Susanna jousti työkokeilussa, Kela vei tuen – ”Saisin enemmän, jos makaisin kotona”Työkokeiluun päässyt Susanna luuli voivansa sopia työnantajan kanssa, milloin tulee töihin. Kela tulkitsi hänen olleen pois töistä ja vei etuuden.
Pääkaupunkiseudulla asuva Susanna, 45, on työttömäksi jäätyään opiskellut lisää. Hän ajatteli, että työkokemus uusista tehtävistä auttaisi työllistymään.
– Menin vapaaehtoisesti työkokeiluun, hän kertoo Taloussanomille.
Susannan piti saada ajalta sama työmarkkinatuki kuin ilman kokeilua ja lisäksi kulukorvausta yhdeksän euroa tekemältään työpäivältä. Toisin kävi.
Työnantaja on yksinyrittäjä ja osapuolet tekivät työsopimuksen, jonka mukaan Susanna on töissä yhdestä kahteen päivää viikossa keskiviikkoisin, torstaisin tai perjantaisin. Koska työnantajalla ei aina ollutkaan työtä juuri näinä päivinä, he vaihtoivat päiviäTyösuhde alkoi heinäkuun alussa, mutta yrittäjä halusi pitää kaksi ja puoli viikkoa lomaa. Hän ja Susanna ajattelivat, että kaksi aikuista ihmistä voivat keskenään sopia asioista ja 1–2 päivää viikossa on sama kuin 4–8 päivää kuukaudessa, eikä ole väliä, mitkä päivät täsmälleen ovat.
Susanna oli töissä ensimmäisen vajaan lomaviikon maanantaina ja pois kahtena seuraavana viikkona. Kuukauden työaika ei kuitenkaan lyhentynyt, sillä Susanna teki myöhemmin noilta ”sisään” viikoilta jääneet päivät. Hän ilmoitti todelliset päivät Kelaan.
Kelassa tulkittiin, että Susanna oli ollut poissa työkokeilupaikalta. Häneltä jätettiin maksamatta työmarkkinatuki kolmelta päivältä 20 päivän ajalta.
Susanna harmittelee, että olisi saanut enemmän, jos olisi maannut kotona.
– Näyttää siltä, että Kelalle on parempi, jos en tekisi mitään.Kela seuraa sopimuksen noudattamista
Kelan lakimies Antti Ristimäki ei voi ottaa kantaa yksittäistapaukseen, mutta kertoo, että Kela tulkitsee tilannetta TE-toimiston lausunnon perusteella. Siitä ilmenee, että työtön on työkokeilussa ja oikeutettu työttömyysetuuteen. Sopimuksen työkokeilusta tekevät työtön, TE-toimisto ja kokeilun järjestäjä.
Ristimäki arvioi, että kyse on lausuntoon nähden poissaolosta. Poissaolopäivä tarkoittaa päivää, jona palvelua järjestetään ja siihen olisi pitänyt osallistua.
– Jollei sille ole laissa mainittua hyväksyttävää syytä, päivän etuus voidaan joutua epäämään.
Päteviä poissaolon syitä ovat työkyvyttömyys, lapsen sairaus, työhaastattelu tai julkinen luottamustehtävä. Työnantajan lomaa listassa ei ole, vaikka TE-keskuksen sääntöjen mukaan työkokeilija ei saa olla yksin työssä yrittäjän loman aikana.
Susanna ihmettelee, miksi hänen pitää kysyä Kelasta lupa saadakseen mennä tiettynä päivänä ilmaiseksi töihin?
– En ole ollut aiheettomasti tai luvattomasti pois töistä enkä yrittänyt hyötyä rahallisesti, hän lisää.
Näyttää siltä, että Kelalle on parempi, jos en tekisi mitään.
Päinvastoin, työssä käyminen tulee hänelle kalliimmaksi kuin kotona oleminen. Työmatkaan lähikuntaan häneltä menee yhdeksän euron kulukorvausta enemmän rahaaMiksi Kela rankaisee aktiivista?
Tilanne olisi saattanut mennä toisin, jos lomajaksosta olisi sovittu ennakkoon. Työnantaja ja -tekijä voivat ilmoittaa olosuhdemuutoksesta TE-keskukseen, joka antaa lausunnon Kelalle.
Susanna on valittanut asiasta.
– Kysyin, miksi Kela rankaisee ihmistä, joka yrittää parantaa työnsaantiaan?
Lopullista vastausta hän ei ole vielä saanut. Jos päätöstä ei muuteta, Susanna menettää vähän yli sata euroa, minkä verran kolmen päivän etuudesta jää verojen jälkeen käteen.
– Pienenpienistä tuloista summa on suuri, hän sanoo.
Työkokeilu jatkuu, mutta sählinki tuntuu Susannasta typerältä.
Susannan nimi on muutettu yksityisyyden suojelemiseksi
Pääkaupunkiseudulla asuva Susanna, 45, on työttömäksi jäätyään opiskellut lisää. Hän ajatteli, että työkokemus uusista tehtävistä auttaisi työllistymään.
– Menin vapaaehtoisesti työkokeiluun, hän kertoo Taloussanomille.
Susannan piti saada ajalta sama työmarkkinatuki kuin ilman kokeilua ja lisäksi kulukorvausta yhdeksän euroa tekemältään työpäivältä. Toisin kävi.
Työnantaja on yksinyrittäjä ja osapuolet tekivät työsopimuksen, jonka mukaan Susanna on töissä yhdestä kahteen päivää viikossa keskiviikkoisin, torstaisin tai perjantaisin. Koska työnantajalla ei aina ollutkaan työtä juuri näinä päivinä, he vaihtoivat päiviäTyösuhde alkoi heinäkuun alussa, mutta yrittäjä halusi pitää kaksi ja puoli viikkoa lomaa. Hän ja Susanna ajattelivat, että kaksi aikuista ihmistä voivat keskenään sopia asioista ja 1–2 päivää viikossa on sama kuin 4–8 päivää kuukaudessa, eikä ole väliä, mitkä päivät täsmälleen ovat.
Susanna oli töissä ensimmäisen vajaan lomaviikon maanantaina ja pois kahtena seuraavana viikkona. Kuukauden työaika ei kuitenkaan lyhentynyt, sillä Susanna teki myöhemmin noilta ”sisään” viikoilta jääneet päivät. Hän ilmoitti todelliset päivät Kelaan.
Kelassa tulkittiin, että Susanna oli ollut poissa työkokeilupaikalta. Häneltä jätettiin maksamatta työmarkkinatuki kolmelta päivältä 20 päivän ajalta.
Susanna harmittelee, että olisi saanut enemmän, jos olisi maannut kotona.
– Näyttää siltä, että Kelalle on parempi, jos en tekisi mitään.Kela seuraa sopimuksen noudattamista
Kelan lakimies Antti Ristimäki ei voi ottaa kantaa yksittäistapaukseen, mutta kertoo, että Kela tulkitsee tilannetta TE-toimiston lausunnon perusteella. Siitä ilmenee, että työtön on työkokeilussa ja oikeutettu työttömyysetuuteen. Sopimuksen työkokeilusta tekevät työtön, TE-toimisto ja kokeilun järjestäjä.
Ristimäki arvioi, että kyse on lausuntoon nähden poissaolosta. Poissaolopäivä tarkoittaa päivää, jona palvelua järjestetään ja siihen olisi pitänyt osallistua.
– Jollei sille ole laissa mainittua hyväksyttävää syytä, päivän etuus voidaan joutua epäämään.
Päteviä poissaolon syitä ovat työkyvyttömyys, lapsen sairaus, työhaastattelu tai julkinen luottamustehtävä. Työnantajan lomaa listassa ei ole, vaikka TE-keskuksen sääntöjen mukaan työkokeilija ei saa olla yksin työssä yrittäjän loman aikana.
Susanna ihmettelee, miksi hänen pitää kysyä Kelasta lupa saadakseen mennä tiettynä päivänä ilmaiseksi töihin?
– En ole ollut aiheettomasti tai luvattomasti pois töistä enkä yrittänyt hyötyä rahallisesti, hän lisää.
Näyttää siltä, että Kelalle on parempi, jos en tekisi mitään.
Päinvastoin, työssä käyminen tulee hänelle kalliimmaksi kuin kotona oleminen. Työmatkaan lähikuntaan häneltä menee yhdeksän euron kulukorvausta enemmän rahaaMiksi Kela rankaisee aktiivista?
Tilanne olisi saattanut mennä toisin, jos lomajaksosta olisi sovittu ennakkoon. Työnantaja ja -tekijä voivat ilmoittaa olosuhdemuutoksesta TE-keskukseen, joka antaa lausunnon Kelalle.
Susanna on valittanut asiasta.
– Kysyin, miksi Kela rankaisee ihmistä, joka yrittää parantaa työnsaantiaan?
Lopullista vastausta hän ei ole vielä saanut. Jos päätöstä ei muuteta, Susanna menettää vähän yli sata euroa, minkä verran kolmen päivän etuudesta jää verojen jälkeen käteen.
– Pienenpienistä tuloista summa on suuri, hän sanoo.
Työkokeilu jatkuu, mutta sählinki tuntuu Susannasta typerältä.
Susannan nimi on muutettu yksityisyyden suojelemiseksi
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kannattaako Suomessa tehdä töitä? 6 karua esimerkkiä kannustinloukuista Miksi mennä töihin, jos kotona saa käteen lähes saman summan? Tässä kuusi esimerkkiä kannustinloukuista.
Kannattaako töitä tehdä, jos taloudellinen hyöty on olematon. Kannustinloukulla tarkoitetaan yleisesti sitä, että työn tekeminen ei ole kannattavaa. Loukku syntyy, kun palkkatulojen kasvaessa myös verot kasvavat ja samalla tulonsiirtoja leikkautuu pois.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n laskelmat paljastavat karuja esimerkkejä kannustinloukuista.
Kokoaikainen työ kannata yksin asuvalla
Esimerkki 1: Yksin asuva työmarkkinatukea saava työtön. Vuokra 440 euroa.
Kun hän alkaa saada palkkaa, työmarkkinatuki pienenee puolella palkanlisäyksestä. Suojaosan johdosta enintään 300 euron kuukausipalkka ei vaikuta tuen määrään. Työmarkkinatuki loppuu vajaan 1 600 euron palkkatasolla. Asumistuki loppuu esimerkkitapauksessa kuukausipalkan ollessa noin 1 950 euroa.
Jos tämä henkilö työllistyy osa-aikatyöhön, josta saa palkkaa 1 000 euroa kuukaudessa, hänen käytettävissä olevat tulonsa lisääntyvät 432 eurolla kuukaudessa.
Mutta jos tämä henkilö on jo osa-aikaisessa työssä 1 000 euron kuukausipalkalla ja saa soviteltua työmarkkinatukea ja tämän jälkeen työllistyy kokoaikaiseen palkkatyöhön 2 000 euron kuukausipalkalla, kannustinloukku iskee.
Tässä tapauksessa hänen käytettävissä olevat tulonsa lisääntyvät vain 186 eurolla kuukaudessa, koska työllistymisveroaste on 81,4 prosenttia.
Toisin sanoen työttömän työllistyminen osa-aikatyöhön on kannattavampaa kuin työllistyminen osa-aikaisesta kokoaikatyöhön. Osaltaan tähän vaikuttavat työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat.
Esimerkki 2: Yksin asuva työtön saa työtarjouksen, jossa kuukausipalkka on 2 000 euroa. Saman summan hän tienasi ennen työttömäksi joutumistaan. Näin ollen hän saa työttömänä ollessaan ansiopäivärahaa 1 249 euroa, josta jää verojen jälkeen käteen 993 euroa. Vuokra on 533 euroa. Asumistukea hän saa 232 euroa kuussa. Hänelle jää verojen ja asumismenojen jälkeen käteen 692 euroa kuussa.
Uudesta työstä hän saisi 2 000 euroa kuussa, josta jää verojen ja eläkemaksun jälkeen 1 554 euroa. Asumistukea hän ei enää saisi, joten verojen ja asumiskustannusten jälkeen käteen jäisi 1 021 euroa kuussa. Hänelle jäisi siis käteen 329 euroa enemmän kuin työttömänä ollessaan.
Yksinhuoltajan ei kannata lähteä töihin alle 2 600 €/kk palkalla
Esimerkki 1: Yhden päivähoitoikäisen lapsen yksinhuoltaja, joka saa työmarkkinatukea. Hän ei saa toimeentulotukea, mikä johtuu kohtuullisista asumiskustannuksista sekä siitä, että lapsilisä ja elatustuki otetaan tulona huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Vuokra 660 euroa.
Hänen kannustimet työnteon lisäämiseen ovat lähes olemattomat vähäisiä tuloja lukuun ottamatta. VATT:n laskelman mukaan ansiotyöhön ei oikeastaan kannata hakeutua taloudellisista syistä ellei kuukausipalkka ylitä 2 600 euroa.
Kannustinongelmat eivät lievene, jos yksinhuoltaja saa keskimääräistä ansiopäivärahaa, koska soviteltu päiväraha pienenee tietyn tulotason jälkeen yhtä paljon kuin palkka lisääntyy.
Esimerkki 2: Yhden lapsen yksinhuoltaja, joka saa palkankorotuksen.
Hänen aiempi palkkansa oli 1 500 euroa kuussa, josta jäi nettona käteen 1 251 euroa. Hän maksaa vuokraa 739 euroa kuussa, johon hän saa asumistukea 382 euroa. Verojen, asumismenojen ja päivähoidon jälkeen käteen jää 894 euroa kuussa.
Palkankorotuksen myötä hänen palkkansa nousee 2 000 euroon, josta käteen jää 1 554 euroa. Asumistuki laskee 190 euroon ja päivähoitomaksua kertyy korotuksen myötä 86 euroa. Verojen, asumismenojen ja päivähoidon jälkeen yksinhuoltajalle jää käteen 919 euroa kuussa.
Palkankorotuksen myötä tulot nousevat siis vain 25 euroa.
Kahden huoltajan kotitalous
Esimerkki 1: Nelihenkinen perhe, molemmat puolisot saavat työmarkkinatukea, toinen lapsi päivähoidossa ja vuokra 980 euroa. Perhe saa toimeentulotukea.
Toisen puolison työllistyminen noin 2 800 euron palkalla lisää perheen käytettävissä olevia tuloja vajaalla 400 eurolla kuukaudessa. VATT:n laskelmien mukaan kannustimet pysyvät heikkoina aina siihen asti, kunnes asumistuki loppuu.
Esimerkki 2: Perhe, johon kuuluvat äiti, isä ja kaksi alle kouluikäistä lasta. Työssäkäyvä äiti tienaa 2 500 euroa kuussa ja isä on lasten kanssa kotona.
Isälle tarjotaan työtä, josta saa 1500 euroa kuussa. Työpaikan vastaanottamalla isälle jää käteen vain 134 euroa enemmän kuussa verrattuna siihen, että hän jäisi kotiin lastensa kanssa ja nostaisi kaikki mahdolliset yhteiskunnan antamat tuetJokainen voi vetää oman johtopäätöksensä näiden laskelmien pohjalta, että miten laaja tällainen ilmiö on. Meidän johtopäätös laskelmien perusteella on se, että aika laajasta ongelmasta on kyse, sanoo EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.
Häne mukaansa ratkaisu ongelmaan löytyy kolmesta asiakokonaisuudesta: verotuksesta, etuuksista ja päivähoidon maksuista.
Eli työn verotuksen keventäminen on yksi tapa
Toimeentulotukea saava voi välttää aktiivimallin leikkaukset. Ansiosidonnaista saava ei voi välttää ilman turhia eläkehakemuksia. Suomessa kannattaa joko olla aina työtön tai aina töissä. Muuten on jatkuva selvityssota Kelan, työkkärin ja työttömyyskassan kanssa. Pahimmassa tapauksessa käteen jää vähemmän rahaa kuin työttömänä.