Traumat lapsuudessa/teini-iässä

Ei kai;) Kuka nyt traumoja olis kokenut?? Ei kai kukaan.Öö,kaikki!No voi elämä, päässä voi soida vaikka Despacito Luis Fonzilta.

Traumat on monen ns.skitsofrenia-diagnoosin taustalla. Tarkemmin ajatellen kyseessä on dissosiaatiiviset tilat. Traumatapahtuma on mahdollisesti kapseloitunut tiedostamattomaan mieleen. On alidiagnosoitua Suomessa.

Äänten kuulemisesta:

Moniääniset:
http://www.moniaaniset.fi/aanien-kuuleminen/

Eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin psykoosisairaita, ääniharhoista kärsivien ihmisten ääniä ja sitä, miten ne liittyvät ihmisten elämänhistoriaan ja tunne-elämään. Tutkimuksen mukaan lähes kaikki äänet liittyivät johonkin emotionaaliseen/psyykkiseen ongelmaan ja olivat ihmisille täten hyvin merkityksellisiä. Koulukiusaamisen, hyväksikäytön ja erilaisten kaltoinkohtelun kokemukset olivat äärimmäisen yleisiä: 89 % oli vähintään yksi tällainen traumaattinen kokemus. Äänet liittyvät suoraan vahvasti ihmisen elämänhistoriaan.
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/17522439.2013.816337

Äänet eivät tietenkään varmasti synny itsessään suoraan mistään vaikeasta kokemuksesta, mutta ne voivat laukaista sen ja olla hoidollisesti keskeinen ongelma. Usein tosin ääniksi tulkitaan aika laaja spektri kokemuksia, jotka alkavat dissosioituneesta, mutta realiteetintajuisesta mielestä (jossa äänet ovat lähinnä sisäistä puhetta) ja loppuvat auditiivisiin, ulkoa tuleviin ääniharhoihin. Psykiatriassa ei yleensä tehdä kovinkaan selkeää eroa näiden kokemusten välillä ja jos tehdään, niin mitä pahempi dissosiaatio, sitä todennäköisemmin saa skitsofreniadiagnoosin. Jos dissosiaatio on lievä ja ns. realiteetintaju ei ole niin voimakkaasti hävinnyt, saa dissosiaatiodiagnoosin. Jos disssosiaatio on voimakas ja hyvin bizzari -ihminen esim. saa Juudaksen ääniä päähänsä, koska on elänyt uskonnollisessa perheessä, niin hän saat ehkä todennnäköisemmin skitsofreniadiagnoosin kuin ihminen, joka saa raiskaajasian ääniä päähänsä ja osaa ilmaista sen selkeästi psykiatrilleen. Molemmilla voi olla yhtä vaikea lapsuus, mutta metaforinen ilmiasu on erilainen.

On traumoja molemmista ajoista, mutta onko muilla että nukahtamisen hetkellä rupeaa kuulumaan "kovaa huutoa" ja ei pysty nukahtamaan ns. levollisesti kun alkaa säikkyä, samoin liikenteessä autojen äänet ja esim. seinän poraaminen kuulostaa suhteettoman kovalta? Pitäisi miettiä jotain kunnollista lääkitystä kait..

No mulla oli varhaisessa aikuisuudessa rankkoja juttuja. 20:n kieppeillä. Naapurissa asu pyromaanipoika, joka järkkäs tulipaloja öisin rappukäytävässä ja kotonaan. Yhteensä 6 tulipaloa tässä talossa. Eka oli onnettomuus, muut pyromaanien töitä. Kokonaisuudessaan oli varsinaista kidutusta.
Lisäks oltiin köyhiä ja 3 sukulaista kuoli epäselvissä tapaturmaisissa oloissa. Näitä tapahtui 2000-luvun alussa. 2006 keväällä mulla puhkesi skitsofrenia. Lähinnä erilaisia vainoharhoja, merkityselämyksiä. Ei oikeastaan muita oireita.
Elin 10 vuotta kuvitellen median ja venäläisten jahtaavan minua. Ennen kuin päädyin suljetulle osastolle, jossa sain lääkityksen. Noin puolen vuoden kuluttua siitä alkoi tulla järkiinsä ja sain myöhemmin diagnoosin.

Tuo loppuaika oli aika hurjaa: kuvittelin joidenkin vahtivan itseäni kameroilla ja mikrofonilla ja viestivän netin kautta minulle. Se oli aika ahdistavaa: jokaista liikettäkin seurataan ja lähetetään uhkauksia. Syöminen ja nukkuminen jäi sivuun, olin reippaasti alipainoinen. Mietin jopa, josko nämä venäläiset olisivat murhanneet erään naapurin, joka kuoli ja uusi naapuri vakoilisi minua. Aika psykoottinen meno oli.