Valonnopeus?

Tämä on yleinen väärinkäsitys ateistien piirissä. Jumalia loi ensin luonnollisesti pimeän ja sitten valon. Täten valo hidastuu kohdatessa pimeän, tästä siis luonnollisesti johtuu avaruuden jatkuva laajeneminen.

Suntiotietää kirjoitti:

Tämä on yleinen väärinkäsitys ateistien piirissä. Jumalia loi ensin luonnollisesti pimeän ja sitten valon. Täten valo hidastuu kohdatessa pimeän, tästä siis luonnollisesti johtuu avaruuden jatkuva laajeneminen.

Lue lisää

Pimeyden nopeus on tietenkin valonnopeutta suurempi. Pimeä ehtii aina livahtaa alta pois, kun sitä valaisee.

Periaatteessa näin kuten sanot. Mutta ääriolosuhteissa kuten tiedettä tehdään niin "vastavaloa" ei ole olemassa.
Luonnollisesti ei ole toista jumalaa luomassa vastavaloa joten valonnopeus ei voi muuta kuin hidastua.

Suntiotietää kirjoitti:

Periaatteessa näin kuten sanot. Mutta ääriolosuhteissa kuten tiedettä tehdään niin "vastavaloa" ei ole olemassa.
Luonnollisesti ei ole toista jumalaa luomassa vastavaloa joten valonnopeus ei voi muuta kuin hidastua.

Lue lisää

Jos kaksi yhtä vahvaa valoa valoa törmää, niin luonnollisesti niiden liike-energia kumoutuu. Tällöin voi käydä niin, että pimeys jää ensin ilmaan leijumaan ja joko lötkähtää maahan tai kulkee tuulen mukana taivaalle. Taivaalle kulkeutuvat pimeydet hakeutuvat kimppaan ja muuttuvat mustiksi aukoiksi.

On (Linkki : https://en.wikipedia.org/wiki/Slow_light )

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

On (Linkki : https://en.wikipedia.org/wiki/Slow_light )

Että valo voidaan pysäyttääkin. Tuosta aineesta heti ikkunat.

Vaan kun ei liiku. Modulointitavalla ei ole mitään vaikutusta SM-aallon kulkunopeuteen.

Nopeammin kuin valo kyseisessä väliaineessa, ei kuitenkaan nopeammin kuin valonnopeus. Ne kaksi on syytä pitää erillään.

agnoskepo kirjoitti:

Nopeammin kuin valo kyseisessä väliaineessa, ei kuitenkaan nopeammin kuin valonnopeus. Ne kaksi on syytä pitää erillään.

No eihän sillä väliaineella ole mitään väliä. Jos se menee nopeammin kuin valo, niin se menee nopeammin kuin valo.

Trexnonar kirjoitti:

No eihän sillä väliaineella ole mitään väliä. Jos se menee nopeammin kuin valo, niin se menee nopeammin kuin valo.

Et tainnut ymmärtää. Valon nopeus on väliaineesta riippuva. Valonnopeus on taas ylittämätön luonnonvakio. Mikään ei kulje nopeammin.

AgnoOikeassa kirjoitti:

Et tainnut ymmärtää. Valon nopeus on väliaineesta riippuva. Valonnopeus on taas ylittämätön luonnonvakio. Mikään ei kulje nopeammin.

Eihän se valonnopeus oli ylittämätön koska on tieteellisesti todistettu että se joissakin väliaineissa menee nopeammin kuin valo.

Trexnonar kirjoitti:

Eihän se valonnopeus oli ylittämätön koska on tieteellisesti todistettu että se joissakin väliaineissa menee nopeammin kuin valo.

Sinulla ei taida olla minkäänlaista käsitystä asiasta josta puhut.

Trexnonar kirjoitti:

Eihän se valonnopeus oli ylittämätön koska on tieteellisesti todistettu että se joissakin väliaineissa menee nopeammin kuin valo.

Tuossa yhdenlauseen kommentissasi onnistut olemaan kahta eri "mieltä".

Valonnopeus riippuu väliaineesta jota ei kyseessä olevassa väliaineessa voida ylittää. Tämähän siis riippuu väliaineesta. Ikkunalasi hidastaa valonnopeutta. Valokuidussa riippuen lasin taikka muovin taitekertoimesta valonnopeus hidastuu (riippuu väliaineesta). Aurinkokunnan tasolla valonnopeus on rapiat vaille 300 000 km/s. Linnunradan keskustassa valonnopeus on suurinpiirtein 10 % tästä. Galaksien välisessä "tilassa" valonnopeus on suurinpiirtein 1000- 20 000 % valonnopeudesta verrattuna aurinkokunnan tasoon.

Tämä ei tarkoita samaa kuin jotta valonnopeutta ei voisi ylittää. Kas kun se valonnopeus on riippuvainen siitä kulloinkin kyseessä olevasta väliaineesta. Valonnopeus on siis vakio kulloinkin tarkastelun kohteessa olevalle väliaineelle, jota ei voi ylittää. Valonnopeus on siis vakio.

tsikahörö kirjoitti:

Tuossa yhdenlauseen kommentissasi onnistut olemaan kahta eri "mieltä".

Valonnopeus riippuu väliaineesta jota ei kyseessä olevassa väliaineessa voida ylittää. Tämähän siis riippuu väliaineesta. Ikkunalasi hidastaa valonnopeutta. Valokuidussa riippuen lasin taikka muovin taitekertoimesta valonnopeus hidastuu (riippuu väliaineesta). Aurinkokunnan tasolla valonnopeus on rapiat vaille 300 000 km/s. Linnunradan keskustassa valonnopeus on suurinpiirtein 10 % tästä. Galaksien välisessä "tilassa" valonnopeus on suurinpiirtein 1000- 20 000 % valonnopeudesta verrattuna aurinkokunnan tasoon.

Tämä ei tarkoita samaa kuin jotta valonnopeutta ei voisi ylittää. Kas kun se valonnopeus on riippuvainen siitä kulloinkin kyseessä olevasta väliaineesta. Valonnopeus on siis vakio kulloinkin tarkastelun kohteessa olevalle väliaineelle, jota ei voi ylittää. Valonnopeus on siis vakio.

Lue lisää

Nyt alkoit kyllä varmaan sekoilemaan. Sanot että aurinkokunnan tasolla valonnopeus on vähä alle 300000 km/s, mikä on totta, mutta galaksien välillä se on 1000-20000%?!?! Jos se olisi 10000% enemmän kun 300000, se olisi siis 30000000 km/s, mikä ei pidä paikkaansa, koska valonnopeus vakuumissa ei ikinä mene yli 300000 km/s.

Trexnonar kirjoitti:

Nyt alkoit kyllä varmaan sekoilemaan. Sanot että aurinkokunnan tasolla valonnopeus on vähä alle 300000 km/s, mikä on totta, mutta galaksien välillä se on 1000-20000%?!?! Jos se olisi 10000% enemmän kun 300000, se olisi siis 30000000 km/s, mikä ei pidä paikkaansa, koska valonnopeus vakuumissa ei ikinä mene yli 300000 km/s.

Lue lisää

Maailmankaikkeus on laajentunut jo alkuräjähdyksestä lähtien. Tämä laajentuminen tarkoittaa massakeskittymien/ galaksien loitontumista toisistaan. Tätä mitataan valon sini-/punasirtymillä toisinsanoen avaruuden laajentuminen tarkoittaa näiden massakeskittymien etääntymistä toisistaan.

Valonnopeus on tähän havaintoon perustuen galaksien sisällä hitaampaa kuin galaksien välisessä avaruudessa muutenhan avaruus ei voisi laajentua.

Sinä tunnut ihan mutuotaksunnalla olettavan jotta valonnopeus olisi absoluuttinennopeus joka ei liittyisi mitenkään väliaineeseen ja kuitenkin kirjoitat jotta se riippuisi tuosta väliaineesta. Kuka tässä nyt sekoilee ?

tsikahörö kirjoitti:

Maailmankaikkeus on laajentunut jo alkuräjähdyksestä lähtien. Tämä laajentuminen tarkoittaa massakeskittymien/ galaksien loitontumista toisistaan. Tätä mitataan valon sini-/punasirtymillä toisinsanoen avaruuden laajentuminen tarkoittaa näiden massakeskittymien etääntymistä toisistaan.

Valonnopeus on tähän havaintoon perustuen galaksien sisällä hitaampaa kuin galaksien välisessä avaruudessa muutenhan avaruus ei voisi laajentua.

Sinä tunnut ihan mutuotaksunnalla olettavan jotta valonnopeus olisi absoluuttinennopeus joka ei liittyisi mitenkään väliaineeseen ja kuitenkin kirjoitat jotta se riippuisi tuosta väliaineesta. Kuka tässä nyt sekoilee ?

Lue lisää

"Valonnopeus on tähän havaintoon perustuen galaksien sisällä hitaampaa kuin galaksien välisessä avaruudessa muutenhan avaruus ei voisi laajentua. "

Valonnopeudella ja avaruuden laajenemisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Valonnopeus määräytyy tyhjiön permeabiliteetin ja -permittiivisyyden perusteella, joten se on vakio ja se on myös absoluuttinen nopeus. Väliaine on galaksien välisessä avaruudessa aivan samaa (tyhjiö) kuin galaksin sisälläkin tähtien välissä ja c nopeus on myös sama.
Kun valo kulkee väliaineessa, puhutan valon nopeudesta ja se on aina alempi kuin valonnopeus.

tsikahörö kirjoitti:

Maailmankaikkeus on laajentunut jo alkuräjähdyksestä lähtien. Tämä laajentuminen tarkoittaa massakeskittymien/ galaksien loitontumista toisistaan. Tätä mitataan valon sini-/punasirtymillä toisinsanoen avaruuden laajentuminen tarkoittaa näiden massakeskittymien etääntymistä toisistaan.

Valonnopeus on tähän havaintoon perustuen galaksien sisällä hitaampaa kuin galaksien välisessä avaruudessa muutenhan avaruus ei voisi laajentua.

Sinä tunnut ihan mutuotaksunnalla olettavan jotta valonnopeus olisi absoluuttinennopeus joka ei liittyisi mitenkään väliaineeseen ja kuitenkin kirjoitat jotta se riippuisi tuosta väliaineesta. Kuka tässä nyt sekoilee ?

Lue lisää

Einstein on se joka sanoi että valonnopeus on vakio vakuumissa, ja hän sanoi myös että mitään väliainetta ei ole avaruudessa. Tarkoitat siis ilmeisesti että hän oli väärässä? Väliaineessa valo tietysti voi mennä nopeammin kuin valo, mutta se ei ole mahdollista vakuumissa tiedemiesten mukaan.

Se että galaksien välillä oleva avaruus laajenee nopeammin kuin valo ei tarkoita että valo menee nopeammin kuin valo. Ihan kiinnostava teoria kyllä tuo, että avaruuden laajeneminen voisi saada valon kulkemaan nopeammin kuin 300000 km/s, mutta tieteellinen konsensus on että valo ei voi mennä nopeammin kuin 300000 km/s vakuumissa, koska se olisi suhteellisuusteorian vastaista.

Trexnonar kirjoitti:

Einstein on se joka sanoi että valonnopeus on vakio vakuumissa, ja hän sanoi myös että mitään väliainetta ei ole avaruudessa. Tarkoitat siis ilmeisesti että hän oli väärässä? Väliaineessa valo tietysti voi mennä nopeammin kuin valo, mutta se ei ole mahdollista vakuumissa tiedemiesten mukaan.

Se että galaksien välillä oleva avaruus laajenee nopeammin kuin valo ei tarkoita että valo menee nopeammin kuin valo. Ihan kiinnostava teoria kyllä tuo, että avaruuden laajeneminen voisi saada valon kulkemaan nopeammin kuin 300000 km/s, mutta tieteellinen konsensus on että valo ei voi mennä nopeammin kuin 300000 km/s vakuumissa, koska se olisi suhteellisuusteorian vastaista.

Lue lisää

"...mutta tieteellinen konsensus on että valo ei voi mennä nopeammin kuin 300000 km/s vakuumissa, koska se olisi suhteellisuusteorian vastaista."

Itse asiassa SM-säteilyn nopeus tyhjiössä löytyy jo Maxwellin aaltoyhtälöstä.

Ihan havaittava pamahdus tulee, kun varattu hiukkanen sähkövarauksensa tuottaman sähkömagneettisen kenttänsä kanssa lentää yli väliaineen valon nopeuden. Valon nopeus esimerkiksi vedessä on vain (1/1.33)*valonnopeus eli 75% valonnopeudesta. Kun varattu hiukkanen kulkee tätä suuremmalla nopeudella vedessä niin syntyy Tsherenkovin säteilyä. Ydinreaktorin ja polttoainesauvojen säilytysaltaan vedessä näkyvä sininen hohde on juuri tuosta ilmiöstä peräisin.

Yli valonnopeuden eli valon tyhjiönopeuden (299792458 m/s) eli liiku mikään hiukkanen eikä aalto. Jos liikkuisi niin sen havaitsemalla voisi saman tien kumota erityisen suhteellisuusteorian ja noukkia Nobelin fysiikan palkinnon.

Varmaankin yli kolome?

c c ei ole 2 x c.

Tämä teoria on mielenkiintoinen, ja erikoinenkin nähdä täällä.

Tietysti tässä mielenkiintoista on se
- bosonin nykyinen massa, ja onko se ollut joskus toinen.
- koskien kuilua itseään, onko sillä yksi vai useita minimejä.
- mistä "suunnasta" tähän nykyiseen kohtaan on tultu, vai onko aina oltu tässä.

Nykytila kun vaikuttaa, niinkuin sanoitkin, hieman epävakaalta, ja näyttää siltä, että vaikka on epävakaalla pohjalla, universumilla on itsellään keinoja taiteilla siinä reunalla.

Kuitenkin se, että valonnopeus olisikin kuilun suhteen muuttuva, ja olisi voinut sen takia olla aikojen saatossa erikin, kuin nykyään on, se saattaisi heijannaisella heijarilla muutamien muidenkin nykyään vakioiksi ajateltujen asioiden luonteen muuttumisen. Ei tietenkään reaalimaailmassa, se jatkaa toki niinkuin on tähänkin saakka ollut jatkuakseen, mutta" paperilla".

Ymmärrys menneestä voisi siis muuttua, joka vaikuttaisi samalla käsitykseen nykyisestä tai tulevasta, koska olemme tavallaan "menneisyyden ympäröimiä".

Onhan näissä tosin aika vahva populismin käry aina välillä. Eikä kaikelle teoreettiselle löydy yhtymäkohtia todellisuudesta. Siksi kuilun ei välttämättä tarvitse olla realimaailmaa.

Sellaista säilöä ei ole vielä olemassa, jossa ei tapahtuisi energiahäviötä, riippumatta siitä mitä on tarkoitus säilöä, tai sen säilötyn sisältämän energian johtumista pois tai muuntumista johonkin toiseen muotoon. Kuten lämmöksi.

Valon säilöminen muutenkin on vähän jännempi juttu (oletan viittaavasi valolla näkyvän valon säteilyalueeseen), koska valo on säteilyä ja siksi näkyvänä valona (matala energia) eritysenkin herkkää ja lyhytikäistä.

Tästä syystä mm. valokaapeleiden maksimipituudet ovat yllättävänkin lyhyitä, ja pitkiin siirtoihin tarvitaan signaalin toistajia tasaisin välimatkoin. Mutkien määrät ja jyrkkyydet lyhentävät lisäksi maksimimatkoja.

Jos kuitenkin säiliötä ajatellaan, ja sellaista säiliötä, jossa esim. seinämien heijastumisen vaikutus olisi eliminoitu, ja seinämät olisivat massattomat (eivät kaareuttaisi valoa ollenkaan), säiliön tulisi olla lisäksi täydellisen suora ja vakuumi, ja jonka pituus olisi valonnopeudesta ja säilöntäajasta riippuvainen.

c=299792458 m/s

Käytännössä tarkoittaa sitä, että säilöäksesi fotonin yhdeksi tunniksi, tarvitsisit 1079252848,8 km pitkän mainituntyyppisen "putken".

Matka vastaa yli 7 kertaa matkaa Maasta Aurinkoon. Maasta Aurinkoon pituinen putki tallentaisi fotonin vain noin 8 minuutiksi.

Vuoden mittainen fotonisäilö olisi vastaavasti valovuoden mittainen.

Ja lisäksi: koska valo on kvantti- ilmiö (fotoni kuljettaa energiakvantin), sitä tulisi sotkemaan sen lisäksi vielä kaikki mahdolliset tyhjiöönkin liittyvät kvantti-ilmiöt, kuten tyhjiöenergiaporeilut. Tämä alkaisi korostumaan varsinkin pitkissä säilöntäajoissa, lyhemmissäkin satunnaisesti.