Osa 1. Kerätään yhteen Romanovin kivet, joita aletaan tarkastella.
Osa 2. Mietitään, mikä puhuu meille niiden kautta.
Osa 3. Mietitään, miksi ne puhuvat meille, onko niistä jotakin hyötyä, haittaa, ja miksi niitä ei oikeastaan koskaan löytynyt, ja se, onko tarina ylipäätään sellainen että niiden on tarkoituskin pysyä kokonaan kateissa meiltä.
Osa 4. Aletaan funtsia, mikä sairaus ne ovatkaan, ja kuinka ne periytyvät, ja millä tavalla ne vaikuttavat meihin kaikkiin periytyessään, ja miksi olemme onnellisia koska emme sairasta kyseistä sairautta.
Osa 4. Aletaan funtsia, miksi pelkäämme niitä, ja miksi koemme lähes Raamatullista pelkoa kun kyseinen sairaus jollakin tapaa koskettaa meitä ihmisinä, jollakin tapaa, ja, koskettaahan se koska se vaikuttaa hyvin pitkälle yhteiskuntaan esimerkiksi verojen kasvun muodossa, hoitokustannusten lisääntymisenä, monenlaisena välillisenä kustannuksena, kalleina lääkkeenä.
Osa 5. Miksi jollakin tapaa ikään kuin herkistymme ajatukselle, mikä kammottavuus on siinä että veremme valuisi kuiviin tämän maan päältä. Pelkäämme, osaammeko voittaa pelkomme, sairastammeko, voivatko läheisemme sairastua, miksi lapsemme näyttävät niin kuulasihoisilta, onko heillä mahdollisesti jokin kantava geenivirhe, esim. ohut iho joka läpäisee auringon jolloin luumme kantavat paremmin kyseistä sairautta koska ne kykenevät vahvoina sitä kantamaan.
Osa 6. Järkiinnymme. Emmehän me sairasta, ja jos sairastaisimme, se näkyisi jotenkin; verenvuotoina, mustelmina, erilaisina oireina jotka johtuisivat sairaudesta tai sen geenistä jossakin muodossaan.
Osa 7. Kun olemme hokaisseet että emme todellakaan sairasta, voimme alkaa hengittää helpommin, ja koska kantajuus vaatii vaikka minkälaisia yhteensattumia indusoituakseen sairautena, emme enää pelkää, edes lastemme puolesta, koska jos he olisivat kantaneet tai sairastuneet tuohon sairauteen kantamiensa geenien tähden, he olisivat jo sairastuneet ja niin edelleen ja niin edelleen
Osa 8. Mietimme, kerrotaanko tämä meille pelkureille jo suoraan edessämme, välillisesti, oman älymme kautta, ja ellemme vieläkään usko käymme yksityisellä lääkäriasemalla vaikkapa testaamassa kyseisen geenin kantajuuden (löytyyköhän)?
Osa 2. Mietitään, mikä puhuu meille niiden kautta.
Osa 3. Mietitään, miksi ne puhuvat meille, onko niistä jotakin hyötyä, haittaa, ja miksi niitä ei oikeastaan koskaan löytynyt, ja se, onko tarina ylipäätään sellainen että niiden on tarkoituskin pysyä kokonaan kateissa meiltä.
Osa 4. Aletaan funtsia, mikä sairaus ne ovatkaan, ja kuinka ne periytyvät, ja millä tavalla ne vaikuttavat meihin kaikkiin periytyessään, ja miksi olemme onnellisia koska emme sairasta kyseistä sairautta.
Osa 4. Aletaan funtsia, miksi pelkäämme niitä, ja miksi koemme lähes Raamatullista pelkoa kun kyseinen sairaus jollakin tapaa koskettaa meitä ihmisinä, jollakin tapaa, ja, koskettaahan se koska se vaikuttaa hyvin pitkälle yhteiskuntaan esimerkiksi verojen kasvun muodossa, hoitokustannusten lisääntymisenä, monenlaisena välillisenä kustannuksena, kalleina lääkkeenä.
Osa 5. Miksi jollakin tapaa ikään kuin herkistymme ajatukselle, mikä kammottavuus on siinä että veremme valuisi kuiviin tämän maan päältä. Pelkäämme, osaammeko voittaa pelkomme, sairastammeko, voivatko läheisemme sairastua, miksi lapsemme näyttävät niin kuulasihoisilta, onko heillä mahdollisesti jokin kantava geenivirhe, esim. ohut iho joka läpäisee auringon jolloin luumme kantavat paremmin kyseistä sairautta koska ne kykenevät vahvoina sitä kantamaan.
Osa 6. Järkiinnymme. Emmehän me sairasta, ja jos sairastaisimme, se näkyisi jotenkin; verenvuotoina, mustelmina, erilaisina oireina jotka johtuisivat sairaudesta tai sen geenistä jossakin muodossaan.
Osa 7. Kun olemme hokaisseet että emme todellakaan sairasta, voimme alkaa hengittää helpommin, ja koska kantajuus vaatii vaikka minkälaisia yhteensattumia indusoituakseen sairautena, emme enää pelkää, edes lastemme puolesta, koska jos he olisivat kantaneet tai sairastuneet tuohon sairauteen kantamiensa geenien tähden, he olisivat jo sairastuneet ja niin edelleen ja niin edelleen
Osa 8. Mietimme, kerrotaanko tämä meille pelkureille jo suoraan edessämme, välillisesti, oman älymme kautta, ja ellemme vieläkään usko käymme yksityisellä lääkäriasemalla vaikkapa testaamassa kyseisen geenin kantajuuden (löytyyköhän)?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuollainen on vain että aivan yksin sinä olet maailmassa ja sitten pitää mennä joidenkin isojen herrojen kanssa neuvottelemaan, voi tuntua pelottavalle, se on vain: Steelen Up, ryhdistäydy nyt sentään jotta saat tehtäväsi hoidettua.
Pelin aloitus voisi olla shakissa yllättävä siirto, tyttöjen siirto: kuningatar hyppää nappuloiden yli ja syö kuninkaan :D