jos kaivattusi olisi vapaa ja tunteet molemminpuolisia eroaisitko? Kuinka nopeasti ?
Varattu nainen !!
Varatuille
38750
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
eroaisin. En ole, kuin yhden kerralla.
Kuinka nopeasti ?
Päivässä ? Viikossa ? Kuukaudessa? Puolessa vuodessa ? Vuodessa? 2 vuodessa? 5 vuodessa? 10 vuodessa? 15 vuodessa?
vakavuudesta ja siitä miten se vaikuttaisi tulevaisuuteen. En tekis kuitenkaan hätiköityjä päätöksiä.
Eroaisin heti kun varmistuisi, että hän on eronnut eikä valehtele ja saisin tietää, että hän haluaisi tutustua minuun hieman paremmin. Paperit pistäisin heti.
Koska muuttaisit erilleen ja missä asuisit ?
Kertoisitko nykyiselle miehelle että sinulla on toinen ja haluat erota koska rakastat sitä vai miten kertoisit haluavasi erota?
Olen muuttanut jo erilleen ja tarkoitus erota tässä jossakin vaiheessa. Nopeutuisi vain, jos tietäisin kaipaamani tunteet. Mitäpä se toinen mies hänelle kuuluisi.
Jossakin vaiheessa tarkoittaa että pidät häntä varalla. Hän on varasuunnitelma B jos kaivattusi kanssa asiat ei etene
Et ole valmis lopulliseen eroon
Ei kyse ole siitä! Vaan siitä, että joskus on odotettava hieman, että saa asiat järjestykseen esim. lasten vuoksi. Itse olen jo erosta puhunut mieheni kanssa ja päätimme odottaa yhden asian yli. Joten en ole peluri!
Selittelyn makua!
Sano minun sanoneen että 6 vuotta kuluu niin edelleen tilanne tuo sama
Ehkä tässä on jo mietitty asiaa niin pitkään! Ja olenhan jo hankkinut asunnon. Olet kyllä niin väärässä, mutta ei voi tietää, jos ei kysy suoraan henkilöltä itseltään. Miksi muuten olet niin kärkäs tässä asiassa? Otahan siihen kaivattuusi yhteyttä ja kysy suoraan asiaa ja kerro tunteesi niin pääset itsekin rauhoittumaan.
Miksi kysyt?
Haluan tietää suunnitelmasi!
Miten nopeasti eroat?
Millä sanoilla jätät miehesi?
Miten järjestät asumisen ja jaatte tavaranne?
Mihin muutat vai muuttaako miehesi?
Miten nopeasti etsit uuden asunnon itsellesi? Mistä ?
Asutko ennen sitä miehesi kanssa vai muutatko sukulaisten nurkkiin vai ehkä kaivattusi luokse asumaan ?
Onko sinulla varallisuutta ja jaettavaa tavaraa? Miten jaatte miehesi kanssa tavarat?
Haluatko välttämättä kaiken sen uuden miehesi luokse jos muutatte yhteiseen asumiseen heti?
Kuinka pitkälle olet miettinyt eron kertoo siitä kuinka tosissaan olet eroamassa !
Vaikutat siltä kuin sinulla olisi kiire johonkin? Eiköhän nämä asiat vie oman aikansa..
Et ole eroamassa! Et ole edes aloittanut eron suunnittelua päässäsi ajatuksen tasoisesti!
Odottaako pitäis 5 vuotta kun kakistelet ulos sanoja miehellesi
Tuo taas on liioittelua.. oletpa vihamielinen
Ei suunnitelmia-ei aikomusta
On ajatuksissa jo suunnittelua -aikomuksia erota löytyy
Näytä sille varatulle naiselle, että olet hänestä kiinnostunut varsinkin, jos hän itse on tuonut tunteitaan sinulle esille. Se auttaa naista etenemään. Usko vaan! Näytä, että haluat viettää hänen kanssaan aikaa. Viestittele ja huomioi.
En ole sille mikään pelastusköysi.
Akka nostaa perseen ylös ja tekee sen eron ensin.
Mutta kun mutta kun
Jos ja jos
Sinä et eroa sinä vain selittelet
Minä naisena olen tehnyt mielessäni eroa jo usean vuoden, mutta olen niin arka. Pelottaa lähes kaikki. Juuri pelastusköyden tarvitsisin, ihmisen jolle puhua. Luulin löytäneeni sellaisen ensimmäistä kertaa elämässäni hänestä ja ihastuin. Ihastuin kovasti. Hän toimi juuri noin, veti pelastautumisköyteni takaisin veneeseen ja jättäen minulle ikuisen ikävän. Kaikesta huolimatta turhuudessa kelluen ajattelen häntä. Ikuisesti ehkä.
Aika ikävä asenne jollain puhua pelastusköydestä ja se kertoo kanssa aika paljon. En usko, että fiksut ihmiset pelastusköysiä tarttee, mutta jokainen tarttee joskus apua ja jos toinen on vaikka entisessä suhteessa pahassa paikassa jäänyt ilman apua, yksin tai muiden tuella selviytymään niin karvat nousis jo pystyyn ja hälytyskellot sois, että tuokin ihminen jättäisi minut pahassa paikassa itsekseen selviytymään.
Entä jos molemmat ovat varattuja ja tunteet molemminpuoleiset ja toinen on kertonut tunteensa, mutta toinen ei. Teot vain kertovat, että tunteita on. Eroatko?
Enpähän tähän avaudu. Asiat on työnalla, om vain hoidettava asiat niin, että kaikkien kannalta tilanne olisi mahdollisimman siedettävä. Jos kuulisin toisen mietteet, asiat nopeutuisivat mahdollisimman pian. Tämä on pitkän harkinnan tulos, joka olisi pitänyt hoitaa jo 7 vuotta sitten pois. On ollut aikaa sulatella. Kun aika on, tarve on, olen nopea kuin myrsky eikä kukaan tajua mitä juuri tapahtui. Se joka on minun sydämeni valtias, voi olla varma ja varautunut nopeisiin käänteisiin.
Hän ei taida olla valmis käänteisiin.
Mahtaisitko itse erota? Enpä usko! Leikit vain toisen tunteilla ja odotat, että toinen tekee päätöksen erota. Sitten ilmoitat, että jäätkin vaimosi luokse.
Olisin jo eronnut jos mies joka mielessäni on jokaisena minuuttina ( melkein) olisi kertonut tunteistaan. En aikuisena naisena odota lupauksia mistään suuresta vaan vain rehellisyyttä siitä olisiko halukas tutustumaan paremmin jos minun tilanteeni olisi toinen? Nyt koko kuvio on ollut jo jopa eriskummallinen... En haluaisi, että toinen tuntisi vastuun erostani. Vastuu on vain minulla. Nyt kuitenkin mies kieltää tunteensa (tai uskon näin, koska tilanne on hankala). Hän ei halua ottaa riskiä. Naisena kuitenkin aistin että tunteita ja kiinnostusta olisi, mutta kai jonkin näköinen itsesuojeluvaisto pistää vastaan tai pelko sekä arkuus. Omaisuus asiat ovat ihan selkeät ja tämän miehen kanssa on näistä puhuttukin... En muuttaisi hänen luokseen vaan haluaisin tutustua häneen paremmin. Jutella, suudella, rakastella, olla lähellä. Tunnustella miltä hän tuntuu sydämmessä. Nyt kuitenkin itsetuntoni meni nollaan ja yritän pysyä liitossani lähes väkipakolla. Yritän unohtaa ja itkeä pahan oloni pois. Pois sen tunteen, että tiedän kenen huulia haluaisin suudella, kenen paidat silittää, kenen vierestä haluaisin herätä... Olen jo lapsilleni velkaa sen, että pidän perhettä koossa ja voin tehdä sen tukehduttamalla tunteeni koska hän ei riskiä ole valmis ottamaan tai ei välitä. Tiedän kuitenkin, että vain hän on se juuri jonka haluan enkä saanut, joten ihan sama. Turtana joudun jatkamaan, hän sydämmessäni. Kyllä hän sen tietää, että pelkään etteivät tunteeni katoa. Ohjeisti täyttämään päivät työllä ja tiukalla ohjelmalla. Toimii juuri nyt itse niin, vaikka tunteita ei olekkaan hänen viestiensä mukaan. Kuitenkaan kohdatessa ei näin sano vaan on hyvin hermostuneen oloinen. Vaikea tilanne mutta ratkaistavissa. Kunpa hänestä löytyisi halu, rohkeus ja luottamus antaa meille mahdollisuus. Itse olen niin rikkinäinen tunteideni kanssa, että pelottaa. Sanotaan, että ihminen ei rakastu ensisilmäyksellä, mutta taitaa se rakastua vuorokaudessa tai muutamassa. Mä niin pidän hänestä.
En eroaisi. En ole mitenkään heikosti sitoutunutta sorttia ja minulla on vakaumus. Tietenkin elämässä tulee vastaan houkutuksia, mutta niille ei tarvitse antaa periksi. Kerran yhdessä työpaikassa työkaveri tavallaan suositteli hänen tuttuaan urheiluhierojaa tai kertoi käyvänsä siellä hieronnassa. No, suositus tepsi, mutta hieroja olikin viehättävä mies. Tiesin etukäteen, että hän on mies, mutta en sitä, että myöskin viehättävä. En osannut aavistaa sitä. Ihan tavallisen ylävartalo hartia-niskahieronnan otinkin. En mennyt senkään takia uudestaan, koska tyyppi oli mielestäni liian hyvännäköinen. Hän laitteli kyllä mulle viestiä sen jälkeen kännykkään, jotain hierontaan liittyviä, oliko nyt tarjouksia vai sitten paikan muuttumista tms, en muista. En asu enää siellä päin, joten siitäkään syystä en menisi. Muutoin osasi kyllä hieroa ja ei ollut mikään kallis hieroja. Kyse siis oli ihan tavallisesta hieronnasta. En tietenkään ole laittanut hierojaa sinänsä banniin, mutta en halunnut hänen häiritsevän päätäni turhilla asioilla. En kuitenkaan vuosien jälkeen sanoisi, ettenkö voisi mennä tyypille hierontaan, koska hän kuitenkin hallitsi alansa hyvin.
edes naimisissa, eikä asuta yhdessä. Silti on yhteisiä lapsia, mutta ei yhteisiä asuntolainoja. Silti en eroaisi nykyisestä ihan hääppösin perustein. Hän on kuitenki aina ollut tuki ja turva ja auttanu lasten kanssa aina, kun pystyy töiltään. Jos eroaisin, niin kuka minua sitten auttaisi. Joutuisin vaan pärjäämään vielä enempi yksin ja ottamaan vastuuta. Ehkä, jos ei olis niitä lapsia, niin lähteminen olisi paljon helpompaa, koska ei tarvii huolehtia, kuin itsestään.
Niin, erohan ei nykypäivänä monestikaan tarkoita sitä, että eroavat on niin huonoissa väleissä ettei toinen lasten hoidosta ota mitään vastuuta. Moni haluaa nykyään hoitaa suhteet lapsiinkin. Parempi kun ei eroa hirveissä riidoissa, jos mahdollista.
Voin jopa sanoa, että nyky-yhteiskunta, jossa vanhempi sukupoilvi elää omaa elämäänsä, etäisyydet voi olla pitkiä ja apuja vaikea saada niin suosii tätä vuoroviikkosysteemin tyyppistä eroamista. Jos perheessä on useampi murkku ja kaikki ei ihan normi rauhallisia, sit vielä vanhemmilla ristiriitoja, niin sitä ei vaan jaksa. Ei voi mitään, siinä loppuu voimat ja vuoroviikkosysteemi voi olla jopa pelastus. Nyky-yhteiskunta ei valitettavasti halua tai pysty tähän vaikuttamaan. En ihmettele, että lapsia tehdn entistä vähemmän, vaikka niitä haluttaisiinkin.
Vuorovaimot ja miehet vois pelata ettei lapsia tarvis pompotella.
En usko et eroaisin. En usko oikein, et joku ihastus olisi oikeasti minuun rakastunut . Eikä haluaisi minua vanhana ja ryppyisenä.
Mietin vain että ajatus jos haluaa erota että ei eroaisikaan ja se olisi jokin suunnitelma B.
Itse en kyllä henkilökohtaisesti lähtisi tähän.
Usein se menee niin että nainen on jo pidemmän aikaa miettinyt eroa kun se tulee miehelle yllätyksenä( Kun miehet eivät jotain syystä osaa kuunnella vaimojaan, eivät ymmärrä kun nainen on tosissaan.)
Virallisen eron saa puolessa vuodessa.
Omaisuuden jako riippuu siitä onko avioehtoa vai ei.
Onkos P:llä alkanut turhauttaa kun on taas ukkosmyrsky palstalla?
😂😂😂😂
En eroaisi - en ainakaan heti. Meillä on avoin suhde, hyvin voitaisiin tapailla ihan mieheni tietäen. <3 ...mutta mä en tiedäpysty mitä sinä haluat, ja mikä sinulle riittäisi... :/
Voi että kun haluaisin myös olla avoimessa suhteessa. Pari kertaa miehelleni varovasti ehdottanut, koska tunteet toiseenkin mieheen vahvat. Kunnioitan mieheni mielipidettä kuiteskin enkä petä häntä/ns vehkeile koska ei lupaa. Ja mieheni rakas. Aihe on vähä vaikea 😔
Toivoisin et jotkut tutut eläis avoimes ja valaisis miestäni/kertois. En vaan oikee uskalla tiedustella ketkä ois sellattii.
Toivottavasti RakkauttaKolmellekin luet tämän. Oisko vinkkiä missä keskustella samanhenkisten kanssa iha asiallisesti?
Olisin heti valmis siihen erään tietyn miehen kanssa.
En usko, että eroaisin ainakaan nyt, vaikka haluaisinkin tietää, mitä hän ajattelee ja tuntee. Jos eroaisin, tekisin sen ihan muista syistä. Enkä laskisi mitään kaivattuni varaan. Hankkisin oman asunnon ja seisoisin omilla jaloillani.
Turhaa jossittelua, en ole varattu enää.