hänelle juuri nyt? Jos olisi varmaa, että hän lukisi sen nyt eikä se löytyisi vahingossa vasta paljon myöhemmin.
Olisiko se mitään sellaista kuin, että näit hänet vähän aikaa sitten ja huomasit siinä samalla katsoessasi hänen suuriin silmiinsä, että jotain olikin vielä jäljellä, vaikka luulit sen kadonneen? Tai ehkä, että jo aikaa sitten, kun puhuit hänelle, kuvittelit mielessäsi, millaista olisi tavata hänet muualla? Ehkä jollain olisi jopa valmis ehdotus, missä voisitte tavata ja mitä tehdä? Tai ehkä jostain alkaa tuntua, ettei mikään etene mihinkään, ja haluaa luovuttaa, ja pitäisikö Tunteet-ryhmään perustaa Luovutan-palsta...
Olisiko se mitään sellaista kuin, että näit hänet vähän aikaa sitten ja huomasit siinä samalla katsoessasi hänen suuriin silmiinsä, että jotain olikin vielä jäljellä, vaikka luulit sen kadonneen? Tai ehkä, että jo aikaa sitten, kun puhuit hänelle, kuvittelit mielessäsi, millaista olisi tavata hänet muualla? Ehkä jollain olisi jopa valmis ehdotus, missä voisitte tavata ja mitä tehdä? Tai ehkä jostain alkaa tuntua, ettei mikään etene mihinkään, ja haluaa luovuttaa, ja pitäisikö Tunteet-ryhmään perustaa Luovutan-palsta...
Vastaukset 89
Vanhimmat
Kirjoittaisin, että haluan luovuttaa. En aio kirjoittaa tänne enää mitään. Tämä on viimeinen kirjoitus. Toivoisin, että olisit samaa mieltä kanssani mutta se ei muuta päätöstäni. Nyt on tämän aika. Elämä alkakoon meillä molemmilla muualla. Kiitos kaikesta! En olisi tässä ilman sinua.
AHAA aitoriitta is back.
Me tapaamme
Kauppatori 1
60100 Seinäjoki
Näimme jo.
Toisen nikin takana.
"Eipä ole sinua pitkään aikaan näkynyt :) Vai olitko sinä siinä kadun toisella puolen silloin alkukesästä? En ollut täysin varma, niin en uskaltanut moikata"
Me näemme
Ahjokatu 2
40320 Jyväskylä
On kyllä ehkä vähän vajavainen vaihtoehtojen suhteen.
Sinä Nainen, minä Tarzan!
Kuka sitten on Jane?
Varmaan kolmas pyörä?
Jane on jo neljäs, koska nainen kolmas. Kirjoittajahan kertoi olevansa Tarzan.
kirjoittaa että rakastan sua ja ikävä mutta ei ole sen aika :)
karkottaisin vain pois..
Ketjun paras viesti,
vaikkakin voisi olla kenelle tahansa!
En tunnistanut sinua "minävoisin",
mutta tässä sinulle :
https://www.youtube.com/watch?v=UXOQwSFWq5c
Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena!
se ihan kiva nähdä perjantaina.
Olis. Missä nähtäis?
Me näemme
Nokianvaltatie 17
37100 Nokia
Sanoisin, että eksyin tänne paniikissa etsimään sinua, eikä mun tarvitse enää foorumeilla kommunikoida kun näemme ihan kasvotusten tasaisin väliajoin.
Hei!
Minä kysyisin, että olenko sinusta mielenkiintoinen.
Kirjoittaisin että, en tiedä mitä meille ja hänelle on tässä kesän aikana tapahtunut. Myönnän, että se oli aika epätoivoinen teko yrittää ottaa etäisyyttä ja unohtaa, mutta minun oli se tehtävä ja käsitellä menneisyyteni peikot. Tuskin edes uskoisit mitä kaikkea minun täytyi käydä läpi, mutta silloin kun keväällä pitkästä aikaa puhuimme niin tuntui, että se oli ollut sen arvoista. Että minulla oli toivoa, että sinulla sittenkin oli tunteita minua kohtaan. Sen jälkeen aihetta on vaikea ollut enää lähestyä ja kun vastaanotto on tuntunut hieman etäiseltä ja kylmältä, niin on ollut helpompi vain keskittyä puhumaan arkisista asioista. Omat tunteet eivät kuitenkaan kadonneet. Eivät hiipuneet ja se miten kaikki on nyt, saa minut vain surulliseksi. Mietin usein, että kuvittelinko todella kaiken ja enkö ole totuuden arvoinen?
Kirjoitit: "silloin kun keväällä pitkästä aikaa puhuimme niin tuntui"
Vastaan: En ole keväällä puhunut pitkästä aikaa kenenkään miehen kanssa.
T: Ei koskaan ap.
P.S. Kiitos tunnisteista. Nyt esim. minä en epäile, että viestisi voisi olla minulle,
koska en ole puhunut pitkästä aikaa kenenkään miehen kanssa keväällä, tai nyt kesällä.
Voisin samaistua tähän tilanteeseen. Ihmettelen vain tuota, että otat ensin itse etäisyyttä ja sitten ihmettelet kuinka toinen tuntuu etäiseltä. Sitten olet surullinen nykyisestä tilanteesta. Olisiko sinulla itselläsi jotain mahdollisuutta vaikuttaa asioiden tilaan?
Voit samastua nimimerkin "luonnos" tilanteeseen(?)
Niinhän? - Ethän sotke minua mukaan kuvioon, johon
en todellakaan kuulu.
Tämäkään ei ollut sulle. Miksi yleensä edes vastaat kaikkiin viesteihin vaikka tiedät, että se ei koske sinua?
Siksi, että palstalla on kieroja ihmisiä mukana kirjoittelemassa.
He yrittävät antaa kuvan, että herra X:n ei kannata enää kirjoitella
naiselle Y, koska Y kirjoittelee jo toiselle miehelle! (Vaikka todellisuudessa
nämä kierot ja manipulatiiviset ihmiset ovat itse kirjoitelleet
Y-naiseksi tekeytyen jollekin kuvitteelliselle miehelle.)
Varmistan siis, ettei kukaan sorru kieron manipulaattorin ansaan.
En varmaan hänelle ole edes kirjoituksen arvoinen, mutta jos, jos. Niin kirjoittaisin, etten ehkä tule toipumaan tästä.
Sitä tulee tehtyä virheitä ja virhearviointeja, ja siinä tilanteessa ei oikein tuntunut olevan muutakaan ratkaisua kun toinen on lähdössä toiseen kaupunkiin ja toiseen maahan kumppaninsa kanssa. Mitäs siinä voi oikein tehdä muuta kuin toivottaa toiselle hyvää matkaa ja ajatella, että ehkä hän ei enää palaakaan ja ehkä emme näe, eikä kannata elätellä mitään turhia toiveita. Kerroin kuitenkin hänelle tunteistani ja syyn siihen miksi halusin tehdä niin. Hän ei vastannut mitään takaisin, joten ajattelin että hänen mielestään se on täysin ok ja on samaa mieltä.
Uskoin sinuun. Turhaan. Valehtelit. Petit. Talloit jalkoihisi tunteeni.
Mikään minussa ei merkinnyt sinulle mitään. Teit elämästäni mustaa. Yritän päästä jaloilleni
Klo 21:45 satama alueella.
Käyn nyt nukkumaan. Öitä vaan ;)
Me näemme siis
Urho Kekkosen katu 1
00100 Helsinki
Ääh älä viitti olla tylsimys.
Näette Kampissa?
Jaa-ha.
Tämä ei ole minulle.
En aio tavata ketään Kampissa tai
Vuosaaren satama-alueella.
Ai Kivenlahden?
Eikös Urho Kekkosenkatu 1 ole
Kampin kauppakeskuksen edustalla,
Helsingin keskustassa.
Ja siksitoisekseen, mistäpä minä
sen tietäisin, missä he aikovat tavata.
Ei ole minun tapaamisistani kyse!
Haluaisin sanoa sinulle miten komea olet. Jokin sussa kiehtoo edelleen..
Keskustori 5 33101 Tampere
Kello 6.15 aamulla 16.8.2018
Tampere? No sielläkään ei asu
ketään, jonka olisin tavannut ja tuntisin.
Toivottavasti tapaaminen sujuu,
keitä olettekin!
Kirjoittaisin, että tule heti leikkimään kanssani tänne huoneiston eteläsiipeen, mieheni naurusilmäinen. Mutta ethän sinä näitä tietenkään lue, hömppäpalstoja. Jollen lähetä linkkiä ;)
Kivasti kirjoittelet jollekulle Mikaelille!
Me näemme
Isokatu 32
90100 Oulu
Että te näette Oulussa?
En ole saanut kutsua ketään
Ouluun tapaamaan.
Toivottavasti tapaamisenne sujuu!
Kyllä, me näemme Oulussa. Emme tuossa osoitteessa
Olet kiero ja teennäinen, itserakas pillu. Minä olen tyhmä sekä sokea, mutta onneksi on tämä elämäm koulu.
Me tapaamme
Heinolankaari
67700 kokkola
Nimimerkki "Siellämenäemme", tunnistit siis
kokkolalaisten jutuiksi nuo!
Juna meni justiinsa.
Me näemme
Olavinkatu 39
57100 Savonlinna
Luulenpa, että kalakukko-nainen tai
kalakukko-mies kaipailee jotakuta
Kallaveden rannoilta Kuopiosta.
Minulla ei ole kuopiolaista kaivattua,
kuten ei kokkolalaistakaan, ja eipä taida olla
oululaistakaan!
Oululaistuneelle terveiset!
Tais männä juu. Männee niitä muitahhii, elähä mittää. Männee toenen ja kolomassii ku jouttaa. Olj se justiisa männy varmalla vuan viärrään aekkaan liikenteessä. Tullee sieltä vielä oekkeeaekanennii.
Kyllä nyt videotallentajilla pitää kiirettä, kun pitää rientää noin moneen paikkaan: oulusta helsinkiin ja välillä piipahtaa jyväskylässäkin tallentamassa tapaamisia. Mutta kyllä se ön sen väärtti, saahan sitten mahat kippurassa nauraa tapaamiselle, koko porukka. Videot jaetaan vielä someen,niin hauskuus on taattu.
Minä kirjoittaisin, että jos näkisimme nyt, niin olisin läsnä, enkä pyrkisi tuomaan itseäni esiin, kun minun ei tarvitsisi vaan kuuntelisin ja sitten kuuntelisin . Lopulta halaisin niin että saisin siitä voimia moneksi viikoksi, (jos oltaisiin jossain rauhassa kahdestaan, niin tykkäisin vielä silittää ja paijata). Sitten kysyisin jotain vaikka että haluaisiko hän nähdä uudelleen, ja jos hän vastaisi että kyllä, mielellään, niin kaikki olisi niinkuin pitää :)
Kirjoita oikeasti. Kannustan!
Tämän luin useampaan kertaan ja huokaisin.
Vaikea ja hyvä kysymys yhtäaikaa... kun itsestäni todellakin tuntuu että olen ihastunut johonkin tyttöön, joka auttoi minua paljonkin, sitten 10 työkaveria sanovat että tuo on ongelma tuo tyttö...
Ja suojelemassakin minua tuolta ongelma-tytöltä.
Annapa tädin" neuvoa:
Kiukkuisin olen jälkeenpäin ollut elämässäni silloin,
kun olen toiminut vastoin intuitiotani/sisintäni
kuunnellen muiden, omasta mielipiteestäni eriäviä neuvoja,
ja kaikki on mennyt metsään!
Sen sijaan silloin, kun olen oman pääni pitäen epäonnistunut,
olen katunut vähemmän. Ompahan tullut sekin vaihtoehto selvitettyä,
ja ihan omasta halusta.
En yleensä teekään valintojani muiden ohjeiden mukaan,
ellen ole niitä ohjeita tai rohkaisua erityisesti joltakulta pyytänyt.
Noudata omien tuntemusteni viitoittamaa polkua, ja jos sittenkin
tulee eteen huonoja kokemuksia (ihmisistä, yhteisöistä jne.),
ajattelen lopulta, että kai minä tarvitsin nekin kokemukset!
Mutta harvoin olen katunut ihan omien päätösteni seurauksia,
joita ei ole tehty toisten painostamina.
Mutta jos ihmisellä on hyvin pelokas ja jahkaileva toimintatapa
jollakin elämänalueella (työssä, ihmissuhteissa jne.),
niin eihän sille mitään mahda. Voihan sitä kysellä kavereilta
neuvoja elämänsä loppuun asti ja jahkailla. Ja kun edelliset
tentattavat kyllästyvät vastailemaan samaan kysymykseen
tästä mainitsemastasi tytöstä, etsit sitten aina vain uusia kamuja, joilta voit kysyä neuvoa samaan asiaan. (Jahkailun lopetat sitten, kun ko. tyttö on toisella miehen vaimona ja lasten äitinä - tai kuollut.)
Piti kirjoittamani:
(Jahkailun lopetat sitten, kun ko. tyttö on toisella miehellä vaimona ja lasten äitinä - tai kuollut.)
Jos ei mitään päätöksiä itse tee nuori mies, niin kyllä joku muu tai elämä tekee lopulta päätöksen puolestasi! (Ennen pitkää siis huomaat, ettei mitään vapaata tyttöä olekaan enää missään vapaana, tavattavissa ja kenties jopa vaimoksi pyydettäväksi,
vaan tilanne ja elämä kulki ohi, jossitellessa.)
Mitä nuorempi olet (kuitenkin lienee yli 18-vuotias), sitä hanakammin rohkaisen sinua ottamaan yhteyttä ko. tyttöön ja toimimaan, ettei elämäsi jää elämättä.
Tuo kuulostaa aika surulliselta. Ensimmäisenä mietin Disneyn "Hercules"-piirrettyä, jossa Herculekselle ei toivottu Megiä. Kuitenkin ainakin siinä sadussa he löysivät toisistaan jotain ihmeellistä, vaikka ehkä olivatkin eri maailmoista. Ehkä tämä oli tyhmä esimerkki.
Miksihän he ajattelevat häntä ongelmaksi? Ehkä joku tuntee tai luulee tuntevansa hänet. Ehkä hänestä kiertää juoruja. Voihan joku olla totta, joku ei. Joskus taas huomaa, että jotkut ovat selvästi kateellisia. Ehkä jotkut eivät vain suvaitse häntä. Mitäpä se heille edes kuuluu.
Tulee mieleen, että jos hän on "auttanut paljon", kertoohan sekin jotain ihmisestä. Voi kai sitä tutustua edes sen verran, että huomaa, ovatko ne muut oikeassa vai väärässä.
Nyt jotakin dramaattista musiikkia mukaan tähän ketjuun, koskettamaan
kunkin syvimpiä rakkauden ja kaipuun tunteita. Ehkä tämä:
https://www.youtube.com/watch?v=m41Kafa14ro
T: Ei-ap.
Tai sitten gallup-tyttöä voisi innottaa tekemään hyviä kysymyksiä, pohdintoja mutta ei miljoonittain tunnissa..
Käyn täällä nykyisin niin harvoin, että ei tuo olisi edes mahdollista... Varmaan on sellaisia kysymyksiä ja pohdintoja, jotka eivät miellytä kaikkia. Joku ärtyy ja joku taas innostuu. Tässä minä taas pohdin jotain huonoa esimerkkiä näköjään.
Tulisitko ylihuomenna katsomaan tähtiä kanssani? Voitaisiin myös paistaa tikkupullia? Ja jos haluat, niin voin tulla viikonloppuna neuvomaan sinua siinä yhdessä asiassa.
Onpas kiva viesti - jollekulle!
Mutta minulla ei ole ollut tapana katsella tähtiä tai
paistaa "tikkupullia" kenenkään kanssa.
Enkä ole kyllä myöskään pyytänyt keneltäkään
neuvoa missään tietyssä asiassa- äskettäin!
Toivottavasti "hövelimies" tavoittaa kaivattunsa!
Onpa ystävällinen viesti jollekulle. Ehkäpä jotkut lähettävät tuollaisia jopa suoraan sille heidän henkilölleen, toivotaan.
Mä kirjoittaisin, että oon menossa irroittautumisessa siinä vaiheessa, jossa viha on nostanut päätään. Tarpeellinen tunne sekin käydä läpi, ettei jää mitään kaunoja kytemään pinnan alle. Kyllä mä tiiän kuitenkin, että en mä häntä lopulta vihaamaan jää. Hän on edelleen tärkeä mulle, vaikka teoista voi päätellä, että mä en (enää) oo sitä hänelle. Kun tarve mun läsnäololle ja läheisyydelle on lakannut, mut on laitettu hyllylle kuin vanha rukkanen. Mulle teot puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa, ja näemmä lupaus ystävyydestä oli vain tyhjää sananhelinää. Missä hän on ollut nyt, kun olisin ystävää tarvinnut? Niinpä, ei täällä.
Oon myös turhautunut itseeni, kun luulin, että olisin jo päässyt tällaisten asioiden yli. Mutta ehkä tämä on se mun viimeinen ihmisyys-koe, jossa vielä kerran joudun polvilleni, niin että löytäisin ikuisiksi ajoiksi vahvuuden omasta sisimmästäni. Mä oon oppinut tästä paljon ja tiiän, että tapahtumissa mulla itselläni on ollut ihan yhtälailla täysivaltainen rooli. Kukaan ei pakottanut mua lähtemään mukaan siihen juttuun, vaikka tiesin alusta asti, että se päättyisi huonosti. Omia valintoja, joiden seurauksia nyt kärsitään... Toivottavasti viimeisen kerran. Mä otan vastuun omasta elämästäni, tunteistani ja valinnoistani. Hän varmaan pitäisi mua heikkona reppanana, jos näkisi mut nyt, mutta mä oon kuitenkin ollut meistä se, joka on käynyt omia pelkojaan päin. Aika näyttää, oliko se kaiken arvoista.
Vau! Melko tavalla yks yhteen samat sanat hänelle.
Kirjoittaisin että jos haluat minut takaisin niin tavataan siellä maailman laidalla. Tiedät missä. Kerro milloin olet perillä. Tulen sinne.
Haluat takaisin? "Puolijohde_mieskö?"
"Perillähän" meidän piti tavata PK!
Ai oletkin joku trolli(?)
Perillä, ajan rajan tuolla puolen!
Tämähän alkaa mennä "HIM"-jutuksi ???? :(
https://www.youtube.com/watch?v=mAqK4dElUEI
"Puolijohdemies?"+
en tiedä kuka olet tai mitä luulit kommentoivasi, Ei ole mikään kuolemaan liittyvä juttu tämä.. Enkä tiedä mitään mistään "puolijohdemiehestä". Enkä ole trolli. Yksi tietäisi heti luettuaan mitä tämä tarkoittaa. Se riittää minulle.
Älä huoli, en tee mitään, mitä saattaisin katua. Vaikka mietin sinua silloin, tällöin ja toisinaan, kuten varmaan tiedät, en aio tehdä mitään. Suljen sinut ajatuksiini ja hymyilen, kun mietin sinua. Viattomasti.
Sinä teet niin kuin sinusta tuntuu.
Minä haluan tietää että etkö sinä halua nähdä? Haluatko nähdä silti joskus?? Vai haluatko pitää aina etäisyyden?
Haluan nähdä. En halua etäisyyttä, enkä kadottaa sinua. Mutta en voi enempää.
Kiitos, en tarvi muuta. On hyvä. En etsi enempää vastauksia. Kiitos.
Rakastan sinua mies. Vietetäänkö yhdessä ikuisuus tai ainakin loppuelämä?
Aika ihana viesti ja omaperäinen. Tuollainen sulattaisi kyllä paatuneimmankin sydämen.
Oululaistuneelle "Puolijohde_miehelle" oikein
ihanaa yötä:
https://www.youtube.com/watch?v=fqNwb1I0Ii4&pbjreload=10
P.S. Ymmärsin kyllä aiemmin, että sinulla ehkä olisi joku toinen...
Voi kun elämä kohtelisi sinua hyvin, etkä antaisi kenenkään roikottaa tai manipuloida, käyttää sinua hyväkseen. :(
Tiedän nyt,etten voi saada sinua.
Meitä yhdistää syvä tunteellisuus, ymmärrän sun ajatuksia varmaan aika hyvin.
Olet aina syvällä sielussani mukana.:(
En minä kyllä halua ketään saada, mitenkään omistaa. Täällä kaikki on niin mustavalkoista.
Harmi että olen tällainen pelkuri luuseri, monta muutakin sopivaa sanaa olisi. Et ole ainakaan menettänyt mitään vaikka ei ikinä nähtykään. Anteeksi jos olen tahtomattani satuttanut, en ole sitä halunnut. Tiedän kuitenkin että hämmennyksissäni olen varmaan sanonut vaikka mitä, en ole kuitenkaan haukkunut tai kirjoittanut tänne mitään ilkeää, älä ymmärrä väärin.
Alkaa olla jo aika selvä juttu että minusta ei ole mihinkään. Yritin, yritin. Kyllä säkin yritit, (ilman sanoja 😣) tajuan. Silti mikään ei edistynyt.
En vaan tykkää olla kuuma ja kylmä omien hämmennyksien mukaisesti, kun mitään ei tapahdu. Siitä kärsii molemmat (minä ainakin).
Ja vaikka sä et menettänyt mitään, niin mä ainakin tunnen jääneeni jostain ihanasta paitsi kun tämä meni miten meni. Enhän mä kuitenkaan voi tietää kuinka paikallaan tuokin tunne on. Sitä yritän tukahduttaa.
En haluaisi olla vaivana tai satuttaa.
Miksihän tämänkin kirjoittaminen itkettää... no siksi kun en halua satuttaa
Nää on siis niin typeriä ja toista aliarvioovia kirjoituksia. Vähättelyä sanoa ethän sä menettänyt mitään. Miten kukaan voi luulemalla tuollaista sanoa. Miten kukaan ulkopuolinen voi arvioida ihmisten tuntemuksia. Jopa parisuhteissa, jossa yleensä toista jonkun verran tunnetaan, ei saisi olettaa vaan puhua.
Kyllä nyt tuntuu siltä, että turha on tuttavuus. Koskaan en oo tykännytkään ja ihan oli hetken hurahdus. Jokunen sana joskus vaihdettu, eikä mikään kyllä kolahda. Joskus taidettu halata satavuotta sitten ja niin oli kylmä ihminen. Eikä yhtään tarvitsisi hän minun tukeani elämässä, enkä minä hänen - kaikki on niin mallillaan ja enkä koskaan ajattele olevani väärässä paikassa.
Tunteet heittelee laidasta laitaan.
Ihastunut ja siitä onnellinen, samaan aikaan ihastunut ja niin tajuttoman surullinen..
Riittämättömyyden tunne, kelpaanko, pelkää että sydän särkyy, ja että toinen vaan leikkii.. jos ei ole uskallusta kertoa kasvotusten tunteistaan, ei tunteita ehkä olekaan..?😢
Ei anna vastata omaan aiempaan:
Ihan vaan itseni tuntien kukaan ei menetä yhtään mitään jos ei tutustuisikaan minuun.
Eiköhän ole parempi asenne kuin sellaisella joka sanoisi että menetit elämäsi tärkeimmän asian tai jotain muuta faktoihin perustumatonta egoistista leijumista.
Ihan kunniallatotta itseni "aliarvioin". Ei kukaan, joka on jättänyt tutustumatta minuun tähän mennessäkin ole menettänyt yhtään mitään.
Säkin olet ulkopuolinen minun tilanteessa, et tiedä mitään.
Olet "ulkopuolinen" eli et tiedä Suomen valtion asioista mitään?
Mistä valtiosta olet kotoisin?
Sinäkin söpö höpöttäjä oot taas hämmentämässä ... 😂
Jännä juttu olisi sitten kun tulisi joku pulloposti amerikastakin vaikka, joku olisi kirjoittanut viallisella näppäimistöllä ihmeellisen viestin, tutkijat sitten pohtivat että:
Tämä pulloposti on varmastikin joku salainen operaatiosuunnitelma..