Onko rakkauskin kuollut? Kerro.
Tämä palsta on jotenkin kuollut
keskustellaan.aiheesta
29849
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kuollut. Hiipumassa kyllä... toivon että joskus kuolee. Koska pelottaa jos ei kuole.
Ei se kuole tappamallakaan.
Antaa sen kasvaa ja kukoistaa, siitä saa voimaa.
rakkaus on olemassa ja kasvaa hiljaisuudessa
Rakkaus tekee hyvää. Kunhan se on aitoa.
Epäaitoa "rakkautta" en käsitä rakkaudeksi lainkaan.
En minäkään käsitä.
Aito ja oikea rakkaus on omasta itsestä välittämistä terveellä tavalla, jotta voi välittää, rakastaa ja pitää huolta. Se on kummallista miten moni ihminen tekee itselleen hallaa sen sijaan ja kuvittelee, että toista ja itseään nuijimalla sekä nujertamalla voi toteuttaa jotain aitoa ja sitten...
Vain paha mieli jäljellä.
omaan arvottomuuteensa jäävät huonoista huonoimmat, surkeat ihmisenkuvatukset...
Ihminen käyttää monesti niitä keinoja mitä hänellä on. Turhautuminen, ymmärtämättömyys ym. saa ihmisen ilmaisemaan tunteitaan kummallisilla tavoilla.
Kaikki ihmiset eivät ole toisiaan varten. Huono, ala-arvoinen käytös ei sitä muuksi muuta. Se on pikemminkin viimeinen naula arkkuun.
En empatisoi paskaa, yritän olla rakentava, joka on tärkeää myös parisuhteessa. Parisuhteetkin olisivat toimivia, jos kumpainenkin siitä kantaisi vastuun. Ite oon terapiassa valtavasti oppinut toimintatavoista ja omista virheistä ilmaista itseäni, no ne ei parisuhdetta pelasta ja tuskin niitä koskaan tässä iässä (ei ihmiset enää halua sitoutua tässä iässä) en pystyn missään hyödyntämään, muutakuin bessereisserinä.
Itsellä ei ole ikinä ollut mikään kostomentaliteetti päällä, mutta hänen rakkauttaan en vain ymmärrä. Luulisi ihmisen haluavan toiselle vain hyvää, jos on jonkun uuden löytänyt, eikä vain kostaa hänen kauttaan asioita ja ryypätä.
Tää ei varmaa mua koske kun tuossa puhutaan ryyppäämisestä. Muilta osin tavallaan osuu. Ja tuo tuntuu siltä kuin kostettaisiin jotain... olen pahoillani siitä. Tottakai tietenkin toivon, että se kenen kanssa hän on, olisi se, joka saa hänet onnelliseksi jne.
Ei ole rakkautta, eikä ketään jota kaivata.
Ettekö ole vielä huomanneet? Palstan olotilat vaihtelee saapuvien viestien mukaan. Kaikki ikäänkuin menee psykoosin lailla mukaan siihen millaista sisältöä palstalle tulee. Itse olen onneksi onnistunut välttelemään tuota psykoosiin joutumista ja pitänyt mielessä että vain ”oikean elämän” tapahtumilla on väliä.
Vähän liikaa... tarkemmin kun kommentteja lukee niin eivät kaikki mene noihin mukaan.
Kaikki loppuu aikanaan. Näin vain siinä kävi.
Saattaa rakkaus kuollakin negatiivisuuteen, kunnioittamattomuuteen, kärsimiseen ja huomion puutteeseen. Kovuuteen, ylpeyteen, anteeksiantamattomuuteen, armottomuuteen, anteeksipyytämättömyyteen, ylimielisyyteen, väärään kohteluun ja vallan alle jyräämiseen.
Niin monista asioista rakkaus kuolee. Toista pidetään "itsestään selvyytenä" ja hänen mielipiteitä ei kunnioiteta vaan loukataan jatkuvasti. Ei rakkaus elä tämän kaiken keskellä, jokainen ihminen joka suostuu toista rakastamaan ja vaikeuksissakin tukemaan on lahja toiselle, hän ei ole kenenkään itsestäänselvyys.
Rakkaus voidaan väsyttää ja lopulta tappaa. Rakkauden haudalla on surua ja vihaa, tunneskaala voi olla laaja. Jokainen voi miettiä vain oman osuutensa missä määrin rakkaudettomuuteen on itse osallinen. Vain keskustelu avaa ongelmien käsittelyn, ei toisen syyttelyt koskaan. Syyttelyt tekee kuoren yhä kovemmaksi syytetyltä koska hän ei tunne välttämättä syyttelyn aiheuttamaa ongelmaa itsessään ja asioita on voitu käsittää aivan väärin. Toista on parempi olla syyllistämättä koska syyttäjä ei ole itsekään syytön. Hän yrittää ottaa vain syyttelyllään ylivaltaa.
"Minä itse ja minun napani" ympärillä pyöriminen ja menemiset ottamatta huomioon toista karkoittaa kauemmas, parisuhteen toisen osapuolen huomioiminen lähentää ja tuo harmoniaa.
Rakkaus ei ole vain ihastumista, himoa ja seksiä. Vasta kun ihmiset oppii kunnioittamaan, kuuntelee, keskustelee, tukee, vaalii suhdetta ja rakkautta se voi kestää.
Mikään ei ole itsestään selvää, se vaatii vähän vaivaa ja tuo mukanaan palkinnoksi myös lämpimiä tunteita.
Mun vilpitön rakkauteni ei hänelle kelvannut. Olin vääränlainen, hänelle, mutta tietysti ihan oikeanlainen itselleni.
Ja jotenkin hän onnistui aina ärsyttämään mun pahimmat piirteet esiin. Vissiin olen tosissaan alkanut häntä inhoamaan.
Rakkaus on ihmeellinen asia - mysteeri, sillä se on ikuista, eikä kuole koskaan. Täydellinen rakkaus on jopa voittanut kuoleman. Ihmisenä tätä on vaikea käsittää, että tälläinen energiavoima on meille ihmisille annettu, eikä me osata silti sitä arvostaa ja käyttää. Kummallista sekin, että viha on meille paljon luonnollisempaa kuin rakastaminen, ja se käy jatkuvaa taistelua rakkauden voimaa vastaan. Ihmeellistä sekin, että miksi tälläinen tuhon voima kuin viha on rakkauden tielle asettunut ja haluaa hallita, kun sen lopputulos on kuitenkin kaiken tuho ja kuolema. Maapallo on täynnä elämää ja sitä ylläpitää ikuinen Rakkaus - Jumala. Vaikka ihminen kuolee, niin maapallo pysyy ja rakkaus pysyy iänkaiken.
007 - Dead As I Am <- uusi bondin leffan nimi
melkokuollutta tavaraa...
Jos rakkaus on kuviteltua, ja illuusioilla luotua, se illuusio kuolee jossain vaiheessa kyllä.
Toisaalta oikeakin rakkaus silloin kun paha sivuuttaa sen.
Mitä tuo "pahan sivuuttaminen" tarkoittaa (tässä)? Siinä olet oikeassa, että illuusio-rakkaus kuolee.... Tai ei se edes voi kuolla, koska ei sitä koskaan ole ollut edes olemassa. Se on pelkkä illuusio.
En jaksa selittää kunnolla, mutta lähinnä se kokemus, että jos on kovasti rakastanut jotain niin se voi hävitä, jos toinen on esim loukannut pitkään ja syvästi. Eikä muuttua edes vihaksi. Vaan hävitä. Mut se että onko häviäminen sama kuin se ettei sitä olisi missään, ei oo tietoa näistä.
Loukkaamisella se voi hävitä.
Mulle kävi tuo. Mua ei ole ikinä kukaan satuttanut, niin kuin hän.
Ainakin minun osaltaa näyttää että on. Ihastuksesta puhumattakaan. Todellisuus lyönyt senverran lujaa maahan.
Rakkaus on myyty.. ..alihintaan.