Moni suomalainen kantaa vyötäröllään tappavaa syöpäpommia - erikoislääkäri neuvoo, miten alennat syövän riskiä välittömästi
Vyötärörasva on syypää moniin sairauksiin, mutta moni ei tiedä, että sillä on yhteys myös syöpätauteihin.
Ravinnolla ja liikunnalla on suora yhteys syöpäriskeihin, kertoo syöpälääkäri Meri-Sisko Vuoristo.Ravinnolla ja liikunnalla on suora yhteys syöpäriskeihin, kertoo syöpälääkäri Meri-Sisko Vuoristo.
Ravinnolla ja liikunnalla on suora yhteys syöpäriskeihin, kertoo syöpälääkäri Meri-Sisko Vuoristo. JUHA VELI JOKINEN
Syöpä- ja sädehoitolääkäri, Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen ylilääkäri, erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo, 60, elää niin kuin opettaa. Hän tanssii kolme kertaa viikossa balettia ja hikoilee metsissä pitkillä patikkaretkillään.
- Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että liikkumisella ja ruokailutavoilla voi ehkäistä syöpää, suojautua siltä tai jos on jo sairastunut, edesauttaa hoitoa ja toipumista, Meri-Sisko sanoo ja näyttää puomilla balettiliikkeitä ja ottaa puntit käteensä.
Moni suomalainen kantaa vyötäröllään tautipesäkettä: vatsarasvaa.
- Rasvan kertyminen erityisesti vyötärölle ja vatsaan on kuin kantaisi tulehduspesäkettä mukanaan, sillä rasvassa muhii hiljainen tulehdus. Rasva oikein houkuttelee tulehdussoluja ja erittää hormoneja. Ne yhdessä voivat edesauttaa syövän puhkeamista ja leviämistä.
Erityisesti ylipainoisilla ihmisillä on tavattu riskiä paksunsuolensyöpään, rintasyöpään ja kohtusyöpään. Lihavat ovat lisäksi vaarassa sairastua ruokatorvi- ja munuaissyöpiin.
- Liikunta vähentää tutkimusten mukaan 20 prosenttia kohtusyöpiä, paksusuolisyöpiä ja paksunsuolen hyvänlaatuisia muutoksia. Rintasyövän vaara vähenee 12 prosentilla erityisesti vaihdevuosi-iän jälkeen, Vuoristo tietää.
Syöpäriskiä pienentävät elintavat
Vuoristo lataa nopeasti asiat, joihin voi syöpäriskien pienentämässä itse vaikuttaa.
- Pidä painosi kurissa, ole fyysisesti aktiivinen, syö terveellisesti.
Pitää lisäksi välttää alkoholia, tupakkaa ja liiallista auringonsäteilyä.
Lisäksi on todettu, että lasten imettäminen on eduksi, mikäli se on mahdollista.
Vuoriston suosittelema ruoka-annos on edessä päivittäin usein, mutta vähemmän kerrallaan.
Siinä on kokojyväviljaa, vihanneksia, kasviksia: erityisesti pavut, herneet ja linssit ovat suositeltavia.
- Mottoni on, että ruokapöydässä laihdutaan. Olen jatkuvalla dieetillä eli tarkkailen syömistäni. En kuitenkaannipota ja osaan joustaa esimerkiksi juhlisssa ja lomalla. Koko ajan ei voi syödä kuin juhlapäivinä, muuten paino nousee.
Syöpälääkäri välttää pikaruokia. Niissä on usein paljon rasvaa ja sokeria, punaista, prosessoitua lihaa. Sokerijuomia hän ei juo
- Lopetin lihansyönnin jo 1990-luvulla, kun katselin karjan viemistä teurastamoon tv-dokumentissa.
Syötko vitamiinejaOtan D-vitamiinia, mutta muuten vitamiinit ja hivenaineet pitäisi saada aterioista.
Lihominen on globaali ongelma
Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat taas alkaneet lihoa ja väestön rasvoittuminen on myös globaali ongelma. Säännöllinen pitkäkestoinen liikunta on tärkeämpää kuin silloin tällöin "salilla käynti".
- Kaikki liikkuminen on parempaa kuin ei mitään liikuntaa. Liikunnalla on positiivinen merkitys immuunijärjestelmäänkin, liikkuvan ihmisen suoli toimii ja keuhkot tuulettuvat. Unirytmin häiriintyessä, eli silloin kun ihminen kärsii unettomuudesta, häneltä katoaa kylläisyyden tunne.
Baletista Vuosristo saa kuntoa, mutta myös henkistä virkistystä.
- Vaikka ikää kertyy, voi kehittyä. Lajina baletti on esteettistä, mutta samalla myös vähän koomista. Patikointi luonnossa tuo happea ja lihasvoimaa.
Syöpää sairastavalla on oikeus tietoon
Pohjalaisena ihmisenä Vuoristo on myös syöpälääkärinä suora.
- Muistan ikuisesti erityisesti viiden alle 30-vuotiaan potilaani kuolemat. Syövän etenemiselle ei voitu mitään. Kerron suoraan tilanteen, mutta joskus vaistoan, että potilas ei halua puhua tulevasta kuolemasta. Silloin mainitsen ainakin, että kipuihin on lääkitystä ja hoitoa.
Nuorena lääkärinä Vuoristo halusi erikoistua kirurgiksi, mutta kiinnostui syövistä.
- Syöpätaudit kiehtovat, koska ovat niin erilaisia keskenään ja hoidot ovat kehittyneet huimasti.
Miten sanaan syöpä pitäisi suhtautua?
- Asiallisesti, lääketiede voi tehdä paljon, mutta myös ihminen itse. Elintavoilla on ratkaiseva merkitys.
Eikö sinulla ole mitään pahetta?
- Kosolti. Rakastan suklaata ja irtokarkkeja, mutta niitä ei vain voi mässäillä mielin määrin pitkin päivää.
Vyötärörasva on syypää moniin sairauksiin, mutta moni ei tiedä, että sillä on yhteys myös syöpätauteihin.
Ravinnolla ja liikunnalla on suora yhteys syöpäriskeihin, kertoo syöpälääkäri Meri-Sisko Vuoristo.Ravinnolla ja liikunnalla on suora yhteys syöpäriskeihin, kertoo syöpälääkäri Meri-Sisko Vuoristo.
Ravinnolla ja liikunnalla on suora yhteys syöpäriskeihin, kertoo syöpälääkäri Meri-Sisko Vuoristo. JUHA VELI JOKINEN
Syöpä- ja sädehoitolääkäri, Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen ylilääkäri, erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo, 60, elää niin kuin opettaa. Hän tanssii kolme kertaa viikossa balettia ja hikoilee metsissä pitkillä patikkaretkillään.
- Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että liikkumisella ja ruokailutavoilla voi ehkäistä syöpää, suojautua siltä tai jos on jo sairastunut, edesauttaa hoitoa ja toipumista, Meri-Sisko sanoo ja näyttää puomilla balettiliikkeitä ja ottaa puntit käteensä.
Moni suomalainen kantaa vyötäröllään tautipesäkettä: vatsarasvaa.
- Rasvan kertyminen erityisesti vyötärölle ja vatsaan on kuin kantaisi tulehduspesäkettä mukanaan, sillä rasvassa muhii hiljainen tulehdus. Rasva oikein houkuttelee tulehdussoluja ja erittää hormoneja. Ne yhdessä voivat edesauttaa syövän puhkeamista ja leviämistä.
Erityisesti ylipainoisilla ihmisillä on tavattu riskiä paksunsuolensyöpään, rintasyöpään ja kohtusyöpään. Lihavat ovat lisäksi vaarassa sairastua ruokatorvi- ja munuaissyöpiin.
- Liikunta vähentää tutkimusten mukaan 20 prosenttia kohtusyöpiä, paksusuolisyöpiä ja paksunsuolen hyvänlaatuisia muutoksia. Rintasyövän vaara vähenee 12 prosentilla erityisesti vaihdevuosi-iän jälkeen, Vuoristo tietää.
Syöpäriskiä pienentävät elintavat
Vuoristo lataa nopeasti asiat, joihin voi syöpäriskien pienentämässä itse vaikuttaa.
- Pidä painosi kurissa, ole fyysisesti aktiivinen, syö terveellisesti.
Pitää lisäksi välttää alkoholia, tupakkaa ja liiallista auringonsäteilyä.
Lisäksi on todettu, että lasten imettäminen on eduksi, mikäli se on mahdollista.
Vuoriston suosittelema ruoka-annos on edessä päivittäin usein, mutta vähemmän kerrallaan.
Siinä on kokojyväviljaa, vihanneksia, kasviksia: erityisesti pavut, herneet ja linssit ovat suositeltavia.
- Mottoni on, että ruokapöydässä laihdutaan. Olen jatkuvalla dieetillä eli tarkkailen syömistäni. En kuitenkaannipota ja osaan joustaa esimerkiksi juhlisssa ja lomalla. Koko ajan ei voi syödä kuin juhlapäivinä, muuten paino nousee.
Syöpälääkäri välttää pikaruokia. Niissä on usein paljon rasvaa ja sokeria, punaista, prosessoitua lihaa. Sokerijuomia hän ei juo
- Lopetin lihansyönnin jo 1990-luvulla, kun katselin karjan viemistä teurastamoon tv-dokumentissa.
Syötko vitamiinejaOtan D-vitamiinia, mutta muuten vitamiinit ja hivenaineet pitäisi saada aterioista.
Lihominen on globaali ongelma
Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat taas alkaneet lihoa ja väestön rasvoittuminen on myös globaali ongelma. Säännöllinen pitkäkestoinen liikunta on tärkeämpää kuin silloin tällöin "salilla käynti".
- Kaikki liikkuminen on parempaa kuin ei mitään liikuntaa. Liikunnalla on positiivinen merkitys immuunijärjestelmäänkin, liikkuvan ihmisen suoli toimii ja keuhkot tuulettuvat. Unirytmin häiriintyessä, eli silloin kun ihminen kärsii unettomuudesta, häneltä katoaa kylläisyyden tunne.
Baletista Vuosristo saa kuntoa, mutta myös henkistä virkistystä.
- Vaikka ikää kertyy, voi kehittyä. Lajina baletti on esteettistä, mutta samalla myös vähän koomista. Patikointi luonnossa tuo happea ja lihasvoimaa.
Syöpää sairastavalla on oikeus tietoon
Pohjalaisena ihmisenä Vuoristo on myös syöpälääkärinä suora.
- Muistan ikuisesti erityisesti viiden alle 30-vuotiaan potilaani kuolemat. Syövän etenemiselle ei voitu mitään. Kerron suoraan tilanteen, mutta joskus vaistoan, että potilas ei halua puhua tulevasta kuolemasta. Silloin mainitsen ainakin, että kipuihin on lääkitystä ja hoitoa.
Nuorena lääkärinä Vuoristo halusi erikoistua kirurgiksi, mutta kiinnostui syövistä.
- Syöpätaudit kiehtovat, koska ovat niin erilaisia keskenään ja hoidot ovat kehittyneet huimasti.
Miten sanaan syöpä pitäisi suhtautua?
- Asiallisesti, lääketiede voi tehdä paljon, mutta myös ihminen itse. Elintavoilla on ratkaiseva merkitys.
Eikö sinulla ole mitään pahetta?
- Kosolti. Rakastan suklaata ja irtokarkkeja, mutta niitä ei vain voi mässäillä mielin määrin pitkin päivää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yksi oire kertoo lähestyvästä dementiasta erittäin tarkasti: apaattisuus lisää riskiä merkittävästi
Lannistuneisuuden tunne ja ilon katoaminen voivat kertoa dementian kehittymisestäNeurologian erikoislääkäri Merja Hallikainen kertoo dementiasta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan apaattisuus saattaa olla varhainen merkki kehittymässä olevasta dementiasta.
Tulosten perusteella apatiaa kokevien riski sairastua dementiaan seuraavien 1-5 vuoden aikana oli noin kaksi kertaa suurempi kuin osallistujien, joita ei arvioitu apaattisiksi.
Erityisesti tämä koski hieman nuorempia osallistujia. Kaikilla osallistujilla oli jo jonkinasteista muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymää. Yhteydet eivät selittyneet mahdollisella masennuksella.
Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 7 300 keskimäärin 72-vuotiasta. Havainto perustuu seurantatietoihin kuudestatoista aikaisemmasta tutkimuksesta.
Yhdessä aikaisempien tutkimusten kanssa nyt julkaistut tulokset viittaavat apaattisuuden olevan varhainen merkki dementiasta.
Asian varmistaminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.
On myös hyvä muistaa, että kaikki apaattiset vanhukset eivät sairastu dementiaan, vaan taustalla voi olla monia muitakin seikkoja ja sairauksia.
Apaattinen ihminen on lannistunut eikä innostu tai löydä motivaatioita asioiden tekemiseen. Usein myös tunne-elämä lamaantuu ja esimerkiksi harrastukset saattavat vähitellen jäädä.
Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia.
Tulokset julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessäMasennus on yksi oireista eli apaattisuus.
Noin satatuhatta suomalaista sairastaa muistisairautta, ja määrä on kasvussa.
Kaikki muistisairaudet ovat eteneviä ja johtavat dementiaan. Yleisin on Alzheimerin tauti, jota on noin 70 prosentilla kaikista muistisairaista. Toiseksi yleisimpiä ovat aivoverenkiertosairauden aiheuttamat oireet. Lisäksi on sekamuotoinen muistisairaus, Parkinsonin taudin muistisairaus, päihdedementia ja Lewyn kappale -tauti.
Elämäntapahoito on tieteellisestikin todettu toimivaksi. Riittävä uni, terveellinen ruokavalio, painon ja alkoholinkäytön hallinta, aivojen aktiivinen käyttö sekä liikunta suojaavat muistisairaudelta ja ovat tärkeitä myös, kun tauti on jo todettu.
Sairauden taustalla on aina insuliiniresistenssi ja ravintoaineiden puutos eli elintapasairaus. Puhutaan myös ns. III-tyypin diabeteksesta tiedepiireissä.
Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia.
Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla) sairastua on suurentunut. Kuitenkin erilaisten elämäntapojen ja hoidettavien riskitekijöiden rooli on perinnöllistä riskiä merkittävämpi. Eli omasta fyysisestä kunnosta, verenkiertoelinten kunnosta ja elintavoista huolehtiminen vähentää Alzheimerin taudin riskiä merkittävästi ja jopa kokonaan. Lähde: Alzheimerlyhyesti ennaltaehkäisystä:
Kalan Omega-3 -rasvahappoja (EPA ja DHA) sekä B-, C- ja E-vitamiineja sisältävät ruoat suojelevat aivoverisuonia ja auttavat aivoja voimaan hyvin. Tärkeintä on syödä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä, manteleita ja kalaa.
Aikuinen tarvitsee perusruokavaliossa n. 60-100 grammaa hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä. Lisäksi vähintään 500 grammaa, mutta mieluummin 1000 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Vettä janoon 1,5-2 litraa. Ja jos nälkä jää, niin perunaa, viljaa tai riisiä.
Ja ravintolisänä Suomessa pitää syödä D-vitamiinia sekä kalaöljyä. Lähes kaikkien suomalaisten tiedetään kärsivän kalan Omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin (onhan käytännössä mahdotonta saada riittävää D-vitamiinimäärää ruokavaliosta oli se millainen tahansa) puutteesta, joka vaikuttaa haitallisesti mm. aivojen terveyteen.
Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10 µg päivässä ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3 µg D-vitamiinia) 5-10 µg päivässä. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 15-20 µg päivässä, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.
EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaille 50 µg päivässä ja yli 10-vuotiaille 100 µg päivässä. Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.
Riittävä D-vitamiinin sekä hyvien rasvojen saanti on erittäin tärkeää mm. aivojen toiminnalle. Aivoissa on kaikkialla D-vitamiini reseptoreita.