Tietääkseni valo liikkuu tietyissä väliaineissa hitaammin kuin tyhjiössä, mutta nopeus tyhjiössä on suurin mahdollinen nopeus.
0Äänestä
fgdfg
Painovoima hidastaa aikaa, ulkopuolisen tarkkailijan mielestä valokin hidastuu. Painovoimakentässä olija ei huomaa muutosta.
0Äänestä
VelocityFactor
Valon nopeus riippuu väliaineesta. Yhteen kirjoitettuna valonnopeus tarkoittaa valon nopeutta tyhjiössä ja se on luonnonvakio.
0Äänestä
Suntiotietää
Tämä on yleinen väärinkäsitys ateistien piirissä. Jumalia loi ensin luonnollisesti pimeän ja sitten valon. Täten valo hidastuu kohdatessa pimeän, tästä siis luonnollisesti johtuu avaruuden jatkuva laajeneminen.
0Äänestä
HaudankaivajaArvaa
Suntiotietää kirjoitti:
Tämä on yleinen väärinkäsitys ateistien piirissä. Jumalia loi ensin luonnollisesti pimeän ja sitten valon. Täten valo hidastuu kohdatessa pimeän, tästä siis luonnollisesti johtuu avaruuden jatkuva laajeneminen.
Pimeyden nopeus on tietenkin valonnopeutta suurempi. Pimeä ehtii aina livahtaa alta pois, kun sitä valaisee.
0Äänestä
ihanmaalaisjärjellä
Siis pimeyttä vasten puskeva valo vaatii lisää energiaa ja hidastuu ,mutta jos valoa tulee vastaan se saa myötäleen ja nopeus lisääntyy.
0Äänestä
Suntiotietää
Periaatteessa näin kuten sanot. Mutta ääriolosuhteissa kuten tiedettä tehdään niin "vastavaloa" ei ole olemassa. Luonnollisesti ei ole toista jumalaa luomassa vastavaloa joten valonnopeus ei voi muuta kuin hidastua.
0Äänestä
HaudankaivajaArvaa
Suntiotietää kirjoitti:
Periaatteessa näin kuten sanot. Mutta ääriolosuhteissa kuten tiedettä tehdään niin "vastavaloa" ei ole olemassa. Luonnollisesti ei ole toista jumalaa luomassa vastavaloa joten valonnopeus ei voi muuta kuin hidastua.
Jos kaksi yhtä vahvaa valoa valoa törmää, niin luonnollisesti niiden liike-energia kumoutuu. Tällöin voi käydä niin, että pimeys jää ensin ilmaan leijumaan ja joko lötkähtää maahan tai kulkee tuulen mukana taivaalle. Taivaalle kulkeutuvat pimeydet hakeutuvat kimppaan ja muuttuvat mustiksi aukoiksi.
0Äänestä
trollerson
Verrattuna sen nopeuteen tyhjiössä ja ilmassa, kyllä voi laittamalla se kulkemaan jonkin sopivan väliaineen läpi.
0Äänestä
aikuinenihminen
Valo itsessään ei liiku mihinkään, vaan laajeneva avaruus sen ympärillä.
Maailmankaikkeus on laajentunut jo alkuräjähdyksestä lähtien. Tämä laajentuminen tarkoittaa massakeskittymien/ galaksien loitontumista toisistaan. Tätä mitataan valon sini-/punasirtymillä toisinsanoen avaruuden laajentuminen tarkoittaa näiden massakeskittymien etääntymistä toisistaan.
Valonnopeus on tähän havaintoon perustuen galaksien sisällä hitaampaa kuin galaksien välisessä avaruudessa muutenhan avaruus ei voisi laajentua.
Sinä tunnut ihan mutuotaksunnalla olettavan jotta valonnopeus olisi absoluuttinennopeus joka ei liittyisi mitenkään väliaineeseen ja kuitenkin kirjoitat jotta se riippuisi tuosta väliaineesta. Kuka tässä nyt sekoilee ?
0Äänestä
TarmitHallintaan
tsikahörö kirjoitti:
Maailmankaikkeus on laajentunut jo alkuräjähdyksestä lähtien. Tämä laajentuminen tarkoittaa massakeskittymien/ galaksien loitontumista toisistaan. Tätä mitataan valon sini-/punasirtymillä toisinsanoen avaruuden laajentuminen tarkoittaa näiden massakeskittymien etääntymistä toisistaan.
Valonnopeus on tähän havaintoon perustuen galaksien sisällä hitaampaa kuin galaksien välisessä avaruudessa muutenhan avaruus ei voisi laajentua.
Sinä tunnut ihan mutuotaksunnalla olettavan jotta valonnopeus olisi absoluuttinennopeus joka ei liittyisi mitenkään väliaineeseen ja kuitenkin kirjoitat jotta se riippuisi tuosta väliaineesta. Kuka tässä nyt sekoilee ?
"Valonnopeus on tähän havaintoon perustuen galaksien sisällä hitaampaa kuin galaksien välisessä avaruudessa muutenhan avaruus ei voisi laajentua. "
Valonnopeudella ja avaruuden laajenemisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Valonnopeus määräytyy tyhjiön permeabiliteetin ja -permittiivisyyden perusteella, joten se on vakio ja se on myös absoluuttinen nopeus. Väliaine on galaksien välisessä avaruudessa aivan samaa (tyhjiö) kuin galaksin sisälläkin tähtien välissä ja c nopeus on myös sama. Kun valo kulkee väliaineessa, puhutan valon nopeudesta ja se on aina alempi kuin valonnopeus.
Maailmankaikkeus on laajentunut jo alkuräjähdyksestä lähtien. Tämä laajentuminen tarkoittaa massakeskittymien/ galaksien loitontumista toisistaan. Tätä mitataan valon sini-/punasirtymillä toisinsanoen avaruuden laajentuminen tarkoittaa näiden massakeskittymien etääntymistä toisistaan.
Valonnopeus on tähän havaintoon perustuen galaksien sisällä hitaampaa kuin galaksien välisessä avaruudessa muutenhan avaruus ei voisi laajentua.
Sinä tunnut ihan mutuotaksunnalla olettavan jotta valonnopeus olisi absoluuttinennopeus joka ei liittyisi mitenkään väliaineeseen ja kuitenkin kirjoitat jotta se riippuisi tuosta väliaineesta. Kuka tässä nyt sekoilee ?
Einstein on se joka sanoi että valonnopeus on vakio vakuumissa, ja hän sanoi myös että mitään väliainetta ei ole avaruudessa. Tarkoitat siis ilmeisesti että hän oli väärässä? Väliaineessa valo tietysti voi mennä nopeammin kuin valo, mutta se ei ole mahdollista vakuumissa tiedemiesten mukaan.
Se että galaksien välillä oleva avaruus laajenee nopeammin kuin valo ei tarkoita että valo menee nopeammin kuin valo. Ihan kiinnostava teoria kyllä tuo, että avaruuden laajeneminen voisi saada valon kulkemaan nopeammin kuin 300000 km/s, mutta tieteellinen konsensus on että valo ei voi mennä nopeammin kuin 300000 km/s vakuumissa, koska se olisi suhteellisuusteorian vastaista.
0Äänestä
JoEnnenAlberttia
Trexnonar kirjoitti:
Einstein on se joka sanoi että valonnopeus on vakio vakuumissa, ja hän sanoi myös että mitään väliainetta ei ole avaruudessa. Tarkoitat siis ilmeisesti että hän oli väärässä? Väliaineessa valo tietysti voi mennä nopeammin kuin valo, mutta se ei ole mahdollista vakuumissa tiedemiesten mukaan.
Se että galaksien välillä oleva avaruus laajenee nopeammin kuin valo ei tarkoita että valo menee nopeammin kuin valo. Ihan kiinnostava teoria kyllä tuo, että avaruuden laajeneminen voisi saada valon kulkemaan nopeammin kuin 300000 km/s, mutta tieteellinen konsensus on että valo ei voi mennä nopeammin kuin 300000 km/s vakuumissa, koska se olisi suhteellisuusteorian vastaista.
"...mutta tieteellinen konsensus on että valo ei voi mennä nopeammin kuin 300000 km/s vakuumissa, koska se olisi suhteellisuusteorian vastaista."
Itse asiassa SM-säteilyn nopeus tyhjiössä löytyy jo Maxwellin aaltoyhtälöstä.
1Äänestä
valopää
Kuinka kova pamaus siitä syntyy kun lennetään yli valonnopeudella?
Mihin valo menee piiloon kun tulee pimeä? Sen voisi helposti selvittää mutta kun on pimeää niin eipä sitä näe minne se valo livahtaa piiloon.
0Äänestä
pippentrop
Kuinka monta fotonia tarvitaan kellariin että se vastaa 60 wattista hehkulamppua?
0Äänestä
varma_ehkä
Varmaankin yli kolome?
0Äänestä
aaaaaaaaaa234
Taskulampulla liikkuvasta autosta = yli valonnopeus?
0Äänestä
jhjkkjhk
c c ei ole 2 x c.
0Äänestä
miteeeeee
ei oo mittään pimmeyttä. jos ei oo vallokasa ei oo pimmeyttäkkää
0Äänestä
valo_nopeutuu
Universumi sijaitsee nk. Higgsin kuilussa (Higgs abyss), joka tarkoittaa että Higgsin bosonin massa on poikkeuksellisen korkea 125 GeV. Kun universumi siirtyy pois suhteellisen epävakaasta kuilusta, myös tyhjiön permittiivisyys ja permeabiliteetti laskevat ja vastaavasti valonnopeus tyhjiössä kasvaa. Myös paljon todennäköisempää on että valonnopeus tyhjiössä kasvaa tuntuvasti, kuin että se entisestään pienenisi.
0Äänestä
planeetta_ei.kirj
Tämä teoria on mielenkiintoinen, ja erikoinenkin nähdä täällä.
Tietysti tässä mielenkiintoista on se - bosonin nykyinen massa, ja onko se ollut joskus toinen. - koskien kuilua itseään, onko sillä yksi vai useita minimejä. - mistä "suunnasta" tähän nykyiseen kohtaan on tultu, vai onko aina oltu tässä.
Nykytila kun vaikuttaa, niinkuin sanoitkin, hieman epävakaalta, ja näyttää siltä, että vaikka on epävakaalla pohjalla, universumilla on itsellään keinoja taiteilla siinä reunalla.
Kuitenkin se, että valonnopeus olisikin kuilun suhteen muuttuva, ja olisi voinut sen takia olla aikojen saatossa erikin, kuin nykyään on, se saattaisi heijannaisella heijarilla muutamien muidenkin nykyään vakioiksi ajateltujen asioiden luonteen muuttumisen. Ei tietenkään reaalimaailmassa, se jatkaa toki niinkuin on tähänkin saakka ollut jatkuakseen, mutta" paperilla".
Ymmärrys menneestä voisi siis muuttua, joka vaikuttaisi samalla käsitykseen nykyisestä tai tulevasta, koska olemme tavallaan "menneisyyden ympäröimiä".
Onhan näissä tosin aika vahva populismin käry aina välillä. Eikä kaikelle teoreettiselle löydy yhtymäkohtia todellisuudesta. Siksi kuilun ei välttämättä tarvitse olla realimaailmaa.
0Äänestä
Imurille
Imemällä tyhjön saat valon kulkemaan siinä hiukan nopeammin.
0Äänestä
valonopeuseilevakio
Voi joisaakin suprajohteiissa jopa sekunteja
0Äänestä
aloitteleva.tiedemies
Sitä en ymmärrä miksi valo ei pysy vaikkapa hyvin tiiviissä säiliössä joka on valoa läpäisemätön, eli jos valoisassa tilassa suljetaan tällainen säiliö niin miksi se valo ei enää ole siellä säiliössä kun säiliö avataan?
0Äänestä
planeetta_ei.kirj
Sellaista säilöä ei ole vielä olemassa, jossa ei tapahtuisi energiahäviötä, riippumatta siitä mitä on tarkoitus säilöä, tai sen säilötyn sisältämän energian johtumista pois tai muuntumista johonkin toiseen muotoon. Kuten lämmöksi.
Valon säilöminen muutenkin on vähän jännempi juttu (oletan viittaavasi valolla näkyvän valon säteilyalueeseen), koska valo on säteilyä ja siksi näkyvänä valona (matala energia) eritysenkin herkkää ja lyhytikäistä.
Tästä syystä mm. valokaapeleiden maksimipituudet ovat yllättävänkin lyhyitä, ja pitkiin siirtoihin tarvitaan signaalin toistajia tasaisin välimatkoin. Mutkien määrät ja jyrkkyydet lyhentävät lisäksi maksimimatkoja.
Jos kuitenkin säiliötä ajatellaan, ja sellaista säiliötä, jossa esim. seinämien heijastumisen vaikutus olisi eliminoitu, ja seinämät olisivat massattomat (eivät kaareuttaisi valoa ollenkaan), säiliön tulisi olla lisäksi täydellisen suora ja vakuumi, ja jonka pituus olisi valonnopeudesta ja säilöntäajasta riippuvainen.
c=299792458 m/s
Käytännössä tarkoittaa sitä, että säilöäksesi fotonin yhdeksi tunniksi, tarvitsisit 1079252848,8 km pitkän mainituntyyppisen "putken".
Matka vastaa yli 7 kertaa matkaa Maasta Aurinkoon. Maasta Aurinkoon pituinen putki tallentaisi fotonin vain noin 8 minuutiksi.
Vuoden mittainen fotonisäilö olisi vastaavasti valovuoden mittainen.
Ja lisäksi: koska valo on kvantti- ilmiö (fotoni kuljettaa energiakvantin), sitä tulisi sotkemaan sen lisäksi vielä kaikki mahdolliset tyhjiöönkin liittyvät kvantti-ilmiöt, kuten tyhjiöenergiaporeilut. Tämä alkaisi korostumaan varsinkin pitkissä säilöntäajoissa, lyhemmissäkin satunnaisesti.
0Äänestä
R3R43R43R3R3R3
riippuu tietenkin matskusta missä se niinkun menee.
valon nopeus pitäisi terminä muuttaa valaistumisen nopeudeksi, ei valon. Kas vain. Keksin taas huippistermin. VALASITUMISEN NOPEUS. TIETENKIN. MITEN NOPEASTI VALO TÄYTTÄÄ ESIMERKSI TYHJÄN METRI KERTAA METRI TILAN.
0Äänestä
valosuhteellinen
Valon nopeushan on suhteelline, riipuu materiaalista ja panovoimasta ja jopa mangneetikentästä.
jotkut suprajohteet hidastaa valonoppeutta hurjasti.
0Äänestä
pii-r-toiseen
Voiko x kpl fotoneja sisältävän valokvantin siirtää ja pitää ns. elossa vaikkapa ympyränmuotoisessa ja ympäristöstään huolellisesti erotetussa ja eristetyssä valokuitukaapelissa? Mikä on ko. kvantin elinikä ja onko kyseisen valokvantin suuruudella x kynnysarvoa vai onko kvantin elinikä aina riippuvainen vain valokuitukaapelin ja siten väliaineen hävikeistä?
Vastaukset 44
Vanhimmat
Tietääkseni valo liikkuu tietyissä väliaineissa hitaammin kuin tyhjiössä, mutta nopeus tyhjiössä on suurin mahdollinen nopeus.
Painovoima hidastaa aikaa, ulkopuolisen tarkkailijan mielestä valokin hidastuu. Painovoimakentässä olija ei huomaa muutosta.
Valon nopeus riippuu väliaineesta. Yhteen kirjoitettuna valonnopeus tarkoittaa valon nopeutta tyhjiössä ja se on luonnonvakio.
Tämä on yleinen väärinkäsitys ateistien piirissä. Jumalia loi ensin luonnollisesti pimeän ja sitten valon. Täten valo hidastuu kohdatessa pimeän, tästä siis luonnollisesti johtuu avaruuden jatkuva laajeneminen.
Pimeyden nopeus on tietenkin valonnopeutta suurempi. Pimeä ehtii aina livahtaa alta pois, kun sitä valaisee.
Siis pimeyttä vasten puskeva valo vaatii lisää energiaa ja hidastuu ,mutta jos valoa tulee vastaan se saa myötäleen ja nopeus lisääntyy.
Periaatteessa näin kuten sanot. Mutta ääriolosuhteissa kuten tiedettä tehdään niin "vastavaloa" ei ole olemassa.
Luonnollisesti ei ole toista jumalaa luomassa vastavaloa joten valonnopeus ei voi muuta kuin hidastua.
Jos kaksi yhtä vahvaa valoa valoa törmää, niin luonnollisesti niiden liike-energia kumoutuu. Tällöin voi käydä niin, että pimeys jää ensin ilmaan leijumaan ja joko lötkähtää maahan tai kulkee tuulen mukana taivaalle. Taivaalle kulkeutuvat pimeydet hakeutuvat kimppaan ja muuttuvat mustiksi aukoiksi.
Verrattuna sen nopeuteen tyhjiössä ja ilmassa, kyllä voi laittamalla se kulkemaan jonkin sopivan väliaineen läpi.
Valo itsessään ei liiku mihinkään, vaan laajeneva avaruus sen ympärillä.
Onko väliainetta jossa valo liikkuisi hitaammin kuin esim. 80 km/h kulkeva auto?
On (Linkki : https://en.wikipedia.org/wiki/Slow_light )
Että valo voidaan pysäyttääkin. Tuosta aineesta heti ikkunat.
Siis jos valo on fm-moduloitu se liikkuu nopeamminkuin am-moduloituneena. Senhän sanoo jo järkikin.
Vaan kun ei liiku. Modulointitavalla ei ole mitään vaikutusta SM-aallon kulkunopeuteen.
Tšerenkovin säteilyä muodostuu kun valo kulkee nopeammin kuin valo. Tšerenkovin säteily on samanlainen ilmiö kun äänivallin ylittäminen.
Nopeammin kuin valo kyseisessä väliaineessa, ei kuitenkaan nopeammin kuin valonnopeus. Ne kaksi on syytä pitää erillään.
No eihän sillä väliaineella ole mitään väliä. Jos se menee nopeammin kuin valo, niin se menee nopeammin kuin valo.
Et tainnut ymmärtää. Valon nopeus on väliaineesta riippuva. Valonnopeus on taas ylittämätön luonnonvakio. Mikään ei kulje nopeammin.
Eihän se valonnopeus oli ylittämätön koska on tieteellisesti todistettu että se joissakin väliaineissa menee nopeammin kuin valo.
Sinulla ei taida olla minkäänlaista käsitystä asiasta josta puhut.
Tuossa+yhdenlauseen+kommentissasi+onnistut+olemaan+kahta+eri+"mieltä".+
Nyt+alkoit+kyllä+varmaan+sekoilemaan.+Sanot+että+aurinkokunnan+tasolla+valonnopeus+on+vähä+alle+300000+km/s,+mikä+on+totta,+mutta+galaksien+välillä+se+on+1000-20000%?!?!+Jos+se+olisi+10000%+enemmän+kun+300000,+se+olisi+siis+30000000+km/s,+mikä+ei+pidä+paikkaansa,+koska+valonnopeus+vakuumissa+ei+ikinä+mene+yli+300000+km/s.
Maailmankaikkeus on laajentunut jo alkuräjähdyksestä lähtien. Tämä laajentuminen tarkoittaa massakeskittymien/ galaksien loitontumista toisistaan. Tätä mitataan valon sini-/punasirtymillä toisinsanoen avaruuden laajentuminen tarkoittaa näiden massakeskittymien etääntymistä toisistaan.
Valonnopeus on tähän havaintoon perustuen galaksien sisällä hitaampaa kuin galaksien välisessä avaruudessa muutenhan avaruus ei voisi laajentua.
Sinä tunnut ihan mutuotaksunnalla olettavan jotta valonnopeus olisi absoluuttinennopeus joka ei liittyisi mitenkään väliaineeseen ja kuitenkin kirjoitat jotta se riippuisi tuosta väliaineesta. Kuka tässä nyt sekoilee ?
"Valonnopeus on tähän havaintoon perustuen galaksien sisällä hitaampaa kuin galaksien välisessä avaruudessa muutenhan avaruus ei voisi laajentua. "
Valonnopeudella ja avaruuden laajenemisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Valonnopeus määräytyy tyhjiön permeabiliteetin ja -permittiivisyyden perusteella, joten se on vakio ja se on myös absoluuttinen nopeus. Väliaine on galaksien välisessä avaruudessa aivan samaa (tyhjiö) kuin galaksin sisälläkin tähtien välissä ja c nopeus on myös sama.
Kun valo kulkee väliaineessa, puhutan valon nopeudesta ja se on aina alempi kuin valonnopeus.
Einstein on se joka sanoi että valonnopeus on vakio vakuumissa, ja hän sanoi myös että mitään väliainetta ei ole avaruudessa. Tarkoitat siis ilmeisesti että hän oli väärässä? Väliaineessa valo tietysti voi mennä nopeammin kuin valo, mutta se ei ole mahdollista vakuumissa tiedemiesten mukaan.
Se että galaksien välillä oleva avaruus laajenee nopeammin kuin valo ei tarkoita että valo menee nopeammin kuin valo. Ihan kiinnostava teoria kyllä tuo, että avaruuden laajeneminen voisi saada valon kulkemaan nopeammin kuin 300000 km/s, mutta tieteellinen konsensus on että valo ei voi mennä nopeammin kuin 300000 km/s vakuumissa, koska se olisi suhteellisuusteorian vastaista.
"...mutta tieteellinen konsensus on että valo ei voi mennä nopeammin kuin 300000 km/s vakuumissa, koska se olisi suhteellisuusteorian vastaista."
Itse asiassa SM-säteilyn nopeus tyhjiössä löytyy jo Maxwellin aaltoyhtälöstä.
Kuinka kova pamaus siitä syntyy kun lennetään yli valonnopeudella?
Ihan+havaittava+pamahdus+tulee,+kun+varattu+hiukkanen+sähkövarauksensa+tuottaman+sähkömagneettisen+kenttänsä+kanssa+lentää+yli+väliaineen+valon+nopeuden.+Valon+nopeus+esimerkiksi+vedessä+on+vain++(1/1.33)*valonnopeus+eli+75%+valonnopeudesta.+Kun+varattu+hiukkanen+kulkee+tätä+suuremmalla+nopeudella+vedessä+niin+syntyy+Tsherenkovin+säteilyä.+Ydinreaktorin+ja+polttoainesauvojen+säilytysaltaan+vedessä+näkyvä+sininen+hohde+on+juuri+tuosta+ilmiöstä+peräisin.
Mihin valo menee piiloon kun tulee pimeä? Sen voisi helposti selvittää mutta kun on pimeää niin eipä sitä näe minne se valo livahtaa piiloon.
Kuinka monta fotonia tarvitaan kellariin että se vastaa 60 wattista hehkulamppua?
Varmaankin yli kolome?
Taskulampulla liikkuvasta autosta = yli valonnopeus?
c c ei ole 2 x c.
ei oo mittään pimmeyttä. jos ei oo vallokasa ei oo pimmeyttäkkää
Universumi sijaitsee nk. Higgsin kuilussa (Higgs abyss), joka tarkoittaa että Higgsin bosonin massa on poikkeuksellisen korkea 125 GeV. Kun universumi siirtyy pois suhteellisen epävakaasta kuilusta, myös tyhjiön permittiivisyys ja permeabiliteetti laskevat ja vastaavasti valonnopeus tyhjiössä kasvaa.
Myös paljon todennäköisempää on että valonnopeus tyhjiössä kasvaa tuntuvasti, kuin että se entisestään pienenisi.
Tämä teoria on mielenkiintoinen, ja erikoinenkin nähdä täällä.
Tietysti tässä mielenkiintoista on se
- bosonin nykyinen massa, ja onko se ollut joskus toinen.
- koskien kuilua itseään, onko sillä yksi vai useita minimejä.
- mistä "suunnasta" tähän nykyiseen kohtaan on tultu, vai onko aina oltu tässä.
Nykytila kun vaikuttaa, niinkuin sanoitkin, hieman epävakaalta, ja näyttää siltä, että vaikka on epävakaalla pohjalla, universumilla on itsellään keinoja taiteilla siinä reunalla.
Kuitenkin se, että valonnopeus olisikin kuilun suhteen muuttuva, ja olisi voinut sen takia olla aikojen saatossa erikin, kuin nykyään on, se saattaisi heijannaisella heijarilla muutamien muidenkin nykyään vakioiksi ajateltujen asioiden luonteen muuttumisen. Ei tietenkään reaalimaailmassa, se jatkaa toki niinkuin on tähänkin saakka ollut jatkuakseen, mutta" paperilla".
Ymmärrys menneestä voisi siis muuttua, joka vaikuttaisi samalla käsitykseen nykyisestä tai tulevasta, koska olemme tavallaan "menneisyyden ympäröimiä".
Onhan näissä tosin aika vahva populismin käry aina välillä. Eikä kaikelle teoreettiselle löydy yhtymäkohtia todellisuudesta. Siksi kuilun ei välttämättä tarvitse olla realimaailmaa.
Imemällä tyhjön saat valon kulkemaan siinä hiukan nopeammin.
Voi joisaakin suprajohteiissa jopa sekunteja
Sitä en ymmärrä miksi valo ei pysy vaikkapa hyvin tiiviissä säiliössä joka on valoa läpäisemätön, eli jos valoisassa tilassa suljetaan tällainen säiliö niin miksi se valo ei enää ole siellä säiliössä kun säiliö avataan?
Sellaista säilöä ei ole vielä olemassa, jossa ei tapahtuisi energiahäviötä, riippumatta siitä mitä on tarkoitus säilöä, tai sen säilötyn sisältämän energian johtumista pois tai muuntumista johonkin toiseen muotoon. Kuten lämmöksi.
Valon säilöminen muutenkin on vähän jännempi juttu (oletan viittaavasi valolla näkyvän valon säteilyalueeseen), koska valo on säteilyä ja siksi näkyvänä valona (matala energia) eritysenkin herkkää ja lyhytikäistä.
Tästä syystä mm. valokaapeleiden maksimipituudet ovat yllättävänkin lyhyitä, ja pitkiin siirtoihin tarvitaan signaalin toistajia tasaisin välimatkoin. Mutkien määrät ja jyrkkyydet lyhentävät lisäksi maksimimatkoja.
Jos kuitenkin säiliötä ajatellaan, ja sellaista säiliötä, jossa esim. seinämien heijastumisen vaikutus olisi eliminoitu, ja seinämät olisivat massattomat (eivät kaareuttaisi valoa ollenkaan), säiliön tulisi olla lisäksi täydellisen suora ja vakuumi, ja jonka pituus olisi valonnopeudesta ja säilöntäajasta riippuvainen.
c=299792458 m/s
Käytännössä tarkoittaa sitä, että säilöäksesi fotonin yhdeksi tunniksi, tarvitsisit 1079252848,8 km pitkän mainituntyyppisen "putken".
Matka vastaa yli 7 kertaa matkaa Maasta Aurinkoon. Maasta Aurinkoon pituinen putki tallentaisi fotonin vain noin 8 minuutiksi.
Vuoden mittainen fotonisäilö olisi vastaavasti valovuoden mittainen.
Ja lisäksi: koska valo on kvantti- ilmiö (fotoni kuljettaa energiakvantin), sitä tulisi sotkemaan sen lisäksi vielä kaikki mahdolliset tyhjiöönkin liittyvät kvantti-ilmiöt, kuten tyhjiöenergiaporeilut. Tämä alkaisi korostumaan varsinkin pitkissä säilöntäajoissa, lyhemmissäkin satunnaisesti.
riippuu tietenkin matskusta missä se niinkun menee.
valon nopeus pitäisi terminä muuttaa valaistumisen nopeudeksi, ei valon. Kas vain. Keksin taas huippistermin. VALASITUMISEN NOPEUS. TIETENKIN. MITEN NOPEASTI VALO TÄYTTÄÄ ESIMERKSI TYHJÄN METRI KERTAA METRI TILAN.
Valon nopeushan on suhteelline, riipuu materiaalista ja panovoimasta ja jopa mangneetikentästä.
jotkut suprajohteet hidastaa valonoppeutta hurjasti.
Voiko x kpl fotoneja sisältävän valokvantin siirtää ja pitää ns. elossa vaikkapa ympyränmuotoisessa ja ympäristöstään huolellisesti erotetussa ja eristetyssä valokuitukaapelissa? Mikä on ko. kvantin elinikä ja onko kyseisen valokvantin suuruudella x kynnysarvoa vai onko kvantin elinikä aina riippuvainen vain valokuitukaapelin ja siten väliaineen hävikeistä?