Neljännesvuosisadan verran (noin 25 vuotta) on nyt jouduttu kokemaan Kouvolan alaspäin luisumista. Ensimmäinen tyrmäännyttävä isku tuli Lipposen hallituksen toimesta ja käytännön "projektipäällikkönä" touhusi ministeri Jouni Backman, kun Kymen lääninhallitus lakkautettiin ja muodostettiin mammuttiläänejä, joista saamme "nauttia" edelleen. Mieleen on jäänyt myös, kuinka hiukan myöhemmin sdp-veteraani Matti Louekoski kävi täällä puhumassa ja totesi, että koko "lääninuudistus" oli täysin turha muutos. Joka tapauksessa siitä se alkoi Kouvolan statuksen alasajautuminen. Niinä aikoina kuitenkin Kouvolan paikalliset vaikuttajat pitivät päällä loiventelevaa sordiinoa ja vakuuteltiin, että eihän sentään taivas ole pudonnut niskaan.
Vuosien mittaan on sitten tapahtunut paljon muutakin läänien mylläämisen lisäksi. Kouvolan yliopistollisen käännöstieteen laitoksen siirtäminen Helsinkiin oli todella kohtalokas takaisku sekin siinä kuin läänin pääkauungin aseman menetyskin. Hämmentävää oli, että Vanhasen hallituksen täkäläiset "edunvalvojat" hallituspuolue Kokoomuksessa ja hallituspuolue Keskustassa eli Jari Larikka ja Markku Pakkanen painoivat eduskunnassa nappia, joka tarkoitti käännöstieteen laitoksen Kouvolasta pois siirtämisen kannattamista. Onko kukaan kuullut, että esim. joku kuopiolainen tai pohjoissavolainen kansanedustaja olisi äänestänyt eduskunnassa Kuopion ja Pohjois-Savon etujen vastaisesti? Täällähän tosiaankin jopa oman maakunnan ylimmäinen edunvalvoja eli hallituksen Kotkasta kotoisin ollut ministeri Jyri Hämämies äänesti myös hän Kouvolan käännöstieteen laitoksen poissiirron puolesta.
Kouvolan edunvalvonta on pääkaupungin päätöksenteossa todella retuperällä. Siitä on tuorein asetelma erikoisterveydenhoidon tilanne. Jostain ja ilmeisesti ulkoavaruudesta on meille tähän tasavaltaan ilmaantua tupsahtanut semmoinen "keskittämisasetus", jonka nojalla on määrätty, että Kouvolan 85.000 asukkaan väestöpohja ei riitä erikoisterveydenhoidon julkisen tahon palvelujen järjestämiseen. Näin me saamme aitiopaikalla seurata, kuinka kaikkea erikoisterveydenhoitoa keskitetään Kotkaan siellä sijaitsevaan keskussairaalaan. Ja taannoin silloinen vastuuministeri Juha Rehula lausui aluesairaalan kohtalon saatesanoiksi, jotta asia on maakunnan sisäinen asia eikä hän voi siihen puuttua. Semmoiseksi on siis nykyinen Juha Sipilän hallitus projektoinut päätöksenteon järjestelmän. Ministeri eivät siis enää vastaa tasavallan asioitten hoitamisesta.
Vuosien mittaan on sitten tapahtunut paljon muutakin läänien mylläämisen lisäksi. Kouvolan yliopistollisen käännöstieteen laitoksen siirtäminen Helsinkiin oli todella kohtalokas takaisku sekin siinä kuin läänin pääkauungin aseman menetyskin. Hämmentävää oli, että Vanhasen hallituksen täkäläiset "edunvalvojat" hallituspuolue Kokoomuksessa ja hallituspuolue Keskustassa eli Jari Larikka ja Markku Pakkanen painoivat eduskunnassa nappia, joka tarkoitti käännöstieteen laitoksen Kouvolasta pois siirtämisen kannattamista. Onko kukaan kuullut, että esim. joku kuopiolainen tai pohjoissavolainen kansanedustaja olisi äänestänyt eduskunnassa Kuopion ja Pohjois-Savon etujen vastaisesti? Täällähän tosiaankin jopa oman maakunnan ylimmäinen edunvalvoja eli hallituksen Kotkasta kotoisin ollut ministeri Jyri Hämämies äänesti myös hän Kouvolan käännöstieteen laitoksen poissiirron puolesta.
Kouvolan edunvalvonta on pääkaupungin päätöksenteossa todella retuperällä. Siitä on tuorein asetelma erikoisterveydenhoidon tilanne. Jostain ja ilmeisesti ulkoavaruudesta on meille tähän tasavaltaan ilmaantua tupsahtanut semmoinen "keskittämisasetus", jonka nojalla on määrätty, että Kouvolan 85.000 asukkaan väestöpohja ei riitä erikoisterveydenhoidon julkisen tahon palvelujen järjestämiseen. Näin me saamme aitiopaikalla seurata, kuinka kaikkea erikoisterveydenhoitoa keskitetään Kotkaan siellä sijaitsevaan keskussairaalaan. Ja taannoin silloinen vastuuministeri Juha Rehula lausui aluesairaalan kohtalon saatesanoiksi, jotta asia on maakunnan sisäinen asia eikä hän voi siihen puuttua. Semmoiseksi on siis nykyinen Juha Sipilän hallitus projektoinut päätöksenteon järjestelmän. Ministeri eivät siis enää vastaa tasavallan asioitten hoitamisesta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kouvolan on 20v pikkupoikien leikkilaatikko.
Nykytilanne on tuottanut Kouvolalle eli Kymenlaakson pohjoispuoliskolle tasaista ehtymistä, missä ovat toki virstanpylväinä valtiovallan tekemisten lisäksi myös Voikkaan ja Myllykosken tehtaitten sulkemiset. Aikaisemmin tapahtuneesta olisi mahdollista jotain oppia, jotta tulevaisuudesta kehkeytyisi nykyistä parempi. Vai pitäisikö luopua ja heittää pyyhe kehään? Tai mitä sitten? Millaisia mahdollisuuksia olisi kääntää Kouvolan alasluisumisen suunta elpymiseksi?
suomen turhin kaupunki, betonihelvetti... siinä kouvolalle arvonimiä jotka se todellakin ansaitsee.
Kouvolan väki ja voima ei riitä pärjäämiseen edes Kotkan kanssa kilvoittelussa ja vielä vähemmän muitten "isojen kaupunkien" kanssa. Jotta tulevina aikoina Kouvola pärjäisi, niin väkeä ja voimaa pitäisi saada lisää. Tuoko sitä hartioitten levennystä Kimolan kanava, Kymi-Ring tai "Aseman Areena"? Joku savolainen kielen vääntäjä saattaisi tuumata, jotta "Suottaapi tuota eppäillä". Joka tapauksessa työpaikkoja olisi Kouvolaan saatava lisää ja sen ansiosta myös asujamistoa.
Ajankohtaisina havaintoina tässä muutama:
- Yleisradion aamun ohjelmien visiteerauspaikkoina ovat olleet sekä Kouvola että Kotka. Seuraavana Porvoo. Kouvolan osalta Verla ja Repovesi näyttivät ainakin sen varsinaisen nykyfaktan, että paikka ei ole mikään betonihelvetti, vaikka jopa entinen kaupunginjohtaja katsoi aiheelliseksi toimia betonihelvetin mannekiinina. Kotkaa käsitelleessä aamun ohjelmassa olivat aiheina Alvar Aallon muotoilema Sunila sekä Marita Taavitsainen. Sinänsä kaiken kaikkiaan Yle käytti asiallista otetta näissä Kymenlaakso-ohjelmissaan.
- Lääkärihelikopterin tukikohdan paikaksi on varsin suureella varmuudella tulossa Lappeenranta ja perusteluna valtiovallan taholta kuullaan toteamus, että siellä on täyden palvelun keskussairaala. Olisihan semmoinen sairaala varmaan voitu saada tänne Kymenlaaksoonkin, mutta maakunnan surkea henkinen tila johti yhteisen tahtotilan puuttumiseen. Täällä Kymenlaaksossa olisi pitänyt päättää kokonaan uuden ja monipuolisia julkisen tahon palveluja tarjoavan keskussairaalan rakentamisesta Keskelle maakuntaa. Kouvola sen projektin olisi varmaan hyväksynyt. Kotkalle semmoinen tasapainoinen ratkaisu ei olisi ilmeisesti suin surminkaan kelvannut. Eikä varmaankaan hyväksy nyt eikä myöhemminkään, vaikka maakunnasta vietäisiin tuhkatkin pesästä. Lyhyesti ilmaistuna syynä on Kotkan vimmattu hegemonia-aseman jahtaus maakunnassa.
- Rautatielinjaukset ovat nekin nousseet taas esille. Itä-Suomen maakunnathan esittävät, että Kouvolan ja Helsingin välille tehtäisiin uusi rata, mikä nopeuttaisi merkittävästi pääkaupungin ja koko itäisen Järvi-Suomen välisiä rautatieyhteyksiä. Kyseesä siis on Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhdessä laatima ehdotus. Kymenlaakson maakuntaliitto on katsonut asialliseksi pyrkiä vesittämään Kouvolan kautta tehtävän uuden radan linjauksen. Kotkan eli eteläisen Kymenlaakson tahtotilana on rannikkoradan aikaansaaminen Helsingin ja Kotkan välille. Maakuntaliitto näkyy edelleen noudattavan Kotkan tahtoa asiassa. Kiinnostavaa on, että nyt parasta aikaa Kouvolassa kokoontuvan Vihreitten eduskuntaryhmän taholla on Kouvolan-Helsingin välinen uusi rata nähty myönteisenä mahdollisuutena.
Eipä Lindström ministerinä oman kylän poika ole tehnyt mitään edes julkisten työpaikkojen lisäämistä Kouvolaan. Olisi voinut edes hajasijoittaa tänne jonkin alaisensa viraston, kuten Keput aina tekee, mutta ei vissiin paukut riittäneet.
Kyllä tietysti julkisen vallan virastot ja laitokset tarjoavat työpaikkoja jopa aivan merkittävässä määrin. Silti rohkenen kuitenkin tähdentää, että tuotannollisten, teollisten työpaikkojen tärkeyttä, kun ajatellaan itsekunkin paikkakunnan taloudellisia voimavaroja. Ja sitä kautta se väestönkasvukin tapahtuu. Ja asuntorakentaminen olivatpa katot pään päällä sitten vuokra- tahi omistusasunnoissa.
Kouvolassa kiinnittää huomiota, että nykyistä huomattavasti selkeämmin pitäisi hyödyntää kaupungin laajan alueen kaikkien taajamien ja pienempienkin kylien tarjoamat mahdollisuudet. Onko kaupungintalolla todella nähty eri taajamien mahdollisuudet? Elimäen kirkonkylän tienoo on kaupungin lounaisin merkittävä taajama, josta on varsin hyvät yhteydet Helsingin suuntaan. Onko kaupunki systemaattisesti suunnitellut Elimäen entisen kuntakeskuksen alueelle uusien teollisuustonttien tarjontaa, parhaimmillaan kokonaan uutta teollisuusaluetta?
Entä Koria? Kaupungin taholla kaavaillaan lähinnä Korian kytkemistä uudelleen Elimäen kirkonkylän alaiseksi esillä olleissa aluehallintokaavailuissa. On jopa melko suoraan mainittu entisten kuntarajojen mukaisista hallintoalueista. Juuri sitä vastaan korialaiset kapinoivat silloin kuuden kunnallisen yksikön yhteenliittymisvaiheessa. Koria on kasvava taajama ja esim. Kaslink on menestynyt jopa laajoillakin markkinoilla. Jos Kouvolan kaupunki toimisi vähänkin viisaasti, niin suunnitelmissa tarjottaisiin Korialta runsaasti uusia teollisuustontteja yhtiöille, investoijille. Eikä Koriaa suunniteltaisi alistettavaksi takaisin Elimäen kirkonkylän alaisuuteen.
Matkailukuvioissa hiukan ja oikeastaan aika laillakin ihmetyttää melko yksipuolinen keskittyminen Repoveden- Orilammen suunnan korostamiseen. Yhtä lailla sopisi kehittää Jaalan maisemia matkailumielessä siinä kuin Väliväylän maisemiakin Käyrälammen ja Kannuskosken välillä. Tarkoitan kehittämisellä lähinnä mahdollisuuksien avaamista ilman että kaupungin itsensä tarvitsee ryhtyä sen erityisempiin rakentamisinvestointeihin. Kyllä yksityissektori lähtee liikkeelle, kun tilaisuuksia tarjotaan.