4 300 vuotta sitten, pian sen jälkeen kun Egyptin kuuluisat pyramidit rakennettiin, ilmasto muuttui ja maapallolle laskeutui ankara kuivuus. Sadot romahtivat sateiden vähentyessä, ja moni maanviljelyksen varassa elänyt varhainen yhteiskunta luhistui, myös ne pyramidit rakentanut Egyptin vanha valtakunta.
Kuiva ilmastojakso vallitsi jopa 200 vuotta ja jätti jälkensä ympäri planeettaa, Kiinan Jangtsen jokilaaksoa myöten. Ihmiset joutuivat jälleenrakentamaan ilmaston äkillisen muutoksen romahduttamia yhteiskuntia, ensimmäistä kertaa historiassa.
Koko maapallon historia on tallentunut kiviin, merenpohjan sedimentteihin hautautuneita ja sittemmin kivettyneitä varhaisia eläimiä myöten. Voimme selata tätä kivistä kirjaa taaksepäin lähes maapallon syntyyn asti, 4,54 miljardin vuoden taakse.
Suuremmassa mittakaavassa me meghalaya-aikaiset ihmiset elämme holoseeniepookkia. Tämä aikakausi alkoi viime jääkauden jälkeen 11 500 vuotta sitten, kun ilmasto alkoi lämmetä, ja lämpeneminen jatkuu yhä.
Kaikkein suurin ajanlaskun yksikkö on aioni tai eoni (englanniksi eon), ja se voi kestää miljardeja vuosia. Kaiken kaikkiaan elämme nyt fanerotsooisella eonilla, jonka katsotaan alkaneen kambrikaudelta yli 500 miljoonaa vuotta sitten. Silloin monimuotoinen elämä suorastaan räjähti henkiin maapallolla.
Eli tässä siis oivaa knoppitietoa vaikka pubivisaan: elämme meghalaya-aikaa kvartäärikauden holoseeniepookilla, kenotsooisella maailmankaudella ja fanerotsooisella eonilla.
Ihmisen ajasta ei ole jäänyt vielä jälkiä kivikerrostumiin eli meistä ei ole varsinaista stratigrafista todistusaineistoa. Geologiset ajanjaksot taas jaetaan nimenomaan kivikerrostumien perusteella.
Se on tarkka ja täsmällinen tapa pilkkoa planeetan historiaa tietyn mittaisiin ajanjaksoihin. Lisäksi tuo muinainen kuivuus oli selvästi globaali tapahtuma, jonka jäljet jäivät kaikkialle ympäri maapalloa.
Ihmisten globaalin kädenjäljen kiistatonta alkupistettä on yritetty määritellä eri tavoin. Joidenkin tutkijoiden mukaan antroposeeni olisi alkanut maanviljelyn ja metsänraivauksen myötä 6 000 vuotta sitten, kun ihminen alkoi ensi kertaa havaittavasti vaikuttaa ilmakehään.
Toisten tutkijoiden mukaan käännekohta oli teollistumisen aika, ja jotkut ehdottavat alkupisteeksi 1950–60-luvun ydinkokeita, joista jäi radioaktiivinen jälki puihin ympäri planeettaa.
Kuiva ilmastojakso vallitsi jopa 200 vuotta ja jätti jälkensä ympäri planeettaa, Kiinan Jangtsen jokilaaksoa myöten. Ihmiset joutuivat jälleenrakentamaan ilmaston äkillisen muutoksen romahduttamia yhteiskuntia, ensimmäistä kertaa historiassa.
Koko maapallon historia on tallentunut kiviin, merenpohjan sedimentteihin hautautuneita ja sittemmin kivettyneitä varhaisia eläimiä myöten. Voimme selata tätä kivistä kirjaa taaksepäin lähes maapallon syntyyn asti, 4,54 miljardin vuoden taakse.
Suuremmassa mittakaavassa me meghalaya-aikaiset ihmiset elämme holoseeniepookkia. Tämä aikakausi alkoi viime jääkauden jälkeen 11 500 vuotta sitten, kun ilmasto alkoi lämmetä, ja lämpeneminen jatkuu yhä.
Kaikkein suurin ajanlaskun yksikkö on aioni tai eoni (englanniksi eon), ja se voi kestää miljardeja vuosia. Kaiken kaikkiaan elämme nyt fanerotsooisella eonilla, jonka katsotaan alkaneen kambrikaudelta yli 500 miljoonaa vuotta sitten. Silloin monimuotoinen elämä suorastaan räjähti henkiin maapallolla.
Eli tässä siis oivaa knoppitietoa vaikka pubivisaan: elämme meghalaya-aikaa kvartäärikauden holoseeniepookilla, kenotsooisella maailmankaudella ja fanerotsooisella eonilla.
Ihmisen ajasta ei ole jäänyt vielä jälkiä kivikerrostumiin eli meistä ei ole varsinaista stratigrafista todistusaineistoa. Geologiset ajanjaksot taas jaetaan nimenomaan kivikerrostumien perusteella.
Se on tarkka ja täsmällinen tapa pilkkoa planeetan historiaa tietyn mittaisiin ajanjaksoihin. Lisäksi tuo muinainen kuivuus oli selvästi globaali tapahtuma, jonka jäljet jäivät kaikkialle ympäri maapalloa.
Ihmisten globaalin kädenjäljen kiistatonta alkupistettä on yritetty määritellä eri tavoin. Joidenkin tutkijoiden mukaan antroposeeni olisi alkanut maanviljelyn ja metsänraivauksen myötä 6 000 vuotta sitten, kun ihminen alkoi ensi kertaa havaittavasti vaikuttaa ilmakehään.
Toisten tutkijoiden mukaan käännekohta oli teollistumisen aika, ja jotkut ehdottavat alkupisteeksi 1950–60-luvun ydinkokeita, joista jäi radioaktiivinen jälki puihin ympäri planeettaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.