Suvi-Anne Siimeksellä on viime päivinä ollut
Viialaisen koolle kutsumat mediajuhlat.Juhlahumussa
Siimes on muistanut minuakin. Hänen lausumansa mukaan
olen vallanhimoinen, kateellinen, katkera,
kostonhimoinen ja muukalaisvihamielinen puolueen
hajottaja, joka käyttää Moskovan puoluekoulussa
opittuja likaisia temppuja.
Varokaa siis minua!
Mutta sunnuntaina kello 15.00 pidän poliittisen
tilaisuuden Helsingin Annantalolla (Annankatu 30),
johon kutsun sinua, jos et pelkää minua. Tervetuloa!
Esko Seppänen
Tässä Siimekselle kirjoittamani avoin kirje:
Arvoisa Suvi-Anne Siimes
En tunnista lausunnoistasi itseäni. Kun mediajuhlasi
on pian ohi, sinun tulee täsmentää sanomisiasi ja
kuvata esimerkein rasismiani ja likaisia temppuja.
Olet sen velkaa minulle.
Sanot, että vainoojasi ovat miehiä, että miehillä ei
ole sielua ja että sinulla on. Muistutan, miten
Ruotsin vasemmistopuolueen puheenjohtaja Gudrun
Schyman ajautui tällä linjalla umpikujaan:
miesäänestäjät hylkäsivät puolueen viime vaaleissa.
Schyman erosi puolueesta ja perustaa oman
feministipuolueen. Ruotsalaisten tovereidemme mukaan
hänestä itsestään tuli puoluetta suurempi projekti.
Toisaalla on sitten Tanskan vasemmistopuolue (SF),
joka rupesi sinun tavallasi kitkemään punajuuria
politiikan kasvimaasta. Se muutti identiteettinsä
vihreäksi ja otti - ainoana EU-vasemmiston puolueena -
myönteisen kannan EU:n perustuslakiin. Pari viikkoa
sitten SF hävisi parlamenttivaalit, kun taas sen
jättämän tyhjän tilan täyttänyt EU-kriittisempi ja
vasemmistolaisempi puolue voitti lisäpaikkoja.
Puheenjohtaja Holger K.Nielsen joutui eroamaan.
Näiden kokemusten pohjalta ei ole viisasta sinun
puolueen puheenjohtajana yrittää tunkea puoluettamme
siihen poliittiseen rakoon, joka jää vihreiden ja
demareiden väliin. Siinä ei ole vasemmistoliiton
mentävää aukkoa. "Kaikkien vasemmisto" ei ole
vasemmisto, jos se ei ole vasemmalla.
Meillä on kokemusta myös siitä, mitä tapahtuu, kun
puolue ei ole tarpeeksi fiini sen johtoeliitille.
Italiassa kommunistinen puolue teki 1990-luvun alussa
"viialaiset". Liittymällä sosialistiseen
internationaaliin siellä ruvettiin porukalla
demareiksi. Kaikki eivät ruvenneet, vaan jäljelle
jäänyt "rupusakki" perusti uuden vasemmistopuolueen
(Rifondazione). Se on ehtinyt jo kertaalleen hajota,
kun puolueen eliitti meni hallitukseen jakamaan
ministerinpaikkoja, mutta jäljelle jääneet eivät
antaneet periksi vaan jatkoivat toimintaa muutaman
kansanedustajan voimin. Vähitellen on onnistuttu
nostamaan Rifondazione merkittäväksi
vasemmistovoimaksi, joka yhdessä ay-liikkeen kanssa
saa kaduille miljoona ihmistä mielenosoituksiin
kapitalismia (ja EU:n perustuslakia) vastaan.
Demareilla ja kommunistiloikkareilla menee huonommin.
Samoin Hollannin puolueen fiini eliitti siirtyi
1990-luvun alussa vihreisiin perustamalla oman
punavihreän puolueen. Jäljelle jäänyt sosialistinen
"rupusakki" on nostanut tyhjästä rakennetun uuden
puolueen kerta toisensa jälkeen vaalivoittoon, kun
taas vihreät ovat tulleet alas poliittista pyllymäkeä.
Ranskasta meillä on kokemuksia ministerisosialismin
tuhoisasta vaikutuksesta puolueen uskottavuuteen.
Joskus jopa yli 20 prosentin kannatukseen yltäneen
kommunistisen puolueen (PCF) pohja on pettänyt ja
kannatus on romahtanut. Aatteellista tyhjiötä
täyttämään on noussut trotskilaisia puolueita, jotka
ilmoittivat olevansa 100 % vasemmalla ja joiden
kannatus ylitti presidentin vaaleissa 10 prosenttia.
On vaikea vallata takaisin menetyt asemat.
Kieltämällä sosialismin, joka on minulle - ja
Bernsteinille - sama asia kuin demokratia, sinä haluat
tuhota vasemmiston yhteisen utopian, ja samalla sinä
tulet pyhittäneeksi
KAPITALismin. Meillä Euroopassa demaritkin ovat
sosialisteja.
Kun leimaat minut taistolaiseksi ja stalinistiksi,
olet epärehellinen, mutta puolueemme johtajilla on
ollut tapana hädän hetkellä, jolloin omat eväät on
syöty, palauttaa järjestöväki ruotuun luomalla aina
uudelleen taistolaisuhka. Nyt on sinun vuorosi tehdä
niin. Ehkä viholliskuvan luominen on niitä sinulle
annettuja Amerikan oppeja, joista Noam Chomsky sanoo,
että "provokatiiviset toimet oikeutetaan puolustuksen
nimissä armotonta vihollista vastaan". Hyökkäät ja
luot viholliskuvia oman puolueen sisällä, mutta sanot
sitä puolustukseksi.
Niin paljon olemme keskustelleet ja oppineet toisiamme
tuntemaan, että tiedät tekeväsi väärin. Jo niihin
aikoihin, jolloin sinä opettelit lukemaan, minä toimin
SKDL:n parhaiden perinteiden puolesta ja olin
taistolaisten edustamaa totalitarismin ihannointia
vastaan - jos sillä nyt on enää jotain merkitystä.
Olen totalitarismia ja yksinvaltaa (puolueessakin)
vastaan, mutta "änkyrä" olen vain merkityksessä
ei-demari. En halua kommunistista vallankumousta,
proletariaatin diktatuuria tai yhden puolueen valtaa.
Tavoitellessasi yhden johtajan yksinvaltaa ja
itsellesi uutta ministerinpaikkaa (Projekti 2007) olet
nostamassa itseäsi jalustalle, jonka päältä on muualla
jo 1990-luvun alussa kaadettu yksinvaltaisten
johtajien patsaat. En suostu syömään keittämääsi
arvopuuroa.
Julkisessa keskustelussa on puhuttu ns. Viialaisen
muistiosta, jossa hän suositteli fuusiota demareihin.
Miehen me tunnemme molemmat. Me tiedämme, että
kyseisellä muistiolla ei ole laajaa kannatusta ay-väen
piirissä ja että sen saama julkisuus perustui siihen,
että se oli muka salainen. Mediaa huiputettiin
perusteellisesti, kun se ei huomannut, että
salaliittolaisia oli vähemmän kuin Viialaisen ystävän
Janajevin juntassa oli jäseniä elokuun 1991
vallankaappausyrityksessä.
Mutta palataanpa vasemmistoliittoon.
Yllätit puoluekokouksessa väen ottamalla myönteisen
kannan EU:n taistelujoukkoihin, jotka voivat EU:n
perustuslain mukaan olla hyökkäysjoukot ja jotka
voivat hyökätä myös laittomasti ilman YK:n mandaattia.
Puoluekokous ei lähtenyt samalle linjalle kanssasi,
mutta tunnustamatta tappiotasi äänestit eduskunnassa
tässä asiassa viime joulukuussa yksin toisella tavalla
kuin koko muu eduskuntaryhmä.
Olet naiivi uskotellessasi, että Nato-yhteensopivia
EU:n taistelujoukkoja kootaan kansanmurhien
torjuntaan. Kyseessä on poliittinen (öljy)sotaväki ja
eräänlainen EU:n muukalaislegioona. Kansanmurhien
ehkäisyyn tarvitaan muita kuin näitä iskujoukkoja.
Mikään ei ole estänyt Natoa, jonka jäseninä on 19
EU-maata, operoimasta Darfurissa. Ongelma on, että ei
ole ollut halua estää kansanmurhaa aloittamalla sota
öljyvaltio Sudania vastaan ja miehittämällä maa.
Myöskään entiseen Jugoslaviaan ei haluttu lähettää
isojen maiden palkkasotureista koottavia
taistelujoukkoja, koska pelättiin miestappioita.
Tyydyttiin pommituksiin, ja niistä maksettiin hinta
siviiliuhreina. Srebrenican katastrofia ei olisi voitu
estää EU:n taistelujoukoilla; puuttui poliittista
tahtoa. Joukkoja olisi kyllä ollut ilman EU:takin.
EU:n taistelujoukkoja varaudutaan käyttämään ennen
muuta Afrikassa vanhojen siirtomaavaltojen vanhoilla
reviireillä. Ei pitäisi tapattaa niissä sodissa
suomalaisia nuoria ihmisiä, kun meidän ei ole pakko
lähteä sotimaan.
On muuten mielenkiintoista, että 1800-luvulla Suomen
eliitti yritti suojella suomalaisia joutumasta
osapuoleksi vieraan vallan sotiin, kun taas tämän
päivän poliittinen eliitti tyrkyttää suomalaisia
sotien osapuoleksi.
Suomen ulkopolitiikalla pitää aina ajaa isänmaan etua,
sillä kukaan muu ei sitä tee. Muut ajavat omia
etujaan, ja suurilla mailla on isot edut.
Minä muuten käytän sanaa "isänmaa", joka tuntuu olevan
sinulle kovin vieras asia. Voisin tietysti käyttää
myös sanaa "synnyinmaa", josta puhutaan Työväen
marssissa, mutta yhtä kaikki: kyseessä on kotimaamme
etu. Se, että on omien köyhien asialla, ei ole pois
muiden maiden köyhien ihmisten auttamisesta.
Eurooppalaisessa vasemmistossa me käymme niissä
merkeissä taistelua KAPITALismin alistavia rakenteita
vastaan. Milloin muuten viimeksi lausuitkaan sanan
"kapitalismi"?
Globalisaatio on kapitalismin levittämistä koko
maapallon alueelle, kaiken kaupallistamista ja
rahamitalla mittaamista, ja sitä kehitystä me
vastustamme sen Euroopan vasemmiston joukkovoimalla,
jossa sinä et tunnu haluavan olla mukana.
Haet hyvin kummallisella tavalla ystäviä kaukaa
moittiessasi eurooppalaista vasemmistoa
amerikkalaisvastaisuudesta. USA:n arvostelu on
KAPITALismi- ja imperialismi-kritiikkiä, ja myös
näiden ismien kautta määrittyy puolueen paikka
politiikassa. En ymmärrä, miten päivän mittainen
vierailusi jenkkien lentotukialuksella sai sinut
ihastelemaan raakaa voimaa ilmentävien sotalaivojen
kauneutta. Me eurooppalaisessa vasemmistossa tunnemme
huolta USA:n unilateraalisesta opista "Full Spectrum
Dominance", jolla se pyrkii maapallon kaikkien tilojen
hallintaan: saamaan vaikutuspiiriinsä maat, meret,
ilman, avaruuden ja informaation. Se asevarustelee
avaruutta ja on valmis ensi-iskuun ydinaseilla. Se on
mukana asevarustelukilpailussa, jossa se on ainoa
osanottaja. USA:n uusi Iranin sodan projekti on
pelottava osoitus varustelukierteestä maailman
yksinapaistamiseksi.
Pyyhit kirjoituksissasi pöydät Kekkosella, joka johti
Suomen naapuriystävyyden politiikkaa, ja niistä saa
vaikutelman, että kartat ja inhoat Venäjää. Suomi on
kuitenkin Venäjän naapurissa. Niin on, olipa siellä
vallassa kuka tahansa. Suhde Venäjään on mitä
suurimmassa määrin tulevaisuuden kysymys. Lokaamalla
useamman sukupolven suuret saavutukset ulkopolitiikan
alalla syöt sitä politiikkaa tukeneen SKDL:n perintöä.
Se väki on äänestänyt myös sinut ministerivaltaan. Kun
uhoat 1.1.2005 lähtien puolueessa otetun käyttöön
"kovat otteet", kysyn, oletko puhdistamassa puolueen
näistä äänestäjistä?
Koen, että on käynnissä porvariston voimakas hyökkäys
vasemmistoa vastaan. Siihen liittyy muun muassa
jatkosotaan syyllisten Rydin ja Tannerin,
natsiyhteistyön sekä sotasosialidemokratian
kunnianpalautus. Maalitauluna on ollut myös Tarja
Halonen ja hänen kauttaan Suomen sotilaallinen
liittoutumattomuus. Vaietaan puolustussotaa käyneen
entisen presidentin Mauno Koiviston hyökkäyssotia
vastustavat mielipiteet.
Natokiimainen ja euronationalistinen media on löytänyt
liittolaisekseen myös sinut, puolueemme puheenjohtaja.
Minä koen, että et lyö julkisuudella vain minua, vaan
sinun kauttasi oikeisto hakkaa koko vasemmistoa. Sinua
käytetään hyväksi, ja ollaksesi olemassa sinä sallit
sen.
Kun olet vaatinut minua siirtymään pois
europarlamentin vasemmistoryhmästä, et ole vastannut
kysymykseeni, mihin ryhmään minun pitäisi mennä. Se
saattaisi auttaa myös muita ymmärtämään, mistä tässä
kaikessa on kysymys. Haluaisin muuten myös kuulla
perustelusi, miksi vasemmistoliitto on jättäytynyt
sivuun muun vasemmiston perustamasta europuolueesta.
Minulle on syntynyt sinusta sellainen kuva, että et
ole osaa tai et halua harjoittaa rakenteellista
KAPITALismi-kritiikkiä. En tiedä, tunnetko työn ja
pääoman ristiriidan ja onko rakenteellisten
ristiriitojen olemassaolon tunnustaminen sinun
"luovuusyhteiskuntasi" rakentamisen este, mutta sitä
ristiriitaa ei pidä kieltää, vasemmalla. Jos haluat
olla mukana uudenlaisessa vasemmistolaisessa
keskustelussa globaalisesta työnjaosta, suosittelen
sinulle luettavaksi Hardt & Negriä (The Empire, The
Multitude), joita et tunnu tuntevan. Vasemmistolaisuus
voi olla myös intellektuaalinen projekti!
Kun puhutaan pääomasta, et typistäne sitä pelkäksi
aineelliseksi tai esineellistetyksi työksi. Kuitenkin
- marxilaisittain - aineellisen sfäärin
ensisijaisuuden tunnustaminen auttaa määrittämään
yhteiskuntien valtasuhteet. Omaisuuden koolla on
merkitystä. Perusrakenteen ja päällysrakenteen suhteen
ymmärtäminen auttaa myös tekemään parempia arvioita
sodan ja rauhan kysymyksissä. Sota demokratiasta onkin
usein sotaa öljystä.
Pyydän sinua, ei-marxilaista tutkijaa, kiinnittämään
huomion seuraaviin asioihin.
Suomen taloudessa on tapahtunut EU-jäsenyyden aikana
ja vasemmistoliiton ollessa hallituksessa historiamme
suurin varallisuuden uusjako rikkaiden hyväksi.
Osingot, joilla aikaisempien sukupolvien työn tulokset
on otettu ulos suomalaisyhtiöistä, ovat olleet
verottomia. Suomalaisyritykset ovat siirtyneet
ulkomaiseen omistukseen, ja vieraiden omistajien
suomalaisille myyjille maksamia myyntivoittoja on
verotettu vain nimellisesti. Valtion omistamia
tuottavia yrityksiä on privatisoitu, mikä on edelleen
vähentänyt suomalaisomistuksen tuottamaa
turvallisuutta elinkeinoelämämme ydinalueilla.
Yritysjohtajat ovat ottaneet oma osansa yhtiöiden
voitoista optioina. Optiorälssi on pitänyt huolen
siitä, että yhtiöt ovat jakaneet voittonsa ulos sen
sijasta että olisivat investoineet rahoja uuteen
tuotantoon. Investoinnit eivät ole EU-jäsenyyden
aikana vastanneet edes tuotantovälineiden kulumista.
Tähän kehityskulkuun vaikuttamatta jättäminen on
vasemmiston suuri historiallinen virhe, ja se on ollut
mahdollinen sinun puheenjohdollasi. On aika lopettaa
pintaliito.
Myönnän toki, että EU-jäsenyys sinänsä ei selitä
edellä kuvaamaani kehitystä; eihän vasemmistolaista
analyysia voi typistää pelkäksi europolitiikaksi.
Vasemmalla pitää kuitenkin tuntea KAPITALismi muita
paremmin.
Kiinnitän tässä yhteydessä huomion myös siihen
suomalaiseen rahaan, joka ei ole kenenkään
yksityisomaa. Sitä on Suomen yksityisessä,
rahastoivassa työeläkejärjestelmässä enemmän kuin
missään muualla. Näitä varoja sijoitetaan yhä
suuremmassa määrin ulkomaille. Kun yksityisten
työeläkeyhtiöiden ulkomaisten sijoitusten määrä on
muutaman vuoden aikana monikymmenkertaistunut, kaikki
se on pois kotimaisesta työllistämisestä. Tämä on
asia, jossa vasemmistoliiton pitäisi haastaa
sosialidemokraattinen työeläkekorporatismi.
Vasemmistoliiton ollessa hallituksessa ajettiin alas
ihmisten sosiaalisia etuisuuksia, eläkkeitä sekä
kansanterveys- ja koulutuspalveluksia. Surkeimmassa
asemassa ovat pienituloiset ja köyhät, joilla ei ole
ollut hallituspuolueiden johtopaikoilla puolustajia.
Tietysti kaikkien puolueiden pitää pyrkiä poliittiseen
valtaan, eli hallitukseen, mutta kun sinne pääsee, ei
saa menettää omien kannattajien luottamusta.
Kun tällä erää olet "oppositiojohtaja", kysyn, missä
olit silloin, kun demarit ja kepu ilmoittivat
poistavansa rikkailta varallisuusveron. Kannanotto
rikkaiden etua vastaan ei ole Suomessa yhtä
mediaseksikästä kuin omien puoluetovereiden julkinen
häpäiseminen, mutta sinun pitää vähitellen alkaa puhua
myös asioista. Kai muuten otat lähiaikoina kantaa
suunnitelmiin poistaa Suomen rikkailta perintövero?
Suurista perinnöistähän kuuluu maksaa valtion kautta
kymmenykset niille, jotka eivät peri, sillä harvoin
suurten perintöjen jättäjät ovat rikastuneet vain
omalla työllään vaan muiden työstä.
Vaikka olen edellä esittänyt kritiikkiä vasemmisto- ja
vastarintarajoitteista linjaasi kohtaan, haluan myös
sanoa, että et ole kaikessa väärässä, et suinkaan.
Olet ehdottomasti oikeassa haikaillessasi lisää
poliittista punavihreyttä vasemmistoliittoon, eikä
minulla ole - entisenä eduskunnan ympäristövaliokunnan
puheenjohtajana - pienintäkään ongelmaa tukea sinua
maapallon tulevaisuuden kohtalonkysymyksissä.
Vihreyden pitää olla kuitenkin myös punaista ollakseen
punavihreää.
Vihreä projekti on myös maatalous, jossa
maanviljelijämme tuottavat lähinnä pienimuotoisesti
perhetiloillaan hyvälaatuista ruokaa. Me emme voi
jättää Suomen maaseutua kepun yksinvallan alle, mutta
se vaatii puolueelta nykyistä enemmän
maaseutupoliittisia linjauksia ja uskottavaa
politiikkaa suomalaisen maanviljelyn turvaamiseksi
tulevaisuudessa. Maanviljelijät ovat EU:n torppareita,
eikä näiden torppareiden vapauttaminen onnistu ilman
valtiovallan tukitoimia.
Sanot, että et ole minkään sortin sosialisti.
Vaikka et olisikaan, sellaisen ääneen sanominen ei ole
vasemmistolaisessa liikkeessä ongelmatonta. Nyt
sinulle on syntynyt todistustaakka sen suhteen, että
ylipäätään olet vasemmistolainen.
On tiedettävä, missä ollaan, kun ollaan vasemmalla.
Vasemmalla olemisen uskottavuuden mittaa ihmisen - ja
puolueen - suhde reaaliKAPITALismiin. Se pitää yrittää
heittää historian roskatynnyriin ns. reaaliSOSIALismin
seuraksi. Vaikka kapitalismista ja riistosta vapaata
maailmaa olisi vain utopia, on niitä huonompiakin
utopioita.
Totean yhteenvetona, että puolueen johdossa näyttää
olevan aito ongelma: kenen joukoissa seistä, kenen
lauluja laulaa.
Ehdotan, että päällimmäisin erimielisyyttä aiheuttava
ongelma suhteesta EU:n liittovaltioimiseen ja
militarisoimiseen ratkaistaan demokraattisesti
kuulemalla jäseniä: pannaan EU:n perustuslaki
jäsenäänestykseen.
Euroopassa on niin tehty monissa puolueissa.
Viialaisen koolle kutsumat mediajuhlat.Juhlahumussa
Siimes on muistanut minuakin. Hänen lausumansa mukaan
olen vallanhimoinen, kateellinen, katkera,
kostonhimoinen ja muukalaisvihamielinen puolueen
hajottaja, joka käyttää Moskovan puoluekoulussa
opittuja likaisia temppuja.
Varokaa siis minua!
Mutta sunnuntaina kello 15.00 pidän poliittisen
tilaisuuden Helsingin Annantalolla (Annankatu 30),
johon kutsun sinua, jos et pelkää minua. Tervetuloa!
Esko Seppänen
Tässä Siimekselle kirjoittamani avoin kirje:
Arvoisa Suvi-Anne Siimes
En tunnista lausunnoistasi itseäni. Kun mediajuhlasi
on pian ohi, sinun tulee täsmentää sanomisiasi ja
kuvata esimerkein rasismiani ja likaisia temppuja.
Olet sen velkaa minulle.
Sanot, että vainoojasi ovat miehiä, että miehillä ei
ole sielua ja että sinulla on. Muistutan, miten
Ruotsin vasemmistopuolueen puheenjohtaja Gudrun
Schyman ajautui tällä linjalla umpikujaan:
miesäänestäjät hylkäsivät puolueen viime vaaleissa.
Schyman erosi puolueesta ja perustaa oman
feministipuolueen. Ruotsalaisten tovereidemme mukaan
hänestä itsestään tuli puoluetta suurempi projekti.
Toisaalla on sitten Tanskan vasemmistopuolue (SF),
joka rupesi sinun tavallasi kitkemään punajuuria
politiikan kasvimaasta. Se muutti identiteettinsä
vihreäksi ja otti - ainoana EU-vasemmiston puolueena -
myönteisen kannan EU:n perustuslakiin. Pari viikkoa
sitten SF hävisi parlamenttivaalit, kun taas sen
jättämän tyhjän tilan täyttänyt EU-kriittisempi ja
vasemmistolaisempi puolue voitti lisäpaikkoja.
Puheenjohtaja Holger K.Nielsen joutui eroamaan.
Näiden kokemusten pohjalta ei ole viisasta sinun
puolueen puheenjohtajana yrittää tunkea puoluettamme
siihen poliittiseen rakoon, joka jää vihreiden ja
demareiden väliin. Siinä ei ole vasemmistoliiton
mentävää aukkoa. "Kaikkien vasemmisto" ei ole
vasemmisto, jos se ei ole vasemmalla.
Meillä on kokemusta myös siitä, mitä tapahtuu, kun
puolue ei ole tarpeeksi fiini sen johtoeliitille.
Italiassa kommunistinen puolue teki 1990-luvun alussa
"viialaiset". Liittymällä sosialistiseen
internationaaliin siellä ruvettiin porukalla
demareiksi. Kaikki eivät ruvenneet, vaan jäljelle
jäänyt "rupusakki" perusti uuden vasemmistopuolueen
(Rifondazione). Se on ehtinyt jo kertaalleen hajota,
kun puolueen eliitti meni hallitukseen jakamaan
ministerinpaikkoja, mutta jäljelle jääneet eivät
antaneet periksi vaan jatkoivat toimintaa muutaman
kansanedustajan voimin. Vähitellen on onnistuttu
nostamaan Rifondazione merkittäväksi
vasemmistovoimaksi, joka yhdessä ay-liikkeen kanssa
saa kaduille miljoona ihmistä mielenosoituksiin
kapitalismia (ja EU:n perustuslakia) vastaan.
Demareilla ja kommunistiloikkareilla menee huonommin.
Samoin Hollannin puolueen fiini eliitti siirtyi
1990-luvun alussa vihreisiin perustamalla oman
punavihreän puolueen. Jäljelle jäänyt sosialistinen
"rupusakki" on nostanut tyhjästä rakennetun uuden
puolueen kerta toisensa jälkeen vaalivoittoon, kun
taas vihreät ovat tulleet alas poliittista pyllymäkeä.
Ranskasta meillä on kokemuksia ministerisosialismin
tuhoisasta vaikutuksesta puolueen uskottavuuteen.
Joskus jopa yli 20 prosentin kannatukseen yltäneen
kommunistisen puolueen (PCF) pohja on pettänyt ja
kannatus on romahtanut. Aatteellista tyhjiötä
täyttämään on noussut trotskilaisia puolueita, jotka
ilmoittivat olevansa 100 % vasemmalla ja joiden
kannatus ylitti presidentin vaaleissa 10 prosenttia.
On vaikea vallata takaisin menetyt asemat.
Kieltämällä sosialismin, joka on minulle - ja
Bernsteinille - sama asia kuin demokratia, sinä haluat
tuhota vasemmiston yhteisen utopian, ja samalla sinä
tulet pyhittäneeksi
KAPITALismin. Meillä Euroopassa demaritkin ovat
sosialisteja.
Kun leimaat minut taistolaiseksi ja stalinistiksi,
olet epärehellinen, mutta puolueemme johtajilla on
ollut tapana hädän hetkellä, jolloin omat eväät on
syöty, palauttaa järjestöväki ruotuun luomalla aina
uudelleen taistolaisuhka. Nyt on sinun vuorosi tehdä
niin. Ehkä viholliskuvan luominen on niitä sinulle
annettuja Amerikan oppeja, joista Noam Chomsky sanoo,
että "provokatiiviset toimet oikeutetaan puolustuksen
nimissä armotonta vihollista vastaan". Hyökkäät ja
luot viholliskuvia oman puolueen sisällä, mutta sanot
sitä puolustukseksi.
Niin paljon olemme keskustelleet ja oppineet toisiamme
tuntemaan, että tiedät tekeväsi väärin. Jo niihin
aikoihin, jolloin sinä opettelit lukemaan, minä toimin
SKDL:n parhaiden perinteiden puolesta ja olin
taistolaisten edustamaa totalitarismin ihannointia
vastaan - jos sillä nyt on enää jotain merkitystä.
Olen totalitarismia ja yksinvaltaa (puolueessakin)
vastaan, mutta "änkyrä" olen vain merkityksessä
ei-demari. En halua kommunistista vallankumousta,
proletariaatin diktatuuria tai yhden puolueen valtaa.
Tavoitellessasi yhden johtajan yksinvaltaa ja
itsellesi uutta ministerinpaikkaa (Projekti 2007) olet
nostamassa itseäsi jalustalle, jonka päältä on muualla
jo 1990-luvun alussa kaadettu yksinvaltaisten
johtajien patsaat. En suostu syömään keittämääsi
arvopuuroa.
Julkisessa keskustelussa on puhuttu ns. Viialaisen
muistiosta, jossa hän suositteli fuusiota demareihin.
Miehen me tunnemme molemmat. Me tiedämme, että
kyseisellä muistiolla ei ole laajaa kannatusta ay-väen
piirissä ja että sen saama julkisuus perustui siihen,
että se oli muka salainen. Mediaa huiputettiin
perusteellisesti, kun se ei huomannut, että
salaliittolaisia oli vähemmän kuin Viialaisen ystävän
Janajevin juntassa oli jäseniä elokuun 1991
vallankaappausyrityksessä.
Mutta palataanpa vasemmistoliittoon.
Yllätit puoluekokouksessa väen ottamalla myönteisen
kannan EU:n taistelujoukkoihin, jotka voivat EU:n
perustuslain mukaan olla hyökkäysjoukot ja jotka
voivat hyökätä myös laittomasti ilman YK:n mandaattia.
Puoluekokous ei lähtenyt samalle linjalle kanssasi,
mutta tunnustamatta tappiotasi äänestit eduskunnassa
tässä asiassa viime joulukuussa yksin toisella tavalla
kuin koko muu eduskuntaryhmä.
Olet naiivi uskotellessasi, että Nato-yhteensopivia
EU:n taistelujoukkoja kootaan kansanmurhien
torjuntaan. Kyseessä on poliittinen (öljy)sotaväki ja
eräänlainen EU:n muukalaislegioona. Kansanmurhien
ehkäisyyn tarvitaan muita kuin näitä iskujoukkoja.
Mikään ei ole estänyt Natoa, jonka jäseninä on 19
EU-maata, operoimasta Darfurissa. Ongelma on, että ei
ole ollut halua estää kansanmurhaa aloittamalla sota
öljyvaltio Sudania vastaan ja miehittämällä maa.
Myöskään entiseen Jugoslaviaan ei haluttu lähettää
isojen maiden palkkasotureista koottavia
taistelujoukkoja, koska pelättiin miestappioita.
Tyydyttiin pommituksiin, ja niistä maksettiin hinta
siviiliuhreina. Srebrenican katastrofia ei olisi voitu
estää EU:n taistelujoukoilla; puuttui poliittista
tahtoa. Joukkoja olisi kyllä ollut ilman EU:takin.
EU:n taistelujoukkoja varaudutaan käyttämään ennen
muuta Afrikassa vanhojen siirtomaavaltojen vanhoilla
reviireillä. Ei pitäisi tapattaa niissä sodissa
suomalaisia nuoria ihmisiä, kun meidän ei ole pakko
lähteä sotimaan.
On muuten mielenkiintoista, että 1800-luvulla Suomen
eliitti yritti suojella suomalaisia joutumasta
osapuoleksi vieraan vallan sotiin, kun taas tämän
päivän poliittinen eliitti tyrkyttää suomalaisia
sotien osapuoleksi.
Suomen ulkopolitiikalla pitää aina ajaa isänmaan etua,
sillä kukaan muu ei sitä tee. Muut ajavat omia
etujaan, ja suurilla mailla on isot edut.
Minä muuten käytän sanaa "isänmaa", joka tuntuu olevan
sinulle kovin vieras asia. Voisin tietysti käyttää
myös sanaa "synnyinmaa", josta puhutaan Työväen
marssissa, mutta yhtä kaikki: kyseessä on kotimaamme
etu. Se, että on omien köyhien asialla, ei ole pois
muiden maiden köyhien ihmisten auttamisesta.
Eurooppalaisessa vasemmistossa me käymme niissä
merkeissä taistelua KAPITALismin alistavia rakenteita
vastaan. Milloin muuten viimeksi lausuitkaan sanan
"kapitalismi"?
Globalisaatio on kapitalismin levittämistä koko
maapallon alueelle, kaiken kaupallistamista ja
rahamitalla mittaamista, ja sitä kehitystä me
vastustamme sen Euroopan vasemmiston joukkovoimalla,
jossa sinä et tunnu haluavan olla mukana.
Haet hyvin kummallisella tavalla ystäviä kaukaa
moittiessasi eurooppalaista vasemmistoa
amerikkalaisvastaisuudesta. USA:n arvostelu on
KAPITALismi- ja imperialismi-kritiikkiä, ja myös
näiden ismien kautta määrittyy puolueen paikka
politiikassa. En ymmärrä, miten päivän mittainen
vierailusi jenkkien lentotukialuksella sai sinut
ihastelemaan raakaa voimaa ilmentävien sotalaivojen
kauneutta. Me eurooppalaisessa vasemmistossa tunnemme
huolta USA:n unilateraalisesta opista "Full Spectrum
Dominance", jolla se pyrkii maapallon kaikkien tilojen
hallintaan: saamaan vaikutuspiiriinsä maat, meret,
ilman, avaruuden ja informaation. Se asevarustelee
avaruutta ja on valmis ensi-iskuun ydinaseilla. Se on
mukana asevarustelukilpailussa, jossa se on ainoa
osanottaja. USA:n uusi Iranin sodan projekti on
pelottava osoitus varustelukierteestä maailman
yksinapaistamiseksi.
Pyyhit kirjoituksissasi pöydät Kekkosella, joka johti
Suomen naapuriystävyyden politiikkaa, ja niistä saa
vaikutelman, että kartat ja inhoat Venäjää. Suomi on
kuitenkin Venäjän naapurissa. Niin on, olipa siellä
vallassa kuka tahansa. Suhde Venäjään on mitä
suurimmassa määrin tulevaisuuden kysymys. Lokaamalla
useamman sukupolven suuret saavutukset ulkopolitiikan
alalla syöt sitä politiikkaa tukeneen SKDL:n perintöä.
Se väki on äänestänyt myös sinut ministerivaltaan. Kun
uhoat 1.1.2005 lähtien puolueessa otetun käyttöön
"kovat otteet", kysyn, oletko puhdistamassa puolueen
näistä äänestäjistä?
Koen, että on käynnissä porvariston voimakas hyökkäys
vasemmistoa vastaan. Siihen liittyy muun muassa
jatkosotaan syyllisten Rydin ja Tannerin,
natsiyhteistyön sekä sotasosialidemokratian
kunnianpalautus. Maalitauluna on ollut myös Tarja
Halonen ja hänen kauttaan Suomen sotilaallinen
liittoutumattomuus. Vaietaan puolustussotaa käyneen
entisen presidentin Mauno Koiviston hyökkäyssotia
vastustavat mielipiteet.
Natokiimainen ja euronationalistinen media on löytänyt
liittolaisekseen myös sinut, puolueemme puheenjohtaja.
Minä koen, että et lyö julkisuudella vain minua, vaan
sinun kauttasi oikeisto hakkaa koko vasemmistoa. Sinua
käytetään hyväksi, ja ollaksesi olemassa sinä sallit
sen.
Kun olet vaatinut minua siirtymään pois
europarlamentin vasemmistoryhmästä, et ole vastannut
kysymykseeni, mihin ryhmään minun pitäisi mennä. Se
saattaisi auttaa myös muita ymmärtämään, mistä tässä
kaikessa on kysymys. Haluaisin muuten myös kuulla
perustelusi, miksi vasemmistoliitto on jättäytynyt
sivuun muun vasemmiston perustamasta europuolueesta.
Minulle on syntynyt sinusta sellainen kuva, että et
ole osaa tai et halua harjoittaa rakenteellista
KAPITALismi-kritiikkiä. En tiedä, tunnetko työn ja
pääoman ristiriidan ja onko rakenteellisten
ristiriitojen olemassaolon tunnustaminen sinun
"luovuusyhteiskuntasi" rakentamisen este, mutta sitä
ristiriitaa ei pidä kieltää, vasemmalla. Jos haluat
olla mukana uudenlaisessa vasemmistolaisessa
keskustelussa globaalisesta työnjaosta, suosittelen
sinulle luettavaksi Hardt & Negriä (The Empire, The
Multitude), joita et tunnu tuntevan. Vasemmistolaisuus
voi olla myös intellektuaalinen projekti!
Kun puhutaan pääomasta, et typistäne sitä pelkäksi
aineelliseksi tai esineellistetyksi työksi. Kuitenkin
- marxilaisittain - aineellisen sfäärin
ensisijaisuuden tunnustaminen auttaa määrittämään
yhteiskuntien valtasuhteet. Omaisuuden koolla on
merkitystä. Perusrakenteen ja päällysrakenteen suhteen
ymmärtäminen auttaa myös tekemään parempia arvioita
sodan ja rauhan kysymyksissä. Sota demokratiasta onkin
usein sotaa öljystä.
Pyydän sinua, ei-marxilaista tutkijaa, kiinnittämään
huomion seuraaviin asioihin.
Suomen taloudessa on tapahtunut EU-jäsenyyden aikana
ja vasemmistoliiton ollessa hallituksessa historiamme
suurin varallisuuden uusjako rikkaiden hyväksi.
Osingot, joilla aikaisempien sukupolvien työn tulokset
on otettu ulos suomalaisyhtiöistä, ovat olleet
verottomia. Suomalaisyritykset ovat siirtyneet
ulkomaiseen omistukseen, ja vieraiden omistajien
suomalaisille myyjille maksamia myyntivoittoja on
verotettu vain nimellisesti. Valtion omistamia
tuottavia yrityksiä on privatisoitu, mikä on edelleen
vähentänyt suomalaisomistuksen tuottamaa
turvallisuutta elinkeinoelämämme ydinalueilla.
Yritysjohtajat ovat ottaneet oma osansa yhtiöiden
voitoista optioina. Optiorälssi on pitänyt huolen
siitä, että yhtiöt ovat jakaneet voittonsa ulos sen
sijasta että olisivat investoineet rahoja uuteen
tuotantoon. Investoinnit eivät ole EU-jäsenyyden
aikana vastanneet edes tuotantovälineiden kulumista.
Tähän kehityskulkuun vaikuttamatta jättäminen on
vasemmiston suuri historiallinen virhe, ja se on ollut
mahdollinen sinun puheenjohdollasi. On aika lopettaa
pintaliito.
Myönnän toki, että EU-jäsenyys sinänsä ei selitä
edellä kuvaamaani kehitystä; eihän vasemmistolaista
analyysia voi typistää pelkäksi europolitiikaksi.
Vasemmalla pitää kuitenkin tuntea KAPITALismi muita
paremmin.
Kiinnitän tässä yhteydessä huomion myös siihen
suomalaiseen rahaan, joka ei ole kenenkään
yksityisomaa. Sitä on Suomen yksityisessä,
rahastoivassa työeläkejärjestelmässä enemmän kuin
missään muualla. Näitä varoja sijoitetaan yhä
suuremmassa määrin ulkomaille. Kun yksityisten
työeläkeyhtiöiden ulkomaisten sijoitusten määrä on
muutaman vuoden aikana monikymmenkertaistunut, kaikki
se on pois kotimaisesta työllistämisestä. Tämä on
asia, jossa vasemmistoliiton pitäisi haastaa
sosialidemokraattinen työeläkekorporatismi.
Vasemmistoliiton ollessa hallituksessa ajettiin alas
ihmisten sosiaalisia etuisuuksia, eläkkeitä sekä
kansanterveys- ja koulutuspalveluksia. Surkeimmassa
asemassa ovat pienituloiset ja köyhät, joilla ei ole
ollut hallituspuolueiden johtopaikoilla puolustajia.
Tietysti kaikkien puolueiden pitää pyrkiä poliittiseen
valtaan, eli hallitukseen, mutta kun sinne pääsee, ei
saa menettää omien kannattajien luottamusta.
Kun tällä erää olet "oppositiojohtaja", kysyn, missä
olit silloin, kun demarit ja kepu ilmoittivat
poistavansa rikkailta varallisuusveron. Kannanotto
rikkaiden etua vastaan ei ole Suomessa yhtä
mediaseksikästä kuin omien puoluetovereiden julkinen
häpäiseminen, mutta sinun pitää vähitellen alkaa puhua
myös asioista. Kai muuten otat lähiaikoina kantaa
suunnitelmiin poistaa Suomen rikkailta perintövero?
Suurista perinnöistähän kuuluu maksaa valtion kautta
kymmenykset niille, jotka eivät peri, sillä harvoin
suurten perintöjen jättäjät ovat rikastuneet vain
omalla työllään vaan muiden työstä.
Vaikka olen edellä esittänyt kritiikkiä vasemmisto- ja
vastarintarajoitteista linjaasi kohtaan, haluan myös
sanoa, että et ole kaikessa väärässä, et suinkaan.
Olet ehdottomasti oikeassa haikaillessasi lisää
poliittista punavihreyttä vasemmistoliittoon, eikä
minulla ole - entisenä eduskunnan ympäristövaliokunnan
puheenjohtajana - pienintäkään ongelmaa tukea sinua
maapallon tulevaisuuden kohtalonkysymyksissä.
Vihreyden pitää olla kuitenkin myös punaista ollakseen
punavihreää.
Vihreä projekti on myös maatalous, jossa
maanviljelijämme tuottavat lähinnä pienimuotoisesti
perhetiloillaan hyvälaatuista ruokaa. Me emme voi
jättää Suomen maaseutua kepun yksinvallan alle, mutta
se vaatii puolueelta nykyistä enemmän
maaseutupoliittisia linjauksia ja uskottavaa
politiikkaa suomalaisen maanviljelyn turvaamiseksi
tulevaisuudessa. Maanviljelijät ovat EU:n torppareita,
eikä näiden torppareiden vapauttaminen onnistu ilman
valtiovallan tukitoimia.
Sanot, että et ole minkään sortin sosialisti.
Vaikka et olisikaan, sellaisen ääneen sanominen ei ole
vasemmistolaisessa liikkeessä ongelmatonta. Nyt
sinulle on syntynyt todistustaakka sen suhteen, että
ylipäätään olet vasemmistolainen.
On tiedettävä, missä ollaan, kun ollaan vasemmalla.
Vasemmalla olemisen uskottavuuden mittaa ihmisen - ja
puolueen - suhde reaaliKAPITALismiin. Se pitää yrittää
heittää historian roskatynnyriin ns. reaaliSOSIALismin
seuraksi. Vaikka kapitalismista ja riistosta vapaata
maailmaa olisi vain utopia, on niitä huonompiakin
utopioita.
Totean yhteenvetona, että puolueen johdossa näyttää
olevan aito ongelma: kenen joukoissa seistä, kenen
lauluja laulaa.
Ehdotan, että päällimmäisin erimielisyyttä aiheuttava
ongelma suhteesta EU:n liittovaltioimiseen ja
militarisoimiseen ratkaistaan demokraattisesti
kuulemalla jäseniä: pannaan EU:n perustuslaki
jäsenäänestykseen.
Euroopassa on niin tehty monissa puolueissa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
yllä oleva viesti ei ole Esko Seppäsen lähettämä, vaan nimimerkki "Suvi-Annelle" lähettämä ja joltain vas-listalta kopioitu..
Esko Seppäsen avoin kirje julkaistiin mm. eilisessä Viikkolehdessä, joten kirje on aito.
http://www.kaapeli.fi/seppanen/jutut/suviannelle.htm
Esko Seppänen on lahjakas, älykäs ja rohkea ihminen. Hänen arvoa ei vähennä se, että hän on suorastaan taiteellisesti lahjakas. Siimeksen substanssi on kevyttä tavaraa Seppäsen rinnalla. Mutta riittääkkö Seppäsen lahjakkuus, äly ja terävyys? Mitä tapahtuisi jos hän saisi ohjat käsiinsä? Olisiko Seppänen parempi, tietävämpi ja lukutaitoisempi kuin Korhonen. Korhonen vaikuttaa aidolta vasemmistolaiselta ja on lisäksi yhteistyökykyinen. Tosin yhteistyökykyisyydessäkin piilee vaaransa. Seppänen on ehkä juuri nyt oikeassa tehtävässä kriitikkona ja rohkeana silmien avaajana. Siinä hän on mestari.