Ohittamaton, ohitettu?

Kirja-arvostelua, osa 2
Paul Raja-Aho: Ohittamaton Pyhä Henki

Vakavia puutteita, linjauksia!

Jeesus ja ristin täytetty työ on ”ohitettu”! Jeesuksen Kristuksen ristin työtä ei koroteta kirjassa! ”Hän on minut kirkastava” -sanoi Jeesus Pyhästä Hengestä? Voi kysyä: Mikä on se ”henki” joka kirjassa sivuuttaa Herramme Jeesuksen, uskomme PÄÄN? Apostolien optetuksen painopisteitä? He saarnasivat aina (- eivät Henkeä ) – vaan? ” Mitä? Luettavaksi: 1. Kor 2. luvusta, Gal 6.14, Fil 3:8, Pietari: Apt 1 luku.
Vaikka Pietari niiden 120 joukossa oli saanut Pyhän hengen 1. helluntaina, hän ei saarnannut ”ohittamaton Pyhä Henki”! Vaan - ”ohittamaton Jeesus”, näin: ” Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitää pelastuman”!
Apt 4: 12 Pietari ei keskittynänyt pääpainoa ”hengen” ilmiöihin...
Entä Jeesus? ”Kun Pyhä henki tulee teihin te tulette olemaan minun todistajiani”… Eli, Pyhä Henki ei saarnaa ”itsestään” ei korota hengen asioita yli ja ohitse Jeesuksen Kristuksen! Pyhä Henki on lähetetty kirkastamaan Jeesusta Kristusta, ja häntäkin ristiinnaulittuna!
Oudolta siis vaikuttaa, että Jeesus Herramme – on aivan onnettomassa sivuroolissa Paulin kirjassa? Mitä Paavali puhui: 1 Kor 2: 1-2
Kirjasta tulee sellainen kokonaiskuva, että kun (uskova) vain kehittää itseään, etsii hengen lahjoja, ja kokemuksia, kaikki on ok! Kysyinkin: Mihin katosi Jeesus Kristus? Kirjan sisältö on tyypillisyä ”ajan hengen” virtausta, jossa ”saarnataan henkeä” - korotetaan Henki ja Hengen työt, ohitse ja ylitse Jeesuksen sovituksen ja ristin armon? ”Mutta pääkohta siinä, mistä me puhumme” - on Mikä?
. ”silmät luotuina...” mihin? Pyhään henkeen, armolahjoihin, ihmisiin? Hebr 12:2, 8:1

Mihin katosi taivas, uskomme päämäärä?

Normaalisti uskova tietää olevansa vain muukalainen ja matkalainen täällä maailmassa. Paulin kirjaa lukiessa tulee ”kuva” että kaikki relevantti on täällä maailmassa? Asioiden viitekehys on tämän ajan asiat. Ikäänkuin Jeesusta ei juuri tarvitsisikaan? Kuitenkin UT:n opetus on kirkas: uskomme kilvoituksen tarkoitus on ikuinen elämä, taivas! Pyhän Hengen syvällisin tarkoitus on myös kasvattaa ja pyhittää meidät taivasta varten! Kaikki ajalliset katovat, hengen lahjatkin ovat väliaikaisia. Kuljemme kohden taivasta. Tämä on vakava puutos kirjassa! Pyhän Hengen tärkein tehtävä kun on kirkastaa syntisille Jeesusta Kristusta, Lunastajaa, Pelastajaa! Joh 16: 7-14.
”...että jokaisella joka uskoo, olisi iankaikkinen elämä!” (Joh 3:16)
Kirjassa tämä ikuisuusperspektiivi ”loistaa poissaolollaan” Sieltä ei juuri löydy opastusta uskoon tulosta, sen tärkeydestä, eikä siitä että uskomme päätarkoitus on pelastua ikuiseen elämään!

Seurakunta-asian ”harmaa” opetus, hurjia väitteitä!
Tietysti Paul kirjoittaa seurakunta-asiasta, onhan hän eläkkeellä oleva Vapaaseurakunnan pastori. Opetus on tuttua ja tyypillistä lajia, jossa kukin kirkkokunta, uskonsuunta, ryhmä ja lahko katsoo olevansa raamatullinen ”seurakunt”….
Tässä yhteydessä on syytä palauttaa autenttinen ja alkuperäinen Raamatun, UT:n seurakuntamalli. Se on tämä: Herralla oli oli alkuun vain yksi uskovien lauma kullakin paikkakunnalla. Jeesukseen Kristukseen uskovat, niin juutalaiset kuin pakanakristityt yhdessä. He toteuttivat Jeesuksen ylimmäispapillista rukousta: ” Että he kaikki olisivat yhtä ...” ”Että he olisivat täydellisesti yhtä...” ” Että maailma uskoisi, maailma ymmärtäisi.”. Joh 17:20-23
Jumalalla ja Jeesuksella on vain yksi seurakunta, yksi lammaslauma, jossa Yksi Ylipaimen. Siihen kuuluvat kaikki Jeesukseen uskovat, elävät jäsenet. Nekin, jotka eivät kuulu ns. ”ihmisten seurakuntiin” - suuntiin, lahkoihin, eri nimisiin kuppikuntiin. Johannes 10: 27-29. Elämän Kirja Taivaassa, on ainoa rekisteri jota Jumala noteeraa! Ilmestyskirja 20: 12, 15, 21:27. Ihmisten seurakuntarekistereissä on luopuneita, hengellisesti ”kuolleitakin”, jne,. ( Ilm 3:1) Nimi Elämän Kirjassa on tärkein!

Paul ”kerskaa” kirjassa vastoin Raamatu opetuksia. Uskallan sanoa, että vahva seurakuntayhteys on pitänyt minut ja perheeni uskontiellä.” (s. 174.) Paul siis korottaa sekä itseään ja seurakuntaa. Kiitosta ja kunniaa ei heru Jumalalle, vaikka kaikki on armoa. Hän ylpeilee sekä omasta vaelluksestaan ja asettaa seurakunnan Jumalan tilalle, kuin ”apulaisvarjelijaksi”. 2. Kor 10:17, 1 Kor 1:31, 1 Kor 3:21, Joh 7:18, Efes 2: 8-9. Mitä Jeesus tällaisesta? Johannes 7: 17. Korotetaan omaa vaellusuta ja (seurakuntaa)?

Vieläkin hurjempi (Sanan vastainen) on tämä väite:
”Et voi olla parhaalla mahdollisella tavalla Pyhän Hengen ohjauksessa ilman aktiivista seurakuntayhteyttä, paitsi erityistapauksessa.” ( s. 174)
Paul luulee olevansa viisaampi kuin Jumala ja Herramme Jeesus? Mitä Jeesus opetti? Uskontiellä pysyminen? Sen salaisuus? Kuka on uskomme alkaja ja täyttäjä? Hebr 12: 1-2
(jatkuu osa 3)

Kirja-arvostelua, osa 3
Paul Raja-aho: ohittamaton Pyhä Henki

Mitä Jeesus opetti ”uskontiellä pysymisestä”?
”Jos te pysytte minussa, minä pysyn teissä” - Jeesus, Joh 15:1-7
”Eikä kukaan ryöstä teitä minun kädestäni...” - Jeesus Joh 10: 27-30

Seurakuntayhteys = pyhien yhteys? ”Missä kaksi taikka kolme on koolla..” Matt 18:20


Kysymyksiä, omituisia seikkoja?

Kirjassa ei siis koroteta Jeesusta, eikä korosteta Häntä sellaisena ”päänä” ja auktoriteettina, jollainen Hänen asemansa on! Efe 4:11-16, 1:22
Sen sijaan ihmisiä on mainittu nimeltä lukuisa joukko. Toki Raamatun ihmiset kelpaavat mainittaviksi sekä hyvässä että pahassa esimerkissä. Kirjan tarkoitus tuntuu olevan, että nimeltä mainitut ihmisiet (kirjan lähdeluettelo!) ovat ”guruja” - joiden opetuksia suosittellaan! Kaikkien nimeltä mainittujen ihmisten ohessa kirjassa näkyy kuitenkin omituinen poikkeus? Tämä seikka käy ilmi sekä Marjan että Paulin kertomuksessa uskoontulon ja Pyhän Hengen lahjan asiassa.
* Marja kirjoittaa sivulla ….”naisevankelista teki kotilähetystyötä ja johdatti hänet (Paulin) samalle uskon polulle kodissamme.” (Sivu 26)
* Paul kirjoittaa: ”Kaksi naisevankelistaa oli tekemässä kotilähetystyötä” ja pyysin heitä kotiimme, sillä vaimoni Marja oli kaksi päivää aikaisemmin ottanut Jeesuksen vastaan elämäänsä.” (Sivu 14)

Marjan kohdalla Jumalan välikätenä oli Sigrid-täti. Pauli kirjoittaa kirjan omistuskirjoituksessa: ”Olen itse kiitollinen vaimoni Marjan suvun esirukoilijalle Sigrid-tädille.”
Mainitun Sigrid-tädin ohessa lukijalle herää kysymys, kuka tämä naisevankelista oli? ”Toinen evankelistoista opetti meitä rukoilemaan ja anomaan Pyhän Hengen täyteyttä”. (Sivu 14). Keitä nämä nimettömiksi jätetyt olivat? Onko Paul unohtanut tämän ”hengellisen äitinsä” osuuden? Jos kysymyksessä olisi ollut joku sattumalta kohdalle osunut uskova, kadulla, kokouksen tiimellyksessä tavattu, nimi olisi voinut jäädä hämäryyteen?


Puolueellisuuden, eriarvoisen menettelyn näyttö

Paulin kirja sisältää ihmisten nimiä heidän tehtäviensä yhteydessä. Sigrid-tädin nimi mainitaan heidän uskonelämänsä alkuaskeleissa. Anonyymilla ”naisevankelistalla” oli relevantti rooli heidän uskonelämässään. Hän johdatti Paulin uskon tielle, opetti, rukoili, johdatti Pyhän hengen asioihin, johdatti ilmeisesti myös seurakuntaan kasvamaan?
Kysymyksiä syntyy, miten nämä auttajat tulivat heidän elämään? Oliko siinä Pyhän Hengen johdatusta? Tietenkään nimet eivät ole olennaisia asioita? Tuntuu vain oudolta, että kirjassa kaikkien muiden nimeltä mainittujen henkilöiden seassa juuri nämä ihmiset ovat anonyymejä, eli vähemmän merkityksellisiäkö? Kielsikö joku, vai päättikö Paul itse – ettei juuri näitä henkilöitä sopisi mainita kirjassa? Vai häpeävätkö Paul ja Marja näitä hengellisiä varhaiskasvattajiaan? Vai oliko ( henki) – joka kielsi Paulia mainitsemasta nimeltä näitä auttajia? Ja miksi? Kaikkein vakavin kysymys on, ryhtykö Paul eriarvoisuuden näytön syntiin? Jätti toiset tärkeät auttajat nimettömiksi kehuu vain yhtä Sigrid-tätiä?

Paul itse kirjassaan opettaa seurakuntaelämästä, että tulee karttaa ihmisten luokittelua ja eriarvoista kohtelua. - Että kaikkia ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti ja samanarvoisina! Paulin linjaus antaa näytön yhdenvertaisen kohtelun rikkomisesta. Onko tämä sitä syntiä, jota eräs Vapaakirkon jäsen itse on usein kertonut? Seurakunnassa on kahden kerroksen väkeä. Ylemmässä ovat ns. ”hyvät ja onnistuneet uskovat”. Heitä elämä on kohdellut hyvin, heillä on moitteeton julkinen face, fasadi. Sitten ovat alemman kerroksen uskovat, joita elämä on usein rieponut kovin ottein. He ovat rikkinäisiä, köyhiä, kurjia. Seurakunnassa he kuulemma ovat sitä toisen kerroksen väkeä, joka tilastolukuja. Heitä siedetään, koska he ovat mukana maksamassa ja ylläpitämässä seurakunnan taloutta. (Köyhääkin kun vaaditaan maksamaan kymmenykset!)
Jumala tietää, miksi Paul on valinnut tällaisen ”harmaan” ja eriarvoisuutta näyttävän seikan? Eikö hänelle ole ollutkaan tärkeää, että Jumala Pyhän Hengen näyn avulla johdatti tämän naisevankelistan heidän kotiinsa? Suurella kerrostaloalueella – juuri täsmällisesti siihen taloon, jossa he asuivat? Oikealla hetkellä, oikeaan aikaan! Tasapuolisuutta olisi ollut kirjassa kertoa edes tämä Pyhän Hengen ihmellinen ”täsmäjohdatus”, vaikka nimet olisikin jätetty mainitsematta!
Voi kysyä, miten Paulin ja Marjan olisi käynyt, ellei Jumala armossaan ja ihmeellään olisi johtanut näitä ”kotievankelistoja” heille? Sigrid-täti mainitaan ” myös suvun esirukoilijana” . Otaksuvatko Paul ja Marja, ettei tämä anonyymi ”evankelista” olisi harjoittanut myös esirukousta, heidänkin puolestaan? Kyse ei ole todellakaan nimistä, vaan Herran työstä. Ainakin Herran kunniaksi olisi ollut aihetta, että Hän viisaudessaan ja armossaan johdatti nämä ihmiset heidän elämäänsä!
(jatkuu osa 4)

Kirja-arvostelua 0sa 4
Paul Raja-Aho: Ohittamaton Pyhä Henki

Lopuksi :- ei suosittelua!

Tällaisena luopumuksen ja ”viihdekristillisyyden” lopunaikana, jolloin valhehenget ja valheveljet eksyttävät jopa ”valittuja”. (Jeesus: Matteus 24:24) - Aikana jona saarnataan ”ihmeitä, merkkejä, enemmän henkeä kuin itse Jeesusta” - Aikana, jona parannusta ei juuri saarnata! - Aikana, jossa monet uskovat keskittyvät vain omaan ja oman uskonsuuntansa pieniin ympyröihin. Viihdyttämään itseään, etsimään materiaalista menestystä, erilaisia ”hengen kokemuksia”, on aika muistaa Herramme Jeesuksen eskatologisen puheen 1. lause:
”Katsokaa ettei kukaan teitä eksytä”. Matt 24:4.

Kaikki ”hengelliseksi” mainostetut asiat kun eivät ole aitoa Pyhän Hengen työtä. Pimeyden ruhtinas osaa matkia ja jäljitellä ihmeitä, voimatekoja, kaikkea. Niinkuin väärennetty raha voi olla vaikea erottaa aidosta, on vaikea erottaa. Eksytys on lopunaikana niin ”väkevä”, niin harhauttava, että moni menee lankaan! Kun juostaan ihmisten, ihmeiden ja merkkien perässä, ollaan jo vaaravyöhykkeellä. Lopunaikana Jeesus varoittaa ”juoksemasta ihmisten perässä”. Luuk 17: 23, 21:8. Nämä houkuttelijat mainostavat itseään ja toisiaan näin: Meillä on voitelu, Kristus on täällä! Mutta – mikä voitelu? Monet hakevat ”voitelua” jopa kuolleiden haudoilta. . .

En voi totisena ja pitkään ikään ehtineenä kaidan tien kulkijana suositella kirjaa Ohittamaton Pyhä Henki. Enkä varsinkaan uskonelämässä keskenkasvuisille. (Matt 22:29, Heb 5:14)
Sen puutteet, koskien Jeesuksen Kristuksen Ristin työtä ( ykkösasiaa) sen puutetta koskien ikuisuusulottuvuutta, taivasasiaa, sen keskitettyä linjaa korottaa ihmisiä (nykyajan eksyttäjiä) on hämäyttäva ”gogtail”, sivuraiteille katsetta manipuloiva. Kirja antaa näytön epätasapainoon eksyneestä kristillisyydestä, jossa kristinuskon PÄÄASIA, usko Jeesukseen Kristukseen, ristin työhön on sivuutettu, sivuasiana. Aidossa Pyhän Hengen piirissä näin ei voi olla! Kirja sisältää myös muita ”harmaita” opetuksia, jotka eivät perustu Raamatun Sanaan!

Kyllä niin on, että kavalia eksytyksiä on poikinut kuin sieniä sateella, yleensä ulkomailta, jenkeistä varsinkin. Mutta nyt nämä eksytyksen opetukset ovat kasvaneet täälläkin satoa, ja Paul Raja-ahon kirja on siitä vakava esimerkki!! Näinä aikoina viisas ei juokse ihmsiten perässä, koska Jeesus itse kielsi sellaisen! Luukas 21: 8. On toteutumassa Jeesuksen ennustus, he mainostavat itseään:
Täällä voin voitelu! - Täällä on pyhä henki, täällä tapahtuu hengen ihmeitä... Mutta minkä "hengen" voimassa? Valitettavasti on kavala eksytyshenki monessa, ja matkii Pyhän Hengen ilmiöitä niin hyvin, että - tapahtuu mitä?'
- "Sillä vääriä Kristuksia (voideltuja!!) ja vääriä profeettoja nousee ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät - jos mahdollsita - valitutkin!# Matt 24:24

Aidon rahan ja väärennetyn rahan toisistaan erottaminen on usein vaikeaa. Samoin valeherätyksen, valheprofeettojen ja valekristusten ymmärtäminen.

Joak pysyy Herran seurassa, ei juokse ihmisten ja ihmeiden perässä, vaan nöyrästi ja uskollisesti tottelee Raamatun ikiluotettavaa Sanaa, hänestä Herra pitää huolta!!

Kirja-arvostelua, osa 5 (jatkoa)

Paul Raja-aho: Ohittamaton Pyhä Henki

Kirjan sisällön koettelua Raamatun Sanalla (1 Tess 5.21)

Raja-ahon kirjassa on näkyvänä piirteenä epätasapainoinen asetelma, koskien UT:n näyttämää alkuperäistä kristinuskon asiaa. Kirjassa on hyvin valikoidusti tehty otteita tietyistä Raamatun sanoista, mutta toisaalta on (ilmeisen tietoisessti) jätetty pois toisia relevantteja opetuksia.

Vaikka kirjan nimi on Ohittamaton pyhä henki, siinä on ”ohitettu” juuri ne tärkeät opetukset, joita Herramme Jeesus lausui Pyhästä He ngestä! Tällainen ”valikoiva” Raamatun sanojen sovellus on tyypillistä harhaopeille ja eksytyksille. Kavalaa niissä on juuri se, että ne koettavat näyttää ”valkeuden opilta” vedotessaan Raamatun sanoihin. Monet eksyvät, miksi?
” Te eksytte koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.” Matteus 22:29.

Kun tämän ajan kevyt kristillisyys ei suosi Raamatun lukemista ja arvostusta, vaan kaikenlaiset muut opit ja virtaukset ja kanavat ovat monelle ”pää-ruoka-lajia” ei ihme että niin moni hurahtaa eksytyksiin! Paulin kirjassa ”loistaa poissalolollaan” niin Jeesus itse (!) kuin Hänen opetuksensa Pyhän Hengen tärkeistä tehtävistä!

” Ja kun hän tulee, niin hän näyttää todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion. Synnin, koska he eivät usko minuun, vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö ettekä te enää minua näe. Ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.” Johannes 16:8-11

Nyt muutamia ”harmaita” seikkoja ja opetuksia (lisää) Kirjasta Ohittamaton pyhä henki.

* Rukouksen painopiste puuttuu, ”ylistys-oppi” ajaa ohitse rukousasian..
* Oppinäkemys evankelioinnista?
* Oppi ”mentoroinnista”…

Rukous, ylistys?

Kun lukee Jeesuksen ja apostolien opetuksia, nousee selkeä kuva ja käsitys siitä, että alkuajan kristityt olivat rukouksen ihmisiä. - Rukoilkaa lakkaamatta, valvokaa ja rukoilkaa… 1 Tess 5:17, Luuka, 18: 1 jne, jne

Sen sijaan muodissa olevasta ”ylistämisopista” ei UT osoita mitään esimerkkiä! Mutta epätasapaino vallitseekin usein. Kokouksissa kulutetaan mittava aika ”ylistykseen” - desibelit pauhaavat, hoetaan samaa lausetta kuin mantraa, bailataan ja huojutaan. Mistä on kyse?

Syvimmiltään joukkosuggestiosta. Tällä tavalla kiihotetaan sielullisia voimia, saadaan aikaan kollektiivinen ”fiilis” (Tällaista voi nähdä festareilla ja rocktapahtumissa.) Kun ihmiset kokevat väristyksiä ja fiiliksiä, he luulevat että he saivat ne Pyhän Hengen voimassa. (Kokenut ja kovasti koeteltu opettaja Watchman Nee kirjoitti jo 1970-luvulla kirjassa ”Sielun piilevä voima” näistä seikoista.)

Kun sitten sopiva fiilis on saatu, ihmiset nauravat, kotkottavat kuin kanat, kaatuilevat, sekoilevat. Ja on nähty ikävää hedelmää näiltä tiimoilta. Langenneita johtajia, siveettömyyksiin, ahneuteen ja muihin moraalittomuuksiin sekoilleita opettajia. Sielullisten voimien kiihotus on ”väärää tulta”, ja järkyttävän usein tätä ”tulta” ylistetään ja luullaan Pyhän Hengen ilmiöksi!
Mitään tällaista ei UT kerro alkuajan kristittyjen tavoista. He eivät bailanneet, tanssineet. Mutta he rukoilivat, väkevästi. Kun Pietari oli vangittuna ”seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen edestänsä.” ( Apt 12:5)
Nykyajan ”oppi” ylistämisestä vetoaa VT:n tapahtumaan kun Daavid karkeloi Herran edessä. On toki hyvä kiittää ja ylistää Jumalaa ja Hän on aina siihen arvollinen, mutta kristillisen seurakuntaelämän oppisuunta: ylistyssuunta, johon UT:n kristityt eivät anna mitään vahvistusta, on arveluttava.
Voi kysyä, mitä mädäntyuneissä yhteiskunnissa tapahtuisi, jos tuo bailaamisen ja tanssimisen aika käytettäisiin väkevään totiseen rukoukseen? ” Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka jossa he olivat koolla… ” Apt 4:24-31

Nykyajan kristillisyydessä on erityisesti puute totisesta rukouksesta! Mutta viihdettä ja hömppää on yllin kyllin. Se, että Paulin kirjakin sivuuttaa tämän tärkeän uskonelämän kulmakiven, kertoo omaa kieltään!
(jatkuu, osassa 6)

Kirja-arvostelu, osa 6

Paul Raja-aho: Ohittamaton Pyhä henki

Näkemys evankelioimisesta, herätyksestä?

Mikäli kirjan ”Ohittamaton pyhä henki” viitekehystä pitäisi noudattaa, evankelioiminen ja herätys olisi lähinnä ”voideltujen” saarnamiesten varassa! Kirjassaan Raja-aho luettelee pitkän jonon saarnaajia, jotka ovat näkyvinä henkilöinä synnyttäneet ”herätyksiä” ja joukkoliikehdintää eri puolilla maailmaa, eri aikakausina alkaen 1700-luvulta. Joukossa sekä ulkolaisia että kotimaisia puhujia. Lukija tekee huomion, että tämäkin ”luettelo” on varsin valikoitu! Kotimaisista herätyspuhujista puuttuu monia persoonia, jotka ovat olleet aitoja parannuksn saarnaajia, kuten Lars Leevi Lestadius.

Kysymys nouseekin, onko herätysten asia pelkästään riippuvainen siitä, että näkyy näitä ”voideltuja” puhujia pönttöihin?

Nythän surullinen fakta on, etteivät ihmiset ole kiinnostuneita tulemaan kristillisiin saarnapaikkoihin. Vaikka kuinka on koetettu houkuttaa keinoilla jos toisillakin! Miksi?

Ihmiset näkevät karut faktat. Kristillisyys on hapantunut, suola on käynyt mauttomaksi. Jumalan asiaa on vahingoitettu monin tavoin. Jumalan kunnia ja kunnioitus on romutettu monilla tavoilla. Nauruherätykset, kaatumistemput, bisneskristillisyys, jne. Aitous on kadonnut, on temppujen tekijöitä, onnen onkijoita.

Terve ja raitis kristillisyys on paljolti taka-alalla. On ahneutta, rahankeräyksiä, köyhien ropojen ryöstöä, on iljettäviä seksisekoiluja.

Ennen kaikkea syynä on kristikunnan hajaantuminen. On joka lajin kirkkoa, suuntaan, lahkoa, porukkaa. Mitä Jeesus opetti?

”Että he kaikki olisivat yhtä (yksi), että maailma uskoisi, ymmärtäisi.” Joh 17: 20-23

Maailman (tavallisten ihmisten) on vaikea uskoa, he eivät ymmärrä kristittyjen moniseuraisia ja riiteleviäkin, kilpailevia lahkoja ja puolueita! Moni sanoo: menen mieluummin kapakkaan ja helvettiin kuin noiden riitelevien kuppikuntaisten uskisten sekaan!

Eikä puhettakaan, että uskikset pyytäisivät anteeksi sitä, että ovat OMILLA epähengellisillä tavoilla ja Raamatun Sanaa tottelematta tuottaneet ihmisille pettymyksen myös Jumalaan. Uskonasioihin. Eiväthän monet lue Raamattua? Kristuksen kirjeitä? Millaisia?

Nämä ”voidellut” julistajat eivät voi siis olla mitään herätyksen avaimia?

Alkuseurakunta kasvoi siten, että Pyhän Hengen saaneet tavalliset uskovat todistivat ympäristönsä ihmisille. Apt 11:19-21. Nykyisin tämä alkuseurakunnallinenn todistamistehtävä on lähes laiminlyöty! Kuitenkin Jeesus sanoi: Te tulette olemaan minun todistajani!

Silloin tällöin vielä näkee, että uskovien kokouksissa joku ”todistaa” vaikkapa 30-40 vuoden takaisesta uskoon tulosta. Väärä paikka, väärä tapa! Todistamista tulee harjoittaa niiden parissa, jotka eivät tunne Jumalaa ja Jeesusta! Näin evankeliumi levisi alkuseurakunnan aikana, niihin aikoihin. Mentiin ”kaikkeen maailmaan”. Nyt on kaikki nurinpäin. Istutaan ja uskotaan ja odotetaan että ”maailma” tulisi uskovien luokse… Mikä absurdi tragedia!

(jatkuu, osa 7)

Kirja-arvostelua, osa 7
Paul Raja-aho: Ohittamaton Pyhä Henki

Oppi mentoroinnista?

Raamattu muistuttaa: Älkää mukautuko tämän ajan mukaan…

Paulin kirjassa on opetus ”mentoroinnista”. Mitä tämä opiskelumaailmaan liittyvä seikka tekee kristillisissä ympyröissä? Kaikki, mikä ei perustu Raamatun selvään opetukseen, kehotukseen (kahden tai kolmen todistajan sanalla) on asetettava tarkasteluun.

Raamattu ei missään opeta mistään ”mentoroinnista”. Se on tämän ajan menoa. Alkuseurakunta eli ja oli ”Herran pelossa” ja Jumalan kunnioituksessa. Pyhä Henki kyllä piti huolen (mentoroinnista), vaikkapa Ananiaan ja Safiran tapaus huomioiden. (Apt 5. luku) Pyhän Hengen lahjomaton valo paljasti missä mentiin.

Jos Herran pyhyys ja auktoriteetti toimisi näinäkin aikoina samalla tavalla, seurakunnat olisivat aivan toisenlaisia! Seurakunnassa vallitsi sellainen pyhyys, että..

” .. kukaan muu ei ei rohjennut liittyä heidän seuraansa. Mutta kansa piti heitä suuressa arvossa.” ( Apt 5: 12-13)
Niin silloin? Mutta näinä aikoina kristinusko on paljolti halveksunnan kohteena. Ja syyllisiä ovat monet kristityt itse. Jumalan asia on saatettu häpeään . Majesteettirikos.

Mentorointi?

Paavalin opetus nuorelle Timoteukselle: ”Valvo itseäsi ja opetustasi!” 1 Tim 4:16.
Jeesus itse opetti: Valvokaa ja rukoilkaa!

Kun Raja-aho kirjassaan kehottelee etsimään ”mentoria” - sellainen opetus ei kuulu UT:n sisälle.

Meidän tulee valvoa, tulee antaa Jumalan Sanan kaksiteräisen miekan tunkea lävitse niin, että .. miten? Hebrelaiskirje 4: 12. Tulee nöyrästi suostua Raamatun Sanan opetuksiin. Olla kuuliainen Pojalle. Joh 3:34-36.
”Jos joku rakastaa minua , niin hän pitää minun sanani...” Joh 14:23.
”Koetelkoon sisi ihminen itseänsä...” 1 Kor 11:28.

Jos uskova rukoilee apua ja varjelusta, niin Jumala kyllä lähettää tarvittaessa myös ihmisiä opastamaan! Jopa mykkä aasikin kerran oli neuvomassa. Bileamia! 4 Moos 22. luku

Olennainen seikka on, että itsekukin koettelee ja tuskistelee itseään. Pyhän Jumaln edessä. Rehellisesti ja nöyrästi. Pyhä Henki – Totuuden Henki johdattaa kyllä kaikkeen totuuteen. Joh 14:26, 16: 13-14.

Koska? Vain Jumala tuntee ja tietää mitä itsekussakin ihmisessä on! Paraskaan ”mentori” ei sellaista hallitse. Ihminen on ihminen, vajavainen. Sitä varten Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen. Toisen Puolustajan! Joh 14:16.

Oppi ”mentorista” ja mentoroinnista on hylättävä. Sellainen voi olla jopa vahingoksi, jso (mentori) itse on epäpuhdas, epäraitis, epäluotettava? Jeesus lupasi pitää huolta lampaista, jotka HÄNTÄ seuraavat ja tottelevat.

On surullista ja valitettavaa, että Raja-aho kirjassa ”Ohittamaton Pyhä henki” on jättänyt pois juuri ne primäärit opetukset, jotka Herramme Jeesus opetti Pyhästä Hengestä! Niiden sijaan on ympätty tämän ajan virtauksia, jotka eivät perustu UT:n sanoihin.

Hylkäämällä Herramme Jeesuksen opetuksia ja sanoja, kirjoittaja antaa todistuksen siitä, ettei hän pidä seurakunnan Päätä – Herraa Jeesusta Kristusta siinä arvoasemassa, jossa Häntä taivas ja maa palvovat! Fil 2: 9-11, Kol 2. luku

(jatkuu)

Lisää kirja-arviointia
Paul Raja-aho: Ohittamaton pyhä henki
Kirja-arvostelua (jatkoa)
Paul Raja-aho: Ohittamaton pyhä henki


Eksyttäviä seikkoja

”Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, joka pyytää lähettäjänsä kunniaa on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.” Joh 7:18.

Paul Raja-aho kirjoittaa em:n kirjan sivulla 174:
”Uskallan sanoa, että vahva seurakuntayhteys on pitänyt minut ja perheeni uskontiellä.”

Mistä lause kertoo? Kenelle Paul antaa kunnian? Hän asettaa itsensä esimerkiksi, ja väittää että hänen vahva seurakuntayhteys on ”varjellut” hänet ja hänen perheensä uskontiellä. Hän ei (nöyrästi) tunnusta, että sekä uskoontulo, että varjeltuminen on kaikki Jumalan armoa.
Varjelija uskontiellä ei ole seurakunta, vaan varjelija on Herra. Olkoon uskova seurakunnassa, tai ”ulkopuolella leirin”. Epäsuorasti Paul pyytää kunniaa ja mainintaa sekä itselleen että (omalle) seurakunnalleen? Entä kiitoksen ja kunnian antaminen Jumalalle?

Mitä Raamattu (UT) opettaa?
* Uskomme alkaja ja täyttäjä? Kuka, miten? Hebr 12:2
* ” Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. ” Efe 2:8-9

Paul siis nostaa itsensä korokkeelle, ja ylpeilee omasta vaelluksestaan, sekä (omasta) seurakunnastaan.

Eikö hän ole lukenut mitä Paavalin opetuksia?
”Kenenkään ei siis pidä ylpeillä ihmisistä...” ”joka Älköön siis kukaan kerskatko ihmisistä...”
1 Kor 3. luku "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra."

Apostoli Paavali kirjoitti syvällistä ja terävää neuvoa, mistä tulee ”ylpeillä” mistä ei?
2. Kor 12. luku

VaikkaPaavalilla jos kenellä olisi ollut aihetta ja näyttöä kerskata – mitä hän teki? Hän ei langennut ylpeyden syntiin. Ei ruvennut korottamaan itseään.: katsokaa minua! Eikä hän korottanut muitakaan kuolevaisia savi-ihmisiä! Hän antoi 100% kiitoksen ja kunnian Herralle! Hän oli totinen.

Raja-ahon kirjassa viitekehys kulkee ihmistasolla, kun hän kerskaa kaikenlaisista ihmisistä, nostaa heitä (ja itseään) ”esimerkiksi” . Hän jopa ottaa ”tuomarin” roolin, ja leimaa sellaisia uskovia, joilta (hänen mielestään) ”puuttuu seurakuntayhteys.” Hän osoittaa sormella sellaisia Jeesuksen lampaita (!) . Sellainen on Paulin mielestä ”huono esimerkki”. (Sivu 174) Ja? Hän on (omasta mielestään) hyvä esimerkki?

Tällaiset kirjoitukset paljastavat totuuden:
- Hän puhuu omiaan. ”pyytää omaa kunniaansa, seurakunnan kunniaa, hän kerskaa ja ylpeilee ihmisistä”.
* Mitä Jeesus sanoi? Joh 7:18.
* Mitä Paavali? ”Kenenkään ei siis pidä ylpeillä ihmisistä….” 1 Kor 3:21

Ylpeyden synti johti ihmisen lankeemukseen, paratiisissa. Ylpeyden synnin tunnistaa siitä, että kiitosta ja kunniaa ei osoiteta Hänelle, jolle kunnia yksin kuuluu!

Kaikki on meille armoa ja lahjaa. On armoa saada pelastus ja usko. On armoa, että Herra varjelee uskossa (ei seurakunta!). On valtava armo, että Herra kuljettaa läpi tulen ja veden, läpi maallisten kärsimyksen, varjelee eksytyksistä… ja on armoa kerran olla perillä. Armosta….
Kunnia, kiitos, ylistys, voima valta ja viisaus olkoon Jumalan ja Karitsan! Ilmestyskirja 7:10-12


Raja-ahon kirja: Ohittamaton pyhä henki - on siten ohitettava ihmistekoisena ja ihmiskeskeisenä tuotteena.

Sen sijaan älkäämme ohittako Jeesusta ja Hänen kalliita opetuksiaan!
Olemme kalliisti ostetut! 1 Piet 3: 15-25
Antakaamme kaikki kunnia ja kiitos – kaikesta Hänelle, joka yksin on siihen arvollinen!

Kirja-arvostelua ( jatkoa.28.2018)
Paul Raja-aho: Ohittamaton Pyhä Henki

Kun lukee Paul Raja-ahon kirjan ( Ohittamaton Pyhä henki) kirjan tekstejä, nousee tavan takaa kysymys: Onko Jumala ja Jeesus pantu nyt tarpeettomina ”virkavapaalle”? näin...

” Uskallan sanoa, että vahva seurakuntayhteys on pitänyt minut ja perheeni uskon tiellä.” ( Sivu 174)

Okei? Jumalaa ja Jeesusta ei siis enää tarvita uskon tiellä? Kun vain on liimautunut tarpeeksi ”vahvasti” johonkin (vapaa-) seurakuntaan (?) se on kuin vakuutusyhtiön vakuutus: pysyt uskontiellä! Seurakunta on siis ( Paulin) mielestä korvannut ja ohittanut Jumalan ja Jeesuksen? Sehän on varsin upeaa? Seurakunta pitää pastorinsa ja tämän perheen uskon tiellä? Ja ilmeisesti tämä moderni ”varjelus-ja takausjärjestelmä” toimii toiseenkin suuntaan? Pastor pitää seurakuntalaisten je heidän perheensä uskon tiellä? Jumalan varjelusta ei siis enää tarvitako? Kaikki hoituu ihmistasoisella ja – tekoisella aatteella?
Kirjan sisältö antaa ymmärtää, että kun vain ”henki-henki-henki” pelaa… Kun vain ”tuli-tuli-tulisielufiilis”, ja ”voitelu-voitelu-voitelu-oppi” on olemassa ---- hommat on hallinnassa? Ja, kun muistaa maksaa kymmenykset seurakunnalle? (Sivu 200). Näillä eväillä asiat hoituvat kuin ainakin vakuutusyhtiössä?

Lukijalle herää melkoinen jono kysymyksiä.
* Miten ne pastorit ja perheensä, jotka lankesivat, lankeavat? '
* Entä ne seurakuntalaiset, jotka ovat liimautuneina kirkon penkkeihin; hekin lankeavat, luopuvat, kylmenevät uskossaan?
* Eikö ”vahva seurakuntayhteys” olekaan aukoton ja pommivarma ”uskon takaaja”?

Ei, ei ja ei! On uskottava mitä Raamattu, UT, Jeesus ja apostolit opettavat!

1) Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme. Silmät suunnattuina Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään! Hebr 12:1-2.

2) ”… varmasti luottaen siihen, että hän joak on alkanut teissä hyvän työn, on täyttävä sen Jeesuksen Kristuksen päivään saakka..” Filipp 1:6

3) ” Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä." Jeesus, Joh 10: 27-30

Jo nämä kolme UT:n opetusta osoittavat, että Uskomme alku, vaellus ja täyttyminen ovat Jumalan ja Jeesuksen tekoa, armoa! Mikään ”seurakunta” ei voi ottaa sellaista roolia. Eikä varsinkaan ”korottaa” seurakuntaa Jumalan sijalle kuin ”apulaisvarjelijaksi” - Jumalan ja Jeesuksen sijaiseksi!

Jumala ei jaa kunniaansa. Raja-aho, kirjassaan- sivuuttaa ”ohittaa” ( em) selkeitä Raamatun opetuksia. Hän koettaa manipuloida katseita ihmistasolle, pois siitä varmasta turvasta, jonka vain Jumala voi uskontiellä antaa!

Jokainen uskova – Herran totinen lammas - joka on joutunut uskossaan koetelluksi, on joutunut kärsimyksiin ja ”yli voimienkin” käyviin rasituksiin – tietää – mitä? - Ettei yksikään seurakunta, ei paraskaan ”voideltu” pastori voi auttaa, ei voi varjella uskossa!

Mutta kuka voi? Paavali todistaa, 2 Kor 1: 8-11.

”Ja hän pelasti meidät niin suuresta kuolemanvaarasta, ja yhä pelastaa, ja häneen me olemme panneet toivomme, että hän vielä vastakin pelastaa, kun tekin autatte meitä rukouksillanne, että monesta suusta meidän tähtemme kohoaisi runsas kiitos siitä armosta, joka on osaksemme tullut. 2 Kor. 1:3-11.

Juud. 1:24-25

” Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta
ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen,
hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt
ja iankaikkisesti! Amen. ”

Kunnia kuuluu Jumalalle, Herralle Jeesukselle Kristukselle!
Mikään seurakunta ei ole pelastus-ja takuulaitos uskon asiassa!
Kukaan pastori ei voi (niinkuin Paul Raja-aho) ottaa ylivaltaa ohitse Raamatun sanan.
Kukaan pastori ei voi moittia ”sooloilusta” niitä Jeesuksen lampaita , joiden uskon alkaja, täyttäjä, varjelija Jeesus on!

Autuaita ne, jotka turvaavat Herraan – eivät rakenna uskoaan ihmisten ja pastoriensa takuuseen.

Kun vainot tulivat alkuseurakunnan aikana, ja kun ne lopunajalla taas tulevat kohtamaan Herran lampaita, niin ne selviävät paremmin, jotka jo ovat oppineet rakentamaan elämänsä Kristus-kalliolle. Jotka pitävät Jeesusta PÄÄNÄ, keskipisteenä. Tottelevat nöyrästi Hänen opetuksiaan.

”Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.” Ilm 22:13.

Kirja-arvostelu jatkuu sivulla:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15355082/ohittamaton-ohitettu

Kirja-arvostelua
Paul Raja-aho: Ohittamaton Pyhä Henki
(Jatkoa, 6.8.2018)

Vaarini sanoi, ollessani pieni – että kalat on hyviä syötäviä, pitää vain ruodot perata kunnolla pois!
Raamattu? ”Koetelkaa kaikki, pitäkää se mikä hyvä on...” 1. Tess 5:21

Yllä mainittua kirjan sisältöä koskien ”ruodittavaa” riittää vielä moneen tekstiin! Lopputulos näyttää, jääkö ”hyviä jyviä” - ja minkä verran? Ja mitä ovat ne ”puuta-heinää-olkia-ruumenia” jotka saavat palaa Jumalan Sanan ikikestävän tulen ahjossa. 1 Kor 3:11-15. Jeremia 23:28-29.

”Eikö minun sanani ole niinkuin TULI, sanoo Herra, niinkuin vasara joka kallion murtaa.”

Tämä koettelu-kritiikki koskee sitä vääristymää, jollaisella nykyajan (hengelliset?) johtohahmot koettavat pitää asioita omissa käsissään. Tämä menettely ei perustu Raamattuun, ei UT:n, ei Herramme Jeesuksen eikä apostolien kattavaan opetukseen! Myös Pau Raja-ahon kirja sisältää tämän ”modernin” opetuksen, joka ansaitsee tulla Jumalan Sanan tulella koeteltavaksi.

Kirjassaan Paul opettaa ja ”konsultoi” lukijoita keskittymään ja keskittämään evankelioimisen ytimen ”voideltuihin saarnamiehiin” - ”voideltuihin puheisiin”!

Miten ja mitä Raamattu - siis UT, Jeesus itse ja apostolit opettavat, mitä mallia he näyttävät?
Juuri siksi on suorastaan järkyttävää lukea Paulin kirjasta, miten kauas hän on eksynyt itse UT:n mallista ja opetuksista! On ihan säälittävää lukea, kuinka ”käpertynyt” - jämähtänyt - hän on omaan oppiinsa! Ja mikä se on? Voitelu-voitelu-voitelu! Voidellut puhujat ovat ratkaisu! Mihin? Maailman evankelioimiseenko?

”….mutta julistaja, jolla on julistuksessaan voitelu, vangitsee kuulijansa..” ( sivu 185) ” Julistus on kuin tulipallo, joka heitetään saarnatuolista kohden kuulijaa...”

Ongelma vain on siinä, ettei ole noita ”vangittavia” kuulijoita (!) yleensä juurikaan - eikä ole objekteja joihin heittää noita ”tulipalloja”!

Säälittävää käpertymistä, suhtellisuustajun puutetta!

On säälittävää, kuinka pieneen kopperoajatteluun Paul on käpertynyt? Hän luettelee kristillisen lähihistorian ”saarnamiehiä” alkaen 1700-luvun Whitefieldistä. Sitten jonossa näkyy sekä ulkomaisia että kotimaisia ”herätysmiehiä”. Naiset eivät ole kelvanneet, vaikka muistamme miten Katrhryn Kulhman teki pitkän työhistorian Herran pellolla.
* Paul mm. muistuttaa että Ylivainon työn tuloksena helluntaiherätys lisääntyi jopa 6000 hengellä. Ehkä, ehkä ei? Mutta koko Suomen kansan väkeä ( yli 5 miljonaa) ajatellen, mihin nämä muut pakanat ovat matkalla?
* Samoin hän kertoo kirjassaan että Wilkersonin perustamaan Times Square Church seurakuntaan kuuluu 8000 jäsentä. No mitä Jumala ajattelee niistä USA:n 340 miljoonan ihmisen tilasta?

On todella säälittävää luetella menneiden (herätysten) tilastoja, samalla kun tässä ajassamme miljoonat ja miljardit ihmiset ovat matkalla – mihin?
- Ilman Jeesusta ei ole pelastusta! Apt 4:12.

On absurdia tasoa maalata uskoville sellaista oppia ja opetusta, että joku ”voideltu puhuja” olisi kaiken kattava ratkaisu uskonasioissa! - Että pitäisi vain olla liimautuneena jonkun (seurakunnan) penkkiin, tuijottaa ”voideltuun puhujaan”, joka koettaa ”vangita” (= manipuloida, suggestoida!) kuulijansa! (kirjan sivu 185). Väki kurkistelee ovelle, josko Joku tulisi sisälle...

Kerta kaikkiaan tällainen oppi ja opetus on hylättävä! On kysyttävä mikä on se ”henki”, joka ohjaa tällaisille sivuraiteille? Että pitää istua, uskoa ja hokea: herätys, herätys...voitelu, voitelu, voitelu!

Jeesus ei tällaista kehottanut. - Menkää kaikkeen maailmaan! Kun Hän puhui Pyhästä Hengestä, hän sanoi: Te tulette olemaan minun todistajani… (Apt 1:8)
(jatkuu)

Kirja-arvostelua
Paul Raja-aho: Ohittamaton pyhä henki
(jatkoa 6.8.2018 - 2)

Raamatullinen seurakunta-organisaatio!

Raja-ahon opetuksessa Herran seurakuntaa koskien on monta harhaisuutta, omaa keksintöä. Näin.

”Seurakuntaa johdetaan julistuksen kautta. Julistus tuo oikean johtajuuden, julistus tuo oikeat rakenteet, julistus tuo ihmisiä seurakuntaan….” ( sivu 188).

Em. kirjoitus ei saa argumentteja Raamatusta, UT:n kattavasta opetuksesta.

Jumalan seurakunta ei ole kuin liikeyritys, jolla on johtaja, pomo, vaan se on (tai pitäisi olla) elävä organisaatio, jossa JOKAINEN jäsen rakentaa kokonaisuutta! Eikä ”oikea johtajuus” ole ihmiskeskeinen, vaan Johtaja - Pää on Kristus! Näin Paavali opettaa, Efes 4:11-16

” Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,…. vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on .”

Sekä tuo Efesolaiskirjeen opetus, että 1 Kor 12. ja 14. luvut, sekä Roomalaiskirjeen 12. luku opettavat, että Kristuksen elävä seurakunta on sen KAIKKIEN jäsenten kokoonpano.
Johtaja ei voi olla yksittäinen ihminen, vaan Pää on Kristus, ja kaikkien tulee ”kasvaa Häneen” kiinni!

(Eräs Diotrefes kyllä muinoin tahtoi vallanhalussaan ”pomotella”! Korottaa itsensä jalustalle! Joh 3. kirje 9 jae.)

UT:n apostolinen opetus on, että elävän seurakunnan jäsenillä on KAIKILLA oma Herralta annettu osuus ja tehtävä! Kaikki palvelusvirat, kaikki Hengen armolahjat ja kaikki muut lahjat ja leiviskät tähtäävät – mihin?

”Tehdäkseen pyhät valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen...” Efe 4:12

On siis vastustettava Julkisesti Raja-ahon Julkisessa kirjassa luettavaa harhaista opetusta! Jumalan asia ei etene, jos silloin tällöin ”voidellut puhujat” saarnaavat samalle kuulijakunnalle! Ei. On toteltava Herramme Jeesuksen käskyä: todistaa, palvelella, levittää ilosanomaa Kaikkeen Maailmaan!

Nämä itseään ja asemaansa pönkittävät ”voidellut julistajat” tehkööt parannuksen, ja palatkoot terveille UT:n linjoille!

Pyhän Hengen (voitelu) ja voima ei kuuluu VT:n mallin mukaan vain joillekin (valituille) vaan se voima on tarkoitettu kaikille, jotka uskovat Jeesukseen.

Herra tarvitsee jokaista elävää jäsentä. Jotta miljardit hukkuvat ja nukkuvat sielut voisivat saada Valon! Minä olen maailman valkeus, sanoo Jeesus.

Kaikille on tehtävää. Ei vain pöntöissä paasaaville, jotka tahtovat korottaa itsensä kuin ”pylväspyhimyksiksi”. Ohi Pään, Jeesuksen!

Paul Raja-ahon – jos kenen- pitäisi tämä evankelioimisen laaja-alaisuus ymmärtää? Häntä ei johtanut uskontielle kukaan ”voideltu saarnamies”! Hän ei mennyt kirkkoihin ja kokoussaleihin.
Alkuseurakunnan mallin mukaisesti - Jumalan Pyhä Henki (aito) johdatti tavallisen uskovan heidän kotiinsa marraskuussa 1974.
Herra herättököön Paulin terveeseen ja kokonaisvaltaiseen UT:n näkemykseen ja opetukseen siitä, mitä Herra seurakunnalla tarkoittaa! Seurakunta on Herran omaisuutta. Kaikki lampaat (myös vapaaseurakunnassa) ovat Herran kallista omaisuutta. Ei mikään liikeyritys, jota pomotellaan. Apt 20:28.

On aika monien pyrkyreiden alistua nöyrään alamaisuuteen seurakunnan Pään, Kristuksen Jeesuksen johtoon!

Laajemminkin - olisi korkea aika HERÄTÄ Herramme Jeesuksen opetuksiin?

Kun alkuseurakunta laiskistui ja alkoi ”istua ja uskoa” ja hehkutteli siitä kun Pietarin voideltujen saarnojen seurauksena ensin 3000 sitten 5000 tuli Herran omiksi - mitä Herra teki?
Hän salli VAINON tulla! Porukka hajosi ja hajotettiin kaikkiin suuntiin. Apt 8:4.

Kun ei vapaaehtoisesti TOTELTU Herramme käskyä, opetuksia - Jumala antoi vauhtia...

(Kirja-arvostelu jatkuu..)

Harhaopetusta ”hedelmästä” !

Kirja-arvostelun jatko-osa 12.8.2018, kirja
Paul Raja-aho: Ohittamaton Pyhä Henki

Mainittu Raja-ahon kirja sisältää valitettavan paljon harhaisia ”opetuksia” ja subjektiivisia tulkintoja, joille ei tukea Ramatusta, UT:n opetuksista. On (toisten tähden) oikaistava harhat ”suoralle tielle”.

Eräs vakava eksytys on opetus ”hedelmästä”. Mistä on kyse?
Jeesuksen puhui ( asiayhteydessä vääristä profeetoista) näin:

”Heidän hedelmistään te tunnette heidät.” Matt 7:15-23, Luuk 6:43-45, Matt 12:33-38

Raja-aho, kuten monet toisetkin – koettaa puolustella ja vakuuttaa (myös epäraittiiden puhujien) asemaa ”hedelmällä”, näin: ”hedelmät ratkaisevat” ( sivu 188), ”hedelmä on ollut sen mukaista” (s.191) ”palvelutehtävä oli täynnä hyviä hedelmiä” (192). Mitä ”hedelmiä”?

On oltava tarkkana. Työn Tulokset ! - eivät ole sama asia kuin ihmisen ”hengen hedelmä”.
Se ei ole puhujan ”hedelmää” - jos, kun ympärillä on joukkoliikehdintää, ihmisiä tulee toiminnan piiriin (jopa uskoon). Harhauttavasti usein kyllä korostetaan, että se ja se oli sen ja sen henkilön hedelmää. Ei.

Apostoli Paavali opettaa tästä asiasta erittäin selvästi:
- Jokainen on vain palvelija, laajassa ketjussa! Joku kylvää Jumalan sanan, taikka istuttaa sen. Sitten tulee joku joka kastelee, sitten Sana kasvattaa satoa, ja tulee joku joka leikkaa sadon! (Lue tarkasti 1 Kor 3: 3-9) Kun joku julistaja korjaa ”Sanan satoa” - sitä ei voi mitenkään katsoa sen yksittäisen palvelijan ”työn tuloksekseksi” . Henkilön ”hedelmää” se ei ole millään tavalla!

Paavali opetti, kuinka ”istuttaja ei ole mitään, eikä myöskään kastelija, vaan Jumala joka kasvun antaa!” Kunnia kuuluu kaikkineen Herralle, ei palvelijoille!

Nyt kun (Raja-aho ja monet muut) koettavat puolustella eksyttäviä opettajia, väittämällä ”Jumalan sanan kasvua” saarnamiehen omaksi hedelmäksi, on palattava tarkasti ruotuun!

”Hengen hedelmä” - henkilökohtainen status ei siis ole samaa kuin ”työn tulokset”! Onhan tapauksia, että joku langennut uskova on puhunut humalassa jollekin uskonasiaa, ja tämä on tullut Herran tielle? Tulos = Jumalan sanan vaikutus! Hedelmä? Luopiouskovan ”hedelmä” taas on ihan muuta…

Raamatun , UT:n opetuksissa ”hengen hedelmästä” on löydettävissä yhteensä 13-14 ominaisuutta. Tunnetuimmat on esitetty Galatalaiskirjeen 5: 22-23.
”Rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys, ja itsehillintä”.

Room 6:22 ”.. on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.”
Efe 5:9 ” - sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä.”

Usein unohdetaan, että juuri totuudessa pysyminen ja pyhitys ovat Hengen Hedelmää!

Ja kuten luonnollisessa kasvussa, myös hengen hedelmän kasvussa on looginen periodi! Eihän ”hedelmää” kannata etsiä omenapuusta alkukesän aikana? Keskellä kesää on vielä raakileita. Vasta syyspuoleen näkyy hedelmien tilanne? Jotkut ovat tuholaisten pilaamia, on muumiotautia, on sitä ja tätä! Puutarhuri tsekkaa: tämä on hyvä, tuo on pois heitettävä!

Lopullista (henkilön) hedelmää voi arvioida vasta hyvin myöhään, usein? Joskus vasta kuoleman perästä paljastuu pimeitä seikkoja. Suuretkaan ihmisjoukot, joita nimetään jonkun ”puhujan hedelmäksi” eivät ole ”aidon ja terveen uskon todiste”. Joukkosuggestiolla ja manipuloinnilla liikutellaan suuriakin massoja tässä maailmassa! ( Jopa karsimaattiseksi kehuttu Hitler huumasi koko kansansa, julistamalla ”tuhatvuotista arjalaista valtakuntaa”!)

Jeesus opetti:
”Antakaa molempain kasvaa yhdessä” (vehnä ja valhevehnä) Matteus 13:30

Paavali: ” Älkää sentähden lausuko mitään tuomiota ennenkuin Herra tulee, joka myös on saattava valoon pimeyden kätköt..” 1 Kor 4:5

Lopullisen arvion kunkin elämän ”hedelmästä” tekee itse Herra Jeesus, seurakuntansa Ylipaimen.
Tämä aika? Kun saamme toistuvia näyttöjä siitä, että yksi ja toinen ”menestyspuhuja” tuottaa huonoa hedelmää: ahneutta, seksisekoiluja, lahko-oppeja, valhehenkien saasteita, ym ”lihan tekoja” - on tehtävä pesäero sellaisiin. Gal 5:19-21. Viisas ei lainkaan ”juokse ihmisten perässä” vaan kasvaa Sanan Leivästä, päähän Kristukseen!

Lisää Kirja-arvostelua kirjastaa Ohittamaton Pyhä Henki.
Teksti löytyy täältä

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15372428/ohittamaton-ohitettu#comment-94666670

Eksyttävä ”johtajuusoppi!!
Jatkoa kirja-arvosteluun, kirjasta
Paul Raja-aho: Ohittamaton Pyhä Henki (2018)

On suorastaan hämmästyttävää, miten MONIA selkeitä ja terveitä Ramatun opetuksia on tylysti ”ohitettu” em:ssa kirjassa!

Monien muiden (harhauttavien) modernien (?) opetusten sekamelskassa on opetus ”johtajuudesta”!
Se on melkoinen sillisalaattti, kuin huono cogtail - jossa sekaisin on (jotakin) Raamatun sanaakin, mutta pääosin eksyttävää ihmistekoista manipulaatiota! Kavalaa eksytystä.

Lainaus Paulin kirjasta, sivulta 188.
”Seurakuntaa johdetaan julistuksen kautta. Julistus luo oikean johtajuuden, julistus luuo oikeat rakenteet, julistus tuo ihmisiä seurakuntaan...”

Mitä Raamattu – UT – opettaa ”johtajuudesta”?

A) Jumalan ja Jeesuksen seurakunnalla on avin YKSI johtaja – Pää - Hän on Herra Jeesus itse!
Lue Koloss 1:18, Efe 4:15, Efe 1:22
”Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle.” (Johtaja)

UT:n raittiin opetuksen mukaan Jumalan ja Kristuksen seurakunta on YKSI ainoa. Yksi lauma, yksi Paimen. Joh 10:16.

B) Sen sijaan ”tämän ajan” tilanne on, että on tuhatta ja sataa erilaista porukkaa, jotka kukin korottavat omaa ”suuntaansa”, sanovat sitä seurakunnaksi (?) vaikka kyseessä on Jonkin Nimen alla oleva lahko. Nämä (kilpailevat) porukat pysyvät pääosin kasassa juuri siksi, että niille on operoitu tiukka ”johtajuus”. Kyseessä on tämän-maailman-mallin mukainen ryhmätoiminta. Sitä hallitaan tehdyillä säännöillä, joskus jopa pelottelemalla. Liike-elämästä otettu malli on myös ”johtajuus”. Porukkaa hallitaan kuin firmaa ainakin, koska ekonominen taso edellyttää mm. rahaa!
Nykyajan tredi onkin osallistua erilaisiin ”johtajuuskoulutuksiin”. Mitä tekemistä tällaisella on Raamatun, UT:n opetusten kanssa. Ei MITÄÄN! Kysymyksessä on ihmistasoinen menettely, jossa opiskellaan erilaisia tekniikoita: Hallitsemistaitoja, verbaalista taitoa hallita sanoilla porukoita, manipulaatiotakin!

C) UT:n opetukset seurakunnasta eivät korosta ”johtajuutta”, vaan nöyrää ja kuuliaista tottelemista, jossa kukin on alamainen seurakunnan Päälle - Kristukselle! Efe 4: 15. Terve kasvu tapahtuu sillä tavalla ja tasolla! Kristityn kasvun ei tule kiinnittyä enempää porukoihin, saati kaikkein vähiten johonkin Johtajaan – Ihmiseen! Sellainen kasvu on patologista lajia.
Vain Herra on uskomme Alkaja ja Täyttäjä! Hebr 12:2

D) Seurakunnassa ei ole ”johtajia”, vaan Palvelijoita! Opettajia, paimenia, evankelistoja, profeettoja, rukoilijoita, diakoneja, avustajia, kehottajia, vartijoita, jne. Kukaan ei ole (yksinään) johtaja. Room 12: 1-8, 1 Kor 12. luku
Pyhän Hengen alaisuudessa kaikki ”jäsenet” toimivat, rakentavat Herran laumaa, kukin saamansa armon ja tehtävän mukaan!

Seurakuntaa paimennetaan vanhimmiston, siis useiden kaitsijoiden avulla. Missään ei UT:ssa ole opetusta, esimerkkiä - etta Jumalan laumaa ”johtaisi joku yksittäinen Johtaja!” Ei.
Jumala määräsi Herran lampaille ”kaitsijat”. Sana ”episkopos” on monikkomuoto: useat kaitsijat. Tiit 1:5, Apt 14:23 Tämä on turvallisuustekijä. Yksi ”johtaja” - Pomo kun voi johtaa harhaan kokonaisen porukan, kun ITSE ensin eksyy! Useiden kaitsijoiden seassa voi löytyä aina joku ”hengellinenkin”, vaikka sielulliset, harhaoppiset virtaukset ja villitykset koukuttaisivatkin monia!

Apostoli Paavalikin sen sanoissaan tunsi? Hän jäi yksin, vain Luukas oli uskollinen. DEEMAS rakastui tähän maailmaan… kuka innostui mistäkin?


E) Johtajantauti = vallanhimo

Varoittava esimerkki ”johtajantaudista” UT:ssa on Diotrefes! Joh 3. kirje 9-10.
Onko tämä aika parempi, jalompi? Ei todellakaan!

Sielullista, tämän maailman mukaista ”johtajantautia” esiintyy kattavasti ns. kristillisissä kuvioissa!
Yksi ja toinen tahtoo olla ”johtaja”. Ja kun johtamista varten pitää olla ”alaisia” niin sitten vain perustamaan ”oma pulju” - ellei valtaa voi käyttää muuten? Ja tämä on se syy, että Kristikansa on pirstottu, hajotettu, revitty hajalle! Kristus ei ole Päänä? Kristikansa on kuin lohikäärme, jolla on monta päätä! Nämä kilpailevat johtajuudesta, kuka on Suurin, Kaunein, kuuluisin? Kuka vetää eniten porukoita, karsinaan?

Kyseessä on vakava kuolemansynti. Lusifer - valon kantaja – ei tyytynyt asemaansa Kerubina, vaan nousi kapinaan Jumalan edessä. Ja sai 1/3 enkelikunnassa mukaan rettelöön . . . ja näistä siksi pahuuden pimeyden armeijaosastot! Ef 6:12

On Vanhan Aatamin syntiperintöä, kun monet tahtovat Herramme Lampaitakin ”pomotella”! Pietari opettaa vanhimpia: ”kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa...” Miten?
Kannattaa lukea huolella! 2 Piet 5: 1-6, Apt 20:28

Tämän ajan kuva on: Herroina Hallitaan!

(jatkuu...)

(jatkoa edell)


F) Terve seurakuntajärjestys on se, missä ItseKukin nöyrästi tottelee Raamatun opetuksia, on alamainen primääristi seurakunnan Päälle, Jeesukselle Kristukselle.

Jos porukoiden ”johto” taikka johtoryhmä ei ITSE noudata terveitä Raamatun opetuksia, on jokaisen valittava oikein.

Ihmisjohtoa - saati komentelua - ei ole toteltava, jos toteltavaksi vaaditaan muuta kuin Herramme Jeesuksen ja apostolien Terveet opetukset!

Tietenkin kirjan Ohittamaton Pyhä Henki -kirjoittaja
on tulisielu-persoona? Onhan hän Tulisielukoulun tiimissä, kantavia voimia!
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15383829/onko-tuli-sielu-asia-raamatussa

Vapaakirkkolaitos näin huolehtii sukupolvenvaihdos-asiasta? Jotta laitos pysyy pystyssä, kaikkina ekonomisen alamäenkin aikoina?

Tulisielukoulu kasvattaa "johtajia"? Kyllä?

Olipa kyllä pohdittavaa asiaa tässä ketjussa!

Olipas vuodatusta!
Lienee jotain henkilökohtaista kirjan kirjoittajaa vastaan...