Minun uskoni Jumalaan on mennyt, koska en pysty käsittämään sitä, miten jumala voi sallia kaikkea sitä pahaa mitä maailmassa tapahtuu esim. lasten hyväksikäytöt.
Viattomat pienet lapset, joiden pitäisi olla jumalan silmäteriä, niin heidän elämä voidaan tuhota. Miten jumala joka on kaikkivoiva, voi hyväksyä tämmöisen, miksi hän ei auta heitä.
En pysty enää uskomaan jumalaan, olen nähnyt niin paljon kärsimystä, mitä ihmiset ovat joutuneet kokemaan, kun jumala ei varjellut heidän elämää lapsena.
Viattomat pienet lapset, joiden pitäisi olla jumalan silmäteriä, niin heidän elämä voidaan tuhota. Miten jumala joka on kaikkivoiva, voi hyväksyä tämmöisen, miksi hän ei auta heitä.
En pysty enää uskomaan jumalaan, olen nähnyt niin paljon kärsimystä, mitä ihmiset ovat joutuneet kokemaan, kun jumala ei varjellut heidän elämää lapsena.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tiedon lisääntyessä kognitiivinen dissonanssi käy uskovaisilla yhä voimakkaammaksi, ja tuloksena on usein uskosta luopuminen.
Jumala on, jos on, perin vittumainen narsisti-sadisti.
jumalanterve! Riittää että jumalanvaltakunta on olemassa. Tässä ei jumalia tarvita. jumalanrauhaa.
Ihminen on entinen Jumala, joka on eksynyt jumaluudestaan ja nukkuu synnin syvässä unessa. Lunastusta tarvitaan, että ihminen tulisi taas tietoiseksi jumaluudestaan.
Ihminen on yksilönä tavattoman heikko. Hän tarvitsee lauman ympärilleen ja uskon johonkin suurempaan ja kaikkivoipaisempaan. Aivan kuin lapsi miettii, että jospa hänellä olisi supervoimat. Tai näkymätön apuri, joka suojelee häntä kaikelta pahalta . Tämä apuri on siis jumala, joka on ihmisten mielissä. Siksi uskominen on hyvä sana tässä yhteydessä. Uskominen johonkin, josta kukaan ei tiedä mitään konkreettista.
Paavali sanoo, ettäJumala on kaikkialla läsnäoleva Henki. Niin ollen hän ei ole kaukana yhdestäkään meistä. Taas maailmassa vallitseva pahuus ei ole Jumalan aikaansaannosta eikä edes hyväksymää, vaan sen kaiken saa aikaan synti. Ja sielunvihollinen, Jumalan vastustaja. Täällämaallisessa elämässä on tyytyminen siihen, että ympärillämme on kaikkea pahaa. Itse asiassa jokaisessa ihmisessä on taipumus pyrkiä poispäin Jumalasta ja on mieltymys pahaan, mutta Jumalan rakkaus voi vetää ihmistä puoleensa.
Ei ihminen ole mikään arvostelemaan Jumalaa. Ihminen voi toki vaikka kieltää Jumalan olemassaolon, mutta Jumalan olemassaolo ei ole riippuvainen siitä, uskommeko hänen olemassaoloonsa vai emme. Jumala siis joko on olemassa tai häntä ei ole.
Ihmisen elämän aika on kovin rajallinen. Se on etsikon aikaa. Silloin on mahdollisuus valita, mitä tietä kuljemme. Ajan rajan takana ei valinnan mahdollisuuksia enää ole.
Monissa suviseurasaarnoissa on kehotettu epäuskoisia ihmisiä parannukseen. Suviseurasaarnoja voimme kuunnella sivulta www.suviseurat.fi
Kysyn, pitääkö seurateltan kuulija uskoa ennemmin saarnamiestä kuin Jeesusta? Jos saarnamies esimerkiksi sanoo että te olette taivasmatkalaisia ja kuoleman jälkeen te menette taivaaseen?
Jeesus meni kuoltuaan tuonelaan mutta miten vl uskova meneekin taivaaseen? Näettekö ristiriitaa opetuksessa?
Jumala on ajankin herra.
Tämä maailma on järkyttävä keskitysleiri, johon pakotetuista asukkaista melkein kaikki lapsuusiän ohittaneet joutuvat kristinuskon mukaan "teloituksen" jälkeen ikuiseen kadotuksen vaivaan siksi, koska Jumala enkeleitä luodessaan teki jonkin virheen, jonka johdosta suuri osa niistä nousi kapinaan Jumalaa vastaan Luciferin johdolla. Ihmisten luomisessakin tehtiin jokin virhe, jonka vuoksi Lucifer saa helposti eksytettyä ihmisiä. Jumala tapatti näiden virheiden sovittamiseksi synnyttämänsä olennon. Tähän sovituskuolemaan ei kuitenkaan läheskään kaikilla ihmisillä ole mahdollista uskoa, koska eivät ole kuulleet siitä mitään. Ja niistäkin, jotka ovat kuulleet tai kuulevat, vain harvoille on annettu voimaa ja ymmärrystä uskoa.
Job.7:8 Job.7:21