viiden kuukauden jälkeen miettii, miten mukavaa sillon joskus oli ja palaa aina vaan niihin hetkiin. Niihin muutamamiin kertoihin kun nähtiin ja oltiin vaan. Silloin sitä tajuaa, että ei helvetti, on tullu kuljettua sielunystävän ohi. Sorry M, kun tuli mokattua. Ei siinä auta vaikka yrittää unohtaa. Ei sille mitään voi, kun sun kuvasi on poltettu sydämeen. En enää ymmärrä itseäni. Ensimmäistä kertaa elämässäni näin todella kävi.
Sitä kun vielä
ColgateSoulmate
131857
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Niin... Samaa olen miettinyt minäkin. Pakosta olen koittanut päästä asian yli, vaikka toivoinkin että olisit palannut takaisin. Katumusta? Mokat voi yrittää korjata.
korjaa ny ihmees mokas,tuoha tuntu silt mitä jokane haluu puolisoltas.poltettu sydämee o forever.luultavast kukaa ei tunnu miltää se jälkee. taisit mokat pahast mut korjaa mahd.pia.
Tismalleen samat fiilikset. Hyvä kirjoitus ja kohdekin vielä on vielä eräs M....
...ihmeessä (PepsodentPlayboy ja alkuperäinen kirjoittaja!), mikä on mennyt pieleen? Onko mitään enää tehtävissä? Onko siis tämän "M":n unohtaminen ainut vaihtoehto?
Oletko sekaisin? Eikö vaikeneminen vaikuta? Unohda...
palaan niihin hetkiin mitä meillä oli. Viisi kuukautta sitten en olisi uskonut että tässä käy tällä tavalla. Elämässä näyttää vain käyvän pelottavan usein juuri sillä tavalla mitä ei olisi ikinä uskonut. Sitä toivoo niin kovasti että elämä kuljettaa vielä kerran meidät yhteen. Sä olet tatuoitunut mun sydämeen ja sieluun. Sori kun mä mokasin. Saat anteeksi omasi.
"Yön huveissa
tylsää ja kaunista
Laiskana soi musiikki
Katso mua nyt
Suutele mua
Valehtele kauniisti
Hei Valonkantaja
Viaton et ole sinäkään
Hei rakkauden antaja
Ei oo mitään menetettävää
Kaupunki on autiomaa
yksinäisen kulkea
Vain tämän yön
lohdutan sua
Mustelmille sut rakastan
Hei Valonkantaja
Viaton et ole sinäkään
Hei rakkauden antaja
Ei oo mitään menetettävää
Hei Valonkantaja
Viaton et ole sinäkään
Hei rakkauden antaja
Ei oo mitään menetettävää"
Ei kertakaikkiaan mitään menetettävää,yön huveissa heilutaan,ajattelen sinua kuitenkin, vaikka heilutaan, en menettäisi näihin muihin sinua kuitenkaan.
Rakastan sinua, vaikka kuinka heilutaan..
.. se irti otteestaan minuakaan. Loukkasit ja satutit, mutta olen antanut anteeksi. Rakkaus (?) saa ilmeisesti tekemään asioita, joihin ei olisi koskaan uskonut pystyvänsä. Enhän viaton ole minäkään.
Jos elämä toi meidät yllättäen toistemme lähelle ja vei erilleen, voiko se vielä kuljettaa meidän yhteen?!
Et voi tietää. En voi tietää. Pakko ryhdistäytyä. Ja ottaa selvää (...jos uskaltaa)!
Kuulostaa pelottavan tutulta; 5 kuukautta sitten tapailin itsekin juuri sinun kaltaistasi miestä, jota en pysty millään unohtamaan, sillä hänen seurassaan oli hyvä ja luonnollinen ja täysi olo, löysin itseni ja sielunpuolikkaani, mutta jouduimme erillemme, enkä saa sieluani nyt mitenkään kokonaiseksi ilman häntä...
Kuulostaa pelottavan tutulta; 5 kuukautta sitten tapailin itsekin juuri sinun kaltaistasi miestä, jota en pysty millään unohtamaan, sillä hänen seurassaan oli hyvä ja luonnollinen ja täysi olo, löysin itseni ja sielunpuolikkaani, mutta jouduimme erillemme, enkä saa sieluani nyt mitenkään kokonaiseksi ilman häntä...
elämäsi ohi.Kyllä noita uusia ihmisiä löytyy.
Vaikeeaahan se aluks on mutta kyllä se siitä hellittää.