Adventismin alalahkot (4)

Herra tutkijan käsitys adventismin alaryhmistä ei vastaa tapaa, jolla adventismin eri korostuksia yleensä kuvataan, eikä mielestäni siksi osoita hyvää adventismin tuntemusta.
Ensimmäinen kommenttini: kirkoissa kuuluukin olla erilaisia näkökulmia. Maailma olisi äärimmäisen tylsä paikka, jos kaikki ajattelisivat samalla tavalla. Kirkko ilman ajattelun vapautta voi olla vain paholaisen yhteisö. En viihtyisi adventismissa, jos se yrittäisi ryhtyä henkiseksi pakkopaidaksi.

Adventistit voi jakaa kolmeen pääryhmään, joista jokaisen voi jakaa useaksi alaryhmittymäksi:

1. Konservatiivit/historialliset/perinteiset/fundamentalistiset adventistit. Kaikille tähän kategoriaan kuuluville on tyypillistä kirkon opin korostus, EGWn arvostus ja kirkko-organisaation tärkeyden korostus. Terveelliset elämäntavat tietenkin… Monilla hyvillä konservatiiviadventisteilla on lämmin ja kristuskeskeinen uskonkokemus, into lähetystyöhön ja humanitaariseen toimintaan. Valtaosa konservatiiviadventisteista on ihan tavallisia mukavia adventisteja, joilla on vain huoli seurakuntansa tilasta.

Joidenkin mielestä on virhe lukea jyrkät konservatiivit tähän samaan pääryhmään. Mutta jyrkkyys ei nouse suoraan opista vaan on asenne. Jyrkkiä adventisteja on varsin vähän, mutta ovat äänekkäitä. Useimmat haluaisivat palata 1920-1950 lukujen fundamentalistiseen ja perfektionistiseen ajatteluun. Mutta näille jyrkillekin (änkyröille?) oppi ja kirkko-organisaatio ovat tärkeitä. Hyvin pienillä ryhmillä (joita ei juuri Suomesta löydy) on omia erityiskorostuksia (esim. joku määrätty tapa ymmärtää Kristuksen inkarnaatio ja viimeisen sukupolven perfektionismi tai vaikka kirjan Questions on Doctrine vastustaminen). Näillä jyrkimmillä (ja monilla vähemmän jyrkilläkin) on eri yhdistyksiä ja julkaisuja (esim. Our Firm Foundation -lehti) ja omia kokouksia.

2. Vastakkaisessa ääripäässä evankeliset/liberaalit/edistykselliset adventistit. Tyypillistä tälle ryhmälle voisi olla vaikka se, että Jeesus on oppia ja kirkko-organisaatiota tärkeämpi. Opeista pidetään tärkeimpinä sapattia ja ehkä muutamaa muuta perusoppia kuitenkin niin, että Kristus halutaan nähdä kaiken opin ytimessä. Kirkolta toivotaan laajempaa demokratiaa ja avoimuutta.

Evankeliset adventistit mielellään palaisivat vanhempaan kuin edellä kuvattuun fundamentalistiseen adventismiin. Vuoden 1888 protestanttiseen pelastuskäsitykseen tai 1952 Raamattukonferenssin ja kirjan Questions on Doctrine evankeliumikorosteiseen adventismiin. Desmond Ford ennen viraltapanoaan on esimerkki evankelisesta adventismista. Hänellä taisi olla joku evankelinen lehtikin ja yhdistys – vaikka en nyt heti muista oliko tuo jo ennen hänen lähtöään. Tai ehkä vielä parempi esimerkki voisi olla äskettäin hyllytetty The One projekti.

Mitään kovin selkeitä ryhmittymiä tähän vasemman laidan adventismiin ei kuulu, mutta itse luokittelisin liberaaliksi adventismiksi sellaisen, joka keskittyy vastustamaan joitakin kirkon perinteisiä opetuksia kuten adventtia edeltävää tuomiota, arvostelemaan EGWtä tai vaikka kirkon fundamentalistisia luomiskäsityksiä. Ei tämäkään, mikään suuri ryhmä ole.

Uudistusta etsivä edistyksellinen adventismi sopisi ehkä kuvaamaan niitä, jotka näkevät ajan muuttuneen ja toivovat, että kirkko uudistaisi agendansa ja toimintatapansa vastaamaan paremmin tämän ajan ihmisen tarpeita. Heidän mielestään oikea adventismi on dynaamista ja uudistuvaa, ei muodollista ja historiaansa tuijottavaa. Vähempi hierarkia riittäisi heille. Ehkä Spectrum ja Adventist Today lehdet edustavat tätä kantaa.

Parhaimmillaan tällainen vähemmän oppikeskeinen adventismi voi olla lämmintä ja Kristukseen keskittyvää. Vaikka evankelisten ja progressiivisten ryhmä on kohtuullisen suuri, sillä ei ole puolellaan samaa julkaisuarsenaalia kuin konservatiiveillä on.

3. Näiden kahden välillä on normaaliadventismi/keskitien adventismi/kulttuuriadventismi. Lienee suurin ryhmä kirkon sisällä. Tässä ollaan suht tyytyväisiä, eikä kirkkoon haluta suurta muutosta niin kuin molemmissa edellä mainituissa. Pitävät oppeja tärkeinä, mutta pystyisivät tuskin itse selittämään vaikkapa kirkon opetusta adventtia edeltävästä tuomiosta. Kirkko on tärkeä yhteisöllisyyden vuoksi. Koska jyrkkiä konservatiiveja tai jyrkkiä liberaaleja on niin vähän, he eivät juuri törmää juttuihin, joista eivät pitäisi ja arvostavat kirkkoa ja sen toimintaa. Pääjulkaisuina tietenkin kirkon varsinaiset lehdet Nykyajasta Review -lehteen.

Vaikka tämä viimeinen ryhmä on suuri, sen vaikutus kirkon toimiin ei vastaa sen kokoa. Sillä ei ole hevosta niissä raveissa, joissa kirkon tuleva suunta määritellään. Kirkon tulevan opetuksen mallin ja painopisteen määrittelee se ovatko konservatiivit vai evankeliset/edistykselliset johdossa, eivät mukana olevat keskitien adventistit.

Minulle tyytyväisenä adventistina jatkamiseen riittää Herran armo ja ajattelun vapauden säilyminen kirkossa.

Kai

Kai Arasola puolustaa aina ja ikuisesti Ellen Whiteä kuvastaa henkilökohtaista uskon suhdetta opinkohtaan "profetian henki".
Tehnyt väitöskirjan harhaoppisesta Milleristä ja millerismistä.

Uskooko Arasola edes kirkkonsa 28 keskeiseen opinkohtaan mahtavine Ellen White liiteluetteloineen?

Arasola kulkee laput silmillä ja mitähän Jeesus sanoi näistä kirjanoppineista?

Adventistien mieliaiheet:
1. sapatti
2. sapatti
3. raamatulliset aikalaskelmat
4. salainen tempaus
5. helvetti
6. laki
7. pedonmerkki
8. Ellen White oikea vai väärä profeetta?
-95% adventisteista uskoo EGW:hen

Arasolalla on valikoiva näkö ja kuulo sekä valheen ja uskottelun henki.

"Kirkolta toivotaan laajempaa demokratiaa ja avoimuutta."

Ei ole ainakaan adventtikirkon kohdalla toteutunut yli 100 vuoden aikana Suomessa. Vahvasti olen sitä mieltä, että adventtikirkon päivät ovat luetut Suomessa.
Voidaan kuitenkin sanoa, että kun väki vähenee, niin pidot eivät kuitenkaan adventtikirkon keskuudessa parane, päinvastoin.

Mikään ei itseasiassa ole niistä alkuajoista muuuttunut adventtikirkon piirissä, ellei sitten lasketa sitä, että adventtikirkko ja sen jäsenistö ovat huomattavasti maallistuneempia.
Oppirakennelmat ja Ellen White ovat pysyneet ennallaan adventtikirkon keskuudessa.

Arasola uskoo tuntevansa kaikki adventistit mitä alalahkoa ne edustavat.
Suomen Adventtikirkko näyttää olevan aikamoinen tutkinta ja urkintaorganisaatio.
Tietävätkö "he" ketkä maksavat kymmenykset?

Arasola lienee 70% liberaaliadventisti.

Liberaaliadventistit

- nimiadventistit
- kristittyjen imitointi (jäljittely)
- "ekumeeniset"
- sunnuntai ja sapatti ovat samanarvoisia lepo ja pyhityspäiviä
- sunnuntai ei ole tuleva pedonmerkki

Mihinkä sijoittuisivat 1. päivän adventistit?