulee aina käymään. Siksi en kerro runojani kenellekään, jota rakastan. Minun runoni ovat rakkauden Round Uppia.
Sinun runosi hänelle ovat riipaisevan kauniiita.
Kiitos. Eipä se silti paljon lohduta, kun hän kokee ne pelkästään riipaisevina, ei kauniina.
Mä oon Mikkelistä,tytöt ne tykkää mun kikkelistä
Annoin Sinulle kaikki aseet murtamiseeni, ja niin teit minut
onnettomaksi, tietoiseksi
todellisuudesta.
Katsoin Sinuun
enkä havainnut minkään
vastaavan.
Ikävöin.
Silti.
En enää kirjoita kun sillon alunperinkin selvästi loukkasin kun kirjotin omasta päästä rakkausrunoja, aattelin vaan kerrankin erilaista lähestymistapa koittaa mutta ei hän musta välittänyt koskaan eikä välitä, halus varmaan alunperinkin että rakastun ja tuhoudun lopullisesti niinku kävi, oishan se kiva suhteeseen päästä mutta ei enää uskalla luottaa naisiin, häneen kyllä luotan mutta ois voinu muutaman asian edes sanoa ja suoraan, ristiriitasta sekavaa, en ollut ajatustenlukija.
Ei oo pahoja ajatuksia hänestä, mutta tän roiskas selkärangasta:
outo jäpikkä
mistäs moinen
ei kyl millään
mun veroinen
palavat silmät
pistävä kieli
tutustua, arvaa
tekeekö mieli
Aika hyvä, jos omasta päästä tehty.
Ei kai tällaisia laatutekeleitä kannata mistään lainata, kun niitä pystyy suoltamaan itsekin.
Tuutuu tupakkirulla,
mistäs tiesit tänne tulla?
Juuri satanut tomusokerilumi
antaa minulle merkin: tästä ja tästä hän kulki.
Aamuhämärissä,
vaivihkaa, kenenkään näkemättä
asetan omani hänen askeliinsa.
Pimeyttä halkovan pihalampun alla sykkii lopullinen tieto, lannistunut mutta riemukas:
En ole lakannut! Kaikki on yhä tässä. Ja aina.
Avaan oven rivakasti.
Astun sisään, en katso.
Sielu värisee samalla tavalla kuin
loisteputkilamppu.
Ei ole kaivatulle. Mut kokeilen runoilla jollekin muulle.
Oli sulla sketsi , hetken se kesti.
Oli sulla valhe , joka meni penkin alle.
Eteenpäin sä nojaat, ja valhees on sulle tie ojaan.
Sulla on leikki, mulle se on ollut feikki.
Liekö et sitä tajua, ja kaipaisit narua.
Vaikka 140 nostaa, et voi suunnitelmia ostaa.
Mulle hommas on roskaa, viaton veri sulle kostaa.
Jalkaprässi, ja ilmees on pässi.
Jos mietit tätä nykyä, se vois tuoda sulle kykyä.
Olet saatanan maskotti, jota perillä paskotti.
Katkeraa??
Yöllä tuli mieleen jonkun keksimä runo... Yöilma sisään kasteinen
Käy silmästä ikkunan.
Hänen nimensä tulvii tuoksussa sen...
Minä häntä rakastan.
Löysin kauheesti pelkoa
Kun otin selkoa
Löysin pintaa pinnan päälle ladottua
Siks tuli aamuyöllä liukkaasti
kadottua
Mielipiteetöntä kaipasi herkkupeppua
talutusnuoraan; ei ollut jekkua, siksipä suoraan
kävi polkuni pois
Ehkä vielä löytyis toinen, jonka kanssa
aalto sama ois :)