Eikö kuitu ala pian auttaa?

pala_hampaasta

"Yksi väestökadon ”ennätyskunnista” Kaatuvien kuntien listalla on keskisuomalainen Kivijärvi, joka on menettänyt viiden viime vuoden ajan lähes joka vuosi 2,4 prosenttia asukkaistaan. Vuonna 2010 kunnassa asui 1 364 asukasta, viime vuonna enää 1 200."

Vieläkö Kivijärvi menettää asukkaita samaa vauhtia?

18

501

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • annerinsessa

      etätyöläiset muuttaa pian kivijärvelle tietysti sinne on pumpattava vielä muutama milli.

    • suomi.pelkkää.risukkoa

      Hetken auttaa kuitu mutta kun metsät on parturoitu puhtaaksi niin ajetaan tehdas alas tai muutetaan tehtaan paikkakuntaa, sinne missä on vielä muutama puukarahka pystyssä.

    • Watsuppia

      Kuituliittymille on enemmän tarjontaa kuin kysyntää

      Viestintäviraston mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista ei ole kiinnostunut kuituliittymän hankinnasta.

      HS 22.7.2018 mielipide

      Marko Ala-Fossin ja Jockum Hildénin mukaan (HS Vieraskynä 16.7.) Suomi ei ole mobiilin internetin kärkimaa. He totesivat silti, että huima mobiilidatan kulutus on osittain seurausta teknologisesta edelläkävijyydestä ja operaattoreiden kilpailusta.

      Suomi on maailman huippua mobiiliteknologian ja – datan käytössä. Langattomat laajakaistaverkot kattavat noin 99 prosenttia väestöstä, ja Suomessa on väkilukuun suhteutettuna enemmän langatonta tiedonsiirtokapasiteettia kuin missään Euroopassa. Tämä on vaatinut teleyrityksiltä kehitystyötä ja investointeja ja valtiota edistyksellistä taajuuspolitiikkaa, jolle 5g-toimilupien huutokauppa on luontevaa jatkoa.

      Kuituliittymissä tarjontaa on kysyntää enemmän. Viestintäviraston mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista ei ole kiinnostunut kuituliittymän hankinnasta. Huippunopeisiin kuituyhteyksiin ei ole mielekästä investoida, jos kysyntää ei ole.

      Väite, että operaattorien into investoida verkkoihin olisi laimeaa, ei silti pidä paikkaansa. Tietoliikenneverkkojen rakentamiseen investoitiin viime vuona yli 600 miljoonaa euroa, josta lähes puolet investoitiin kiinteään verkkoon. Teleyritysten investointiaste Suomessa on vuosittain noin 17 prosenttia – samaa luokkaa kuin muualla Pohjoismaissa.

      Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian tavoitteena on, että Suomessa tarjottavat verkot ovat riittävän nopeita ja laadukkaita tulevaisuuden palveluiden ja innovaatioiden toteuttamiseksi. Se edellyttää sekä mobiilia että kiinteää laajakaistaa. Mobiilimenestys palvelee myös kuiturakentamista, kun tukiasemille rakennetaan laadukkaat yhteydet.

      Elina Ussa
      toimitusjohtaja
      Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Ficom ry

      https://www.hs.fi/paivanlehti/22072018/art-2000005765062.html

    • sulle.mulle

      Onhan toi selvää. Ilimasta valtion rahhaa jaossa. Kaivukustannukset piliviin ja rahastamaan. Kyllä tarjoojia löytyy. Härskimmästä päästä Kuuskaista ja Keskisuomen valokuituverkot. Pikkupolitikot vielä avittaa.

    • muu.likka

      KSVV yrittää tekohengittää itteään kyläverkoilla. Mulikka on viimenen yritys.

    • Kaartotaistelua

      Alla olevaan taulukkoon on merkitty myönnetyn tuen ja maksetun tuen määrät hankkeittain.

      Tuen saaja Tukipäätös pvm. Hanke, kunta Haettu tukea € Myönnetty/maksettu €
      Keski-Suomen valokui Oy 15.6.2018 Kivijärvi (8 %), 1083428 0/ 0
      Keski-Suomen valokui Oy 15.6.2018 Kannonkoski (33 %), 775394 0/ 0
      Keski-Suomen valokui Oy 22.2.2018 Konnevesi (33 %), 884862 0/ 0
      Keski-Suomen valokui Oy 4.2.2013 Multia (8 %), 1 233706 930578/ 0

      https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/nopealaajakaista/tukipaatokset.html

      Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ei saa enää hyväksyttyjä tukipäätöksiä Viestintävirastosta.
      Hylkypäätökset tuli aiemman Multian ja Konneveden lisäksi nyt 15.6.2018 myös Kivijärvelle ja Kannonkoskelle.

      Hylkypäätökset tullee vielä mitä ilmeisemmin vielä lähiaikoina Petäjävedelle ja

      Keski-Suomen ELY kerkisi aikanaan myöntä tukirahat Toivakkalle, Karstulalle, Kyyjärvelle ja Pihtiputaalle. Kuitenkin ne olisi pitänyt hylätä samoilla perusteilla kuin Viestintävirasto on nyt tehnyt.

      Tämänpä vuoksi Keski-Suomen ELY keskus on alkanut myöntämään "kyläverkkotukia" Keski-Suomen valokuituverkot Oylle.
      Näin tapahtui 5.7.2018 Saarijärvelle Mulikkaan, joka on koepallo. Tuki oli 70 % kustannuksista.

      Keski-Suomen Valokuituverkoilla on ELY keskuksen kanssa suunnitelma vielä 15 "kyläverkon" tukemisesta 70 % ja niitä tulee pian lisää.

      Näin Viestintäviraston muuri on kierretty.

      Samassa asiassa joko ELY-keskus tai viestintävirasto toimii lain vastaisesti tukirahaa jakaessaan. Arvelisin että ELY keskus ei ole laillisilla teillä.

      Näin KEPU virasto jakaa VALTION verovaroja KEPU piireille, eli tältä osin maakuntahallinto jo toimii Keski-Suomessa.

      • 6hylkyä10stä

        Niin ja vielä Luhanka. Viestintävirastosta taitaa tulla sillekin hylky.


      • ELLY.MAVI

        ELYn tukipäätös on täysin vastoin Viestintäviraston 22.2.2018 tekemää päätöstä samassa asiassa. Samalla ELYn päätös on vastoin laki- ja oikeusperusteita 1 - 4 Viestintäperusteissa. Alla ote viestintäviraston pätöksesta. Muissakin 3 hylätyssä päätöksesstä on sama lakiperuste.

        Voiko kaksi valtion virastoa tehdä samassa asiassa laillisesti täysin vastakkaiset päätökset?

        Toinen hylkää tukirahat, koska hakemus on lain vastainen, ja toinen myöntää tukirahat koska ne sen "mielestä" ei ole lain vastaista?

        LAINAUS

        Päätös 22.2.2018 Dnro:1493/9520/2010

        Viestintävirasto
        Helsinki, Finland
        Telephone 358 9 69 661
        www.ficora.fi

        Keski-Suomen Valokuituverkot Oy
        Puistokatu 2
        40100 JYVÄSKYLÄ

        KONNEVEDEN LAAJAKAISTARAKENTAMISEN TUKI

        TIIVISTELMÄ
        Konneveden laajakaistahankkeelle ei voida myöntää valtiontukea, koska hankkeen muun julkisen tuen määrä ylittää sallitun 90 prosentin enimmäismäärän.

        Viestintävirasto hylkää Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n Konneveden laajakaistahanketta koskevan valtiontukihakemuksen. Yhtiön julkisen omistajan yhtiöön tekemä sijoitus ei ole markkinaehtoinen ja se katsotaan kokonaisuudessaan julkiseksi tueksi.

        Viestintävirasto katsoo, että edellä todetuin perustein Verkkoholding Oy:n tekemä 25 miljoonan euron SVOP- sijoitus tulee kokonaisuudessaan katsoa julkiseksi tueksi.

        Viestintävirasto katsoo, että Konneveden kunnan takaama laina, joka on annettu Verkkoholding Oy:lle, joka edelleen on sijoittanut KSVV:n vapaaseen omaan pääomaan (SVOP- sijoitus), tulee edellä todetuin perustein katsoa kokonaisuudessaan Konneveden laajakaistahankkeelle kohdistuvaksi julkiseksi tueksi.

        Konneveden laajakaistahankkeelle kohdistuu näin ollen Verkkoholding Oy:n myöntämän rahoituksen osalta 2 367 446 euroa julkiseksi tueksi katsottavaa rahoitusta.
        (eli kaikkiaan jo annettu jo kolminkertainen tuki lainmukaiseen sallittuun tukeen)

        Sovelletut lainkohdat ja muut oikeuslähteet ovat

        1. Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009) 3 § ja 7–19 §:t
        Valtionavustuslaki (688/2001) 1 §, 6 §, 11 §, 4 - 5 luku ja 34 §

        2. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus 246/2010 laajakaistatukilaissa tarkoitetuista tukikelpoisista alueista

        3. Valtioneuvoston asetus 240/2010 kunnan maksuosuudesta laajakaistatukihankkeessa
        Euroopan komission päätös 6.5.2010 K(2010)3062, asiassa valtiontuki N 62/2010 – Suomi
        .
        4. Tuki nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiselle Suomen haja-asutusalueilla sekä sitä koskevat muutospäätökset 7.9.2012 C (2012) 6182, 20.2.2014 C (2014) 1173 ja 14.12.2015 C (2015) 9353, erityisesti muutospäätöksen 7.9.2012 kohta 15

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/15265216/viestntavirasto-hylkasi-ksvv-tukihakem-konnevedell


    • pihti_liike

      Kun nyt näyttää siltä että tämäkin kunta on saanut jo valtion toimenpiteenä valtion varoista tukirahat jo lähes kolminkertaisesti, niin ei ole kyllä oikein eikä laillista saada tukea nelinkertaisesti. Laajakaistalaissa on määritelty että tukea saa tietyn määrän kunkin kunnan osalle, mutta nyt tuet halutaan nelinkertaisesti jotta yhtiö pärjäisi ja muka että valtio ja etenkin Viestintävirasto pitäisi puheensa kuten jotkut kunnanjohtajat on puhuneet julkisuuteen.

      Hyvin on selvät asiat sotkettu jos tuen voi saada nelinkertaisesti. No, Pihtipudas, Karstula, Kyyjärvi, Toivakka, miten on?

      • Deebetti

        Ennen menestyvän yritystoiminnan resepti:"kolminkertaiset palovakuutukset, kaksinkertaiset kirjanpidot ja yksinkertaiset tilintarkastajat".
        Nyt tätä voidaan päivittää: "ja nelinkertaiset julkiset tuet".


    • Muoseuvulta

      Maaseudun tulevaisuus kertoo sen.

      Keski-Suomessa kuituverkkojen ja KSVV Oyn riskit eivät voi enää kaatua kunnille, vaan ne ovat jo katuneet.


      KUITUVERKKOJEN RISKIT VOIVAT KAATUA KUNNILLE – liittymät on paikoin myyty polkuhintaan
      Politiikka 06.06.2018 Kaijaleena Runsten

      Digitaalisen infrastruktuurin strategian toteutuminen on kiinni siitä, pysyvätkö kiinteitä yhteyksiä rakentavat seudulliset verkkoyhtiöt kannattavina vai tullaanko näkemään peräti konkursseja.

      Suomen tavoite on olla tieto¬liikenneverkkojen kärkimaa, todetaan uudessa digitaalisen infrastruktuurin strategiassa. Liikenne- ja viestintäministeriö odottaa siihen lausuntoja juhannukseen mennessä.

      Seudullisten kuituverkkojen taloudessa piilee riskejä, sillä liittymät on paikoin myyty polkuhintaan. Liikenne- ja viestintäministeriön tietoyhteiskuntalinjaus ei ota ongelmaan kantaa.

      Strategian toteutuminen on pitkälti kiinni siitä, pysyvätkö kiinteitä yhteyksiä rakentavat seudulliset verkkoyhtiöt kannattavina vai tullaanko näkemään peräti konkursseja.
      Näin arvioi ainakin Laitilan Puhelimen toimitusjohtaja Jouni Parkkonen. Hän perää strategiaan selvää linjausta, kuinka valokuituverkkojen toiminta taataan kattavasti koko maassa.

      ”Tavoite on kaikilla yhteinen. Sen sijaan ei ole löydetty yhteistä linjaa, miten alueellisia uusia verkkoja voitaisiin tukea pysymään pystyssä. Onko valtiolla tässä jokin rooli? Rahaa sillä tuskin on”, Parkkonen pohtii.

      Kuituverkkoja on tällä vuosikymmenellä rakennettu uusien, yleensä kuntien takaamien verkkoyhtiöiden sekä Finnet-liittoon kuuluvien, entisten paikallispuhelin¬yhtiöiden voimin. Laitilan Puhelin kuuluu viimeksi mainittuihin.

      Näiden kahden välillä on iso ero siinä, mitkä rahoitukselliset lähtökohdat yhtiöillä on toteuttaa verkkoinvestointi ja sen jälkeen pyörittää kannattavaa palveluliiketoimintaa.
      Parkkonen katsoo, että uudet paikallisverkot ovat suuresti riippuvaisia velkarahoituksesta ja kuntien tuesta.

      ”Olemme ihan erilaisessa tilanteessa. Meillä (Finnet-ryhmään kuuluvilla) on vahva tase, olemassa olevaa kassavirtaa ja liike¬toimintakokemusta. On siis puskureita ja valmista osaamista”, Parkkonen sanoo.

      ”Mitä tapahtuu, jos uuden verkkoyhtiön kassavirta ei riitäkään uusinvestointeihin, joita väkisin tulee eteen? On saatettu myydä liittymä satasen perusmaksulla. Eihän sillä pystytä verkkoa uusimaan”, hän painottaa.

      Myös Suupohjan Seutuverkon toimitusjohtaja Aatu Samppala Kauhajoelta myöntää, että verkkoyhtiöiden kesken on suurta vaihtelua. Hän aloitti Suomen Seutuverkkojen puheenjohtajana loppuvuodesta.

      ”Kun rakentaa harvaan asutuille alueille, se on kova ponnistus. Varsinkin alussa joutuu olemaan talouden kanssa tarkkana. Ei sovi kieltää, etteikö se olisi vaikeaa.”

      Verkkoyhtiöitä on lähes 40 ja niiden koko vaihtelee muutaman sadan liittymän verkoista useiden kuntien alueilla toimiviin.

      https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.248552#nl-1

    • LippaSilmillä

      Että, jotta, koska, kun. Näin on täällä kuntien päätökset perusteltu valokuituasioissa ja päätetty. Missähän se lennokkaampi sivulause? -, että hyvä tulee, jotta yhtiö pääsee taloudellisesti kuiville, -koska yhtiö ei tule muuten kannavaksi, -kun asiakkaita on tarpeeksi. -Tietenkin, että lisää rahaa!

    • mökkityttökavereita

      "Semmoista se elämä on*.

      Kämimme Kivijärven kaupassa ja kateselemassa maisemaa siellä muutenkin, perunoita ostellesani huomasin kaksi kaunista tyttöä...

      Ostin jäätelökin ja ne tytöt menivät jonnekin tennis-kentälle autolla...;:D

    • Missä_yritykset

      Voisiko joku rupukuntien kunnanjohtaja kertoa edes yhden yrityksen, joka on tullut kuntaan valokuidun tuomana.

      Ainakaan tunkua en ole huomannut.

    • arvottomatasunnot

      Juu tuollainen saattaisi olla aivan kiva asia kun Jyväskylän rahamiehen Lätäköstä eli luttakosta viimein maksaisivat velkaiset velkansa :D

      Mutta tuollainen haavekuva jotta Lutakon ihmiset maksaisivat velkansa on melkoista HAAVetta... HEHEH.

      Mitäs ostit, omaa tyhmyyttäsi vain teit :D:D

    • sinneasumaan

      Kivijärvellä oli 1 ainoa bensa-asema jonka pihassa Corvette, sitten 1 kauppakin oli, jossa oli tyttöjä, minua oikeasti huvittikin käydä siellä, kun hirvittävän kaunis paikka tuo Kivijärvi, asua olisi erittäin kaunis paikka, ja ne kautiin 3 tyttöä.

    • 3k21g42f3f

      Eikös tuo UIjas Valkeinen ole jo maksukykyinedn siihen noin 20-miljardin euron huihaukseen?
      - maksaako elkansa

    • heitjärventakaa

      Minä haluaisin ehkä asua Kivijärvellä, kävimme siellä kaupassa... hiljaista on elo, en kyllä ehdottaisi mitään VILLIINTYNYTTÄ LAAJAKAISTAA, maksakoot pojat pois vain rakentajat velkansa...

      Olipa kaunis paikka, järviä on paljon ympäristössäkin, ja söpöjä tyttöjä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kamala onnettomuus

      Miten tällaiset mönkijäonnettomuudet yleensä tapahtuu? Liikaa vauhtia? Saako mönkijöillä ajaa lasten kanssa ja ilman kyp
      Suomussalmi
      152
      7080
    2. Mönkijäpnnettomuus

      Harmillinen homma. https://www.hs.fi/suomi/art-2000010557170.html
      Suomussalmi
      33
      1871
    3. Tilitoimisto!!!

      Mikä tilitoimisto jäi kiinni rikoksesta Rovaniemellä?
      Rovaniemi
      26
      1295
    4. Tietäisitpä miten haluaisin sinut kohdata

      Vaikka vaan katsella ohimennen. Voisitko telepaattisesti lähettää viestiä, - löytyisikö kohtauspaikkaa?
      Ikävä
      62
      1271
    5. Milloin oot nähnyt kaivattusi

      ensimmäistä kertaa?
      Ikävä
      55
      955
    6. Kerro kaivatustasi jotakin mukavaa.

      Itse aloitan: hyvännäköinen ja ahkera ❤️‍🔥
      Ikävä
      63
      856
    7. Missä päin suomea kaivattusi asustelee?

      Oma kaivattuni (mies(J) asuu Uudenmaan läänissä.
      Ikävä
      49
      807
    8. Oon pahoillani sun puolesta

      kun olit muuttunut niin paljon ulkoisesti. Ja huonompaan suuntaan. Koeta pärjätä. Naiselle mieheltä vuosien takaa
      Ikävä
      38
      744
    9. Tiesitkös nainen että mulla on paljon vientiä?!

      Sänkyseuraa riittää, valinnan vaikeus.
      Ikävä
      83
      705
    10. Tikanmäen vastaus Haavistolle

      Aika erikoinen puolustautuminen valtuuston puheenjohtajalla kaupunkilaisen kirjoitukseen. Haavisto ihmetteli niitä tunn
      Pyhäjärvi
      95
      698
    Aihe