Suuntauksista

Tiivistelmä Martti Lutherin kirkon tuntomerkeistä

Ensiksi voimme tuntea pyhän kristikansan siitä, että sillä on Jumalan pyhä sana. Vaikka tässä kohden voikin olla suuria eroavaisuuksia (1. Kor. 3:12 – 13). Toisilla on Sana aivan puhtaana, toisilla ei aivan puhtaana. Niistä, joilla se on puhtaana, sanotaan, että he rakentavat perustuksellle kultaa, hopeaa, jalokiviä; niistä, joilla se on epäpuhtaana, sanotaan, että he rakentavat perustukselle heiniä, olkia,puuta, mutta tulevat kuitenkin autuaiksi ikään kuin tulen läpi, josta jo edellä on puhuttu enemmän kuin tarpeeksi. Tämä on se pääasia ja suuri pääpyhäkkö, jonka johdosta kristillistä kansaa sanotaan pyhäksi. Sillä Jumalan sana on pyhä ja pyhittää kaiken, mihin se saa koskea, niin se on itse Jumalan pyhyys, Room. 1:16: Se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi; ja 1. Tim. 4:5: Jumalan sanan ja rukouksen kautta tulee kaikki pyhitetyksi. Sillä Pyhä Henki johtaa sitä itse ja voitelee eli pyhittää kirkon, se on kristillisen pyhän kansan…

…Mutta tämä pyhäkkö on oikea pyhäkkö ja oikea voide, joka voitelee ijankaikkiseen elämään, vaikket voisikaan saada mitään paavinkruunua tai piispanhiippaa, vaan sinun täytyisi elää ja kuolla paljaana ja alastomalla ruumiilla; samoin kuin lapsukaiset (ja meidät kaikki) on kastettu alastomina ja ilman mitään koristusta. Mutta me puhumme ulkonaisesta sanasta, jota ihmiset, sellaiset kuin sinä ja minä saarnaavat suullisesti. Sillä sen on Kristus jättänyt jälkeensä ulkonaiseksi merkiksi, josta hänen kirkkonsa tai hänen kristillinen, pyhä kansansa voidaan tuntea. Mekin puhumme sellaisesta suullisesta sanasta, kun sitä todella uskotaan ja julkisesti tunnustetaan maailman edessä, kuten hän sanoo (Matt. 10:32 – 33; Mark. 8:38): Joka tunnustaa minut ihmisten edessä, hänet minäkin tunnustan omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä. Sillä on monia, jotka sen salaa kyllä tietävät, vaan eivät tahdo tunnustaa. Ja monilla on se, vaikkeivät kuitenkaan siihen usko ja tee sen mukaan. Sillä niitä on harvoja, jotka uskovat siihen ja tekevät sen mukaan. Kuten vertauksessa siemenestä, Matt. 13, sanotaan, että kolmeen pellon osaan myöskin oli kylvetty siementä, mutta ainoastaan neljäs osa, muokattu ja hyvä pelto, tuotti hedelmän kärsivällisyydessä.

Missä nyt kuulet tai näet saarnattavan sellaista sanaa, sitä uskottavan, tunnustettavan ja sen mukaan elettävän, siellä voit epäilemättä uskoa olevan myöskin Eccelesia sancta catholica’n, se on kristillisen pyhän kansan (1. Piet. 2:9), vaikka siinä olisikin vain harvoja jäseniä. Sillä Jumalan sana ei palaja tyhjänä takaisin, Jes. 55:11, vaan sen täytyy saada vähintäin neljännen osan maa-alasta. Ja ellei ollisi muuta todistusta kuin tämä ainoa, riittäisi sekin todistamaan, että siellä täytyy olla pyhän kristikansan olemassa. Sillä Jumalan sanaa ei voi olla ilman Jumalan kansaa. Ja päinvastoin ei Jumalan kansaa voi olla ilman Jumalan sanaa. Sillä kuka sitten saarnaisi tai kuulisi saarnaa, jollei mitään Jumalan kansaa olisi olemassa? Ja mitä voisi tahi tahtoisi Jumalan kansa uskoa, jollei Jumalan sanaa olisi olemassa?

Toiseksi tunnetaan Jumalan kansa, eli pyhä kristikansa pyhästä kasteen sakramentista, että nim. se oikein opetetaan, uskotaan ja nautitaan Kristuksen säädöksen mukaan. Sillä kaste on julkinen merkki sekä kallis ja pyhä aarre, jonka kautta Jumalan kansa tulee pyhitetyksi. Sillä kaste on uuden syntymisen pyhä peso Pyhän Hengen kautta (Tit. 3:5). Pyhä Henki pesee meidät siinä synnistä ja kuolemasta ikään kuin Jumalan Karitsan viattomalla ja pyhällä verellä. Kun sellaisen merkin huomaat, niin tiedä, että siellä on välttämättä kirkko eli pyhä, kristillinen kansa, vaikkei paavi sinua kastaisikaan tai vaikket tietäisi mitään hänen pyhyydestänsä ja vallastansa, samoin kuin pienet lapsetkaan eivät tiedä siitä mitään. Mutta vasta kun he ovat kasvaneet, tulevat he vietellyiksi kasteensa liitosta, kuten Pyhä Pietari valittaa, 2. Piet. 2:18: he yllyttävät tavattomuutensa kautta lihallisiin himoihin niitä, jotka töin tuskin ovat välttäneet niitä kuin eksyksissä vaeltavat j.n.e. Niin, sinäkään älä erehdy siitä, kuka kastaja on. Sillä kaste ei ole kastajan, eikä sitä ole hänelle annettu, vaan se on kastettavan. Hänelle sen Jumala on säätänyt ja antanut samoin kuin Jumalan sana ei ole saarnaajan (sillä hänen pitäisi itsensäkin kuulla ja uskoa), vaan opetuslapsen, joka sitä kuulee ja uskoo.

jatkuu...

Kolmanneksi voimme tuntea Jumalan kansan eli kristillisen pyhän kansan siitä, että se pitää, uskoo ja nauttii pyhän alttarin sakramentin Kristuksen säädöksen mukaisesti. Sillä sekin on Kristuksen jälkeensä jättämä julkinen merkki ja kallis aarre, jonka kautta hänen kansansa tulee pyhitetyksi ja tunnustaa julkisesti itsensä kristityksi, samoin kuin se sen tekee sanan ja kasteenkin kautta… …Voit sen nauttia vaikka alastomanakin (kuten sairas tekee), ellei ulkonainen häveliäisyys pakoittaisi sinua vaatettamaan itseäsi siveästi ja kunniallisesti. Eikä sinun tarvitse välittää siitä onko pääsi ajeltu tai onko sinut voideltu pyhällä öljyllä; ei myöskään väitellä siitä oletko luotu miehen tai vaimon kuvan mukaan, oletko nuori tai vanha, samoin kuin et tällaisia asioita kysy kasteessa tai saarnassakaan: on kylliksi, että olet voideltu ja siunattu korkealla ja pyhällä Jumalan voiteella, hänen sanallaan, kasteella ja tällä sakramentillä. Silloin sinä olet kyllin korkealla ja ihanalla voiteella voideltu ja papillisesti puettu… …Sillä sakramentti ei ole sen, joka sen toiselle ojentaa, vaan sen, jolle se ojennetaan, vaikkei antaja itse sitä nauttisikaan. Ainoastaan se joka nauttii sakramentin, saa siitä koituvan siunauksen.
Missä nyt näet tätä sakramenttia oikein jaettavan, siellä varmasti on Herran kansa olemassa. Sillä kuten edellä on sanottu, että kirkko on siellä missä Jumalan sano on, niin täytyy Jumalan kansan olla myöskin siellä missä kaste ja sakramentti ovat olemassa; ja päinvastoin. Sillä sellaisia pyhiä asioita ei ole kellään muulla kuin Jumalan kansalla, eikä niitä nauti, käytä, tunnusta kukaan muu kuin Jumalan kansa, vaikka sen keskuuteen onkin salaa pujahtanut muutamia vääriä ja uskottomia kristittyjä. Mutta he eivät voi saastuttaa Jumalan kansaa, varsinkin kun heistä ei mitään tiedetä. Sillä julkivihollisia kirkko eli Jumalan kansa ei suvaitse piirissään, vaan kurittaa ja pyhittää heidätkin, tahi, elleivät he siihen suostu, sulkee heidät pois kirkon pyhäköstä ja pitää heitä pakanoina. Matt. 18:17.

Neljänneksi tunnemme Jumalan kansan eli pyhät kristityt julkisesta avainvallasta. Se tietää, kuten Kristus säätää Matt. 18:15 – 16, että jos kristitty rikkoo, niin on häntä nuhdeltava, mutta jollei hän paranna itseänsä, on hänet sidottava synteihinsä ja erotettava seurakunnasta. Jos hän taas tekee parannuksen, on hänet vapautettava. Siinä on avainvalta. – Avainten käyttäminen on kahtalainen, julkinen ja erikoinen. Sillä on muutamia niin heikkoja ja arkatuntoisia, että, vaikkei heitä olekaan julkisesti tuomittu, he eivät kuitenkaan voi tulla lohdutetuiksi, ennen kuin pappi on antanut heille erikoisen synninpäästön. Päinvastoin on taas muutamia niin jäykkäsydämisiä, etteivät he sydämessään ja papin edessä yksinäisyydessä tahdo ja voi luopua ja vapautua synneistä. Siitä syystä täytyy avaimia käyttää kaikilla eri tavoilla, julkisesti ja erikoisesti. Kun nyt huomaat, että jossakin muutamille synnit anteeksi annetaan ja toisille pidätetään, joko julkisesti tai yksityisesti, niin tiedä, että siellä on Jumalan kansa. Sillä missä Jumalan kansaa ei ole, siellä ei ole avaimia, ja missä ei ole avaimia, siellä ei ole Jumalan kansaa. Sillä Kristus on ne jättänyt jälkeensä sentähden että julkinen merkki ja pyhätoimitus, jonka kautta Pyhä Henki (Kristuksen kuolemalla hankittu) jälleen pyhittää langenneet syntiset, ja että kristityt sen kautta tunnustaisivat olevansa Kristukselle alamainen pyhä kansa täällä maailmassa. Ja että ne, jotka eivät tahdo kääntyä eivätkä jälleen pyhityttää itseänsä, tulisivat erotetuiksi pyhän kansan yhteydestä, s.o. sidotuiksi ja avainten kautta poissuljetuiksi…

Jatkuu...

Näinseasiaon kirjoitti:

Kolmanneksi voimme tuntea Jumalan kansan eli kristillisen pyhän kansan siitä, että se pitää, uskoo ja nauttii pyhän alttarin sakramentin Kristuksen säädöksen mukaisesti. Sillä sekin on Kristuksen jälkeensä jättämä julkinen merkki ja kallis aarre, jonka kautta hänen kansansa tulee pyhitetyksi ja tunnustaa julkisesti itsensä kristityksi, samoin kuin se sen tekee sanan ja kasteenkin kautta… …Voit sen nauttia vaikka alastomanakin (kuten sairas tekee), ellei ulkonainen häveliäisyys pakoittaisi sinua vaatettamaan itseäsi siveästi ja kunniallisesti. Eikä sinun tarvitse välittää siitä onko pääsi ajeltu tai onko sinut voideltu pyhällä öljyllä; ei myöskään väitellä siitä oletko luotu miehen tai vaimon kuvan mukaan, oletko nuori tai vanha, samoin kuin et tällaisia asioita kysy kasteessa tai saarnassakaan: on kylliksi, että olet voideltu ja siunattu korkealla ja pyhällä Jumalan voiteella, hänen sanallaan, kasteella ja tällä sakramentillä. Silloin sinä olet kyllin korkealla ja ihanalla voiteella voideltu ja papillisesti puettu… …Sillä sakramentti ei ole sen, joka sen toiselle ojentaa, vaan sen, jolle se ojennetaan, vaikkei antaja itse sitä nauttisikaan. Ainoastaan se joka nauttii sakramentin, saa siitä koituvan siunauksen.
Missä nyt näet tätä sakramenttia oikein jaettavan, siellä varmasti on Herran kansa olemassa. Sillä kuten edellä on sanottu, että kirkko on siellä missä Jumalan sano on, niin täytyy Jumalan kansan olla myöskin siellä missä kaste ja sakramentti ovat olemassa; ja päinvastoin. Sillä sellaisia pyhiä asioita ei ole kellään muulla kuin Jumalan kansalla, eikä niitä nauti, käytä, tunnusta kukaan muu kuin Jumalan kansa, vaikka sen keskuuteen onkin salaa pujahtanut muutamia vääriä ja uskottomia kristittyjä. Mutta he eivät voi saastuttaa Jumalan kansaa, varsinkin kun heistä ei mitään tiedetä. Sillä julkivihollisia kirkko eli Jumalan kansa ei suvaitse piirissään, vaan kurittaa ja pyhittää heidätkin, tahi, elleivät he siihen suostu, sulkee heidät pois kirkon pyhäköstä ja pitää heitä pakanoina. Matt. 18:17.

Neljänneksi tunnemme Jumalan kansan eli pyhät kristityt julkisesta avainvallasta. Se tietää, kuten Kristus säätää Matt. 18:15 – 16, että jos kristitty rikkoo, niin on häntä nuhdeltava, mutta jollei hän paranna itseänsä, on hänet sidottava synteihinsä ja erotettava seurakunnasta. Jos hän taas tekee parannuksen, on hänet vapautettava. Siinä on avainvalta. – Avainten käyttäminen on kahtalainen, julkinen ja erikoinen. Sillä on muutamia niin heikkoja ja arkatuntoisia, että, vaikkei heitä olekaan julkisesti tuomittu, he eivät kuitenkaan voi tulla lohdutetuiksi, ennen kuin pappi on antanut heille erikoisen synninpäästön. Päinvastoin on taas muutamia niin jäykkäsydämisiä, etteivät he sydämessään ja papin edessä yksinäisyydessä tahdo ja voi luopua ja vapautua synneistä. Siitä syystä täytyy avaimia käyttää kaikilla eri tavoilla, julkisesti ja erikoisesti. Kun nyt huomaat, että jossakin muutamille synnit anteeksi annetaan ja toisille pidätetään, joko julkisesti tai yksityisesti, niin tiedä, että siellä on Jumalan kansa. Sillä missä Jumalan kansaa ei ole, siellä ei ole avaimia, ja missä ei ole avaimia, siellä ei ole Jumalan kansaa. Sillä Kristus on ne jättänyt jälkeensä sentähden että julkinen merkki ja pyhätoimitus, jonka kautta Pyhä Henki (Kristuksen kuolemalla hankittu) jälleen pyhittää langenneet syntiset, ja että kristityt sen kautta tunnustaisivat olevansa Kristukselle alamainen pyhä kansa täällä maailmassa. Ja että ne, jotka eivät tahdo kääntyä eivätkä jälleen pyhityttää itseänsä, tulisivat erotetuiksi pyhän kansan yhteydestä, s.o. sidotuiksi ja avainten kautta poissuljetuiksi…

Jatkuu...

Lue lisää

Viides kirkon ulkonainen tunnusmerkki on siinä, että kirkko vihkii eli kutsuu toimiinsa kirkonpalvelijat, tahi että sillä on virkoja, jotka se täyttää. Sillä välttämättä täytyy olla piispoja ja pappeja eli saarnamiehiä, jotka sekä julkisesti että yksityisesti toimittavat, tarjoavat ja antavat edellä mainittuja neljää asiaa tai pyhää toimitusta kirkon puolesta ja kirkon nimessä, sekä ennen kaikkea Kristuksen käskyn perustuksella, kuten pyhä Paavali sanoo Ef. 4:11: Accepit dona in hominibus: hän antoi meille muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi. Sillä seurakunta kokonaisuudessaan ei voi sellaista tehdä, vaan sen täytyy uskoa tai määrätä tehtävä jollekin erityiselle henkilölle. Sillä mitä tulisikaan siitä, jos jokainen tahtoisi puhua ja toimia, eikä kukaan väistyisi toisensa tieltä. Määrätylle henkilölle on sellainen toimi uskottava, ja yksin hänen on sallittava saarnata, kastaa, antaa synninpäästöä ja jakaa sakramenttejä; kaikkien muitten täytyy siihen tyytyä ja mukautua. Ja missä ikään tätä näet, siellä totisesti on Jumalan kansa, pyhä kristikansa olemassa.
Mutta totta kyllä on, että Pyhä Henki on tässä kohden eroittanut vaimot, lapset ja oppimattomat ihmiset, ja valitsee ainoastaan kykeneviä mieshenkilöitä tähän virkaan (paitsi hätätilassa), kuten pyhä Paavali eri paikoissa epistoloitaan kirjoittaa, että piispan tulee olla opettavaisen, nuhteettoman, yhden emännän miehen, 1. Tim. 3:2 ja 1. Kor. 14:34: Olkoot vaimot vaiti teidän seurakuntakokouksissanne. Pääasia on siis, että tällainen henkilö on taitava ja kaikissa kelvollinen mies. Lapset, naiset ja muut sellaiset eivät siihen kelpaa, vaikka he kelpaavatkin kyllä kuulemaan Jumalan sanaa, vastaan ottamaan kastetta, sakramenttia ja synnin päästöä, ja vaikka hekin ovat oikeita ja pyhiä kristittyjä, kuten pyhä Pietari sanoo (1. Kor. 3:7). Sillä luontokin ja Jumalan luontokappaleet tekevät sellaisen eroituksen, ettei vaimojen (vielä vähemmin lasten ja narrien) tule eivätkä he myöskään voi hallita, kuten kokemus osoittaa ja kuten Mooses sanoo 1. Moos. 3:16: Sinun tulee olla miehelle alamainen. Mutta evankeliumi ei tee tyhjäksi tätä luonnollista oikeutta, vaan vahvistaa sen Jumalan säätämänä järjestyksenä… …Samoin kuin edellä on sanottu neljästä suuresta, jumalallisesta ja pyhästä asiasta, joiden kautta pyhä kirkko tulee pyhitetyksi, ettei sinun tule välittää siitä, minkälaisia ovat ne henkilöt, joilta niitä vastaan otat; samoin sinun ei tässäkään tule kysellä, kuka ja millainen on se henkilö, joka sinulle sen antaa, tai jolla on sitä varten virka. Sillä sitä ei ole annettu sille, jolla se todella on, vaan sille, jonka se virkansa tähden tulee saada, vaikkei hän itse, vaikka tahtoisikin, voi sitä sinun kanssasi vastaanottaa. Anna hänen olla omissa oloissaan, miten vain haluaa; koska hänellä on virka ja kansa sietää häntä, niin anna sinäkin hänen olla rauhassa: hänen persoonansa ei tee Jumalan sanaa ja sakramenttia pahemmaksi eikä paremmaksi. Sillä hän ei saarnaa eikä tee sitä oman mielensä mukaan; vaan Kristus, sinun Herrasi ja Pyhä Henki puhuvat ja tekevät kaiken, sikäli kuin hän opettaa ja toimii oikein; vaikkei kirkko luonnollisesti voi sallia ja suvaita julkisia paheita. Mutta sinä yksinäsi voit olla tyytyväinen ja antaa asian mennä menojansa, koska et yksinäsi voi olla koko kansa tahi pyhä, kristillinen seurakunta… …Missä on nyt sellaisia virkoja tai virkamiehiä, niin tiedä, että siellä totisesti täytyy olla pyhän, kristillisen kansan; sillä kirkko ei voi olla ilman sellaisia piispoja, kirkkoherroja, saarnaajia, pappeja, ja päinvastoin heitä ei voi olla ilman seurakuntaa, vaan molempien täytyy olla yhdessä.

Kuudenneksi tunnemme ulkonaisesti pyhän, kristillisen seurakunnan rukouksesta, Jumalan julkisesta kiittämisestä ja ylistämisestä. Sillä kun missä kuulet ja näet rukoiltavan psalmeja ja hengellisiä lauluja Jumalan sanan ja oikean uskon mukaan; edelleen missä julkisesti teroitetaan mieliin uskontunnustus, kymmenet käskyt ja katkismusten opetukset, tiedä, että siellä varmasti on Jumalan pyhä, kristillinen kansa. Sillä rukous on myöskin yksi niistä kalliista pyhyyksistä, joiden kautta kaikki pyhitetään, kuten pyhä Paavali sanoo (1. Tim. 4:5). Samoin ovat psalmit pelkkiä rukouksia, joissa ylistetään, kiitetään ja kunnioitetaan Jumalaa. Ja uskontunnustus ja kymmenet käskyt ovat myöskin Jumalan sanaa ja pelkkää pyhyyttä, jonka kautta Pyhä Henki pyhittää Kristuksen pyhän kansan. Mutta on selvää, että me puhumme rukouksesta ja lauluista, joista voi saada oppia ja parannusta. Sillä munkkien, nunnien ja pappien määkiminen ei ole mitään rukousta, eikä mitään Jumalan ylistystä. Sillä he eivät ymmärrä eivätkä opi siitä mitään, vaan tekevät sitä kuten mitäkin aasin-työtä vain vatsan tähden; mitään parannusta, pyhitystä tai Jumalan tahdon täyttämistä he eivät rukouksellaan tarkoita.

Jatkuu...

Näinseasiaon kirjoitti:

Viides kirkon ulkonainen tunnusmerkki on siinä, että kirkko vihkii eli kutsuu toimiinsa kirkonpalvelijat, tahi että sillä on virkoja, jotka se täyttää. Sillä välttämättä täytyy olla piispoja ja pappeja eli saarnamiehiä, jotka sekä julkisesti että yksityisesti toimittavat, tarjoavat ja antavat edellä mainittuja neljää asiaa tai pyhää toimitusta kirkon puolesta ja kirkon nimessä, sekä ennen kaikkea Kristuksen käskyn perustuksella, kuten pyhä Paavali sanoo Ef. 4:11: Accepit dona in hominibus: hän antoi meille muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi. Sillä seurakunta kokonaisuudessaan ei voi sellaista tehdä, vaan sen täytyy uskoa tai määrätä tehtävä jollekin erityiselle henkilölle. Sillä mitä tulisikaan siitä, jos jokainen tahtoisi puhua ja toimia, eikä kukaan väistyisi toisensa tieltä. Määrätylle henkilölle on sellainen toimi uskottava, ja yksin hänen on sallittava saarnata, kastaa, antaa synninpäästöä ja jakaa sakramenttejä; kaikkien muitten täytyy siihen tyytyä ja mukautua. Ja missä ikään tätä näet, siellä totisesti on Jumalan kansa, pyhä kristikansa olemassa.
Mutta totta kyllä on, että Pyhä Henki on tässä kohden eroittanut vaimot, lapset ja oppimattomat ihmiset, ja valitsee ainoastaan kykeneviä mieshenkilöitä tähän virkaan (paitsi hätätilassa), kuten pyhä Paavali eri paikoissa epistoloitaan kirjoittaa, että piispan tulee olla opettavaisen, nuhteettoman, yhden emännän miehen, 1. Tim. 3:2 ja 1. Kor. 14:34: Olkoot vaimot vaiti teidän seurakuntakokouksissanne. Pääasia on siis, että tällainen henkilö on taitava ja kaikissa kelvollinen mies. Lapset, naiset ja muut sellaiset eivät siihen kelpaa, vaikka he kelpaavatkin kyllä kuulemaan Jumalan sanaa, vastaan ottamaan kastetta, sakramenttia ja synnin päästöä, ja vaikka hekin ovat oikeita ja pyhiä kristittyjä, kuten pyhä Pietari sanoo (1. Kor. 3:7). Sillä luontokin ja Jumalan luontokappaleet tekevät sellaisen eroituksen, ettei vaimojen (vielä vähemmin lasten ja narrien) tule eivätkä he myöskään voi hallita, kuten kokemus osoittaa ja kuten Mooses sanoo 1. Moos. 3:16: Sinun tulee olla miehelle alamainen. Mutta evankeliumi ei tee tyhjäksi tätä luonnollista oikeutta, vaan vahvistaa sen Jumalan säätämänä järjestyksenä… …Samoin kuin edellä on sanottu neljästä suuresta, jumalallisesta ja pyhästä asiasta, joiden kautta pyhä kirkko tulee pyhitetyksi, ettei sinun tule välittää siitä, minkälaisia ovat ne henkilöt, joilta niitä vastaan otat; samoin sinun ei tässäkään tule kysellä, kuka ja millainen on se henkilö, joka sinulle sen antaa, tai jolla on sitä varten virka. Sillä sitä ei ole annettu sille, jolla se todella on, vaan sille, jonka se virkansa tähden tulee saada, vaikkei hän itse, vaikka tahtoisikin, voi sitä sinun kanssasi vastaanottaa. Anna hänen olla omissa oloissaan, miten vain haluaa; koska hänellä on virka ja kansa sietää häntä, niin anna sinäkin hänen olla rauhassa: hänen persoonansa ei tee Jumalan sanaa ja sakramenttia pahemmaksi eikä paremmaksi. Sillä hän ei saarnaa eikä tee sitä oman mielensä mukaan; vaan Kristus, sinun Herrasi ja Pyhä Henki puhuvat ja tekevät kaiken, sikäli kuin hän opettaa ja toimii oikein; vaikkei kirkko luonnollisesti voi sallia ja suvaita julkisia paheita. Mutta sinä yksinäsi voit olla tyytyväinen ja antaa asian mennä menojansa, koska et yksinäsi voi olla koko kansa tahi pyhä, kristillinen seurakunta… …Missä on nyt sellaisia virkoja tai virkamiehiä, niin tiedä, että siellä totisesti täytyy olla pyhän, kristillisen kansan; sillä kirkko ei voi olla ilman sellaisia piispoja, kirkkoherroja, saarnaajia, pappeja, ja päinvastoin heitä ei voi olla ilman seurakuntaa, vaan molempien täytyy olla yhdessä.

Kuudenneksi tunnemme ulkonaisesti pyhän, kristillisen seurakunnan rukouksesta, Jumalan julkisesta kiittämisestä ja ylistämisestä. Sillä kun missä kuulet ja näet rukoiltavan psalmeja ja hengellisiä lauluja Jumalan sanan ja oikean uskon mukaan; edelleen missä julkisesti teroitetaan mieliin uskontunnustus, kymmenet käskyt ja katkismusten opetukset, tiedä, että siellä varmasti on Jumalan pyhä, kristillinen kansa. Sillä rukous on myöskin yksi niistä kalliista pyhyyksistä, joiden kautta kaikki pyhitetään, kuten pyhä Paavali sanoo (1. Tim. 4:5). Samoin ovat psalmit pelkkiä rukouksia, joissa ylistetään, kiitetään ja kunnioitetaan Jumalaa. Ja uskontunnustus ja kymmenet käskyt ovat myöskin Jumalan sanaa ja pelkkää pyhyyttä, jonka kautta Pyhä Henki pyhittää Kristuksen pyhän kansan. Mutta on selvää, että me puhumme rukouksesta ja lauluista, joista voi saada oppia ja parannusta. Sillä munkkien, nunnien ja pappien määkiminen ei ole mitään rukousta, eikä mitään Jumalan ylistystä. Sillä he eivät ymmärrä eivätkä opi siitä mitään, vaan tekevät sitä kuten mitäkin aasin-työtä vain vatsan tähden; mitään parannusta, pyhitystä tai Jumalan tahdon täyttämistä he eivät rukouksellaan tarkoita.

Jatkuu...

Lue lisää

Seitsemänneksi tunnemme ulkonaisesti pyhän kristillisen kansan pyhän ristin pyhyydestä, se on siitä, että se tullakseen päänsä, Kristuksen, kaltaiseksi kestää kaikki onnettomuudet ja vainot, kaikki kiusaukset ja pahan (kuten Isä meidän rukouksessa pyydämme) perkeleen, maailman ja oman lihan puolelta, sisällisesti murheellisena, pelonalaisena, kauhistuneena, ulkonaisesti köyhänä, halveksittuna, sairaana ja heikkona. Ja syyn tähän täytyy olla ainoastaan sen, että kristikansa pysyy lujasti Kristuksessa ja Jumalan sanassa ja kärsii siis Kristuksen tähden, Matt. 5:10: Autuaita ovat ne, jotka minun tähteni vainoa kärsivät. Heidän täytyy olla hiljaisia, kuuliaisia, valmiita hengellään ja omaisuudellaan palvelemaan esivaltaa ja jokaista ihmistä, kellekkään vääryyttä tekemättä. Mutta minkään maailman kansan ei tarvitse niin katkeraa vihaa kestää: heitä pidetään juutalaisia, pakanoita, turkkilaisia pahempina, sanalla sanoen, heidän täytyy kantaa kirottujen kerettiläisten, roistojen, perkeleitten ja maailman vaarallisimpain ihmisten nimeä. Ja jumalanpalveluksensa tähden heitä hirtetään, hukutetaan, murhataan, kidutetaan, ajetaan maanpakoon, rääkätään, kenenkään heitä armahtamatta; vieläpä sappea ja etikkaa heille janoonsa juotetaan. Eikä tätä tehdä kuitenkaan siitä syystä, että he ovat avionrikkojia, murhamiehiä, varkaita tai lurjuksia, vaan koska he tahtovat palvella Kristusta ainoana Jumalanansa. Missä tätä näet ja kuulet, niin tiedä, että siellä on pyhä, kristillinen kirkko, kuten Hän sanoo, Matt. 5:11 – 12: Autuaita te olette, kun ihmiset minun tähteni solvaavat ja vainoavat teitä ja valhetelen puhuvat teistä kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkkanne on suuri taivaissa. Sillä tämän pyhän asian kautta Pyhä Henki ei ainoastaan pyhitä kansaansa, vaan myöskin autuuttaa sen… …Mutta kun sinua Kristuksen tähden tuomitaan, kirotaan, haukutaan, pilkataan, vaivataan, silloin tulet pyhäksi. Sillä sellainen kuolettaa vanhan Aatamin, niin että sen täytyy oppia kärsivällisyyttä, nöyryyttä, lempeyttä, ylistystä ja kiitosta sekä iloisuutta kärsimyksissä. Tämä on oikeaa Pyhän Hengen kautta pyhittymistä ja uudistumista uuteen elämään Kristuksessa, ja näin oppii ihminen uskomaan, luottamaan, toivomaan Jumalaan, sekä häntä rakastamaan, kuten Room. 5:4 sanotaan….Nyt tiedämme siis varmasti, mitä, missä ja mikä pyhä, kristillinen kirkko, se on, pyhä kristillinen Jumalan kansa on; ja täysin varmat olemme siitä, ettemme ole voineet tässä kohden erehtyä. Kaikki muu, paitsi nämä asiat, voi erehtyä ja erehtyy varmaan, kuten osaksi saamme kuullakin. (Martti Luther, Kirkolliskokouksista ja kirkosta. s 154-173.

Juu. Kun jättää Raamatun kirjahyllyyn tai panee roskiin niin se on parasta. Tarvitaan vain Pyhä Henki.

Eli jos ei Pyhää Henkeä, niin ei tarvitse Raamattua. Ja jos on, niin ei tarvitse silloinkaan.

On siinä upea kirja!

"Tuoltahan se kaikki saattaa näyttää kun asiaa katselee epäuskoisen silmin, eikä ymmärrä eikä näe, ei myöskään käsitä hengellisiä asioita ja todellisuutta. "

Tuo taitaa olla sinun vakiovastauksesi. ja sitten alat omaksumaasi asiaa saarmaan eli kaatamaan toisen päähän. - No miten tuon perusteella ajattelet että teitä hyviksiä "oikea uskoisia" voi tulla lisää jos noin vain on? Eihän niillä ole tuota jotka "ulkopuolelta" tulee kuinka ne voi ollenkaan tulla jos ne eivät sopeudu tuohon sun kanttamaasi MUOTTIIN ja ime sitä?

Siitähän mä kysyin, muttet tainnut ymmärtää, olit vain täynnä oikiaa uskoasi taas ja siihen on vain sopeutuminen tai tulee tyrmätyksi heti ovella? Mitä sanottavaa sulla on niille jotka eivät sovi noihin "oikeauskoisten" hyväksymiin lokeroihin? Et sinä ymmärrä, olet löytänyt itsellesi sopivan "lokeron" ja sinut hyväksytään sinne, ja oppi joka pitää omaksua on mielenlaatuusi sopiva, muusta sinä taidat viisveisata ja toistat oppimaasa kuin automaati, miettimättä mitään siitä mitä oikeastaan kysyttiin.

Aletteletko sinä yleensä mitä sulta itseasiassa kysyttiin? Sinäkö sovit siis laumaan ja ihmisten sanelemiin oppeihin, johonkin niistä "hyväksytyistä" kaikki eivät sovi, mitä heille on tarjolla?

torre12 kirjoitti:

Juu. Kun jättää Raamatun kirjahyllyyn tai panee roskiin niin se on parasta. Tarvitaan vain Pyhä Henki.

Eli jos ei Pyhää Henkeä, niin ei tarvitse Raamattua. Ja jos on, niin ei tarvitse silloinkaan.

On siinä upea kirja!

Lue lisää

Noinko meinaat, miten ihmeessä heitit kaiken pois kuinka oli ennen "oikea uskova"? Missä oli "väärät" vai oliko niitä sinun mielestäsi-. -mä en osaa puhua sitä niiden kieltä, olen kuin vierasmaalainen..asiat on ilmaistava oikealla "jargonilla" jonka oppii, vai mitä? - Muutoin hakkaa vain päätään seinään..

kui2 kirjoitti:

"Tuoltahan se kaikki saattaa näyttää kun asiaa katselee epäuskoisen silmin, eikä ymmärrä eikä näe, ei myöskään käsitä hengellisiä asioita ja todellisuutta. "

Tuo taitaa olla sinun vakiovastauksesi. ja sitten alat omaksumaasi asiaa saarmaan eli kaatamaan toisen päähän. - No miten tuon perusteella ajattelet että teitä hyviksiä "oikea uskoisia" voi tulla lisää jos noin vain on? Eihän niillä ole tuota jotka "ulkopuolelta" tulee kuinka ne voi ollenkaan tulla jos ne eivät sopeudu tuohon sun kanttamaasi MUOTTIIN ja ime sitä?

Siitähän mä kysyin, muttet tainnut ymmärtää, olit vain täynnä oikiaa uskoasi taas ja siihen on vain sopeutuminen tai tulee tyrmätyksi heti ovella? Mitä sanottavaa sulla on niille jotka eivät sovi noihin "oikeauskoisten" hyväksymiin lokeroihin? Et sinä ymmärrä, olet löytänyt itsellesi sopivan "lokeron" ja sinut hyväksytään sinne, ja oppi joka pitää omaksua on mielenlaatuusi sopiva, muusta sinä taidat viisveisata ja toistat oppimaasa kuin automaati, miettimättä mitään siitä mitä oikeastaan kysyttiin.

Aletteletko sinä yleensä mitä sulta itseasiassa kysyttiin? Sinäkö sovit siis laumaan ja ihmisten sanelemiin oppeihin, johonkin niistä "hyväksytyistä" kaikki eivät sovi, mitä heille on tarjolla?

Lue lisää

Niin, olisit kai toivonut mielipiteitäsi myötäilevän vastauksen kun tunnut ajattelevan kuten niin moni muukin ettei mitään totuutta joko ole lainkaan tai ei ainakaan ihmisen löydettävissä.

Kun puhut niin halveksivasti ja ylimielisesti "oikeauskoisuudesta" niin oletkohan ottanut lainkaan, koskaan huomioon sitä että Jumala on antanut Raamatussa ilmoituksensa joka sisältää ymmärrettävässä ja lapsillekin omaksuttavassa yksinkertaisuudessa kaiken sen mitä tulee omaksua tullakseen autuaaksi?

Annapa kun arvaan: et usko Raamattua kokonaan erehtymättömäksi ja kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina ehdottomasti sitovaksi Jumalan sanaksi?

Katsos ystävä hyvä; lapsetkin ottavat vastaan Jumalan valtakunnan, mutta maailman viisailta se on suljettu. Siksi koska Jumala on valinnut sen mikä maailman mittapuussa ei ole mitään. Maailma ei näet viisautensa kautta oppinut tuntemaan Jumalaa niin Jumala katsoi hyväksi välittää autuuden saarnauttamansa "hullutuksen" kautta.

"Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen Jumalalle!"

Tuo on lainaus Paavalilta (Kirje heprealaisille, luku 11), ei Jeesukselta, kuten väität.

vdfvdfvdfvd kirjoitti:

"Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen Jumalalle!"

Tuo on lainaus Paavalilta (Kirje heprealaisille, luku 11), ei Jeesukselta, kuten väität.

Paavalin puhetta pidetään Jeesuksen puheena kristillisyydessä sikäli kuin hän opettaa kristinuskoa.

Jeesus sanoi:

"Joka kuulee teitä, se kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut; mutta joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on minut lähettänyt." (Luuk. 10:16)

"Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, se ottaa vastaan minut; mutta joka ottaa vastaan minut, se ottaa vastaan hänet, joka on minut lähettänyt." (Joh. 13:20)

Jeesus kutsui paavalin pakanoiden apostoliksi, julistamaan Jeesuksen lähettämää oppia:

"Niin Saulus nousi maasta; mutta kun hän avasi silmänsä, ei hän nähnyt mitään, vaan he taluttivat häntä kädestä ja veivät hänet Damaskoon. 9. Ja hän oli kolme päivää näkemätönnä, ei syönyt eikä juonut. 10. Ja Damaskossa oli eräs opetuslapsi, nimeltä Ananias. Hänelle Herra sanoi näyssä: "Ananias!" Hän vastasi: "Katso, tässä olen, Herra". 11. Niin Herra sanoi hänelle: "Nouse ja mene sille kadulle, jota sanotaan Suoraksi kaduksi, ja kysy Juudaan talosta Saulus nimistä tarsolaista miestä. Sillä katso, hän rukoilee; 12. ja hän on nähnyt näyssä miehen, Ananias nimisen, tulevan sisälle ja panevan kätensä hänen päällensä, että hän saisi näkönsä jälleen." 13. Mutta Ananias vastasi: "Herra, minä olen monelta kuullut siitä miehestä, kuinka paljon pahaa hän on tehnyt sinun pyhillesi Jerusalemissa; 14. ja täälläkin hänellä on ylipapeilta valtuus vangita kaikki, jotka sinun nimeäsi avuksi huutavat". 15. Mutta Herra sanoi hänelle: "Mene; sillä hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain ja kuningasten ja Israelin lasten eteen. " (Ap.t. 9. luku)

Mitä siis Paavali kristinuskosta opettaa, sem opettaa Jeesus sillä paavali ei puhunut omaansa vaan minkä Pyhä Henki hänelle puhuttavaksi antoi. Paavali puhuu - Jeesus puhuu Paavalin kautta!

Näinseasiaon kirjoitti:

Niin, olisit kai toivonut mielipiteitäsi myötäilevän vastauksen kun tunnut ajattelevan kuten niin moni muukin ettei mitään totuutta joko ole lainkaan tai ei ainakaan ihmisen löydettävissä.

Kun puhut niin halveksivasti ja ylimielisesti "oikeauskoisuudesta" niin oletkohan ottanut lainkaan, koskaan huomioon sitä että Jumala on antanut Raamatussa ilmoituksensa joka sisältää ymmärrettävässä ja lapsillekin omaksuttavassa yksinkertaisuudessa kaiken sen mitä tulee omaksua tullakseen autuaaksi?

Annapa kun arvaan: et usko Raamattua kokonaan erehtymättömäksi ja kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina ehdottomasti sitovaksi Jumalan sanaksi?

Katsos ystävä hyvä; lapsetkin ottavat vastaan Jumalan valtakunnan, mutta maailman viisailta se on suljettu. Siksi koska Jumala on valinnut sen mikä maailman mittapuussa ei ole mitään. Maailma ei näet viisautensa kautta oppinut tuntemaan Jumalaa niin Jumala katsoi hyväksi välittää autuuden saarnauttamansa "hullutuksen" kautta.

Lue lisää

Käännätkö se siten, että viisaasti ajatellen ei saa uskoa Jumalaan, mutta kun vähän hullusti asian esittää, niin jotkut alkavat uskomaan?

Juuri noinhan se EI ole. Tuo aloitus on pelkkää pilkkaajan höpinää. Ja sinä olet pilkkaajien puolella kuten niin aina ennenkin. Tyydyttääkö tuo viisastelun ja oikeassa olemisen haluaisi?

eimitäänuutta kirjoitti:

Juuri noinhan se EI ole. Tuo aloitus on pelkkää pilkkaajan höpinää. Ja sinä olet pilkkaajien puolella kuten niin aina ennenkin. Tyydyttääkö tuo viisastelun ja oikeassa olemisen haluaisi?

Lue lisää

En muista nähneeni nimimerkiltä kui2 pilkkaavia kirjoituksia. Mieluumminkin hän tuntuu avoimesti kaipaavan vastauksia kristinuskon hänessä herättämiin kysymyksiin.

eimitäänuutta kirjoitti:

Juuri noinhan se EI ole. Tuo aloitus on pelkkää pilkkaajan höpinää. Ja sinä olet pilkkaajien puolella kuten niin aina ennenkin. Tyydyttääkö tuo viisastelun ja oikeassa olemisen haluaisi?

Lue lisää

Kuule, kun sinä saat olla mitä mieltä haluat, minäkin olen sitä mieltä kuin haluan ja tässäkään tapauksessa olen eri mieltä kuin sinä. Minusta sinä lausuit väärän todistuksen lähimmäisestäsi.

Tipale kirjoitti:

En muista nähneeni nimimerkiltä kui2 pilkkaavia kirjoituksia. Mieluumminkin hän tuntuu avoimesti kaipaavan vastauksia kristinuskon hänessä herättämiin kysymyksiin.

Mikset sitten vastaa hänelle?

Eerikatässämoi kirjoitti:

Kuule, kun sinä saat olla mitä mieltä haluat, minäkin olen sitä mieltä kuin haluan ja tässäkään tapauksessa olen eri mieltä kuin sinä. Minusta sinä lausuit väärän todistuksen lähimmäisestäsi.

Lue lisää

Jäkä-jäkä!

tippaleipää kirjoitti:

Mikset sitten vastaa hänelle?

Miksi sinä et vastaa, vaan puutut ihan muihin juttuihin?

Eerikatässämoi kirjoitti:

Miksi sinä et vastaa, vaan puutut ihan muihin juttuihin?

Mikset sinä?

mikset.sinä kirjoitti:

Mikset sinä?

Minä kyllä vastasin hänelle. Vastasitko sinä?

Eerikatässämoi kirjoitti:

Minä kyllä vastasin hänelle. Vastasitko sinä?

Älä jäkätä!

Jäkättäjälle kirjoitti:

Älä jäkätä!

Jäkättäjälle... juu en.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Jäkättäjälle... juu en.

Älä jäkätä!

Jäkättäjälle kirjoitti:

Älä jäkätä!

Jäkättäjälle...juu en!

Eerikatässämoi kirjoitti:

Jäkättäjälle...juu en!

Älä jäkätä!!

Jäkättäjälle kirjoitti:

Älä jäkätä!!

Surkimus!

Jäkättäjälle kirjoitti:

Älä jäkätä!!

Jäkättäjälle...juu en, käyn tässä kanssasi älykästä keskustelua.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Jäkättäjälle...juu en, käyn tässä kanssasi älykästä keskustelua.

Saatko,jäkätystäsi poikki?

Jäkättäjälle kirjoitti:

Saatko,jäkätystäsi poikki?

Jäkättäjälle, minä vain seuraan sinun aloittamaasi tyylilajia :)

Eerikatässämoi kirjoitti:

Jäkättäjälle, minä vain seuraan sinun aloittamaasi tyylilajia :)

Miten sinä 63-vuotias jaksat jäkättää?

Jäkättäjälle kirjoitti:

Miten sinä 63-vuotias jaksat jäkättää?

Jäkättäjälle...kieltämättä tämä on pikkuisen puuduttavaa, mutta jos sinä haluat näin keskustelua käydä, niin sopiihan se. 63-vuotiaana tiedän jo, ettei aina voi valita sitä tapaa, jossa toinen, tässä tapauksessa sinä, haluaa keskustelua käydä. Varmasti sinulla on syysi, senkin ymmärrän, koska olen kauan elänyt ja monenlaista kohdannut. Voin hyvin viettää tovin kanssasi vaikka sitten tähän valitsemaasi tyyliin.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Jäkättäjälle...kieltämättä tämä on pikkuisen puuduttavaa, mutta jos sinä haluat näin keskustelua käydä, niin sopiihan se. 63-vuotiaana tiedän jo, ettei aina voi valita sitä tapaa, jossa toinen, tässä tapauksessa sinä, haluaa keskustelua käydä. Varmasti sinulla on syysi, senkin ymmärrän, koska olen kauan elänyt ja monenlaista kohdannut. Voin hyvin viettää tovin kanssasi vaikka sitten tähän valitsemaasi tyyliin.

Lue lisää

Olet niin ihana, että ihmettelen ettet saanut treffipalstalta seuraa.

ihanainen_ kirjoitti:

Olet niin ihana, että ihmettelen ettet saanut treffipalstalta seuraa.

Niinkö?

Itse asiassa kun tarkistin asian, olen 62 ja täytän 63 tänä vuonna :) Mutta ei kai se nyt niin vuoden päälle enää tässä iässä ole.

Entä jos niitä kaikkia "hyväksytyn" kristillisyyden opinkappaleita ei voi allekirjoittaa, ollaanko silloin hiljaa vaan ja pitäisikö niihin vain sopeutua jos mielii olla "uskovainen" sillä kriteerillä kun ihmiset nyt yleensä "uskovaisiksi" hyväksytään?

Jos ei niin on sopeutumaton, vai miten se meni Eerika - voihan se olla niinkin että noissa ei sopeuduta siihen että kaikki eivät vaan ole samasta puusta veistetyt vaan kaiken allekirjoittamista vain vaaditaa, kuka sen päätää minkälainen olla pitää. Jos ei noista löydy - ei oo mikään.

Niitä on niin paljon (hyväksyttyjä) vaihtoehtoja että jokaiselle löytyy kyllä joku ihan takuulla, jos vain tarpeeksi tahtoo, niinkö se on?

Eerikatässämoi kirjoitti:

Niinkö?

Olet niin ihana, että ihmettelen ettet saanut treffipalstalta seuraa..

kui2 kirjoitti:

Entä jos niitä kaikkia "hyväksytyn" kristillisyyden opinkappaleita ei voi allekirjoittaa, ollaanko silloin hiljaa vaan ja pitäisikö niihin vain sopeutua jos mielii olla "uskovainen" sillä kriteerillä kun ihmiset nyt yleensä "uskovaisiksi" hyväksytään?

Jos ei niin on sopeutumaton, vai miten se meni Eerika - voihan se olla niinkin että noissa ei sopeuduta siihen että kaikki eivät vaan ole samasta puusta veistetyt vaan kaiken allekirjoittamista vain vaaditaa, kuka sen päätää minkälainen olla pitää. Jos ei noista löydy - ei oo mikään.

Niitä on niin paljon (hyväksyttyjä) vaihtoehtoja että jokaiselle löytyy kyllä joku ihan takuulla, jos vain tarpeeksi tahtoo, niinkö se on?

Lue lisää

Itse lähestyn asiaa siitä näkökulmasta, että voin elää sovussa omantuntoni kanssa. Seuraavaksi tulee sitten se seurakunta. Jos on liian paljon asioita, joita en yksinkertaisesti voi allekirjoittaa, en sitten liity sellaiseen porukkaan. Kuitenkin on hyvä muistaa , että uskossa on ennen kaikkea kyse suhteesta Jumalaan ja vasta sitten suhteesta muihin ihmisiin. Ja ihmiset aiheuttavat aina pettymyksen. Olen varmasti itsekin aiheuttanut pettymyksiä toisille. Uskoa ei voi rakentaa ihmisten varaan.

Olet varmasti pistänyt merkille kaiken sen "opetuksen" jota minulle jaellaan, koska kuljen joidenkin mielestä harhapoluilla. Se on yhdenlaista realismia uskon elämässä ja seurakuntaelämässä. Sanoisin että ihmiselämässä yleensä. Meitä neuvotaan ja opetetaan ja meille näytetään suuntaa ja jos emme neuvoista huoli, vaan valitsemme oman tiemme, saamme "kärsiä". Jos usko on rakennettu ihmisten varaan, se sortuu siinä kohtaa, kun ei enää kykene täyttämään niitä mittoja joita on itse itselleen asettanut ja joita yhteisö on asettanut. Siksi on tärkeää, että uskon kohde on Kristus. Kun sitten joutuu "tulilinjoille" toisten uskovien kanssa , tietää missä on se uskon alkaja ja täydelliseksi tekijä, eikä jää tyhjän päälle, jos ihmiset hylkäävät.
Vaikka tuo edellä kuvaamani onkin yhdenlaista realismia uskon tiellä, on totuuden nimessä sanottava, että on myös sitä realismia, jossa ei niin kärkkäästi määritellä heitä, joita hyväksytään seurakuntayhteyteen. Siellä ymmärretään se, että me voimme ajatella eri tavalla joistakin asioista ja tulkita eri tavalla joitakin Raamatun kohtia, mutta jos Kristus on yhteinen kohde, olemme samalla tiellä, olemme perheväkeä riippumatta siitä mikä nimi on seurakunnan kokoontumispaikan seinässä.
Sanoisin, että on kyse omasta uskosta, omasta asenteesta. Olla varma siitä mikä on oman uskon kohde ja ottaa oma paikkansa Jumalan perheväen keskellä ja armahtaa itseään ja perheväkeään. Me olemme vajavaisia. Tahto meillä kyllä on hyvään, mutta taito ja voima joskus vähissä, mutta Kristus on täydellinen.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Itse lähestyn asiaa siitä näkökulmasta, että voin elää sovussa omantuntoni kanssa. Seuraavaksi tulee sitten se seurakunta. Jos on liian paljon asioita, joita en yksinkertaisesti voi allekirjoittaa, en sitten liity sellaiseen porukkaan. Kuitenkin on hyvä muistaa , että uskossa on ennen kaikkea kyse suhteesta Jumalaan ja vasta sitten suhteesta muihin ihmisiin. Ja ihmiset aiheuttavat aina pettymyksen. Olen varmasti itsekin aiheuttanut pettymyksiä toisille. Uskoa ei voi rakentaa ihmisten varaan.

Olet varmasti pistänyt merkille kaiken sen "opetuksen" jota minulle jaellaan, koska kuljen joidenkin mielestä harhapoluilla. Se on yhdenlaista realismia uskon elämässä ja seurakuntaelämässä. Sanoisin että ihmiselämässä yleensä. Meitä neuvotaan ja opetetaan ja meille näytetään suuntaa ja jos emme neuvoista huoli, vaan valitsemme oman tiemme, saamme "kärsiä". Jos usko on rakennettu ihmisten varaan, se sortuu siinä kohtaa, kun ei enää kykene täyttämään niitä mittoja joita on itse itselleen asettanut ja joita yhteisö on asettanut. Siksi on tärkeää, että uskon kohde on Kristus. Kun sitten joutuu "tulilinjoille" toisten uskovien kanssa , tietää missä on se uskon alkaja ja täydelliseksi tekijä, eikä jää tyhjän päälle, jos ihmiset hylkäävät.
Vaikka tuo edellä kuvaamani onkin yhdenlaista realismia uskon tiellä, on totuuden nimessä sanottava, että on myös sitä realismia, jossa ei niin kärkkäästi määritellä heitä, joita hyväksytään seurakuntayhteyteen. Siellä ymmärretään se, että me voimme ajatella eri tavalla joistakin asioista ja tulkita eri tavalla joitakin Raamatun kohtia, mutta jos Kristus on yhteinen kohde, olemme samalla tiellä, olemme perheväkeä riippumatta siitä mikä nimi on seurakunnan kokoontumispaikan seinässä.
Sanoisin, että on kyse omasta uskosta, omasta asenteesta. Olla varma siitä mikä on oman uskon kohde ja ottaa oma paikkansa Jumalan perheväen keskellä ja armahtaa itseään ja perheväkeään. Me olemme vajavaisia. Tahto meillä kyllä on hyvään, mutta taito ja voima joskus vähissä, mutta Kristus on täydellinen.

Lue lisää

Onko sinulla Pyhä Henki?

miten.on kirjoitti:

Onko sinulla Pyhä Henki?

Kyllä minulla on.
Room.8: 11. Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.
12. Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme.
13. Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.
14. Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
15. Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"
16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.

Kiitos kommentistasi.

Ja niin ei tietenkään semmoseen srk:n voi ryhtyä jonka oppeja ei voi hyväksyä tai niihin kaikkiin ei katso kykenevänsä uskoa vaaditulla tavalla tms. ( ei riitä). Ja tietyssä määrin voi valita minkä haluaa ,, mutta sitte ei tietenkään ihan kaikkea kuten kirjoitin Nämä ns "kristilliset seurakunnathan" ne sanelee ne ehdot, mikä on sitä "oikeaa kristillisyyttä" ja missä sitä on ja missä ei ja piste.

Olen sitä mieltä että vaikkei kävis ja kuuluis yhtään mihkään noista, voi olla.. kuten sanot juttu on Jumalan ja ihmisen välinen viimekädessä. En jaksa ymmärtää sitä jatkuvaa sotaa oikeaoppisuudesta sun muusta uskomiseen liittyvästä, mä en ymmärrä kuinka se on just näissä Jumala-jutuis sellasta vääntöä keskenään, että ei sitte oikeen muissa ihmisyhteisöissä nyt aivan niin kaiken aikaa vängätä siitä että kelle tässä se "paikka siellä auringossa" nyt oikein kuuluu. - No ehkä politiikassa..

Ei vaan pidä välittää se on totta mutta aika paksu nahka pitää olla. mikäli semmonen "ojentelu" ja päällepäsmäröinti on jatkuvaa, että sitä jaksaa,

kui2 kirjoitti:

Kiitos kommentistasi.

Ja niin ei tietenkään semmoseen srk:n voi ryhtyä jonka oppeja ei voi hyväksyä tai niihin kaikkiin ei katso kykenevänsä uskoa vaaditulla tavalla tms. ( ei riitä). Ja tietyssä määrin voi valita minkä haluaa ,, mutta sitte ei tietenkään ihan kaikkea kuten kirjoitin Nämä ns "kristilliset seurakunnathan" ne sanelee ne ehdot, mikä on sitä "oikeaa kristillisyyttä" ja missä sitä on ja missä ei ja piste.

Olen sitä mieltä että vaikkei kävis ja kuuluis yhtään mihkään noista, voi olla.. kuten sanot juttu on Jumalan ja ihmisen välinen viimekädessä. En jaksa ymmärtää sitä jatkuvaa sotaa oikeaoppisuudesta sun muusta uskomiseen liittyvästä, mä en ymmärrä kuinka se on just näissä Jumala-jutuis sellasta vääntöä keskenään, että ei sitte oikeen muissa ihmisyhteisöissä nyt aivan niin kaiken aikaa vängätä siitä että kelle tässä se "paikka siellä auringossa" nyt oikein kuuluu. - No ehkä politiikassa..

Ei vaan pidä välittää se on totta mutta aika paksu nahka pitää olla. mikäli semmonen "ojentelu" ja päällepäsmäröinti on jatkuvaa, että sitä jaksaa,

Lue lisää

Mä oon ainakin niin tyhmä, etten uskalla varmuudella sanoa, mikä on "ainoa oikea" tulkinta monissa uskovaisia jakavissa oppikysymyksissä. Jos sitä eivät ole viisaammatkaan saabeet selville 2000 vuoden aikana (seurauksena tuhansia kristillisiä kirkkokuntia), niin miten ihmeessä minä sitten voisin tietää?

Sanon samoin kuin Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen jossain kokouksessa (ja oyydän anteeksi, en todellakaan muista sanasta sanaan, mutta ajatuksen kuitenkin), että "tärkeintä on pitää kiinni uskon ydinasiasta, siitä että Jeesus Kristus, Jumalan Poika ja itsekin Jumala kuoli meidän puolestamme sovittaen syntimme ja nousi ylös kolmantena päivänä. Kaikki muu on tähän verrattuna vähemmän tärkeää".

kui2 kirjoitti:

Kiitos kommentistasi.

Ja niin ei tietenkään semmoseen srk:n voi ryhtyä jonka oppeja ei voi hyväksyä tai niihin kaikkiin ei katso kykenevänsä uskoa vaaditulla tavalla tms. ( ei riitä). Ja tietyssä määrin voi valita minkä haluaa ,, mutta sitte ei tietenkään ihan kaikkea kuten kirjoitin Nämä ns "kristilliset seurakunnathan" ne sanelee ne ehdot, mikä on sitä "oikeaa kristillisyyttä" ja missä sitä on ja missä ei ja piste.

Olen sitä mieltä että vaikkei kävis ja kuuluis yhtään mihkään noista, voi olla.. kuten sanot juttu on Jumalan ja ihmisen välinen viimekädessä. En jaksa ymmärtää sitä jatkuvaa sotaa oikeaoppisuudesta sun muusta uskomiseen liittyvästä, mä en ymmärrä kuinka se on just näissä Jumala-jutuis sellasta vääntöä keskenään, että ei sitte oikeen muissa ihmisyhteisöissä nyt aivan niin kaiken aikaa vängätä siitä että kelle tässä se "paikka siellä auringossa" nyt oikein kuuluu. - No ehkä politiikassa..

Ei vaan pidä välittää se on totta mutta aika paksu nahka pitää olla. mikäli semmonen "ojentelu" ja päällepäsmäröinti on jatkuvaa, että sitä jaksaa,

Lue lisää

Olet ihan oikeassa siinä, että paksu nahka pitää olla. Se on surullista ja väärin. Sellaisia me ihmiset kuitenkin olemme. Onneksi kuitenkin on paljon myös tuollaisia kuten Tipale. Ymmärtävät sen, ettei kukaan meistä tiedä sata varmasti kaikkea ja että tärkeintä on Kristus.
Paavali kirjoittaa jossakin kirjeessään siitä että , kun purette ja nokitte toisianne, katsokaa ettette vallan toisianne näännytä joten silloinkin on jo purtu. Me ihmiset olemme keskeneräisi, Kristus on täydellinen. Hänelle me keskeneräiset kelpaamme, ikävää että emme aina kelpaa toinen toisillemme.
Yksin on raskasta uskon tietäkin kulkea. Seurakuntaan on kätketty myös omat siunauksensa. Ja onneksi uskovaisuus muualla ei näyttäydy ihan yhtä kamalana kuin paikoin täällä. On monia Tipaleen kaltaisia uskovia.

Tipale kirjoitti:

Mä oon ainakin niin tyhmä, etten uskalla varmuudella sanoa, mikä on "ainoa oikea" tulkinta monissa uskovaisia jakavissa oppikysymyksissä. Jos sitä eivät ole viisaammatkaan saabeet selville 2000 vuoden aikana (seurauksena tuhansia kristillisiä kirkkokuntia), niin miten ihmeessä minä sitten voisin tietää?

Sanon samoin kuin Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen jossain kokouksessa (ja oyydän anteeksi, en todellakaan muista sanasta sanaan, mutta ajatuksen kuitenkin), että "tärkeintä on pitää kiinni uskon ydinasiasta, siitä että Jeesus Kristus, Jumalan Poika ja itsekin Jumala kuoli meidän puolestamme sovittaen syntimme ja nousi ylös kolmantena päivänä. Kaikki muu on tähän verrattuna vähemmän tärkeää".

Lue lisää

Kyllä Vuorinen on kiteyttänyt sen tärkeimmän.
Kuten sanoit, monet viisaat ovat pähkäilleet näitä oppikysymyksiä ja ovat eri lopputuloksiin päätyneet, kuinka siis minulla voisi olla juuri se täysin oikea tulkinta?

Eerikatässämoi kirjoitti:

Itse lähestyn asiaa siitä näkökulmasta, että voin elää sovussa omantuntoni kanssa. Seuraavaksi tulee sitten se seurakunta. Jos on liian paljon asioita, joita en yksinkertaisesti voi allekirjoittaa, en sitten liity sellaiseen porukkaan. Kuitenkin on hyvä muistaa , että uskossa on ennen kaikkea kyse suhteesta Jumalaan ja vasta sitten suhteesta muihin ihmisiin. Ja ihmiset aiheuttavat aina pettymyksen. Olen varmasti itsekin aiheuttanut pettymyksiä toisille. Uskoa ei voi rakentaa ihmisten varaan.

Olet varmasti pistänyt merkille kaiken sen "opetuksen" jota minulle jaellaan, koska kuljen joidenkin mielestä harhapoluilla. Se on yhdenlaista realismia uskon elämässä ja seurakuntaelämässä. Sanoisin että ihmiselämässä yleensä. Meitä neuvotaan ja opetetaan ja meille näytetään suuntaa ja jos emme neuvoista huoli, vaan valitsemme oman tiemme, saamme "kärsiä". Jos usko on rakennettu ihmisten varaan, se sortuu siinä kohtaa, kun ei enää kykene täyttämään niitä mittoja joita on itse itselleen asettanut ja joita yhteisö on asettanut. Siksi on tärkeää, että uskon kohde on Kristus. Kun sitten joutuu "tulilinjoille" toisten uskovien kanssa , tietää missä on se uskon alkaja ja täydelliseksi tekijä, eikä jää tyhjän päälle, jos ihmiset hylkäävät.
Vaikka tuo edellä kuvaamani onkin yhdenlaista realismia uskon tiellä, on totuuden nimessä sanottava, että on myös sitä realismia, jossa ei niin kärkkäästi määritellä heitä, joita hyväksytään seurakuntayhteyteen. Siellä ymmärretään se, että me voimme ajatella eri tavalla joistakin asioista ja tulkita eri tavalla joitakin Raamatun kohtia, mutta jos Kristus on yhteinen kohde, olemme samalla tiellä, olemme perheväkeä riippumatta siitä mikä nimi on seurakunnan kokoontumispaikan seinässä.
Sanoisin, että on kyse omasta uskosta, omasta asenteesta. Olla varma siitä mikä on oman uskon kohde ja ottaa oma paikkansa Jumalan perheväen keskellä ja armahtaa itseään ja perheväkeään. Me olemme vajavaisia. Tahto meillä kyllä on hyvään, mutta taito ja voima joskus vähissä, mutta Kristus on täydellinen.

Lue lisää

"Itse lähestyn asiaa siitä näkökulmasta, että voin elää sovussa omantuntoni kanssa. Seuraavaksi tulee sitten se seurakunta. Jos on liian paljon asioita, joita en yksinkertaisesti voi allekirjoittaa, en sitten liity sellaiseen porukkaan. Kuitenkin on hyvä muistaa , että uskossa on ennen kaikkea kyse suhteesta Jumalaan ja vasta sitten suhteesta muihin ihmisiin. " (Eerika)

Näytät ajattelevan että tiedät paremmin kuin seurakunta? Onko koskaan pistänyt mieleesi että emme ole ensimmäiset Kristuksen kirkon jäsenet tässä ajassa? Tai onko koskaan pistänyt mieleesi että meitä ennenkin on näitä asioita ajateltu, vai luuletko että kaikkein kirkkain tieto, arostelukyky ja viisaus on sinun, eilen maailmaan syntyneen omassa päässäsi niin että voit antaa piut paut seurakunnalle, ennen eläneitten opetuksille ja tunnustukselle? Tänäkö aikana vain jotain ymmärretään tai tiedetään?

Ei se, ystävä kallis niin mene. Kristuksen kirkolla on ollut jo ennen meidän aikaamme lukuisia taistelun aikoja jolloin on taisteltu ihan niistä samoista kysymyksistä joista me tänäkin aikana taistelemme ja kiistelemme. Niihin on annettu vastaukset myös. Esim. kolme ekumeenista tunnustusta joka on ollut Kristuksen katolisen ekkleesian yhteinen usko aina alusta asti. Sen jälkeen on taistellut ja päivänvaloon Jumalan armon avulla Luther tuonut evankeliumin puhtaan opin ja tämäkin tunnustus on meille koeteltuna säilynyt polvesta polveen.

Ei oikein tunnu näyrältä eikä viisaalta että sitten joku muutama vuosikymmen sitten syntynyt, lahkoihin eksynyt yksittäinen ihminen selittää olevansa seurakuntaa ymmärtävämpi, kaikkea vuosituhantista uskonperintöä viisaampi ja oppineempi niin ettei tarvitse mitään oppia keltäkään, vaan on itse opin kirkkain lähde ja ohjenuora. Viis Jumalan sanasta tai ennen eläneiden todistuksesta...

Näinseasiaon kirjoitti:

"Itse lähestyn asiaa siitä näkökulmasta, että voin elää sovussa omantuntoni kanssa. Seuraavaksi tulee sitten se seurakunta. Jos on liian paljon asioita, joita en yksinkertaisesti voi allekirjoittaa, en sitten liity sellaiseen porukkaan. Kuitenkin on hyvä muistaa , että uskossa on ennen kaikkea kyse suhteesta Jumalaan ja vasta sitten suhteesta muihin ihmisiin. " (Eerika)

Näytät ajattelevan että tiedät paremmin kuin seurakunta? Onko koskaan pistänyt mieleesi että emme ole ensimmäiset Kristuksen kirkon jäsenet tässä ajassa? Tai onko koskaan pistänyt mieleesi että meitä ennenkin on näitä asioita ajateltu, vai luuletko että kaikkein kirkkain tieto, arostelukyky ja viisaus on sinun, eilen maailmaan syntyneen omassa päässäsi niin että voit antaa piut paut seurakunnalle, ennen eläneitten opetuksille ja tunnustukselle? Tänäkö aikana vain jotain ymmärretään tai tiedetään?

Ei se, ystävä kallis niin mene. Kristuksen kirkolla on ollut jo ennen meidän aikaamme lukuisia taistelun aikoja jolloin on taisteltu ihan niistä samoista kysymyksistä joista me tänäkin aikana taistelemme ja kiistelemme. Niihin on annettu vastaukset myös. Esim. kolme ekumeenista tunnustusta joka on ollut Kristuksen katolisen ekkleesian yhteinen usko aina alusta asti. Sen jälkeen on taistellut ja päivänvaloon Jumalan armon avulla Luther tuonut evankeliumin puhtaan opin ja tämäkin tunnustus on meille koeteltuna säilynyt polvesta polveen.

Ei oikein tunnu näyrältä eikä viisaalta että sitten joku muutama vuosikymmen sitten syntynyt, lahkoihin eksynyt yksittäinen ihminen selittää olevansa seurakuntaa ymmärtävämpi, kaikkea vuosituhantista uskonperintöä viisaampi ja oppineempi niin ettei tarvitse mitään oppia keltäkään, vaan on itse opin kirkkain lähde ja ohjenuora. Viis Jumalan sanasta tai ennen eläneiden todistuksesta...

Lue lisää

Kuule ystävä kallis, nyt olet vetänyt sellaisia johtopäätöksiä, että mistäköhän sinä niitä olet vetänyt. Olet tulkinnut kommenttiani niin luovasti,ettei taida olla järkevää lähteä sitä edes oikomaan. Liian suuri homma. Ehkä luet seuraavalla kerralla mitä oikeasti on kirjoitettu?

Eerikatässämoi kirjoitti:

Itse lähestyn asiaa siitä näkökulmasta, että voin elää sovussa omantuntoni kanssa. Seuraavaksi tulee sitten se seurakunta. Jos on liian paljon asioita, joita en yksinkertaisesti voi allekirjoittaa, en sitten liity sellaiseen porukkaan. Kuitenkin on hyvä muistaa , että uskossa on ennen kaikkea kyse suhteesta Jumalaan ja vasta sitten suhteesta muihin ihmisiin. Ja ihmiset aiheuttavat aina pettymyksen. Olen varmasti itsekin aiheuttanut pettymyksiä toisille. Uskoa ei voi rakentaa ihmisten varaan.

Olet varmasti pistänyt merkille kaiken sen "opetuksen" jota minulle jaellaan, koska kuljen joidenkin mielestä harhapoluilla. Se on yhdenlaista realismia uskon elämässä ja seurakuntaelämässä. Sanoisin että ihmiselämässä yleensä. Meitä neuvotaan ja opetetaan ja meille näytetään suuntaa ja jos emme neuvoista huoli, vaan valitsemme oman tiemme, saamme "kärsiä". Jos usko on rakennettu ihmisten varaan, se sortuu siinä kohtaa, kun ei enää kykene täyttämään niitä mittoja joita on itse itselleen asettanut ja joita yhteisö on asettanut. Siksi on tärkeää, että uskon kohde on Kristus. Kun sitten joutuu "tulilinjoille" toisten uskovien kanssa , tietää missä on se uskon alkaja ja täydelliseksi tekijä, eikä jää tyhjän päälle, jos ihmiset hylkäävät.
Vaikka tuo edellä kuvaamani onkin yhdenlaista realismia uskon tiellä, on totuuden nimessä sanottava, että on myös sitä realismia, jossa ei niin kärkkäästi määritellä heitä, joita hyväksytään seurakuntayhteyteen. Siellä ymmärretään se, että me voimme ajatella eri tavalla joistakin asioista ja tulkita eri tavalla joitakin Raamatun kohtia, mutta jos Kristus on yhteinen kohde, olemme samalla tiellä, olemme perheväkeä riippumatta siitä mikä nimi on seurakunnan kokoontumispaikan seinässä.
Sanoisin, että on kyse omasta uskosta, omasta asenteesta. Olla varma siitä mikä on oman uskon kohde ja ottaa oma paikkansa Jumalan perheväen keskellä ja armahtaa itseään ja perheväkeään. Me olemme vajavaisia. Tahto meillä kyllä on hyvään, mutta taito ja voima joskus vähissä, mutta Kristus on täydellinen.

Lue lisää

”Jos usko on rakennettu ihmisten varaan, se sortuu siinä kohtaa, kun ei enää kykene täyttämään niitä mittoja joita on itse itselleen asettanut ja joita yhteisö on asettanut.”
”Kun sitten joutuu "tulilinjoille" toisten uskovien kanssa , tietää missä on se uskon alkaja ja täydelliseksi tekijä, eikä jää tyhjän päälle, jos ihmiset hylkäävät.”

Tuo on tosi hyvin sanottu!

Monilla uskovaisilla on valitettavan kärkäs kieli ja toisten synnit tuomitaan tulikivenkatkuisilla äänenpainoilla. Sen sijaan oman puseronsa sisään nämä kovaäänisimmät eivät yleensä näe...

Sori, vastasin vähän väärästä aiheesta tähän. Mutta joo, oppikysymyksistä voi seurakunnissa olla varsin kiveen hakatut näkemykset, joiden kyseenalaistamista ei aina hyvällä katsota. Parasta olisi, jos oman näkemyksen pystyisi esittämään rauhallisesti (tyyliin "koen että") ja hyvin perustellen sekä mainiten myös jotenkin niin, että "kunnioitan näkemystänne ja ymmärrän, että tuon voi ymmärtää Raamatusta myös noin, enkä voi olla aivan varma, onko minunkaan näkemykseni juuri se, miten Jumala asian on tarkoittanut".

Tipale kirjoitti:

Sori, vastasin vähän väärästä aiheesta tähän. Mutta joo, oppikysymyksistä voi seurakunnissa olla varsin kiveen hakatut näkemykset, joiden kyseenalaistamista ei aina hyvällä katsota. Parasta olisi, jos oman näkemyksen pystyisi esittämään rauhallisesti (tyyliin "koen että") ja hyvin perustellen sekä mainiten myös jotenkin niin, että "kunnioitan näkemystänne ja ymmärrän, että tuon voi ymmärtää Raamatusta myös noin, enkä voi olla aivan varma, onko minunkaan näkemykseni juuri se, miten Jumala asian on tarkoittanut".

Lue lisää

Joo pitää olla hieman kieli poskessa ja osata nuo sanakäänteet "oikeinpäin". Minulle käy että toinen näkee toisella tavalla ja ilmaisee sen, mutta sitten odotan myös että itse voin ymmärrykseni mukaan ilmaista asioita eikä siitä oitis sanota että tuo on väärin - noin ei saa ajatella tmv. siltikään toinen ei ole toistaan "huononpi" eli vääräoppisempi. - Miksei niin voi olla - miksi kaikki on niin kontrolloloitua aina puheenparteen saakka..

ja että asioita vois sanoa myös sponttaanisti ilman että niin kauheasti täytyy punnita joka ikistä sanaa ja tavua - ettei mene väärin ja joku vain "säry" mee rikki kun se on niin herkkää, niin herkkää..

Jumalahan kuulee kaikki nää puheensorinat täällä? - Eikä ole särkynyt.

kui2 kirjoitti:

Joo pitää olla hieman kieli poskessa ja osata nuo sanakäänteet "oikeinpäin". Minulle käy että toinen näkee toisella tavalla ja ilmaisee sen, mutta sitten odotan myös että itse voin ymmärrykseni mukaan ilmaista asioita eikä siitä oitis sanota että tuo on väärin - noin ei saa ajatella tmv. siltikään toinen ei ole toistaan "huononpi" eli vääräoppisempi. - Miksei niin voi olla - miksi kaikki on niin kontrolloloitua aina puheenparteen saakka..

ja että asioita vois sanoa myös sponttaanisti ilman että niin kauheasti täytyy punnita joka ikistä sanaa ja tavua - ettei mene väärin ja joku vain "säry" mee rikki kun se on niin herkkää, niin herkkää..

Jumalahan kuulee kaikki nää puheensorinat täällä? - Eikä ole särkynyt.

Lue lisää

Jumala ei todellakaan mene rikki, Hän kestää kyllä.

Olen aikoinani itkenyt paljonkin näiden asioiden äärellä, koska on "tyhmien" kysymysten esittäjä. Olen sanonut ääneen sellaista mitä jonkun mielestä ei olisi saanut sanoa ääneen. Olen kyseenalaistanut sellaista, jota jonkun mielestä ei olisi saanut kyseenalaistaa. Uskon tien alkuvuosina kyyneliä riitti ja huonommuuden tunnetta, kokemusta etten riitä, enkä kelpaa, kun en osaa olla kuten jonkun mielestä pitäisi olla.

Kunnes sitten sain voimakkaan todistuksen, jos niin voisi sanoa, siitä että minulla on lupa luottaa siihen,miltä minusta tuntuu jonkun asian kohdalla. Ja minun on lupa luottaa siihen, että myös minulle Jumala puhuu ja myös minua Hän kuljettaa.

Kun joudun törmäyskurssille, pidän kiinni siitä minkä oikeaksi omalla kohdallani tunnen ja annan toiselle sen saman mahdollisuuden juuri kuten kuvasit. Aina se ei toimi toisin päin, että myös minulle annettaisi mahdollisuus ajatella omalla tavallani, vaan sitä yritetään muuttaa, mutta hyväksyn sen, että joillakin on voimakas tarve tehdä niin. Kyllähän se välillä satuttaa, mutta ei se kuitenkaan estä kokemasta veljiksi ja sisariksi heitäkin. Kuten biologisissa perheissä käydään välillä "sotaa", sitä käydään myös tässä Jumalan perheväessä. Ja sanoisin melkeimpä samoin, että kuten perhettään ja sukuaan ei voi valita, ei voi myöskään Jumalan perheväkeä. Meitä kuitenkin yhdistää enemmän kuin meitä erottaa ja jos löytää itselleen rohkeuden olla oma itsensä ja ymmärtää, että Jumala rakastaa meitä kaikkia kaikkine vikoinemme ja puutteinemme ja antaa anteeksi töpeksimisemme, löytää armon ja sitä kautta oppii armahtamaan itseään ja muita, myös heitä, joilla on syystä tai toisesta voimakas tarve olla oikeassa ja määritellä kuinka kenenkin uskoaan tulee todeksi elää. Taivaspaikkoja eivät jaa ihmiset, joten loppupeleissä on aivan sama mitä joku ihminen siitä asiasta ajattelee. :)

"Joo ei kaikenlaiset kysymykset ja pohdiskelut ole kyllä sallittuja ne vain koetaan loukkaavina, sen olen saanut tuta" (kui2)


Noin sanot ainoastaan siksi ettet saanut vastausta korvasyyhysi mukaisesti. Mutta sinä olet väärässä ja vääntelet asioita mielesi mukaisiksi. On aina kätevää heittäytyä marttyyriksi...

Eerikatässämoi kirjoitti:

Jumala ei todellakaan mene rikki, Hän kestää kyllä.

Olen aikoinani itkenyt paljonkin näiden asioiden äärellä, koska on "tyhmien" kysymysten esittäjä. Olen sanonut ääneen sellaista mitä jonkun mielestä ei olisi saanut sanoa ääneen. Olen kyseenalaistanut sellaista, jota jonkun mielestä ei olisi saanut kyseenalaistaa. Uskon tien alkuvuosina kyyneliä riitti ja huonommuuden tunnetta, kokemusta etten riitä, enkä kelpaa, kun en osaa olla kuten jonkun mielestä pitäisi olla.

Kunnes sitten sain voimakkaan todistuksen, jos niin voisi sanoa, siitä että minulla on lupa luottaa siihen,miltä minusta tuntuu jonkun asian kohdalla. Ja minun on lupa luottaa siihen, että myös minulle Jumala puhuu ja myös minua Hän kuljettaa.

Kun joudun törmäyskurssille, pidän kiinni siitä minkä oikeaksi omalla kohdallani tunnen ja annan toiselle sen saman mahdollisuuden juuri kuten kuvasit. Aina se ei toimi toisin päin, että myös minulle annettaisi mahdollisuus ajatella omalla tavallani, vaan sitä yritetään muuttaa, mutta hyväksyn sen, että joillakin on voimakas tarve tehdä niin. Kyllähän se välillä satuttaa, mutta ei se kuitenkaan estä kokemasta veljiksi ja sisariksi heitäkin. Kuten biologisissa perheissä käydään välillä "sotaa", sitä käydään myös tässä Jumalan perheväessä. Ja sanoisin melkeimpä samoin, että kuten perhettään ja sukuaan ei voi valita, ei voi myöskään Jumalan perheväkeä. Meitä kuitenkin yhdistää enemmän kuin meitä erottaa ja jos löytää itselleen rohkeuden olla oma itsensä ja ymmärtää, että Jumala rakastaa meitä kaikkia kaikkine vikoinemme ja puutteinemme ja antaa anteeksi töpeksimisemme, löytää armon ja sitä kautta oppii armahtamaan itseään ja muita, myös heitä, joilla on syystä tai toisesta voimakas tarve olla oikeassa ja määritellä kuinka kenenkin uskoaan tulee todeksi elää. Taivaspaikkoja eivät jaa ihmiset, joten loppupeleissä on aivan sama mitä joku ihminen siitä asiasta ajattelee. :)

Lue lisää

"Kunnes sitten sain voimakkaan todistuksen, jos niin voisi sanoa, siitä että minulla on lupa luottaa siihen,miltä minusta tuntuu jonkun asian kohdalla. Ja minun on lupa luottaa siihen, että myös minulle Jumala puhuu ja myös minua Hän kuljettaa. " (Eerika)

Eikö Jumalan lapsen uskon tule kiinnittyä SANAAN eikä yksittäisiin tuntemuksiin? Sillä joka uskoo, ei ole koskaan lupa luottaa "siihen miltä minusta tuntuu", vaan Jumalan sana, Pyhää Raamattu on ainoa uskon ja opin ohjenuora. Sen persuteella ei valita oikeaa tai väärää miltä minusta TUNTUU!

Ajattelehan asiaa hetki ennenkuin kiirehdit vastaamaan mitään. Sinusta esim. "tuntuu" siltä ettei homoutta saa sanoa synniksi, vaikka Raamattu tuomitsee sen selvästi synniksi, ja paljon paljon muuta mitä olet "tuntenut" täällä kirjoitellessasi.

Äläkä mene taas piiloon sanomalla ettei sinua ole ymmärretty muka oikein. Sanoistasi sinut arvioidaan. Harkitse siis mitä sanot.

Näinseasiaon kirjoitti:

"Joo ei kaikenlaiset kysymykset ja pohdiskelut ole kyllä sallittuja ne vain koetaan loukkaavina, sen olen saanut tuta" (kui2)


Noin sanot ainoastaan siksi ettet saanut vastausta korvasyyhysi mukaisesti. Mutta sinä olet väärässä ja vääntelet asioita mielesi mukaisiksi. On aina kätevää heittäytyä marttyyriksi...

Lue lisää

Tässä kätevästi todistitkin omia pohdintojani ja myös nimimerkki kui2 pohdintaa , sekä Tipaleen pohdintaa.
Aina löytyy niitä jotka ovat laillasi "oikeassa" ja mielellään kertovat miksi toinen on väärässä ja vääristelee .

Näinseasiaon kirjoitti:

"Kunnes sitten sain voimakkaan todistuksen, jos niin voisi sanoa, siitä että minulla on lupa luottaa siihen,miltä minusta tuntuu jonkun asian kohdalla. Ja minun on lupa luottaa siihen, että myös minulle Jumala puhuu ja myös minua Hän kuljettaa. " (Eerika)

Eikö Jumalan lapsen uskon tule kiinnittyä SANAAN eikä yksittäisiin tuntemuksiin? Sillä joka uskoo, ei ole koskaan lupa luottaa "siihen miltä minusta tuntuu", vaan Jumalan sana, Pyhää Raamattu on ainoa uskon ja opin ohjenuora. Sen persuteella ei valita oikeaa tai väärää miltä minusta TUNTUU!

Ajattelehan asiaa hetki ennenkuin kiirehdit vastaamaan mitään. Sinusta esim. "tuntuu" siltä ettei homoutta saa sanoa synniksi, vaikka Raamattu tuomitsee sen selvästi synniksi, ja paljon paljon muuta mitä olet "tuntenut" täällä kirjoitellessasi.

Äläkä mene taas piiloon sanomalla ettei sinua ole ymmärretty muka oikein. Sanoistasi sinut arvioidaan. Harkitse siis mitä sanot.

Lue lisää

No kuule, sinä saat ajatella ihan siten kuin haluat. Minä ajattelen kuten haluan.
Oma käsitykseni Raamatusta nousevana on kyllä se, että Jumalan Henki on se, joka siellä minun sisimmässäni sanoo missä mennään ja luotan Jumalaan kovin paljon enemmän kuin sinun sanaasi. Jatka vain arveluja ja "tietämistä" toisten uskon tilasta, se näyttää käyvän sinulta helposti.

Minä ymmärrän oikein hyvin, että sanoistani minut arvioidaan ja valitettavaa se on silloin, kun lukija lukee kaikenlaista mitä ei ole kirjoitettu kuten sinäkin näytät tekevän. Mutta minä en voi sinun sellaiselle luovuudellesi mitään, joten minä hyväksyn, että sinun tapasi lukea toisten kommentteja on luova.

Näinseasiaon kirjoitti:

"Kunnes sitten sain voimakkaan todistuksen, jos niin voisi sanoa, siitä että minulla on lupa luottaa siihen,miltä minusta tuntuu jonkun asian kohdalla. Ja minun on lupa luottaa siihen, että myös minulle Jumala puhuu ja myös minua Hän kuljettaa. " (Eerika)

Eikö Jumalan lapsen uskon tule kiinnittyä SANAAN eikä yksittäisiin tuntemuksiin? Sillä joka uskoo, ei ole koskaan lupa luottaa "siihen miltä minusta tuntuu", vaan Jumalan sana, Pyhää Raamattu on ainoa uskon ja opin ohjenuora. Sen persuteella ei valita oikeaa tai väärää miltä minusta TUNTUU!

Ajattelehan asiaa hetki ennenkuin kiirehdit vastaamaan mitään. Sinusta esim. "tuntuu" siltä ettei homoutta saa sanoa synniksi, vaikka Raamattu tuomitsee sen selvästi synniksi, ja paljon paljon muuta mitä olet "tuntenut" täällä kirjoitellessasi.

Äläkä mene taas piiloon sanomalla ettei sinua ole ymmärretty muka oikein. Sanoistasi sinut arvioidaan. Harkitse siis mitä sanot.

Lue lisää

Ja sinä oot yksi hyvä esimerkki siitä mitä oon ajanut tässä takaa- Sinä "tiedät" miten ne asiat on ja muut ei tiiä mittään jos eivät kopio pääsi sisältöä siitä mitä ja miten uskonasioista tulee ajatella?

kui2 kirjoitti:

Ja sinä oot yksi hyvä esimerkki siitä mitä oon ajanut tässä takaa- Sinä "tiedät" miten ne asiat on ja muut ei tiiä mittään jos eivät kopio pääsi sisältöä siitä mitä ja miten uskonasioista tulee ajatella?

Lue lisää

Nyt sanot väärän todistuksen. En minä ole missään sanonut etteivät muut tiedä mitään. Niitähän jotka Jumalan sanaan luottavat ja uskovat, on ollut jo jo paljon ennen minua ja nytkin olen vain yksi onnellinen joka uskoo.

Sinun epävarma sekavuutesi johtuu vain siitä ettei sinulle kelpaa uskoa Raamattuun niinkuin se on kirjoitettu. Jos kelpaisi, niin sinäkin pääsisit loputtomasta sekavuudestastasi. Jumalan sana neuvoo yksinkertaisen, oikean ja suoran tien.

Eerikatässämoi kirjoitti:

No kuule, sinä saat ajatella ihan siten kuin haluat. Minä ajattelen kuten haluan.
Oma käsitykseni Raamatusta nousevana on kyllä se, että Jumalan Henki on se, joka siellä minun sisimmässäni sanoo missä mennään ja luotan Jumalaan kovin paljon enemmän kuin sinun sanaasi. Jatka vain arveluja ja "tietämistä" toisten uskon tilasta, se näyttää käyvän sinulta helposti.

Minä ymmärrän oikein hyvin, että sanoistani minut arvioidaan ja valitettavaa se on silloin, kun lukija lukee kaikenlaista mitä ei ole kirjoitettu kuten sinäkin näytät tekevän. Mutta minä en voi sinun sellaiselle luovuudellesi mitään, joten minä hyväksyn, että sinun tapasi lukea toisten kommentteja on luova.

Lue lisää

Sinulla on ikävä tapa väistellä vastuuta sanoistasi. Kirjoitat yhtä ja toista mutta kun sinulta kysytään, et olekaan kirjoittanut mitään...

Senkaltaisen ihmisen kanssa on mahdotonta käydä mitään hengellisesti rakentavaa keskustelua joka sanoo jotain mutta livistää aina nurkan taakse ja väittää: "en minä niin ole sanonut".

En taida olla ensimmäinen joka sinulle tästä huomauttaa?

Näinseasiaon kirjoitti:

Sinulla on ikävä tapa väistellä vastuuta sanoistasi. Kirjoitat yhtä ja toista mutta kun sinulta kysytään, et olekaan kirjoittanut mitään...

Senkaltaisen ihmisen kanssa on mahdotonta käydä mitään hengellisesti rakentavaa keskustelua joka sanoo jotain mutta livistää aina nurkan taakse ja väittää: "en minä niin ole sanonut".

En taida olla ensimmäinen joka sinulle tästä huomauttaa?

Lue lisää

Kuuleppas nyt ystäväiseni, sinä voit laatia näitä analyysejasi ihan vapaasti, minusta ne eivät kerro mitään, mutta sinun pääsi sisällöstä aika paljon. Jatka sinä vaan sitä "tietämistä", minä luoten Jumalan kykyyn avata minulla asioita hiukan paremmin kuin sinä "avaat". Olen hyvin pahoillani, etten osaa nöyrästi vain ottaa vastaan sinun "tietämisesi" ja niellä sitä sellaisenaan. En rakenna uskoani "tietäjien" tai "näkijöiden" varaan. Sikäli "opetuksesi" menee hukkaan.
Olenko ensimmäinen, joka sanoo sinulle niin?

Eerikatässämoi kirjoitti:

Kuuleppas nyt ystäväiseni, sinä voit laatia näitä analyysejasi ihan vapaasti, minusta ne eivät kerro mitään, mutta sinun pääsi sisällöstä aika paljon. Jatka sinä vaan sitä "tietämistä", minä luoten Jumalan kykyyn avata minulla asioita hiukan paremmin kuin sinä "avaat". Olen hyvin pahoillani, etten osaa nöyrästi vain ottaa vastaan sinun "tietämisesi" ja niellä sitä sellaisenaan. En rakenna uskoani "tietäjien" tai "näkijöiden" varaan. Sikäli "opetuksesi" menee hukkaan.
Olenko ensimmäinen, joka sanoo sinulle niin?

Lue lisää

Mutta sinähän sanoit juuri itse että uskot yli kaiken opetuksen sitä miltä sinusta tuntuu? Etkä ota huomioon edes seurakunnan todistusta vaikka olisit väärässä.

Tarkoitatko että kirjoitit ajattelemattomasti etkä ajattelekaan niin vaikka noin kirjoititkin? Jos näin, sinun ehkä kannattaisi miettiä tarkemmin miten itseäsi oikein ilmaiset?

Näinseasiaon kirjoitti:

Mutta sinähän sanoit juuri itse että uskot yli kaiken opetuksen sitä miltä sinusta tuntuu? Etkä ota huomioon edes seurakunnan todistusta vaikka olisit väärässä.

Tarkoitatko että kirjoitit ajattelemattomasti etkä ajattelekaan niin vaikka noin kirjoititkin? Jos näin, sinun ehkä kannattaisi miettiä tarkemmin miten itseäsi oikein ilmaiset?

Lue lisää

En sanonut.

Eerikatässämoi kirjoitti:

En sanonut.

Vai et? Mitäs tämä sitten on:

"Kunnes sitten sain voimakkaan todistuksen, jos niin voisi sanoa, siitä että minulla on lupa luottaa siihen,miltä minusta tuntuu jonkun asian kohdalla. " (Eerika)

ja tämä:

"Seuraavaksi tulee sitten se seurakunta. Jos on liian paljon asioita, joita en yksinkertaisesti voi allekirjoittaa, en sitten liity sellaiseen porukkaan."


Tuossa juuri itse omin sanoin todistat että arvioit tuntemyúksiesi perusteella onko seurakunta oikeassa. Toisaalla sanot (ei varmaan tarvitse lainata?) myös että luotat näiden tunteidesi olevan Jumalan puhetta.

Ei sanaakaan Raamatusta? Ei sanaakaan Jumalan sanan opetuksesta eikä sanaakaan seurakunnan paimenien opetuksista?

Eikö sinun uskovaisena kuuluisi antaa itsesi Sanan opetettavaksi ja luotettavien sananjulistajien kaitsentaan? Tietenkin sikäli kuin he itse pysyvät Raamatussa.

Näinseasiaon kirjoitti:

Vai et? Mitäs tämä sitten on:

"Kunnes sitten sain voimakkaan todistuksen, jos niin voisi sanoa, siitä että minulla on lupa luottaa siihen,miltä minusta tuntuu jonkun asian kohdalla. " (Eerika)

ja tämä:

"Seuraavaksi tulee sitten se seurakunta. Jos on liian paljon asioita, joita en yksinkertaisesti voi allekirjoittaa, en sitten liity sellaiseen porukkaan."


Tuossa juuri itse omin sanoin todistat että arvioit tuntemyúksiesi perusteella onko seurakunta oikeassa. Toisaalla sanot (ei varmaan tarvitse lainata?) myös että luotat näiden tunteidesi olevan Jumalan puhetta.

Ei sanaakaan Raamatusta? Ei sanaakaan Jumalan sanan opetuksesta eikä sanaakaan seurakunnan paimenien opetuksista?

Eikö sinun uskovaisena kuuluisi antaa itsesi Sanan opetettavaksi ja luotettavien sananjulistajien kaitsentaan? Tietenkin sikäli kuin he itse pysyvät Raamatussa.

Lue lisää

Noissa kopioimissasi kohdissa sanotaan ihan juuri kuten sanotaan, ei siten kuin sinä selität.
Kuten sanottu, teet tulkintoja tekstistäni ja ne tuulkinnat ovat sinun tulkintojasi, ei sitä mitä minä kirjoitan.

Minä lähden siitä oletuksesta ( varmuudesta) että uskova kuuntelee opetuksia, tutustuu sanaan(Raamattuun)tavalla tai toisella, rukoilee tavalla tai toisella, tai ainakin minä teen niin .
Vaikka en hoe koko ajan katkelmia Raamatusta, tietenkin uskoni perusta on Raamatun sanassa. Ja kun Raamattu sanoo, että Jeesus rukoilee Isää , että Hän lähettäisi meille Pyhän Hengen avaamaan kirjoituksia, lähden siitä , että niin myös on tapahtunut. Ja kun Raamattu sanoo, että Pyhä Henki muistuttaa meitä Jeesuksen sanoista, uskon että niin myös on. Ja kun Totuuden Henki johdattaa meidät kaikkeen totuuteen, uskon että niin myös on. Siksi minulla on lupa luottaa siihen, että Pyhä Henki tekee sen, minkä vuoksi Pyhä Henki on lähetetty.
On sinun asiasi miten sinä Raamatun lupauksiin luotat ja mitä uskot.

Joh.16 :13. Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa.
14. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.
15. Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.

Näinseasiaon kirjoitti:

Vai et? Mitäs tämä sitten on:

"Kunnes sitten sain voimakkaan todistuksen, jos niin voisi sanoa, siitä että minulla on lupa luottaa siihen,miltä minusta tuntuu jonkun asian kohdalla. " (Eerika)

ja tämä:

"Seuraavaksi tulee sitten se seurakunta. Jos on liian paljon asioita, joita en yksinkertaisesti voi allekirjoittaa, en sitten liity sellaiseen porukkaan."


Tuossa juuri itse omin sanoin todistat että arvioit tuntemyúksiesi perusteella onko seurakunta oikeassa. Toisaalla sanot (ei varmaan tarvitse lainata?) myös että luotat näiden tunteidesi olevan Jumalan puhetta.

Ei sanaakaan Raamatusta? Ei sanaakaan Jumalan sanan opetuksesta eikä sanaakaan seurakunnan paimenien opetuksista?

Eikö sinun uskovaisena kuuluisi antaa itsesi Sanan opetettavaksi ja luotettavien sananjulistajien kaitsentaan? Tietenkin sikäli kuin he itse pysyvät Raamatussa.

Lue lisää

Eli...kun tulee sinun kaltaisiasi "tietäjiä" , luotan sanaan enemmän.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Eli...kun tulee sinun kaltaisiasi "tietäjiä" , luotan sanaan enemmän.

No, sehän on aivan oikein. Niin tuleekin. Mutta sinä sanoit tuolla aiemmin että luotat siihen mitä sinusta tuntuu, ja että pidät sitä oikeimpana ohjenuorana. Nyt sinä puhut aivan toisinpäin kun yrität vakkuuttaa luottavasikin raamattuun.

Mutta kerrohan, miten sinä suhtaudut esim. Raamatun ilmoitukseen siitä että homoseksuaalisuus on kauhistus Jumalan edessä ja syntiä?

Pitääkö sinun "raamattu-uskollisuutesi" siinäkin kohdassa vai onko se valikoivaa? Muistaakseni olet vältellyt kovasti vastaamasta tähän kysymykseen reilusti ja kiertelemättä?

Näinseasiaon kirjoitti:

No, sehän on aivan oikein. Niin tuleekin. Mutta sinä sanoit tuolla aiemmin että luotat siihen mitä sinusta tuntuu, ja että pidät sitä oikeimpana ohjenuorana. Nyt sinä puhut aivan toisinpäin kun yrität vakkuuttaa luottavasikin raamattuun.

Mutta kerrohan, miten sinä suhtaudut esim. Raamatun ilmoitukseen siitä että homoseksuaalisuus on kauhistus Jumalan edessä ja syntiä?

Pitääkö sinun "raamattu-uskollisuutesi" siinäkin kohdassa vai onko se valikoivaa? Muistaakseni olet vältellyt kovasti vastaamasta tähän kysymykseen reilusti ja kiertelemättä?

Lue lisää

Voi olla , että Jumala lähettää sinulle viestejä puhepostiin, minulla se mänee vähän toisin.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Voi olla , että Jumala lähettää sinulle viestejä puhepostiin, minulla se mänee vähän toisin.

Miksi et Eerika vastaa selviin kysymyksiin?

KoitahanVastata kirjoitti:

Miksi et Eerika vastaa selviin kysymyksiin?

Mitä sinä olet kysynyt?

Eerikatässämoi kirjoitti:

Mitä sinä olet kysynyt?

En minä kysynyt vaan nimimerkki "näinseasiaon" miksi et vastaa hänen esittämäänsä kysymykseen?

KoitahanVastata kirjoitti:

En minä kysynyt vaan nimimerkki "näinseasiaon" miksi et vastaa hänen esittämäänsä kysymykseen?

Koska hän on käyttänyt tässä runsaasti sanoja kertoakseen kuinka huono uskova minä olen. Hän osaa vastata varmasti oikeaoppisemmin esittämäänsä kysymykseen :)

Eerikatässämoi kirjoitti:

Koska hän on käyttänyt tässä runsaasti sanoja kertoakseen kuinka huono uskova minä olen. Hän osaa vastata varmasti oikeaoppisemmin esittämäänsä kysymykseen :)

Näytä sinä kuitenkin mallia ja vastaa vaikka saisitkin lunta tupaan.

KoitahanVastata kirjoitti:

Näytä sinä kuitenkin mallia ja vastaa vaikka saisitkin lunta tupaan.

Olipa erikoinen kehoitus.
Vastaa sinä hänelle.

Näinseasiaon kirjoitti:

Vai et? Mitäs tämä sitten on:

"Kunnes sitten sain voimakkaan todistuksen, jos niin voisi sanoa, siitä että minulla on lupa luottaa siihen,miltä minusta tuntuu jonkun asian kohdalla. " (Eerika)

ja tämä:

"Seuraavaksi tulee sitten se seurakunta. Jos on liian paljon asioita, joita en yksinkertaisesti voi allekirjoittaa, en sitten liity sellaiseen porukkaan."


Tuossa juuri itse omin sanoin todistat että arvioit tuntemyúksiesi perusteella onko seurakunta oikeassa. Toisaalla sanot (ei varmaan tarvitse lainata?) myös että luotat näiden tunteidesi olevan Jumalan puhetta.

Ei sanaakaan Raamatusta? Ei sanaakaan Jumalan sanan opetuksesta eikä sanaakaan seurakunnan paimenien opetuksista?

Eikö sinun uskovaisena kuuluisi antaa itsesi Sanan opetettavaksi ja luotettavien sananjulistajien kaitsentaan? Tietenkin sikäli kuin he itse pysyvät Raamatussa.

Lue lisää

"Tietenkin sikäli kuin he itse pysyvät Raamatussa. "

Eli tarkaatko sitä, miten he pysyvät sinun hyväksymässäsi tulkintalinjassa?

Aika harva yhteisö sentään pitää itseään "ainoana oikeana yhteisönä". Voisi melkein sanoa, että sellaisessa joka pitää, on yleensä jotain hämärää.

Kyllä, siksi onkin parasta ettei itse suosi mitään niistä ylitse muiden tai pidä toinen toinen toistaan kummempana, erehtyväisiä kaikki. Mutta tuota jännittettä ei voi välttää...mut siihen vissiin oppii jos sitä jaksaa.

- Vähän kuin työpaikka johon on velvollisuus mennä - vaikka siel olisi minkälainen olo tahansa, jos on. No en tarkoita sitäkään että jokapaikassa ollaan vain tukkanuottasilla kaikenaikaa, ei varmaan! mutta se velvoite taitaa olla että on mentävä ja sopeuduttava.

Varsinaisen "kristillisyyden" ulkopuolellakin on omalla tavallaan näitä samoja (henkisiä) juttuja pohdiskelevia yhteisöjä /ihmisiä- tässä en tarkoittanut Jehovia enkä Mormoneja.

Mutta ne nyt sitten onkin aivan kertakaikkisen tuomittavia "kristillisten" mielestä kaikki tyynni, sanomatta nyt sen kummempaa. Miks se huononpaa - en tiiä. Koska niillä ei ole "oikeata" oppia, sitä jonka "kristilliset" ovat määrittäneet, joilla on oikea näkemys kaikesta olennaisesta ja oikensorttinen yhteys Jumalaan, vaan ne ovat "vääriä". :) Huokaus.

Tämä on hieman kuin viidakko kun sitä alkaa perkaamaan.

En tajua kuinka voi ottaa itselleen semmosen "auktoriteetti" aseman kukaan (kirkko tai muu) maan päällä että voi sanella ja vetää rajat sille mikä on oikeaa uskoa tai kristillisyyttä, mistä se ajatus lähtee alunperin - en tiiä, nehän on kaikki tyynni erehtyväisten ihmisten alkuunsaattamia organisaatioita ja oppirakennelmia.

Toisekseen minun oli vain tarkoitus ilmaista että niissä kaikissa tahtoo olla sellaisia reunaehtoja ja vaateita joita tavallinen ihminen ei tunne kykenevänsä täyttämään eikä siten lupautumaan niiden noudattamiseen... mutku pitäs vaan..

No sitten on ne kirkon libut :D, joilla ei paljon vaatimuksia ole eli kaikkia ei vaadita ajattelemaan samalla tavalla eikä rajoteta jostain korokkeelta sitä mitä voit ja mitä ollaksesi "kunnon uskova", tmjs. mutta sehän ei käynyt..

No joku pahastuu nyt varmaan mutta nämä ovat vain minun kokemuksiani , ajatuksiani ja tuntemuksiani, ei mitään muuta sen kummenpaa. Taisin kirjoittaa liikaa kuitenkin.

kui2 kirjoitti:

Kyllä, siksi onkin parasta ettei itse suosi mitään niistä ylitse muiden tai pidä toinen toinen toistaan kummempana, erehtyväisiä kaikki. Mutta tuota jännittettä ei voi välttää...mut siihen vissiin oppii jos sitä jaksaa.

- Vähän kuin työpaikka johon on velvollisuus mennä - vaikka siel olisi minkälainen olo tahansa, jos on. No en tarkoita sitäkään että jokapaikassa ollaan vain tukkanuottasilla kaikenaikaa, ei varmaan! mutta se velvoite taitaa olla että on mentävä ja sopeuduttava.

Varsinaisen "kristillisyyden" ulkopuolellakin on omalla tavallaan näitä samoja (henkisiä) juttuja pohdiskelevia yhteisöjä /ihmisiä- tässä en tarkoittanut Jehovia enkä Mormoneja.

Mutta ne nyt sitten onkin aivan kertakaikkisen tuomittavia "kristillisten" mielestä kaikki tyynni, sanomatta nyt sen kummempaa. Miks se huononpaa - en tiiä. Koska niillä ei ole "oikeata" oppia, sitä jonka "kristilliset" ovat määrittäneet, joilla on oikea näkemys kaikesta olennaisesta ja oikensorttinen yhteys Jumalaan, vaan ne ovat "vääriä". :) Huokaus.

Tämä on hieman kuin viidakko kun sitä alkaa perkaamaan.

En tajua kuinka voi ottaa itselleen semmosen "auktoriteetti" aseman kukaan (kirkko tai muu) maan päällä että voi sanella ja vetää rajat sille mikä on oikeaa uskoa tai kristillisyyttä, mistä se ajatus lähtee alunperin - en tiiä, nehän on kaikki tyynni erehtyväisten ihmisten alkuunsaattamia organisaatioita ja oppirakennelmia.

Toisekseen minun oli vain tarkoitus ilmaista että niissä kaikissa tahtoo olla sellaisia reunaehtoja ja vaateita joita tavallinen ihminen ei tunne kykenevänsä täyttämään eikä siten lupautumaan niiden noudattamiseen... mutku pitäs vaan..

No sitten on ne kirkon libut :D, joilla ei paljon vaatimuksia ole eli kaikkia ei vaadita ajattelemaan samalla tavalla eikä rajoteta jostain korokkeelta sitä mitä voit ja mitä ollaksesi "kunnon uskova", tmjs. mutta sehän ei käynyt..

No joku pahastuu nyt varmaan mutta nämä ovat vain minun kokemuksiani , ajatuksiani ja tuntemuksiani, ei mitään muuta sen kummenpaa. Taisin kirjoittaa liikaa kuitenkin.

Lue lisää

"mutta se velvoite taitaa olla että on mentävä ja sopeuduttava."

Lainasin lauseen pätkän, joka mielestäni on aika oleellinen tässä elämässä. Kaikessa elämässä on velvoite mennä ja sopeutua. On tietenkin niitä, jotka eivät sopeudu elämään toisten kanssa ja heidän tiensä on kivinen.
Kuitenkin me pääsääntöisesti elämme rinnakkain, emme ole yksinäisiä saarekkeita. Siksi itse ajattelen, että on tärkeää tietää se, missä itse seisoo suhteessa toisiin ihmisiin. Vain itseään ja omaa asennettaan voi muuttaa, toisia ei voi ja jos rakentaa elämänsä sen varaan, että sitten kun nuo muut muuttuvat...saa odottaa koko elämänsä.
Toisaalta jos miettii omia motiivejaan ja tapojaan, sitä miksi tekee tai jättää tekemättä jotain, pääsee aika lähelle sitä, miksi se toinen tekee jotain, vaikka se jotain olisi sellaista, mitä itse ei ymmärrä. Meitä liikuttavat samat lait, lopputulos voi olla kuitenkin...ja onkin ..erilainen.
Jos ihmiskäsitys on sellainen, että toiset ilkeyttään tai tyhmyyttän tekevät jotain, suhtautuminen heihin on varmasti erilainen kuin jos ajattelee, että toiset tekevät asioita ihan samoilla periaatteilla kuin itse teen, vaikka lopputulos on jotain muuta kuin mihin itse päädyn, on helpompi ymmärtää ja armahtaa ja toisaalta on helpompi ymmärtää, että muutoskaan , vaikka sitä itsekin haluaa, ei ole koskaan naps..ja se oli siinä.
Jos itse on täydellinen, on tietysti kurjaa, kun muut eivät sitä ole. Luulen kuitenkin , että täydellisiä ihmisiä ei ole olemassakaan. On toki heitä, jotka itse ajattelevat olevansa sitä ja sitä kautta kai osaltaan tulee se neuvominen ja "oikeassa" oleminen ja halua saada kaikki allekirjoittamaan ne viisaudet, jotka on löytänyt ja joiden ajattelee olevan perimmäinen totuus.
Oma ihmiskäsitykseni on sellainen, etten osaa ajatella, että kovinkaan moni meistä on pelkästään paha ja ilkeä , eikä varsinkaan tietoisesti ole sellainen. Siksi ajattelen, että kaikenlaisen käyttäytymisen takana on jokin selitys, joka asettaakin henkilön käytöksen toiseen valoon. En silti tarkoita, että kaikkea pitää hyväksyä ja olla vaiti. Ihmiselle pitää antaa myös mahdollisuus muutoksen ja se tulee sen kautta, että hän saa palautetta siitä miten hänen käytöksensä näyttäytyy toisille.

"No joku pahastuu nyt varmaan mutta nämä ovat vain minun kokemuksiani , ajatuksiani ja tuntemuksiani, ei mitään muuta sen kummenpaa. Taisin kirjoittaa liikaa kuitenkin."

Se on ihan varma, että aina joskus joku pahastuu pohdinnoistamme ja kysymyksistämme. Se on elämän realiteetti. Kuitenkin realismia on myös se, että kun joku uskaltaa pohtia sellaista mikä on "kiellettyä" , se voi rohkaista sellaista, joka ei uskalla suutaan avata, vaikka on pohtinut samoja asioita.
Joskus voi kokeila sellaista näkökulmaa, että on saanut Jumalalta lahjaksi kyvyn pohtia ja nähdä erilaisia näkökulmia, joita kaikki eivät näe tai osaa sanoittaa. Mutta kun joku osoittaa niitä tai sanoittaa niitä, hekin saavat kokemuksen siitä, että eivät ole yksnin ajatustensa kanssa ja he voivat saada ahaa-elämyksiä oman elämänsä kysymyksiin sitä kautta kun joku sanoittaa asioita.
Ehkä sinä olet saanut lahjaksi kyvyn sanoittaa?

Kyllä totta, joudumme kohtaamaan kaikenlaisia ihmisiä elämämme varrella mutta saamme myös - kohdata. Joudumme menemään paikkoihin - joissa ei välttämättä aina tunnu niin hyvältä olla syystä taikka toisesta. Joudumme sopeutumaan yhteen ja toiseen asiaan.

Mutta mielestäni silloin kun voi, on mahdollista päättää meneekö vai ei, ihmisellä pitää myös oikeus olla menemättä ja päättää se ihan itse vailla toisten vaateita siitä, että sinun Pitää tulla tänne niin ja niin usein. - Sellaistakin on, minulle on kerrottu - että on selityksen velkaa..

Kirjoitat paljon asiaa, kiitos kun olet panostanut tähän ketjuun, kiitos kannustavista sanoistasi - kaikkea hyvää sinulle!

kui2 kirjoitti:

Kyllä, siksi onkin parasta ettei itse suosi mitään niistä ylitse muiden tai pidä toinen toinen toistaan kummempana, erehtyväisiä kaikki. Mutta tuota jännittettä ei voi välttää...mut siihen vissiin oppii jos sitä jaksaa.

- Vähän kuin työpaikka johon on velvollisuus mennä - vaikka siel olisi minkälainen olo tahansa, jos on. No en tarkoita sitäkään että jokapaikassa ollaan vain tukkanuottasilla kaikenaikaa, ei varmaan! mutta se velvoite taitaa olla että on mentävä ja sopeuduttava.

Varsinaisen "kristillisyyden" ulkopuolellakin on omalla tavallaan näitä samoja (henkisiä) juttuja pohdiskelevia yhteisöjä /ihmisiä- tässä en tarkoittanut Jehovia enkä Mormoneja.

Mutta ne nyt sitten onkin aivan kertakaikkisen tuomittavia "kristillisten" mielestä kaikki tyynni, sanomatta nyt sen kummempaa. Miks se huononpaa - en tiiä. Koska niillä ei ole "oikeata" oppia, sitä jonka "kristilliset" ovat määrittäneet, joilla on oikea näkemys kaikesta olennaisesta ja oikensorttinen yhteys Jumalaan, vaan ne ovat "vääriä". :) Huokaus.

Tämä on hieman kuin viidakko kun sitä alkaa perkaamaan.

En tajua kuinka voi ottaa itselleen semmosen "auktoriteetti" aseman kukaan (kirkko tai muu) maan päällä että voi sanella ja vetää rajat sille mikä on oikeaa uskoa tai kristillisyyttä, mistä se ajatus lähtee alunperin - en tiiä, nehän on kaikki tyynni erehtyväisten ihmisten alkuunsaattamia organisaatioita ja oppirakennelmia.

Toisekseen minun oli vain tarkoitus ilmaista että niissä kaikissa tahtoo olla sellaisia reunaehtoja ja vaateita joita tavallinen ihminen ei tunne kykenevänsä täyttämään eikä siten lupautumaan niiden noudattamiseen... mutku pitäs vaan..

No sitten on ne kirkon libut :D, joilla ei paljon vaatimuksia ole eli kaikkia ei vaadita ajattelemaan samalla tavalla eikä rajoteta jostain korokkeelta sitä mitä voit ja mitä ollaksesi "kunnon uskova", tmjs. mutta sehän ei käynyt..

No joku pahastuu nyt varmaan mutta nämä ovat vain minun kokemuksiani , ajatuksiani ja tuntemuksiani, ei mitään muuta sen kummenpaa. Taisin kirjoittaa liikaa kuitenkin.

Lue lisää

Sinulla oli hyvää pohdintaa. Vähän samantyylisiä olen tässä itsekin miettinyt.

"En tajua kuinka voi ottaa itselleen semmosen "auktoriteetti" aseman kukaan (kirkko tai muu) maan päällä että voi sanella ja vetää rajat sille mikä on oikeaa uskoa tai kristillisyyttä, mistä se ajatus lähtee alunperin - en tiiä..."

Jotenkin osa ihmisistä vain tarvitsee auktoriteettejä, osa taas pärjää ilmankin?

mummomuori kirjoitti:

Sinulla oli hyvää pohdintaa. Vähän samantyylisiä olen tässä itsekin miettinyt.

"En tajua kuinka voi ottaa itselleen semmosen "auktoriteetti" aseman kukaan (kirkko tai muu) maan päällä että voi sanella ja vetää rajat sille mikä on oikeaa uskoa tai kristillisyyttä, mistä se ajatus lähtee alunperin - en tiiä..."

Jotenkin osa ihmisistä vain tarvitsee auktoriteettejä, osa taas pärjää ilmankin?

Lue lisää

Ja osa haluaa auktoriteetiksi.
Toisaalta, lähes jokainen kirkko on päättäjiensä mielestä oikeassa ja muut tietysti väärässä.

Taivasta ja helvettiä ei ollut VT:n aikana ollenkaan, se keksittiin vasta antiikin aikana.

"Tuo on aivan totta. Tosin nykyajan ihmistä kiinnostaa myös muut uskonnolliset puolet. Ehkä sen vuoksi ei enää sitouduta tiettyihin oppeihin tai seurakuntiin kuin väljästi, koska halutaan nähdä näitä asioita laajemmin? Nythän se on mahdollista tiedon saamisen helpotuttua."

Mitähän tietoa tarkotat, jonka saaminen on nyt helpompaa? Seurakunnassahan on ollut käytössä kirja nimeltä Raamattu, joka on nykymuodossa ollut meillä suomalaisillakin jo satoja vuosia. Eli viittaat nyt johonkin muuhun tietoon kuin siihen mitä Raamattu ilmoittaa. Mutta ongelma on nykyään siinä, että yhä harvempi uskoo Raamatun olevan ainoa luotettava Jumalan ilmoitus meille. Ja kun ei uskota, että Raamattu on kokonaan totta ja Jumalan sanaa, niin sittenpä sitä "totuutta" lähdetään etsimään aivan muualta, kukin omaan korvasyyhyynsä sen mukaan mikä minustä tuntuu oikealta ja samlla oikea totuus jää löytymättä, kun ei suostuta uskomaan sitä ainoaa totuuden lähdettä eli Jumalan sanaa.

Irtolaiselämää kirjoitti:

"Tuo on aivan totta. Tosin nykyajan ihmistä kiinnostaa myös muut uskonnolliset puolet. Ehkä sen vuoksi ei enää sitouduta tiettyihin oppeihin tai seurakuntiin kuin väljästi, koska halutaan nähdä näitä asioita laajemmin? Nythän se on mahdollista tiedon saamisen helpotuttua."

Mitähän tietoa tarkotat, jonka saaminen on nyt helpompaa? Seurakunnassahan on ollut käytössä kirja nimeltä Raamattu, joka on nykymuodossa ollut meillä suomalaisillakin jo satoja vuosia. Eli viittaat nyt johonkin muuhun tietoon kuin siihen mitä Raamattu ilmoittaa. Mutta ongelma on nykyään siinä, että yhä harvempi uskoo Raamatun olevan ainoa luotettava Jumalan ilmoitus meille. Ja kun ei uskota, että Raamattu on kokonaan totta ja Jumalan sanaa, niin sittenpä sitä "totuutta" lähdetään etsimään aivan muualta, kukin omaan korvasyyhyynsä sen mukaan mikä minustä tuntuu oikealta ja samlla oikea totuus jää löytymättä, kun ei suostuta uskomaan sitä ainoaa totuuden lähdettä eli Jumalan sanaa.

Lue lisää

”Mitähän tietoa tarkotat, jonka saaminen on nyt helpompaa?”

Tarkoitan tietoa mm. eri uskonnoista sekä hengellisyyteen liittyvistä ilmiöistä. Samoin parempaa tietoa kristinuskon kehityksestä ja historiasta ylipäätään. Meillä on mahdollisuus vertailla ja tutustua monipuolisesti näihin – toisin kuin ennen.

Raamattu ei ole globaali tietoteos vaan meille kristityille oma hengellinen kirja.

”…kun ei uskota, että Raamattu on kokonaan totta ja Jumalan sanaa, niin sittenpä sitä "totuutta" lähdetään etsimään aivan muualta…”

Niin, kyllä minä vain kouluja ja opiskelua kannatan kaikin tavoin. Eikä ammatinkaan oppiminen saati yliopisto koulutus ole millään tavalla pahasta. Moni opiskelee eli hankkii tietoa ihan vapaa ehtoisestikin, jotka pidän erittäin hyvänä asiana.

Ei meille suomessa ole koskaan kovin arvostettu pelkkiä ”Raamattu kouluja”, vaan yleissivistystä on pidetty aina tärkeänä.

Osuit asian ytimeen.

mummomuori kirjoitti:

”Mitähän tietoa tarkotat, jonka saaminen on nyt helpompaa?”

Tarkoitan tietoa mm. eri uskonnoista sekä hengellisyyteen liittyvistä ilmiöistä. Samoin parempaa tietoa kristinuskon kehityksestä ja historiasta ylipäätään. Meillä on mahdollisuus vertailla ja tutustua monipuolisesti näihin – toisin kuin ennen.

Raamattu ei ole globaali tietoteos vaan meille kristityille oma hengellinen kirja.

”…kun ei uskota, että Raamattu on kokonaan totta ja Jumalan sanaa, niin sittenpä sitä "totuutta" lähdetään etsimään aivan muualta…”

Niin, kyllä minä vain kouluja ja opiskelua kannatan kaikin tavoin. Eikä ammatinkaan oppiminen saati yliopisto koulutus ole millään tavalla pahasta. Moni opiskelee eli hankkii tietoa ihan vapaa ehtoisestikin, jotka pidän erittäin hyvänä asiana.

Ei meille suomessa ole koskaan kovin arvostettu pelkkiä ”Raamattu kouluja”, vaan yleissivistystä on pidetty aina tärkeänä.

Lue lisää

Tuhon haluan tarkennusta, kun sanot, että "Raamattu ei ole globaali tietoteos vaan meille kristityille oma hengellinen kirja."

Tarkotatko ihan oikeasti sitä, että Raamattua ei ole tarkoitettukaan maailman kaikille ihmisille, vain meille kristityille?

EtOleTosissasi kirjoitti:

Tuhon haluan tarkennusta, kun sanot, että "Raamattu ei ole globaali tietoteos vaan meille kristityille oma hengellinen kirja."

Tarkotatko ihan oikeasti sitä, että Raamattua ei ole tarkoitettukaan maailman kaikille ihmisille, vain meille kristityille?

Lue lisää

”Tarkotatko ihan oikeasti sitä, että Raamattua ei ole tarkoitettukaan maailman kaikille ihmisille, vain meille kristityille? ”

Raamattu on tärkeä kristityille – mutta toki sitä voi lukea myös muiden uskontojen (tai ihan uskonnottomatkin) edustajat. Meille se on meidän oman uskontomme perusta.

mummomuori kirjoitti:

”Tarkotatko ihan oikeasti sitä, että Raamattua ei ole tarkoitettukaan maailman kaikille ihmisille, vain meille kristityille? ”

Raamattu on tärkeä kristityille – mutta toki sitä voi lukea myös muiden uskontojen (tai ihan uskonnottomatkin) edustajat. Meille se on meidän oman uskontomme perusta.

Lue lisää

"Raamattu on tärkeä kristityille " ???

Nyt kyllä on aiheellista oikaista sinua! Raamattu on tarkoitettu KAIKILLE maailman ihmisille, koska yksikään maan päällä elänyt ja elävä ihminen ei pelastu mitenkään muuten kuin turvautumalla uskossa Raamatun ilmoittamaan pelastajaan eli Jeesukseen Kristukseen.
Tilanne on yksinkertaisesti se, että mitään muuta tietä Jumalan yhteyteen ei ole olemassa. Ei budha, ei muhammed eikä mikään muukaan kykene pelastamaan yhtäkään ihmistä.
Päinvastoin, kaikki Raamatun ulkopuoliset uskonnot ainoastaan eksyttää ja vievät harjoittajansa ikuiseen eroon elävästä Jumalasta.