Kumpi läppäri lukioon (Lenovo vai HP)?

Lenovossa vain 1 muistipaikka, eli joutuu vaihtamaan 4 GB -> 8 GB, ja sellainen DDR4 2400 MHz 8 GB muisti maksaa hintaseurannan mukaan uuutena halvimmillaan vähän alle 80 €.

Ei palautuslevyä kannata tehdä. Siinä saa vaan koneen mukana tulleet roskaohjelmat jos asentaa järjestelmän uudelleen! Microsoft tarjoaa puhtaat Windows 10 imaget ilmaiseksi täältä: https://www.microsoft.com/fi-fi/software-download/windows10

4. kannettava jo käytössä ja kertaakaan en ole palautuslevyjä tehnyt. Hp -ssä on Recovery levy osio jota en ole kertaakaan joutunut käyttämään. Konetta en ole käyttänyt huollossa koskaan. Ei vikoja.
Ketkä tarvitsee palautuslevyjä vähän väliä ja siihen syyt? Itse olen vasta vanhempana opetellut tietokoneen käytön. Itse en omalla käytölläni ole rikkonut konetta vaan laitteen muisti rajoittunut ja tavallinen kuluminen ja hidastuminen ja verkon nopeuden lisääntyminen on ollut uuden ostamisen syy. Useiden moittima Vista käyttis ja kone oli hyvin kätevä ja pitkäaikainen 7,5v.
W10 en siirtynyt vaan W7 käytän niin kauan kuin laite kestää.

Palautuslevy on lähinnä sitävarten jos järjestelmä jumii tai vaihtaa kovalevyn jolloin Windows pitää asentaa uusiksi. Ilman asennuslevyä tämä ei luonnollisesti onnistu. Nykyään palautuslevyjä ei tarvitse tehdä koska Windows 10 saa ladattua Microsoftin sivuilta.

senioritosaakäyttäää kirjoitti:

4. kannettava jo käytössä ja kertaakaan en ole palautuslevyjä tehnyt. Hp -ssä on Recovery levy osio jota en ole kertaakaan joutunut käyttämään. Konetta en ole käyttänyt huollossa koskaan. Ei vikoja.
Ketkä tarvitsee palautuslevyjä vähän väliä ja siihen syyt? Itse olen vasta vanhempana opetellut tietokoneen käytön. Itse en omalla käytölläni ole rikkonut konetta vaan laitteen muisti rajoittunut ja tavallinen kuluminen ja hidastuminen ja verkon nopeuden lisääntyminen on ollut uuden ostamisen syy. Useiden moittima Vista käyttis ja kone oli hyvin kätevä ja pitkäaikainen 7,5v.
W10 en siirtynyt vaan W7 käytän niin kauan kuin laite kestää.

Lue lisää

"Ketkä tarvitsee palautuslevyjä vähän väliä ja siihen syyt?"

Vähän väliä? Oletko joku provoileva trolli, jolla ei ole mitään järkevää sanottavaa? Mistä reiästä kaivoit älyttömyyden, että kehoituksellani olisi KERTA KAIKKIAAN YHTÄÄN MITÄÄN tekemistä sen kanssa, kuinka USEIN palautuslevyä tarvitaan? Osaatko lukea vai onko lukemisen ymmärtämisessä jotain pahasti vialla???

Palautuslevy/tikku tarvittiin perinteisesti silloin kun tietokoneen alkuperäinen levy hajosi tai sisältö korruptoitui kunnolla. Aiemmin näitä oli enemmänkin kun käytettiin mekaanisia levyjä ja Win7:aa.

Nykyään on usein SSD/M.2-levyt jotka hajoavat harvemmin, mutta vieläkään ei ole takeita, ettei tehdasvalmisteisten koneiden kanssa tule ongelmia lisenssien tai hajoamisen kanssa, kun ovat tehneet omia virityksiää BIOSiin ja muualle. Lisäksi levyn vaihtaminen suurempaan on helpompaa jos on palautustikku saatavilla, kun ei tarvitse ladata mitään levykuvaa netistä. Ja muuten FYI: ne ladattavat levykuvat eivät myöskään ole mitään uusimpia päivityksiä sisältäviä versioita, joten päivittämään nekin joutuu ihan alusta asti.

Yleensä tällainen hajoaminen tai tietojen korruptoituminen tapahtuu kerran jos tapahtuu. Sitten on toki narisevia inisijöitä, joiden on hieman vaikea sisäistää tätä.

Se prosessorin nimellinen kellotaajuus on oikeastaan hyvin huono kriteeri "lukiokelpoisuudelle". Ytimien ja välimuistin määräkin vaikuttaa suuresti pros. suorituskykyyn, ja mitä sukupolvea pros. on.

Noissa molemmissa aloituksen koneissa on sama prosessori i5-8250u, turbotaajuus 3,4 GHz, saa Passmark pisteitä 7673. On enemmän kuin monen pöytäkoneen prosessorissa.

https://www.cpubenchmark.net/cpu.php?cpu=Intel Core i5-8250U @ 1.60GHz&id=3042

Joku 10 v. vanha 2-2,5 GHz Core 2 voisi siis olla muka lukiokelpoinen, vaikka sellaisen Passmark pisteet on n. välillä 1000-1500.

prossu-riittää kirjoitti:

Joku 10 v. vanha 2-2,5 GHz Core 2 voisi siis olla muka lukiokelpoinen, vaikka sellaisen Passmark pisteet on n. välillä 1000-1500.

Jos lukion vaatimus on 2 GHz, niin silloin 10 v. vanha > 2 GHz prossu tietenkin on lukiokelpoinen.

On hyvin yleinen virhe, että ihmiset tuijottavat vain gigahertsejä, ydinten lukumääriä, näytön resoluutiota ja megapikseleitä laitetta valitessaaan. Nämä luvut kun eivät oikeasti kerro mitäään suoraan, vaikka niillä onkin jotain tekemistä laitteen nopeuden ja hyvyyden kanssa.

Esimerkiksi suorittimen ilmoitettua kellotaajuutta voi kuvaannollisesti verrata melko hyvin auton moottorin maksimikierroslukuun. Eihän kukaan osta autoakaan sen moottorin maksimikierrosluvun perusteella! Tietokoneen valitseminen gigahertsien perusteella on kutakuinkin yhtä tyhmä ajatus, sillä suorituskyky on kiinni myös paljosta muusta. Paremman kuvan laitteen oikeasta tehokkuudesta saat suorituskykytestejä tutkimalla. (Mikä vaatii yleensä myös hivenen tietämystä)

Lukiokonetta etsiessä kehotan kuitenkin kiinnittämään huomiota myös laitteen rungon, näytön ja näppäimistön laatuun. Näyttö on se osa koneesta, jota tuijotat joka päivä, eli sen tulisi mielyttää silmää. Näppäimistön ja rungon laatu taas ovat tärkeitä tekijöitä erityisesti lukiokäytössä, jossa kirjoitetaan paljon ja kone kulkee aina mukana. Nämä asiat selviävät vain itse testaamalla tai testejä lukemalla!

Monet tuijottavat vain suorituskykyä, ja ostavat muilta osin huonon koneen, sitten on silmät kipeät ja kirjoitus ei oikein maistu...

tuossanoin kirjoitti:

On hyvin yleinen virhe, että ihmiset tuijottavat vain gigahertsejä, ydinten lukumääriä, näytön resoluutiota ja megapikseleitä laitetta valitessaaan. Nämä luvut kun eivät oikeasti kerro mitäään suoraan, vaikka niillä onkin jotain tekemistä laitteen nopeuden ja hyvyyden kanssa.

Esimerkiksi suorittimen ilmoitettua kellotaajuutta voi kuvaannollisesti verrata melko hyvin auton moottorin maksimikierroslukuun. Eihän kukaan osta autoakaan sen moottorin maksimikierrosluvun perusteella! Tietokoneen valitseminen gigahertsien perusteella on kutakuinkin yhtä tyhmä ajatus, sillä suorituskyky on kiinni myös paljosta muusta. Paremman kuvan laitteen oikeasta tehokkuudesta saat suorituskykytestejä tutkimalla. (Mikä vaatii yleensä myös hivenen tietämystä)

Lukiokonetta etsiessä kehotan kuitenkin kiinnittämään huomiota myös laitteen rungon, näytön ja näppäimistön laatuun. Näyttö on se osa koneesta, jota tuijotat joka päivä, eli sen tulisi mielyttää silmää. Näppäimistön ja rungon laatu taas ovat tärkeitä tekijöitä erityisesti lukiokäytössä, jossa kirjoitetaan paljon ja kone kulkee aina mukana. Nämä asiat selviävät vain itse testaamalla tai testejä lukemalla!

Monet tuijottavat vain suorituskykyä, ja ostavat muilta osin huonon koneen, sitten on silmät kipeät ja kirjoitus ei oikein maistu...

Lue lisää

Totta, koneiden kapasiteetit on jo niin hyviä, ettei niistä saa tavan lukiokäyttäjä mitään eroa itselleen. Käytettävyys kuten hiirilevyn sijainti, usb-porttien määrä, tärkeimpänä näytön laatu, onko toinen numeronäppis jne.

Ajat on kyllä muuttuneet. Kun itse kävin lukion tarvittiin vain laskin. Eikä senkään tarvinnut olla laatua ydinfyysikolle suunniteltu. Moni brassaili ja osti hemmetin kalliin, ison ja hienon, eikä suurinta osaa ominaisuuksista edes tarvittu. Mutta olipahan hieno. Mulla oli ihan peruslaskin eikä kukaan siihen edes kiinnittänyt huomiota. Se toimi todella hyvin, oli isot selkät numerot. Se myös eli pitkään kun paristoja vaihtoi. Ei ollut vielä aurinkokennolla. Minne lie elämän varrella hväinnyt.

"Ajat on kyllä muuttuneet. Kun itse kävin lukion tarvittiin vain laskin."

Ajat ovat kyllä muuttuneet. Kun itse kävin lukion, tarvittiin vain laskutikku. (Laskinta ei ollut vielä keksitty.) Ensimmäisen laskimen ostin 70-luvulla ja myin sen vuonna 1976 Tallinnassa ensimmäiselle halukkalle, joka hotelli Virun hississä kysyi: "Taskulasku onko?"

Läppäreistä sen verran, että ei kannata ostaa ihan halpaa, jos haluaa kestävän koneen. Itse kirjoitan tätä 1100 euron Acer Aspirella.

Aloittaja voisi harkita tätäkin mallia: https://www.gigantti.fi/product/tietokoneet/kannettavat-tietokoneet/LE81H1001MMX/lenovo-ideapad-530s-14-kannettava-onyksinmusta

Hieman edullisempi, prosessori peruskäytössä samaa tasoa Intelin 8250U:n kanssa, mutta integroitu näytönohjain huomattavasti nopeampi. Huono puoli on ilmeisesti jonkin verran lyhyempi toiminta-aika akun varassa.

Tuo Ryzen 2500U on todellinen yllättäjä ja varmaan ensimmäinen AMD-prosessori yli kymmeneen vuoteen, joka pärjää/päihittää Intelin vastaavan arkikäyttäjän käytössä.