Sanotaan että koira

namuja koiralle. Sanon paikka ja piilotan namut ympäri asuntoa ja sitten se etsii ne. Joskus menen itse piiloon ja kutsun sitä ja se etsii minut. Sit ku löytää niin annan namin. Tätä ei voi kauheen pienessä asunnossa tehdä.

Kyllä joskus huvitun kun olen lenkillä ja näen ihmisiä lenkittämässä koiriaan. Heissä on yhdennäköisyyttä jopa siinä ulkonäössä.

Itsellä oli pitkäkarvainen chihuahua

Ulkonäkö ja luonnekin vähän samanlainen kuin chihulla.

Chihuahuat ovat hirveän nopea liikkeisiä, eloisia ja vilkkaita. Valppaita ja vaikuttavat iloisilta. Niiden kävely on sellaista vilkasta ja vähän hyppivää eli etutassut on ilmassa usein josta tulee iloista kuvaa.

Chihuahuat ovat itsepäisiä ja vaikka hyvin tietää mitä joku käsky merkkaa, ne yrittää helpompaa tietä saada haluamansa.

Itse chihuani koulutin niin se jumakauta yritti ohittaa sen käskyn ”istu” ja saada palkinnon tehdystä työstä suoraan tekemättä mitä käsketään. Siinä se pärki ja puhisi mulle ja häntä heilui niin kovaa että koko pylly meni hännän mukana.

Lopulta se ihan kuin aivasti ja samalla meni istumaan. Siten se oli jo niin täpinöissä ettei se malttanu istua kuin pari sekkaa kun se jo haukahti kuin käskien mua että ” makupala tänne!” Jos minä en antanut sille sen takia että se ei malttanut pitää itseään paikallaan asennossaan se alkoi kokeileen kaikki osaamansa asennot.

Se yritti antaa tassua, meni maate, istumaan, seisomaan ja sitten se aivasti taas ja haukahti ja tuli luokseni hyppiin jalkoja vasten ja nuolen varpaita.

Se oli myös aika kova uhoaan. Ei oikein ymmärtänyt että ei se pikkunatiainen mitään susikoiraa vastaan pärjää. Yritti pomottaa kyllä ihmisiäkin. 1,5 kg painava koira!

Aina valmiina uhoaan ja suojelemaan omistajaansa naapurin kissalta, metsän jänikseltä tai ojan siililtä.
Multa kerran lähti flexi käsistä kun juttelin naapurin kanssa kun yhtäkkiä koira lähti kissan perään ja se nykäisi sen verran kovaa yllättäen että otteeni flexistä irtosi.

Koira pelästyi sitä muovista flexin kahvaa joka lähti seuraan sitä ja siihen sen takaa-ajo loppui.

Hauska seurallinen ja läpi elämän leikkisä koira se oli. Koko ikä oli leikki- ikää.

Mukavuudenhaluinen. Lenkille pyysi ja lähti mielellään mutta jos ulko-ovella oli vastassa vesisade tai talven kylmä pakkanen se pysähtyi kynnykselle ja katsoi minua. Ei voinut muuta kuin hiukan nykästä hihnasta että sai sen jatkaan matkaa ulospäin.

Koko lenkin se nosteli tassujaan ja hidastelu, katseli minua välillä ja samalla roikotteli jotain tassuistaan.

Sillä jäätyi tassut tai olivat kastuneet jota se inhosi.

Itsessäni paljon samankaltaisia piirteitä

Chihut on ikävän kovia räksyttämään, aina ja kaikkialla. Purevat, ja ne pääkallosta ulospäin pullottavat silmät on pelottavat.

Ihana löytää oma vanha kirjoitukseni täältä. Aikaisemmin tänne pystyi kirjoittamaan ilman, että tuli ikäviä kommentteja tai että joku kivenkovaan alkoi väittämään mieheksi.

Palstan poistot herättää ihmetystä. Tästä ketjusta poistui kommentti, jossa luki "niinpä".