Olen ymmärtänyt, että juniorijudo on junioripainiin verrattuna liikuntaleikkikoulua. Mutta miksi näin on? Naisvalmentajat? Naisia päättämässä junioritoiminnan koordinaatiosta? Kilpailukäytäntöjen erot?
Monissa muissakin lajeissa harjoitellaan urheilua melko tosissaan jo juniori-iässä, mutta judon tapauksessa syy leikin painottamiseen siinä, että se on kamppailulaji?
Kannattaako siis juniorina harrastaa mielummin painia, ja vaihtaa judoon vasta teini-iässä, jos haluaa kilpailla ja harjoitella tosissaan? Junioripainijat taitavat kuitenkin lähes poikkeuksetta pyyhkiä juniorijudokoilla lattiaa, vaikka panisivat puvun päälle ensimmäistä kertaa ja sparraisivat judon säännöillä.
(Molemmat ovat mielestäni yhtä lailla hienoja kamppailulajeja.)
Junioripaini vs. juniorijudo
Urheilua vai liikuntaa
8
3692
Vastaukset
- Luta Livre
Yleisellä tasolla 5-8 vuotiaiden harjoituksissa painissa harjoitellaan selkeästi kovemmalla intensiteetillä ja enemmän kilpailupainotteisesti kuin judossa, toki poikkeuksiakin löytyy yksittäisissä seuroissa. Painissa harjoittelu on muutenkin fyysisempää, sisältää selkeästi enemmän voima-, nopeus- ja koordinatiivisia ominaisuuksia kehittäviä harjoitteita alle 10-vuotiailla kuin judoharjoittelu keskimäärin. Painissa ei ole myöskään ns. lasten sääntöjä kilpailuissa kuten judossa käytetään. Ajattelutapa on erilainen, judossa ollaan huolestuneita esim. lasten niskan alueen loukkaantumisvaaroista ja laaditaan lapsille liikkeitä rajoittavia sääntöjä. Painissa taas tämä sinällään aivan potentiaalinen ongelma on ratkaistu siten, että niskalihaksia vahvistetaan säännöllisesti ja määrätietoisesti harjoittelemalla alusta alkaen
jolloin ei tarvita erityisiä sääntöjä mahdollisia vammoja ehkäisemään.
Mikäli juniorilla on itsellään halua ja riittävästi kilpailuviettiä, on molempien lajien harjoittelu nuorella iällä ehdottomasti suositeltava ratkaisu. Kun molemmat lajit opitaan 5-8 vuotiaasta alkaen, on lajista toiseen vaihtaminen (kilpailut) kohtuullisen helppoa lyhyelläkin totuttelulla. Fakta on, että lajitekniset taidot joita ei opita alle 10-12 vuoden iässä eivät milloinkaan myöhemmällä iällä kehity niin hyviksi kuin ne olisivat kehittyneet nuorena opettelemalla. Tästä johtuu myös se, että lähes poikkeuksetta ns. taitolajien aikuisiän huiput (esim. kaunoluistelu, telinevoimistelu) aloittavat harjoittelemisen 3-5 vuoden iässä. Tämän vuoksi judoakin täytyy harjoitella (eli ei vaihtaa painista judoon myöhemmin vaan rinnakkain painin kanssa) mikäli judolliset taidot (lajitekninen osaaminen) halutaan kehittää myöhemmällä iällä mahdollisimman hyväksi yksilön geeniperimän sallimissa puitteissa.
Mahdollinen lattian pyyhkiminen alle 12-vuotiaana on myös paljon riippuvainen siitä, millaiseksi nuoren fysiikka on siihen mennessä kehittynyt, ja painijoilla on (taas yleisesti ottaen) fysiikka tuossa iässä erittäin kova judokoihin verrattuna. Esimerkkinä painija (kilpailee kyllä judossakin) joka veti 10-vuotiaana yli 30 täyden liikeradan leukaa ja sarjoja 10 kg:n lisäpainolla. Erot fysiikassa tasaantuvat kyllä melkoisesti iän myötä (oikeaoppisella harjoittelulla), mutta vanhana aloitettu lajitekninen harjoittelu jättää aina puutteita taitokapasiteettiin myöhemmällä iällä. Tämä ei ole mielipidekysmys, nämä asiat ovat yleisesti todennettuja faktoja. Suosittelen helppona perusteoksena kaikillle urheiluvalmennuksesta kiinnostuneille kirjaa "Urheiluvalmennus" (Mero, Nummela, Keskinen, Häkkinen), joka antaa hyvät perustiedot ja myös nämä aiemmissa ketjuissa peräänkuulutetut viitteet alan tutkimuksiin löytyvät lähdeluetteloina.
Itse suosittelen ehdottomasti painin ja judon yhdistämistä nuorella iällä, mikäli se on linjassa lapsen omien ajatusten ja taipumusten kanssa. Edellä esitetyt kommentit kilpailullisista aspekteista, harrastusliikunta on oma yhtälönsä.- JudoKonkari
Täyttä asiaa tuo vastaus - jälleen kerran. Ennakkoluulot painia kohtaan kumpuavat mielikuvista. Monet Judokat kritisoivat painia nimenomaan sen vuoksi, että paini tappaa Judosta liikkeen, rytmin, liikkeiden monipuolisuuden - sulavavuuden/harmonian. Judon "kaunes" kuolee. Stereotypiat kuvaavat tälläistä Judoa junnaavaksi "piereskely" -lajiksi, jossa hikiukot liian pienissä trikoissaan vääntävät sylikkäin otsasuonet pullottaen. Judo junnuille paini tuo ertyisesti Ne-Wazan harjoitteluun tehokuutta. Samoin voimaharjoittelu on painnissa monipuolista (mm. niskan/hartijoiden vahvistaminen) Painia voi harjoitella Judosalillakin. Junnujen randorit muuttuvat oleellisesti, kun harjoitusten yhteydessä otetaan ilman judogin takkia esim 5 x 3 min pystyrandoria.
- vanhempi
"mikäli se on linjassa lapsen omien ajatusten ja taipumusten kanssa."
Minkähänlainen 5 vuotiaan omat ajatukset ja taipumukset ovat.
Eiköhän tämä ole meidän vanhempien analyysi. - Luta Livre
vanhempi kirjoitti:
"mikäli se on linjassa lapsen omien ajatusten ja taipumusten kanssa."
Minkähänlainen 5 vuotiaan omat ajatukset ja taipumukset ovat.
Eiköhän tämä ole meidän vanhempien analyysi.Lapsihan viestii monesti selkeämmin kuin aikuinen. Eli 5-vuotiaan ajatukset ovat juuri niitä mitä hän sinulle kertoo ja vanhempana sinä pystyt niitä tulkitsemaan. Kyllä lapsensa kanssa aikaa viettävä vanhempi kohtuullisen nopeasti huomaa miten lapsi johonkin harrastukseen reagoi ja sopeutuu ja hyvä valmentaja osaa auttaa tässä asiassa tarpeen vaatiessa. Eli tässä tapauksessa tarkoitin sitä, että harrastuksia ei yritetä ns. tuputtaa lapselle, jollei hän niistä itse pidä ja nauti.
Ymmärrän kyllä että niin urheilullisten kuin esim. taiteellistenkin taipumuksien tunnistaminen lapsessa vaatii asioihin perehtyneisyyttä. Tämähän on usein kriteerinä urheiluseuratyössä, jotta osataan ohjata lapsia sen tyypppisten harrastusten / lajien pariin joissa voidaan odottaa heidän kehittyvän sekä menestyvän mikäli tie johtaa kilpailuihin saakka. Onko tämä oikein tai väärin on jokaisen vanhemman päätettävissä, eihän kenenkään tarvitse lastaan viedä harrastuksiin tai seuroihin joiden toimintamalleista ei pidä.
Mikäli mainitsemasi "vanhempien analyysi" perustuu lapsen kokemisen ja viestimisen välittämiin asioihin ja niiden huomioon ottamiseen, niin hyvät johtopäätökset ja valinnat ovat mahdollisia.
- Pexi
Oikeastaan pikkujunnuille on oikein hyvätkin suositukset olemassa junnun lajista riippumatta:
Lapsen/nuoren pitäisi liikkua hiki päässä ja pulssia nostattaen mahdollisimman monipuolisesti keskimäärin 20 tuntia viikossa. Kyllä sieltä sitten ajan kanssa seuloutuu ihmiset oikeisiin lajeihin. Rämäpäät rämäpäiden lajeihin, kamppailijat kamppailu-urheiluun, joukkepelaajat joukkuelajeihin jne.- pena
Seuloutuuko todella? Väittäisin vastaan, että usein ei tosiaan seuloudu, mikä on erityisen harmillista sellaiselle jolla on kova kilpailuvietti.
Kuinka monta ex-kilpajudokaa Suomessakin on, jotka ovat vasta myöhemmällä iällä todenneet, että tuli valittua väärä laji? Tai montako ex-jääkiekkoilijaa, jotka ovat huomanneet liian myöhään, ettei kiekko olekaan heille oikea laji?
Kuulun itse juuri tuohon sakkiin. Eli ominaisuuteni olisivat olleet ideaalit ihan toisen tyyppiseen lajiin( kestävyyslajit )kuin judoon. Eipä vain sattunut koskaan niiden pariin ajautumaan...kaverit ymv. seikat ajoi judoon
Eli ei seuloutuminen itsestään tosiaankaan aina tapahdu. Usein enemmänkin säkästä ja sattumasta kiinni jos sattuu löytämään itselleen sopivimman lajin.
- Jamo
Tarkoitatko ns. "muksujudoa" ja "nassikkapainia".
Nämähän ovat molemmat SLU:n ohjeisiin perustuvaa
alle kouluikäisten "liikuntaleikkikoulua" joka on hyvä pohja kaikkiin urheilumuotoihin.
Olen toiminut ohjaajana molemmissa lajeissa ja voin kertoa että eivät nämä poikkea toisistaan ainakaan meidän paikkakunnalla toisistaan niin paljon, että näitä kannattaisi lähteä vertailemaan.
Se on eri asia kun siirrytään seuraavaan ikäluokkaan
eli 7-12v siinä on jo eroja.- Luta Livre
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että isompi ero tulee 7-8 vuodesta eteenpäin. Itse taas olen tekemisissä muutaman painiseuran kanssa joissa kyllä kaikissa jo nassikkapainista alkaen on erilainen harjoittelutahti kuin muksujudossa. Esim. fyysisellä tasolla eroja on jo 7-vuotiaana eli slloin on harjoittelukin ollut erilaista. Vertaa esimerkikisi tuon ikäisten judoa ja painia treenanneiden tasoa permantovoimistelutaidoissa, nopeus- ja ketteryysliikkeissä sekä voimatasossa. Keskimääräinen ero on selkeä. Toinen syy on siinä, että seuroissa joista puhun ei ole valmentamassa SLU:n kouluttamia nassikkapainivalmentajia vaan entisiä SM- ja MM-tason painijoita. Opetusmetodit lienevät hiukan erilaisia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1911294Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221128- 48854
- 70850
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53780Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva50725- 33692
- 60679
- 50665
- 52657