Briteille tyrmäys Brysselissä

BRITANNIAN ehdotus uudeksi EU-suhteeksi brexitin jälkeen sai tyrmäyksen Brysselissä, kun muut 27 EU-maata pitivät tilannekatsauksen brexitin etenemisestä.

EU27:n pääneuvottelija Michel Barnier yritti kuitenkin muotoilla sanansa mahdollisimman kohteliaasti, jotta Britannian pääministerin Theresa Mayn vaikea sisäpoliittinen tilanne ei kävisi entistäkin tukalammaksi.

”Ehdotuksessa on monia osia, jotka avaavat tietä rakentavalle keskustelulle poliittisesta julistuksesta, joka koskee tulevaa suhdettamme”, Barnier sanoi perjantai-iltana lehdistötilaisuudessa Brysselissä.

BARNIERIN mukaan brittihallituksen suunnitelmassa on kuitenkin useita puutteita ja avoimia kysymyksiä. Ehdotukset esimerkiksi tullimuodollisuuksien järjestämisestä voivat lisätä kustannuksia ja hallinnollista taakkaa EU-maille.

”Brexit ei voi oikeuttaa lisää byrokratiaa.”

Sen lisäksi monet itse brexitiin liittyvistä kysymyksistä ovat yhä ratkaisematta.

”Meidän täytyy sopia erosopimuksen avoimista kysymyksistä. Niihin kuuluu Irlanti-kysymys mutta myös Britannian sotilastukikohta Kyproksella ja tietysti Gibraltar. Tarvitsemme sopimuksen näistä kaikista”, Barnier sanoi.

Hän painotti, että erosopimus on kansainvälinen sopimus, jonka pitää taata oikeudellinen varmuus ja selkeys.

Barnier myös huomautti, että briteillä on itselläänkin vielä työsarkaa brexit-tavoitteidensa kanssa.

”Olemme kaikki huomanneet, että väittely Britanniassa ei ole vielä ohi.”

BREXIT-NEUVOTTELUJEN takkuileminen ja Britannian sisäpoliittiset ongelmat ovat lisänneet sen mahdollisuutta, että Britannia eroaa EU:sta ilman mitään sopimusta.

”Riski on kasvanut”, sanoi Suomen EU-suurlähettiläs Marja Rislakki, joka edusti perjantaina Suomea jäsenmaiden eurooppaministerien kokouksessa Brysselissä.

Rislakin mukaan 27 EU-maan yhtenäisyys brexitin alla ei ole kuitenkaan horjunut.

”EU27-maiden yhtenäisyys sai tänään vahvistuksen. Samalla pääneuvottelija Barnierin työlle annettiin vahva tuki, jotta erosopimuksen avoimet kysymykset saadaan ratkaistua”, Rislakki sanoi suomalaistoimittajille.

EU-komissio kehotti torstaina jäsenmaita ja niiden yrityksiä tehostamaan valmistautumistaan sen varalle, että Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta. Rislakin mukaan Suomi on alkanut jo varautua tähän mahdollisuuteen. Eri ministeriöt selvittävät vaikutuksia, ja asiat kootaan syksyllä yhteen.

UNIONI pitää yhä tiukasti kiinni sisämarkkinoistaan ja niiden neljästä perusvapaudesta: tavaroiden, palvelujen, pääoman ja EU-kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta.

Britannia taas yrittää ehdottaa, että tavarakaupan vapaus jatkuisi brexitin jälkeen kuten ennenkin, samalla kun Britannia itse voisi panna rajoitteita EU-kansalaisten maahanmuutolle ja luoda palveluille omia sääntöjään.

”Onkohan Britannian ehdotus EU:n intresseissä? Tavarakaupan arvosta 20–40 prosenttia liittyy palveluihin”, Barnier heitti retorisen kysymyksen ja viittasi matkapuhelimeensa.

”Kuinka voimme estää Britanniasta tulevan epäreilun kilpailun, jos se noudattaa EU-sääntöjä vain tavarakaupassa mutta ei palveluissa?” Barnier jatkoi lehdistötilaisuudessa.

HYVÄÄ on kuitenkin se, että Britannia on viimeinkin esittänyt edes jonkinlaisen suunnitelman tulevaisuuden varalle. Varsinaiset neuvottelut uudesta EU:n ja Britannian suhteesta alkavat kuitenkin vasta sitten, kun Britannia on eronnut EU:sta maaliskuun 29. päivänä 2019.

Sitä ennen pitää saattaa voimaan brexit-sopimus. Ilman ratifioitua brexit-sopimusta ei tule luvattua siirtymäaikaakaan vuoden 2020 loppuun.

Yksi suurimmista avoinna olemista kysymyksistä on edelleen se, kuinka Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan rajan rajamuodollisuudet järjestetään. Rajasta tulee brexitin jälkeen EU:n ulkoraja.

KUKAAN ei halua rajalle kiinteitä muodollisuuksia. EU ja Britannia sopivat alustavasti joulukuussa ja maaliskuussa, että Pohjois-Irlanti jää soveltuvin osin EU:n tulliliittoon ja sisämarkkinoille, jos ongelma ei ratkea muuten.

Pääministeri May on puolestaan sanonut, ettei hän aio hyväksyä, että osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa – eli Pohjois-Irlanti – jäisi EU-sääntelyn piiriin.

”En usko minkään jäsenmaan hyväksyvän sitä, että jättäessään EU:n sen pitäisi hyväksyä perustuslailliseen loukkaamattomuuteensa kohdistuva uhkaus”, May sanoi perjantaina Belfastissa, Pohjois-Irlannin pääkaupungissa.

Barnier puolestaan sanoi perjantaina, että EU on avoin mille tahansa Pohjois-Irlantia koskevalle uudelle ehdotukselle, jonka voi toteuttaa ajoissa.

Tavoitteena on laillinen ja toimiva sopimus Irlannin varalle.

”Olemme sitoutuneet suojelemaan Irlantia ja Pohjois-Irlantia brexitin seuraamuksilta sekä varjelemaan Pohjois-Irlannin rahasopimusta kaikilta osin”, Barnier sanoi.