Juuri kun luulet pääseväsi aallonharjalle niin ennen kuin huomaatkaan, se kaataa sinut kumoon entistä kovemmalla voimalla. Taas alkaa taistelu pinnalla pysymisestä. Ehkä jossain vaiheessa jalat yltää taas pohjaan ja pääsee eteenpäin. Tai ehkä ne yltäessään pohjaan ankkuroituvat siihen eivätkä enää edes yritä eteenpäin eivätkä etsi uutta aaltoa.
Kuinka kauan pitää yrittää? Koska voimat loppuvat ja koska saa luovuttaa? Mitä teen väärin? Mikä mussa on väärin?
Kuinka kauan pitää yrittää? Koska voimat loppuvat ja koska saa luovuttaa? Mitä teen väärin? Mikä mussa on väärin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mitä tapahtui, liittyykö työ- vai yksityiselämääsi?
Yksityiselämään, joka ei ota sujuakseen. Ihan sama kuinka positiivinen koitat olla, aina menee kaikki päin v..... Se on jo testattu. Ihan kuin mulla ei olisi lupa olla onnellinen.
Oletko tyytymätön toiseen osapuoleen vai itseesi, vai teihin molempiin?
Mikä kaikki menee päin veetä, kerro jokin esimerkki?
Ei sllä väliä. Niin moni asia mennyt pieleen eli monien asioiden summa tämän hetkinen olotila. En syytä ketään. Paitsi...pahin viholliseni taitaa peilistä katsoa, ei kai asiat muuten voi mennä näin. Kuten joku alla sanoo, että pohjalta mainio tilaisuus ponnistaa ehkä se näin on. Taidan jättää ponnistamatta ja katsoa viekö virta jonnekin.
No etkä jätä ponnistamatta!!! Elämäähän tämä kaikki vain on, ja varmasti monella on pahempikin tilanne kuin sinun tämänhetkinen, vaikka tällä hetkellä ei siltä tuntuisikaan.
On mentävä nukkumaan, että jaksaisin herätä aamulla. Levollista yötä sinulle.
Kiitos. En mä pohjaan jää mut nyt jää kyllä suurimmat ponnistukset tekemättä.
Mielenkiintoista, että sitä luulee tietävänsä, kunnes huomaa ettei tiedäkään ja lopulta sitä kyseenalaistaa kaiken myös koetun. Kaiken kruunaa, että tunnet olevasi todellinen typerys. Toivoo, että saisi pyyhittyä kaikki tunteet pois ja voisi lopettaa myös itsensä ruoskimisen, mikä tuntuu olevan pahinta. Elämä on liian lyhyt tähän paskaan, eteenpäin mennään tavalla tai toisella.
Tähän lienee hyvä lopettaa:
https://m.youtube.com/watch?v=4DNy7jOHoeM
Hyvä juttu, että olet päättänyt mennä eteenpäin!
Ja vaikka tulevaisuudessa kävisi joskus niinkin, että otat kaksi askelta eteenpäin, mutta vahingossa yhden taakse, niin onhan sekin kuitenkin eteenpäinmenoa, kun katsot asiaa jälkikäteen kuukausien tai vuosien päästä.
Ei pahalla, mutta ihan kamalaa "musiikkia" :))
Oon kuullu juttua että hukkuva on ihan hiljaa eikä pärski eikä mellasta.
Pohjalta on mainio tilaisuus ponnistaa.
Ehkä ongelma on se että pyörit liikaa sen toisen ympärillä yltiöpositiivisuudellasi. Yrität liikaa ja silloinpa et voi olla oma itsesi vaan perässä vedettävä itsekeskeisyytensä mukavuuteen verhonnut lössykkä. Ei tarvi jaksaa enempää, veikkaanpa ettei se toinenkaan jaksa
IRL?
Itse arvostan ihan normaalia olemista, mulle ei tarvi olla yhtään enempää.
Katson kuvaansa päivittäin...
Kun kohdattaisiin IRL,niin kaikki menisi varmasti ihan hyvin. Voitko soittaa/viesti. Älä luovuta. Usko hyvään. Positiivisuus kaikessa hyväksi. Ei tarvitse olla mitään enempää, kuin oma itsensä. Se on se juttu ja se riittää. Jokainen on arvokas ja paras juuri sellaisena kuin on. Riittää sellaisenaan toiselle. Normaalia ihan tavallista olemista. Ei paineita mihinkään.
Muuttaa ajatuksiaan, vaikeaa, muttei mahdotonta
https://youtu.be/mjcEOq8kNEM
Älkää ihastuko Meriin!!