Olen päivittäin kulkenut purettavan Otavalanhovin ohi.
Ikävältä tuntuu. On huijatuksi tulleen olo.
Rakennus-/kiinteistösijoitusyhtiö on varmasti laskenut saavansa hyvät tuotot tilalle suunnitellun monikerroksisen talon neliöistä.
Jos oikein ankeaa, halpaa ja tilapäisen näköistä rakennusta haluaa katsoa, niin muutaman askelen päässä Otavalankatua pitkin sijaitsee Aleksanterinkadun kulmassa Aktia Pankin talo. Onko sen nimi Ratinanlinna? Sentyylisiä heikon, köykäisen, nopeasti väsätyn näköisiä masentavia rakennuksia on lisäksi esim. Osuuspankin rakentama talo Tammelan Puistotien ja Itsenäisyydenkadun kulmassa, Tullirakennuksen jälkeen asematunneliin, johtava punatiilikaakelijäljitelmä -kyhäelmä Itsenäisyydenkatu 2:ssa ja muita samoilta ajoilta. 90 -luvun lamavuosilta. Kummasti sitä tyyliä on jatkettu edelleen 2000 -luvullakin.
Tyylitöntä lyhytkestoista tyyliä...
Ikävältä tuntuu. On huijatuksi tulleen olo.
Rakennus-/kiinteistösijoitusyhtiö on varmasti laskenut saavansa hyvät tuotot tilalle suunnitellun monikerroksisen talon neliöistä.
Jos oikein ankeaa, halpaa ja tilapäisen näköistä rakennusta haluaa katsoa, niin muutaman askelen päässä Otavalankatua pitkin sijaitsee Aleksanterinkadun kulmassa Aktia Pankin talo. Onko sen nimi Ratinanlinna? Sentyylisiä heikon, köykäisen, nopeasti väsätyn näköisiä masentavia rakennuksia on lisäksi esim. Osuuspankin rakentama talo Tammelan Puistotien ja Itsenäisyydenkadun kulmassa, Tullirakennuksen jälkeen asematunneliin, johtava punatiilikaakelijäljitelmä -kyhäelmä Itsenäisyydenkatu 2:ssa ja muita samoilta ajoilta. 90 -luvun lamavuosilta. Kummasti sitä tyyliä on jatkettu edelleen 2000 -luvullakin.
Tyylitöntä lyhytkestoista tyyliä...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pankki- ym. rakennukset ovat tyyliltään kuin 70-80 -luvun huoltoasemia. Nykyiset uudet rakennukset jäljittelevät osin samojen aikojen teollisuushalleja tai sitten niitä huoltoasemia.
Kivi- ja puutaloja ei haluta rakentaa, koska se kaventaisi rakennusyritysten voittoja. Voitto on se, mitä jää käteen, kun myynnistä vähennetään kulut. Mitä vähemmän kuluja, sitä enemmän jää rakennusyritykselle kahisevaa.
Betonielementit ovat halvin vaihtoehto, koska ne on helppo rakentaa valmiiksi jo tehtaassa. Uusimmat teknologiat mahdollistavat sen, että robotit tekevät nämä tehtaissa liukuhihnalta, jolloin voidaan tältäkin osin leikata työvoimakustannuksia.
Elementit kootaan paikan päällä, eli rakennuksilla. Jenkeissä tätä betonielementtityyliä kutsutaan ironisesti cardboard architectureksi, eli pahvilaatikkoarkkitehtuuriksi. Jo nyt tiedetään, että keskimäärin talojen elinikä supistuu cardboard-tekniikalla muutamiksi vuosikymmeniksi. Se tietää lisää kahisevaa rakennusyrityksille.
Entisaikojen käsityöläistaidonnäytteet lähtien takorautaisista portaikoista aina ulkosivujen kipsikoristeisiin ovat ehdoton ei, tottakai. Virtaviivaistettu, puhdaslinjainen modernismi on betonielementtirakentamisen kannalta helpoin tyyli. Siksi tämä halpis-tyyli onkin pitänyt pintansa näihin päiviin saakka, vaikka sitä haukutaan ja inhotaan kaikkialla.
Vähemmän tunnettu fakta on, että yksi tunnetuimmista modernismin arkkitehdeistä olisi halunnut vetää puolet Tukholman historiallisesta kaupungista sileäksi. Tukholman kaupunki siis palkkasi hänet joskus 30-luvulla tekemään Tukholmasta "nykyaikaisempaa". Siellä vilistävät jo nämä tutut ilmaisut "huonosti hyödynnetystä kaupunkitilasta" ja räikeät väriläiskät muuten ikävissä betonirakenteissa. Tampereen kaupungin nykyaikaistamisessa ei ole mitään nykyaikaista.
YouTubesta voit käydä kattomassa esittely videon miten betoni elementtejä tehdään ja samalla laskea montako robottia hommaan tarvitaan... betonielementti rakentaminen on myös siitä syystä kovin suosittua, koska se on nopaa ja sitä voi tehdä myös talvella... paikallaan valu talvella on aika kallista puuhaa.
Ne ”kipsikoristeet” julkisivussa, tehdään muuten betonista. Kipsi kun ei kestä ulkona... ja kyllähän se tämän päivän moderni suunnittelu tapahtuu täysin budjetin puitteissa, joka karsii kaiken ”ylimääräisen” pois... eli käsityönä tehdyt koristeet yms...
Kyllä tässä Otavalanhovin purkupäätöksessä haisee sama huijauksen henkäys kuin tavara-aseman ja Morkun sähläämisessäkin. Montaa muutakin vanhaa rakennusta on vihamielisesti moitittu homeiseksi rötisköksi kun on yritetty purkupäätöstä ja toivottu rahasijoitusta.
Omistajat päättävät mitä talolle tehdään. Tässä tapauksessa tuskin huvikseen sitä purkavat, koska se johtaa isoihin taloudellisiin menetyksiin. Ei lisääntynyt rakennusoikeus niitä menetyksiä korvaa.
Kun kääntää katseensa Otavalankadulla Rautatienkadulle päin paukahtaa silmille Torni -hotelli. Mitenkä siitä onkin saatu niin keskeneräisen näköinen? Se taitaa olla nykyajan"trendi".
Nykyarkkitehtuuri on lastentarhan värikkäitä sikinsokin olevia palikoita tai sitten nuorison goottimeinikiä a la fifty shades of gray tai back to black -mustaa. Kuin olisivat joko keskeneräisiä tai kaatumaisillaan.
Puhumattakaan sisustuksesta. Näitä sairaalanvalkoisia kämppiä on lehdet ja suomalaiskodit pullollaan. Jos ollaan oikein hövelillä päällä, saatetaan sinne hankkia vähän mustaakin, tai parit limen/lilanväriset tyynyt.
Ollaan olevinaan niin originelleja, mutta huonekalujen alkuperän perusteella kiitos disainista kuuluisi lähinnä eräälle ruotsalaiselle huonekalujätille.
Näissä sisustus jutuissahan monesti ajatellaan myyntiä tai tilan muunneltavuutta (jos vaikka mieli muuttuu ja haluaa vaihtaa värejä...). Eli ei värejä, vaan valkoista, mustaa ja harmaata. Värit tuodaan tekstiileillä, eli kalusteiden verhoilut, verhot, pöytäliinat, yms...
Kiinteistösijoitusbisnes ja -rahastot tuhoavat suomalaisen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun.
Tempon rakennus maan tasalle. Niin likainen että pahaa tekee. Koskaan ole pesty julkisivua!
Mikä on Tempon rakennus? En siis ihan oikeasti tiedä, eli tämä ei ole kettuilua :)
Hämeenkatu 15.
90-2000 luvuilla rakennettiin suuria toimistokiinteistöjä, joita on myyty kasvottomille sijoitusyhtiöille. Ne näitä uusia hotelleja ja toimistokiinteistöjä nykyäänkin rakentavat ja niille kaavoitetaan hyviä alueita keskustasta. Vanha romuksi alta pois.