Soteen takapakkia, Pihlajalinna vetäytyy

Monisairaiden hoito ei Pihlajalinnan mukaan ole kannattavaa, kun lisäksi veronmaksajien rahakirstusta tulee liian vähän kapitaatiorahaa.

Pihlajalinnan taloustiedot (konserni):
2014 tulos 1,5 miljoonaa euroa, liikevaihto 148,9 miljoonaa euroa, liikevoitto 4,00 %, omavaraisuusaste 8,00 %, henkilöstö 1.619
2015 tulos 464.000 euroa, liikevaihto 213,3 miljoonaa euroa, liikevoitto 1,7 %,
omavaraisuusaste 50,50 %, henkilöstö 2.503
2016 tulos 8 miljoonaa euroa, liikevaihto 399,1 miljoonaa euroa, liikevoitto 3,80 %,
omavaraisuusaste 46,50 %, henkilöstö 4.379
2017 tulos 9,5 miljoonaa euroa, liikevaihto 424 miljoonaa euroa, liikevoitto 4,50 % ,
omavaraisuusaste 41,80 %, henkilöstö 3.879

Liikevoitto kasvanut, tulos kasvanut mutta henkilöstön määrä vähentynyt vuodesta 2016 vuoteen 2017.

Sote-kokeilu Jyväskylässä ei ollut kannattavaa toimintaa. Minkälaisiin lukuihin Pihlajalinna tähtäsi sote-kokeilullaan? Monisairaiden hoito ei ollut kannattavaa Pihlajalinnan mukaan, joten kirjautukoot monisairaat kunnan järjestämiin julkisiin palveluihin. Yksityiset voitontavoittelijat tekevät sote-palveluja vain ja ainoastaan tuloksen ja liikevoiton takia, eivätkä järjestä yleishyödyllisiä palveluja - joten kunnat hoitakoot monisairaat ja kalliiksi tulevat. Yksityisiin palveluihin kirjautukoot vain terveet, jotka eivät terveyspalveluja tarvitse.

Pihlajalinnan tulos jäi Taloussanomien mukaan selvästi analyytikoiden ennusteista. Ennusteet olivat odottaneet 5,6 miljoonan euron tulosta. Viime vuoden vertailukaudella liikevoittoa ilman kertaeriä oli tehty 5,7 miljoonaa euroa. Yhtiön oikaistu liiketulos kääntyi 03 miljoonaa euroa tappiolliseksi.
Pihlajalinnan toimitusjohtajan mukaan käyttökatetta ja tulosta rasittivat muun muassa alkuvuoden aikana avattujen kolmen lääkärikeskuksen toiminnan käynnistäminen, ulkoistetun erikoissairaanhoidon odotettua isommat kustannukset sekä yritysjärjestelyihin liittyvät varainsiirtoverot ja asiantuntijakulut. Myös lääkärirekrytoinnit ovat olleet suunniteltuja hitaampia, mikä näkyi työvoimapalvelujen myynnissä. Pihlajalinna siis laajentaa, vaikka ei usko pystyvänsä kilpailemaan julkisen puolen kanssa?

Paljonkohan Pihlajalinna sai kapitaatiomaksuja ja onko ne kaikki käytetty, vai riittävätkö sopimuskauden loppuun? Entä jos Jyväskylän kaupunki on vähentänyt Pihlajalinnaan kirjautuneiden verran omia työvoimapalvelujaan, ja uusien työntekijöiden rekrytointi ei kaupungilta onnistu, vaikka "Pihlajalinnan monisairaat" on pian Jyväskylän kaupungin hoidettava - maksaa mitä maksaa-

Ilmeisesti harjoituksessa kävi niin, että ainoastaan ne, jotka tarvitsivat hoitoa, valitsivat hoitopaikan ja terveitä asia ei kiinnostanut. Sen seurauksena asiakkaiksi tuli vain niitä, joilla oli suurin hoidontarve. Kun hoidontarvetta ei otettu huomioon kapitalisaatiossa, kustannukset ylittivat tuotot reilusti eikä homma kannattanut.

Jos siitä jotain opittiin, niin ainakin se, että korvausten pitää vastata henkilön riskiä sairastua tai olemassa olevia sairauksia. Vihreät pelkäsivät, että yksityiset houkuttelevat itselleen vain terveet ja saavat ison kasan rahaa. Ainakin se huoli osoittautui aiheettomaksi koska kävi juuri päinvastoin.

Verorahoja pitäisi siis kerätä enemmän, että voitaisiin maksaa kapitaatiomaksuja ennakkoon riskistä sairastua tai olemassa olevista sairauksista. Eikö yrittäjyyteen liity myös riskit ja voittojen maksimointi?

Mikä potilas /sairaus tuottaa eniten ? Miten kallista on kirurgia, erilaisten kokeiden ottaminen ja nykyaikaisten laitteiden hankinta. Korvaako kapitaatiomaksu kaiken vai kerätäänkö asiakkailta käyntimaksuja, jos käyntikertoja on esim. enemmän kuin x kertaa vuodessa? toimistokuluja tms?
Miten paljon yksityisten terveysfirmojen pitää laajentua, jotta voivat ottaa kaikki halukkaat valinnanvapauttaan käyttävät?

Supistuuko julkinen sektori vastaavasti, jos yksityinen kasvaa? Minne yksityiset terveysfarmat terveyspalvelujaan sijoittavat? Syrjäkylille ovat jääneet ne monisairaat vanhukset, joiden palvelujen tuottaminen maksaa eniten. Toistaiseksi monessa pikku kunnassa on vielä julkisia sote-palveluja, mutta jos maakunnan sote-rahat valuvat yksityisten firmojen kapitaatio- ym. maksuihin, lopetetaanko pikkukuntien lähi-sotepalvelut?

Hyvästit nykyhallituksen sotelle! Tervetuloa kuntayhtymien järjestämä, nykyaikaiseksi uudistettu julkinen sote-lainsäädäntö palveluja tarvitsevien parhaaksi - ei terveysfirmojen ehdoilla. Valitaan hyvinvointi ja terveys tulevassa eduskuntavaalissa.

Nyt pitäisi tunnustaa tosiasiat, ja lähteä kokonaan alusta, ihan uudelta pöydältä, niin että sote kokonaan hylätään, sillä siinä on liian paljon epävarmuustekijöitä, kustannusten loppusumma karkaisi väistämättä käsistä , ja ihmisten jaotteleminen olisi moraalisesti väärin, ellei peräti perustuslainvastaista.

Sipiläntollo kortistoon..

Ei olisi tarvittu muuta kuin julkisten palveluiden, kuten perusterveydenhuollon ja erikoissaairaanhoidon yhdistämistä ja koordinointia sekä toimintatapojen tarkastelua. Siitä olisi säästöt syntyneet. Jos soteuudistus saatetaan voimaan sellaisena kuin nyt on suunniteltu, niin syntyy vain lisäkustannuksia ja palveluiden heikentymistä, ainakin pienemmissä kunnissa.

Suunnitellun kaltainen Sote kaatuu yksityissektorin ahneuteen.
Jo tällä hetkellä terveyden- ja sairaudenhoidosta suurin osa on yksityisten hallussa; työterveydenhoito yksityistettiin lähes kokonaan jo parikymmentä vuotta sitten.

Keskusta/kokoomus sote-kokeilu/sekoilu on tullut kalliiksi veronmaksajille. Vauhdin hurma on sekoittanut pienet ja suuret päät. Myös osa lääkäreistä ja hoitajista on loikannut karuselliin, siirtymällä julkiselta puolelta yksityisille lääkäriasemille.

Jos SOTE kaatuu johonkin, niin se ei ole yksityisten lääkäriasemien ahneus. Se kaatuu paljon ennen kuin ne pääsevät edes hinnoittelemaan palveluitaan.
Vihervassareille yksityisten aseminen osallistuminen terveydenhoitoon on niin vaikea asia, että he haluavat kaataa tai ainakin vesittää sen osan SOTEa.

SOTE on kuitenkin paljon muutakin. Se on ennenkaikkea sitä, että tereveydenhoitoon luodaan isompia kokonaisuuksia, joilla voidaan kaikille tarjota turvallisia ja yhtä hyviä palveluita. Se myös tarkoittaa sitä, että vastuu terveydenhoidosta ei ole kunnalla vaan valtiolla. Silloin jonkun pienenn kunnan valtuustossa istuva keinosiementäjä tai lukkari ei pääse määräämään hoidon tasosta, kun eivät tajua siitä mitään.

Mitä, jos perehtyisit asiaan, olisko liikaa vaadittu?