En ole tavannut ketään sellaista ihmistä, joka tietäisi kuka olen. Olen siis nähnyt kaupan kassan jne. Onko muita samassa tilanteessa? Onko joku päässyt tällaisesta tilanteesta pois ja löytänyt ihmisiä elämään?
En ole neljään vuoteen tavannut ketään
Yksiyksinäinen
11660
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Rankkaahan tuo on.
On monia muitakin ihmisiä samassa tilanteessa kuin sinä ja ovat löytäneet ihmisiä elämään,
Mitä toiveita sinulla on?
Kerro vähän itsestäsi ensin, niin koetetaan keksiä apua sinulle!
Mietin tovin toiveitani. Toivoisin ihmiskontakteja ennen kuin täysin sekoan.
Olen näiden vuosien aikana laittanut kerran ilmoituksen ystävänhakupalstalle ja sain vastauksia. En kuitenkaan uskaltanut tavata ketään, vaikka kirjoittelin ja soittelin ihmisten kanssa. Ehkä tapaaminen jonkun yhden ihmisen kanssa tällaisen erakkouden jälkeen on liian vaativa alku. Jos olisi joku paikka, missä voisi olla isommassa ihmisryhmässä niin, ettei juuri minuun kohdistu huomiota.
Kun olen ollut paljon yksin, tunnen olevani poikkeava ja outo. "Normaalit" ihmiset pelottavat, joten toiveena olisi liittyä muihin "outoihin". Ehkä olen jo liian vaativa toiveissani :). Ap
kuuntele cd levyjä ajatuksella , hiljasella se rentouttaa
Sama täällä, muutaman vuoden eristyksessä elänyt.. Tuntuu ettei vaan enää kelpaa kellekään, aina on vääränlainen.. Vaikka nuorempana oli kavereita ja tutustui helposti.. Vaikka sitä itse on toisille ystävällinen ja kohtelias, tahtoo toisille hyvää, niin jotenkin vaan saa negatiivista kohtelua.. Ihmiset pitää jotenkin outona.. Kun saisi olla vaan ihminen muiden joukossa, samanarvoinen, hymyillä ja ottaa vastaan hymyjä, olla oma itsensä ja osa tätä ihmiskuntaa.. Mutta tuntuu että on jäänyt niin ulkopuolelle..
Minä olen aina ollut ujo ja ulkopuolinen, etten oikein edes tiedä muusta kuin yksinäisen todellisuudesta. On minulla kuitenkin aina ennen joku kaveri ollut, ja olen ollut osana opiskelu- ja työyhteisöä. Luulen, että erakkoudesta seuraa se kokemus outoudesta. Toivon samaa, että vielä joskus voisin olla omana itsenäni joidenkin muiden ihmisten joukossa. Ap
Hei, ettekös te kaksi ja muutkin voisi ruveta meilailemaan keskenänne?
Olisi kaverit heti ja voitte keksiä yhdessä ajanvietettä; vaikka vain kirjoitella, tehdä yhdessä joku retki.
Jos on pitkä matka niin sähköpostiviestien lähettely on kivaa!
Ihan hyvä idea. Voin laittaa s-postin jos joku haluaa kirjekaverin. Ap
Laita vaan osoite :)
Mulla on hyvin paljon samanlaisia fiiliksiä, olisi hienoa vaihtaa ajatuksia!
Hei :)!
En tiedä, miten S24:n säännöt sallivat yhteystietojen laittamista tänne, joten tein tuonne kirjeystävät-palstalle ilmoituksen -> https://keskustelu.suomi24.fi/t/15367256/etsin-kirjekavereita-toisista-yksinaisista
ap
Onnittelut ja onnea!
Toivon hartaasti että löydät ja löydätte kaikki ystävän sieltä!
Miten hyvä! Mahtavaa!
Alussa voi olla hämmentävää, joko tulvii kirjeitä tai ei tule mitään.
Mutta jatkakaa vaan!
Voi lisäksi lukea "miten saan ystäviä"-kirjoja.
Jos ei ole pitkiin aikoihin ollut sosiaalisessa kanssakäymisessä kenenkään kanssa, niin on saattaneet ruostua nekin taidot. Niistä kirjoista saa myös kannustusta!
Ja jos menee mönkään yhden kanssa, niin eikun uudelleen baanalle!
Miten muuten toimii se palsta?
Saa vissiin itse valita nimimerkin ja sitten tulee ne meilit sinne?
Tämä on muuten hyvä juttu muillekin!
Noin 10 vuotta.Vain aikuiset lapset ovat olleet yhteydessä.