Hallitus valmistelee alijäämäistä budjettiaan, vaikka hallituksen mukaan talous kasvaa, työllisyys on hoidossa ja joillakin menee hyvin.
Hallitus ei näe, että nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin riittämätön koulutustaso, riittämättömät tulot ja työttömyys (erityisesti vaikea pitkäaikaistyöttömyys) eivät lisää luottamusta hallituksen politiikkaan.
Mitä budjetti tuo ja mitä se vie ja keneltä?
- ansiotuloverotus kevenee 300 miljoonalla, eli työssäkäyvien verotus vähenee
- haitta- ja ympäristöverot kasvavat - eli mitkä ovat haittoja. Ovatko ne sokeri, suola, rasva - eli pitäisikö epäterveellisestä ruuasta verottaa? Mitä siihen sanoo keskustapuolue ja MTK?
Riittääkö tupakkaveron korotus? Pitääkö korottaa polttoaineveroja ja kuluttajien sähköveroa?
Haittaveroilla on yleensä tarkoitettu tupakan, alkoholin, polttoaineiden, sähkön (ei koske sähköluokkaa II?) makeisten ja virvoitusjuomien veroja. Sähkö ja polttoaineet eivät liene vain haitta?
- hallituksen budjetissa on autoveron alennus 65 miljoonalla. Yksityisautoilu ei lisää hiilidioksipäästöjä, eihän. Autoveroa siis lasketaan.
- asuntolainan korkovähennys pienenee taas. Onkohan Suomessa hallituksen mielestä omistusasuntoja liian paljon, ja kansalaisten pitäisi siirtyä vuokralle. Asumistukea maksetaankin budjetin mukaan ensi vuonna 1,6 miljardia euroa eli 5 % enemmän kuin tänä vuonna. Asumistuki valuu pienituloisten vuokralaisten kautta ASUNNON OMISTAJILLE, joiden sijoitustuotot asuntoihin kasvanevat saman verran eli 5 %.
- työasunnoista saa ensi vuonna vähentää 450 euroa kuukaudessa. Nykyään työasuntovähennys on vain 250 euroa kuukaudessa.
TYÖLLISYYSPAKETTI
- no nyt Hallitus "tempaisee" suurten työttömyyslukujen takia. Suomessa on noin 300.000 työtöntä ja pitkäaikaistyöttömyys ei ole vähentynyt ollenkaan. Työllisten lukumäärä on noussut, kun ilmaistyötä tekevätkin lasketaan työllisyyslukuihin.
KOHTAANTO on hallituksen mukaan ongelma, kun hallituksen mukaan työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa, joten siihen on nyt ilmeisesti keksitty ratkaisuja:
- aiemmista päätöksistä on jo nyt budjetissa 20 miljoonaa työn vastaanottamisen kannustimissa ja noin 10 miljoonaa TE-toimistojen aktiivisen työnhaun tukee ja TE-toimistojen palvelujen parantamiseen.
OIJOI ELÄKELÄISET - IHANAA - mikä 9 EURON POMMI ensi vuoden budjetissa!
- takuueläke on, kuten tiedetään on TÄYSITAKUUELÄKE eli 775,27 e/kk, jos ei ole muita eläkkeitä. Nyt sitten hallitus on varannut takuueläkkeeseen 9 euron kuukausittaisen korotuksen.
- valtiovarainministeri esitti tv:ssa, että sijoitustilin tuotoista ei mene veroa ennenkuin pääomaa otetaan tililtä. Nyt sitten takuueläkeläiset kaikki ylimääräiset rahat sinne sijoitustilille - verottomana.
"Sijoitustilit - kyllä kiitos! Voisiko hallitus vihdoin auttaa suomalaisia vaurastumaan", Emilia Kullas kysyy Talouselämä-lehdessä. Hän toteaa kirjoituksensa lopussa: "Sijoitustilit olisivat hyvä alku, osinkoverotuksen isompaa remonttia odotellessa".
Niin oikein. Hallintarekisteri oli hyvä alku, kun halutaan salata... niitä rahoja arvopaperikeskuksen hallintarekisteriin, jossa arvopaperit säilyvät salaisina. Erityisesti ulkomaiset sijoittajat pysyvät hallintarekisterien saloissa, samoin kuin suomalaiset sijoittajat ulkomaisten osakkeidensa kanssa. Mihin muuten sitä sijoitustilien verovapautta tarvitaan - onhan jo olemassa sijoituskuoret.
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN
- hallitus varaa maaseudun kehittämiseen 424 miljoonaa euroa. JEP JEP.
Maa- ja metsätalousministeriöstä maaseudun kehitystietämystä:
- maaseutu tarjoaa ratkaisuja niin uudistumiseen, hyvinvointiin kuin ympäristö- ja ilmastokysymyksiin.
(Ministeriölle tiedoksi: - eivät ne autiot kylät ja muutamat jäljelle jääneet vanhukset rullaattoreineen aiheuta hiilidioksipäästöjä, jos ei lasketa sitä vanhojen rintamiestalojen puulämmitystä, kun talojen sähkölämmitys tulee liian kalliiksi.)
- ministeriön mukaan maaseudun kehittäminen tähtää siihen, että maaseudulla on hyvät edellytykset monenlaiselle yritystoiminnalle ja eri-ikäisten ihmisten asumiselle. Pitäisikö niitä edellytyksiä luoda ja kehittää?
Paljonko kansallista tukea budjetoidaan maatalouteen. Liittyisiköhän kansallinen tuki jotenkin maaseudun kehittämiseen? Ruotsissa on luovuttu kansallisista maataloustuista lähes kokonaan ja siellä maataloustuottajat saavat vain EU:n maksamia maataloustukia. Suomessa maksetaan noin 1,3 miljardia euroa maataloustukia noin 1,4 miljardin euron EU-tuen lisäksi. Paljonkohan Ruotsi budjetoi "maaseudun kehittämiseen"?
Kunnat saavat budjetissa valtionosuusksia ja muuta tukea yhteensä 8,4 miljardia. Miten miljardit jakautuvat, jos maakuntahallintoon siirryttäisiin? Pitäisikö pieniä syrjäisiä kuntia yhdistää ja myöntää tukea kuntayhtymille elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon. Kuntayhtymien kannattaisi myös ryhtyä huolehtimaan nuorten kotouttamisesta omiin kuntiin huolehtimalla nuorten koulutusmahdollisuuksista ja uusista kuntayhtymiin perustettavista etätyöpaikoista.
Hallitus ei näe, että nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin riittämätön koulutustaso, riittämättömät tulot ja työttömyys (erityisesti vaikea pitkäaikaistyöttömyys) eivät lisää luottamusta hallituksen politiikkaan.
Mitä budjetti tuo ja mitä se vie ja keneltä?
- ansiotuloverotus kevenee 300 miljoonalla, eli työssäkäyvien verotus vähenee
- haitta- ja ympäristöverot kasvavat - eli mitkä ovat haittoja. Ovatko ne sokeri, suola, rasva - eli pitäisikö epäterveellisestä ruuasta verottaa? Mitä siihen sanoo keskustapuolue ja MTK?
Riittääkö tupakkaveron korotus? Pitääkö korottaa polttoaineveroja ja kuluttajien sähköveroa?
Haittaveroilla on yleensä tarkoitettu tupakan, alkoholin, polttoaineiden, sähkön (ei koske sähköluokkaa II?) makeisten ja virvoitusjuomien veroja. Sähkö ja polttoaineet eivät liene vain haitta?
- hallituksen budjetissa on autoveron alennus 65 miljoonalla. Yksityisautoilu ei lisää hiilidioksipäästöjä, eihän. Autoveroa siis lasketaan.
- asuntolainan korkovähennys pienenee taas. Onkohan Suomessa hallituksen mielestä omistusasuntoja liian paljon, ja kansalaisten pitäisi siirtyä vuokralle. Asumistukea maksetaankin budjetin mukaan ensi vuonna 1,6 miljardia euroa eli 5 % enemmän kuin tänä vuonna. Asumistuki valuu pienituloisten vuokralaisten kautta ASUNNON OMISTAJILLE, joiden sijoitustuotot asuntoihin kasvanevat saman verran eli 5 %.
- työasunnoista saa ensi vuonna vähentää 450 euroa kuukaudessa. Nykyään työasuntovähennys on vain 250 euroa kuukaudessa.
TYÖLLISYYSPAKETTI
- no nyt Hallitus "tempaisee" suurten työttömyyslukujen takia. Suomessa on noin 300.000 työtöntä ja pitkäaikaistyöttömyys ei ole vähentynyt ollenkaan. Työllisten lukumäärä on noussut, kun ilmaistyötä tekevätkin lasketaan työllisyyslukuihin.
KOHTAANTO on hallituksen mukaan ongelma, kun hallituksen mukaan työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa, joten siihen on nyt ilmeisesti keksitty ratkaisuja:
- aiemmista päätöksistä on jo nyt budjetissa 20 miljoonaa työn vastaanottamisen kannustimissa ja noin 10 miljoonaa TE-toimistojen aktiivisen työnhaun tukee ja TE-toimistojen palvelujen parantamiseen.
OIJOI ELÄKELÄISET - IHANAA - mikä 9 EURON POMMI ensi vuoden budjetissa!
- takuueläke on, kuten tiedetään on TÄYSITAKUUELÄKE eli 775,27 e/kk, jos ei ole muita eläkkeitä. Nyt sitten hallitus on varannut takuueläkkeeseen 9 euron kuukausittaisen korotuksen.
- valtiovarainministeri esitti tv:ssa, että sijoitustilin tuotoista ei mene veroa ennenkuin pääomaa otetaan tililtä. Nyt sitten takuueläkeläiset kaikki ylimääräiset rahat sinne sijoitustilille - verottomana.
"Sijoitustilit - kyllä kiitos! Voisiko hallitus vihdoin auttaa suomalaisia vaurastumaan", Emilia Kullas kysyy Talouselämä-lehdessä. Hän toteaa kirjoituksensa lopussa: "Sijoitustilit olisivat hyvä alku, osinkoverotuksen isompaa remonttia odotellessa".
Niin oikein. Hallintarekisteri oli hyvä alku, kun halutaan salata... niitä rahoja arvopaperikeskuksen hallintarekisteriin, jossa arvopaperit säilyvät salaisina. Erityisesti ulkomaiset sijoittajat pysyvät hallintarekisterien saloissa, samoin kuin suomalaiset sijoittajat ulkomaisten osakkeidensa kanssa. Mihin muuten sitä sijoitustilien verovapautta tarvitaan - onhan jo olemassa sijoituskuoret.
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN
- hallitus varaa maaseudun kehittämiseen 424 miljoonaa euroa. JEP JEP.
Maa- ja metsätalousministeriöstä maaseudun kehitystietämystä:
- maaseutu tarjoaa ratkaisuja niin uudistumiseen, hyvinvointiin kuin ympäristö- ja ilmastokysymyksiin.
(Ministeriölle tiedoksi: - eivät ne autiot kylät ja muutamat jäljelle jääneet vanhukset rullaattoreineen aiheuta hiilidioksipäästöjä, jos ei lasketa sitä vanhojen rintamiestalojen puulämmitystä, kun talojen sähkölämmitys tulee liian kalliiksi.)
- ministeriön mukaan maaseudun kehittäminen tähtää siihen, että maaseudulla on hyvät edellytykset monenlaiselle yritystoiminnalle ja eri-ikäisten ihmisten asumiselle. Pitäisikö niitä edellytyksiä luoda ja kehittää?
Paljonko kansallista tukea budjetoidaan maatalouteen. Liittyisiköhän kansallinen tuki jotenkin maaseudun kehittämiseen? Ruotsissa on luovuttu kansallisista maataloustuista lähes kokonaan ja siellä maataloustuottajat saavat vain EU:n maksamia maataloustukia. Suomessa maksetaan noin 1,3 miljardia euroa maataloustukia noin 1,4 miljardin euron EU-tuen lisäksi. Paljonkohan Ruotsi budjetoi "maaseudun kehittämiseen"?
Kunnat saavat budjetissa valtionosuusksia ja muuta tukea yhteensä 8,4 miljardia. Miten miljardit jakautuvat, jos maakuntahallintoon siirryttäisiin? Pitäisikö pieniä syrjäisiä kuntia yhdistää ja myöntää tukea kuntayhtymille elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon. Kuntayhtymien kannattaisi myös ryhtyä huolehtimaan nuorten kotouttamisesta omiin kuntiin huolehtimalla nuorten koulutusmahdollisuuksista ja uusista kuntayhtymiin perustettavista etätyöpaikoista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Iltalehti+kertoi+6.3.2017++Tilastokeskuksen+tutkimuksesta,+jonka+perusteella+suomalaiset+on+jaettu+kymmeneen+eri+tuloluokkaan+otsikolla+"Näin+suomalaiset+tienaavat+-+katso+mihin+tuloluokkaan+kuulut".+
Asuntojen hinnat riippuvat ensisijaisesti kaavoituksesta. Helsingin keskustassa rakentaminen on varmasti kalliimpaa kuin taajaman ulkopuolella, mutta ei niin paljon, että sillä voisi perustella hintaeroa.
Jos kunnat kaavoittavat asuntoja, niiden hinnat laskevat eli tarjonnan lisääminen laskee hintaa.
Hallitus ei voi budjetillaan tai omilla toimillaan asiaan juurikaan vaikuttaa koska jokainen kuntien itsemääräämisoikeuden muutos on perustuslakiasia ja oppositie ei hyväksy edes niitä muutoksia, jotka hyödyttäisivät sen öäänestäjia. Muutenhan voisi käydä niin, että äänestäjät valitsevat sen puolueen, joka tekee hyvää :D
Asuntolaionojen korkovähennys on nostanut asuntojen hintaa. Varmaa on, että kukaan ei tee asuntoja, jotka ei käy kaupaksi eikä kukaan tee asuntoja, joihin ihmisillä ei ole varaa. Varsinkin suurilla paikkakunnilla, joissa on vain vähän kaavoitettuja asuntotontteja on myyjän marjkkinat ja jokainen lainamahdollisuus pistetään hintaan.
Viimekädessä kyse on vain siitä, miten rakennuskustannusten yli menevä raha jaetaan kunnan, rakentajan ja pankin kesken.
Olen pienituloinen eläkeläinen vuosimallia 1953, ja saan eläkettä 1100 euroa brutto. Työhistoriaa on 35 vuotta, ja toimin alalla jossa ei ollut työaikalakia, ja päivä saattoi alkaa klo 6,00 ja päättyä klo:22,00, usein kuutena päivänä viikossa. EU puuttui asiaan ja määräsi työaikalakiin perustuvan muutoksen, jonka vuoksi työaika lyheni, mutta samalla tulot putosivat. Pieni osa tuosta eläkkeestäni on kansaneläkettä, jota tämä hallitus kehtasi pienentää.
Asun omakotitalossa ja vakuutan, ettei näillä tuloilla vietetä kulutusjuhlaa. Vakuutukset nousevat joka vuosi, samoin kuin energia (haittavero) , kiinteistöverot, polttoaineet (haittavero) ja aina tulee lisää maksuja, kuten hulevesimaksut ja pian varmaan verotetaan köyhyydestäkin. Kun tulisi remontoitavaa, niin et saa kotitalousvähennyksiä samoin kuin isompituloiset.
Eläkeläinen lähiöstä, kuulut siihen pienituloisten kymmenykseen, joka ei kuulu hallituksen "intressiryhmään" - tuletkohan saamaan sen 9 euron korotuksen - ai niin, etpä tietenkään, kun saat työeläkettä 1100 euroa. Yhdeksän euron korotus tulee "takuueläkkeeseen" eli niille, jotka saavat kansaneläkettä noin 700 euroa kuukaudessa. Et myöskään saa asumistukea, vaikka asumismenot kasvavat vuosi vuodelta (haittaverot), sinulle sanottaisiin, että myy mökkisi. Kyllä monet eläkeläiset ovat myyneetkin ja muuttaneet maihin, joissa lääkkeet ovat ilmaiset, pienet verot ja asuminen edullista
Uskotaanko "PikkuPiruVasempaan" mutu-tietoja - vai tutkitaanko. No tutkitaan ja pohditaan.
"Jos kunnat kaavoittavat asuntoja, niiden hinnat laskevat eli tarjonnan lisääminen laskee hintaa", PikkuPiruVasempaan kirjoitti edellä. Suomen Kuvalehti kirjoitti v. 2017 alussa kunta-analyysin KAATUVAT KUNNAT, jonka mukaan 57 kuntaa kamppailee olemassaolostaan. Vuodesta toiseen kaatuvia kuntia on vaivannut krooninen väestökato, kuntiin jääneen väestön ikääntyminen ja keskivertoa heikompi kuntatalous. Kuntalaisten peruspalvelut ovat uhattuina. Viidennes Suomen kunnista on kaatumisuhan alla.
Kuntien kaavoitus ja siihen usein perustuva elinkeinotoiminta on ilmeisesti aika monessa kunnassa epäonnistunut. Asunnot ovat menettäneet arvoaan, eli hinnat laskeneet ihan muista syistä kuin siitä, että asuntoja olisi kaavoitettu enemmän.
Kaavoitus on (Wikipedian mukaan) alueiden käytön ja rakentamisen sääntelyä, jolla päätetään eri toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen, sijoittuminen alueelle. Kaavoitus on osa maankäytön suunnittelua.
Yleiskaavalla ohjataan erilaisia toimintoja kuntien alueella, asuinalueita, virkistyspaikkoja, työpaikkoja ja liikenneväyliä.
Pienissä kunnissa maapolitiikan hoitaminen ja kaavoitus ovat ongelma. "Tänä päivänä kaavoittamisessa ollaan pienissä kunnissa (alle 10.000 asukasta) pitkälti konsulttien ja ely-keskusten osaamisen varassa", toteaa Strategisen kaupunkisuunnittelun professori Raine Mäntysalo.
Mäntysalon mukaan maankäyttö ja kaavoitus muuttuvat koko ajan erilaisten säädösten ja lakien myötä monimutkaisimmiksi ja niitä on vaikea hallita. Ely-keskukset ovat olleet pienille paikkakunnille auttajia, johon on nojauduttu. Nyt ely-keskuksiltakin leikataan ja irtisanomisia on tulossa. Strategisen maankäytön professori näkee, että pienten paikkakuntien osalta tilanne vain pahenee.
Professori Mäntysalo uskoo, että pienillä kunnilla on jopa mennyt rahaa hukkaan, kun ne ovat kaavoittaneet liian innoissaan hajautettua kaavaa. Esimerkiksi teollisuusalueita on kaavoitettu ja rakennettu kalliilla alueille kuten aiemminkin, vaikka savupiipputeollisuus on loppunut aikaa sitten.
"Ongelmia on niissä kunnissa, joissa ei ole omaa maareserviä. Ollaan riippuvaisia yksityisestä maasta, ja isännän ääni on aina painanut enemmän näissä kunnissa. On tietyllä tavalla totuttu toimimaan suurimpien isäntien ehdoilla", Mäntysalo sanoo.
"Näillä paikkakunnilla merkittävät maanomistajat ovat myös lähellä poliitikkoja. Kaikki tuntevat kaikki. Ja on monenlaisia historiallisia sitoumuksia. Tässäkin tapauksessa suurempi kunta mahdollistaisi suuremmat etäisyydet ihmisten välille", Mäntysalo sanoo YLE:n uutisissa 24.11.2014.
Niin totta ja oikeaa professorin arvioinnit. Kaikilla meillä on mielessä Kehittyvien maakuntien Suomen (KMS) toiminta, jolloin kyseinen yhdistys tuki eduskuntavaaleissa useita poliitikkoja, noin 30 poliitikkoa sai vaalitukea yhdistykseltä, jonka todettiin perustetun keskustapuolueen toimesta
HS kirjoitti 10.6.2008: "KMS tuki Nova Groupia kiinnostaville alueille. Kehittyvien maakuntien Suomi tuki erityisesti kansanedustajaehdokkaita, jotka asuvat Nova Groupia kiinnostavilla paikkakunnilla. Helsingin Sanomien selvitti, että Novalle tärkeillä paikkakunnilla tai niiden lähialueilla ehdolla olleille tuista suunnattiin yli 270.000 euroa, siis kaksi kolmasosaa kaikista tuista. Nova Group oli yhtiö, joka hoiti keskitetysti yrittäjien kaava-, rakennus- ja toimitila-asioita eri puolilla Suomea".
KMS:n ajoista on jotain opittu - vai onko? Kuka päättää kunnissa kaavoituksessa, jos kunnassa ei ole riittävää osaamista ja ELY-keskusten tuki maankäytön suunnittelussa loppuu? Suomen Kuvalehti selvitti viime vuonna, 57 kunnan kamppailevan olemassaolostaan. Selvää lienee se, etteivät rakennusfirmat rakenna asuntoja tai mitään muutakaan niihin 57 olemassaolostaan kamppailevaan kuntaan, vaan kuihtuvissa kunnissa kuihtuminen jatkuu ja kertaantuu. Jos Suomi halutaan pitää asuttuna myös syrjäseuduilla, on yhteiskunnan ojennettava auttava käsi. Ihan ensimmäiseksi ELY-keskuksiin tulee palkata osaavia työntekijöitä ja pienten kuntien tulee saada sieltä tarvitsemansa tuki. Jokaisen pikkukunnan (alle 10.000 asukasta) ei tarvitse palkata kaavoituksen ja elinkeinotoiminnan asiantuntijoita. Järkevintä lienee myös tehdä kuntaliitoksia. Noin 300 kunnan hallintomenot ovat jo melkoiset, kun joka kunnalla on omat valtuustot, hallitukset, lautakunnat ja toimikunnat, joiden osaaminen ei aina ole riittävää.
Noin puolet Suomen kuntajohtajista ovat ilmoittaneet erohalukkuudestaan. Ilmeisesti yhteistyö viranhaltijoiden ja luottamushenkilöstön kanssa ei ole sujunut toivotusti. Ehkä juuri elinkeinotoiminta ja kaavoitus ovat niitä tärkeimpiä toimialueita, joilla yhteistyön tulisi sujua etenkin jos sote-toimiala siirtyy kunnilta maakunnille. Kannatan 18 maakunnan ja niiden hallinnon sijaan kuntaliitoksia, jolloin kuntien kuntien oma yhteistyö ELY-keskusten avulla voisi olla tuloksellista.
Kavoituksella voidaan ainoastaan nostaa markkinahintaa ei laskea koska rakentamisen voitto jaetaan kaavoittajan, rakentajan ja pankin kesken. Jos niin halutaan, voidaan tietenkin pilkkoa kustannuksetkin maan hinnaksi tai rakentaminen jokaiseen ruuviin ja työtuntiin ja kilowattiin jne.
Jos rakennetaan paikkaa, jossa ei saada edes rakennuskustannuksia, voittoa ei synny kenellekään eikä rakennus todennäköisesti nouse. Ei tarvita professoria kertomaan ettei muuttotappiopaikkakunnalle kannata rakentaa kerrostaloja, vaikka se professorin suusta voi kuulostaa hienommalta.