Hiipuu ennen kuin loppuu

Pitäisi todellakin olla rinnalle rekisteristä poistuneiden purjeveneiden luvut ennenkuin voisi purjehduksen hiipumisesta puhua.

Ihan taattua logiikkaa. Aika on vihdoin pysähtynyt ja ikuinen nousu on totta. Mikään ei enää kulu eikä vanhene. Vihdoin less is more.

Siis samaa mieltä!

bullmarket kirjoitti:

Ihan taattua logiikkaa. Aika on vihdoin pysähtynyt ja ikuinen nousu on totta. Mikään ei enää kulu eikä vanhene. Vihdoin less is more.

Siis samaa mieltä!

Haiskahti viisastelulle, mutta kai sinäkin myönnät, että veneiden käyttöikä on kymmeniä vuosia? Hyvin pieni osa lujitemuovisista matkapurjeveneistä on poistunut romutuksen kautta käytöstä. Monilla niistä seilaa jo kolmas sukupolvi.

bullmarket kirjoitti:

Ihan taattua logiikkaa. Aika on vihdoin pysähtynyt ja ikuinen nousu on totta. Mikään ei enää kulu eikä vanhene. Vihdoin less is more.

Siis samaa mieltä!

Veneiden käyttöikä nyt vain on varsin pitkä. Jos siis poistuma on vaikkapa 5 venettä vuodessa suurempi kuin uusien rekisteröinti, kestää hiipuminen melkoisen tovin ennenkuin purjehdus loppuu. Ja kun ottaa huomioon, että tällaiset asiat menevät aina aaltoliikkeinä, ei olisi mikään ihme, jos seuraavan 10-20 vuoden kuluessa nähtäisiin jopa aikaisempaa isompi buumi. Aivan kuten sijoitustoiminnassa, menneisyys ei ole tae tulevasta.

10-14 kirjoitti:

Haiskahti viisastelulle, mutta kai sinäkin myönnät, että veneiden käyttöikä on kymmeniä vuosia? Hyvin pieni osa lujitemuovisista matkapurjeveneistä on poistunut romutuksen kautta käytöstä. Monilla niistä seilaa jo kolmas sukupolvi.

Lue lisää

Tilanne on pitkälle sellainen, että vanhoja veneitä omistaa jo varttuneempi ikäluokka ja nuorempi polvi ei näitä veneitä a) osta b) edes halua niin iso osa niistä päätyy Kuusakoskelle tai jää muutoin jonnekin lojumaan.

Samalla kun uusia ei enää ole myyty niin harrastus hiipuu. Tai sitten kaikki ostavat uuden, johon varaa ei kuitenkaan ole juuri kellään.

Tässä suhteessa menneisyys on tae tulevaisuudesta, veneilyyn kuitenkin tarvitaan vene eikö vain? Toisin sanoen veneiden joilla nuorempi ikäluokka voisi veneillä määrä vähenee koko ajan, nopeutuen.

wehaveaproblem kirjoitti:

Tilanne on pitkälle sellainen, että vanhoja veneitä omistaa jo varttuneempi ikäluokka ja nuorempi polvi ei näitä veneitä a) osta b) edes halua niin iso osa niistä päätyy Kuusakoskelle tai jää muutoin jonnekin lojumaan.

Samalla kun uusia ei enää ole myyty niin harrastus hiipuu. Tai sitten kaikki ostavat uuden, johon varaa ei kuitenkaan ole juuri kellään.

Tässä suhteessa menneisyys on tae tulevaisuudesta, veneilyyn kuitenkin tarvitaan vene eikö vain? Toisin sanoen veneiden joilla nuorempi ikäluokka voisi veneillä määrä vähenee koko ajan, nopeutuen.

Lue lisää

Onko sinulla esittää jotain tilastofaktaa väitteesi tueksi vai mutuiletko vain? Sen enempää omassa venekerhossa kuin vierassatamahavaintojenkaan nojalla en voi allekirjoittaa väitettäsi. Minusta tilanne on pikemminkin se, että purjeveneilijöiden joukko on tietyllä tavalla stabiloitunut. Ne vanhat veneet siirtyvät perintönä tai ennakkosellaisena lapsille ja lapsenlapsille ja pysyvät käytössä, mutta yhä pienempi osa niistä, jotka aloittavat veneilyn ilman "sukurasitetta", ostaa käytettyäkään purjevenettä. (Ikäluokkien pieneneminenkin ehkä vaikuttaa, ts. vähemmän on niitä sisaruksia, joiden täytyy ostaa oma vene, kun vanhempien paatti menikin esikoiselle.)

Disclaimer: ei minullakaan muuta tilastotietoa ole kuin se, että veneiden määrä rekisterissä ei näytä vähenevän. Muulta osin myönnän, että minunkin arvioni on sinällään "mutua", koska se perustuu vain omiin havaintoihin.

10-14 kirjoitti:

Onko sinulla esittää jotain tilastofaktaa väitteesi tueksi vai mutuiletko vain? Sen enempää omassa venekerhossa kuin vierassatamahavaintojenkaan nojalla en voi allekirjoittaa väitettäsi. Minusta tilanne on pikemminkin se, että purjeveneilijöiden joukko on tietyllä tavalla stabiloitunut. Ne vanhat veneet siirtyvät perintönä tai ennakkosellaisena lapsille ja lapsenlapsille ja pysyvät käytössä, mutta yhä pienempi osa niistä, jotka aloittavat veneilyn ilman "sukurasitetta", ostaa käytettyäkään purjevenettä. (Ikäluokkien pieneneminenkin ehkä vaikuttaa, ts. vähemmän on niitä sisaruksia, joiden täytyy ostaa oma vene, kun vanhempien paatti menikin esikoiselle.)

Disclaimer: ei minullakaan muuta tilastotietoa ole kuin se, että veneiden määrä rekisterissä ei näytä vähenevän. Muulta osin myönnän, että minunkin arvioni on sinällään "mutua", koska se perustuu vain omiin havaintoihin.

Lue lisää

Ei tilastoa, mutta ainakin:

- uusia ei myydä
- käytettyjen hintataso ennennäkemättömän halpa ja uuden ja käytetyn hintaero historiallisen suuri
- käytettyjä vanhoja läjäpäin, vähintään 1/3 rekisteröidyistä pursista ei enää omaa kun käyttöarvon, hintapyynnöt kautta linjan täysin epärealistisia
- venelainaa, edes vakuudellista, ei enää saa - vain kulutusluottoa tähän tarkoitukseen tarjolla
- vastaava ilmiö myös esim. kesämökkien, golfosakkeiden ja muiden suurten ikäluokkien arvostamien (entisten) omaisuuserien kohdalla

näin.se.vaan.on kirjoitti:

Ei tilastoa, mutta ainakin:

- uusia ei myydä
- käytettyjen hintataso ennennäkemättömän halpa ja uuden ja käytetyn hintaero historiallisen suuri
- käytettyjä vanhoja läjäpäin, vähintään 1/3 rekisteröidyistä pursista ei enää omaa kun käyttöarvon, hintapyynnöt kautta linjan täysin epärealistisia
- venelainaa, edes vakuudellista, ei enää saa - vain kulutusluottoa tähän tarkoitukseen tarjolla
- vastaava ilmiö myös esim. kesämökkien, golfosakkeiden ja muiden suurten ikäluokkien arvostamien (entisten) omaisuuserien kohdalla

Lue lisää

Mikään noista ei mitenkään kumoa omaa arviotani eli purjeveneilijöiden määrä on jokseenkin stabiili: ei kasva mutta ei pienenekään. Ja esimerkiksi ne käytettyjen hintapyynnöt pikemminkin vahvistavat näkemystäni: jos esim. perikunnat tosissaan haluaisivat niistä eroon, niin pyynnöt putoaisivat. Nyt tilanne on edelleen se, että valtaosa "myyjistä" kokeilee "vaihdan isompaan/uudempaan, jos joku tämän ostaa" mutta ei tietenkään pudota pyyntöä, koska arvioi, ettei sitä uutta löytyisi vastaavasti halvemmalla ja se käyttöarvo on joka tapauksessa tallella.

Ihan pienimpiä, niitä alle 25 jalan purkkareita näkee silloin tällöin lojumassa jossain telakan nurkassa tai pellon reunassa hylättynä. Isommat näyttävät kyllä pysyvän käytössä.

10-14 kirjoitti:

Mikään noista ei mitenkään kumoa omaa arviotani eli purjeveneilijöiden määrä on jokseenkin stabiili: ei kasva mutta ei pienenekään. Ja esimerkiksi ne käytettyjen hintapyynnöt pikemminkin vahvistavat näkemystäni: jos esim. perikunnat tosissaan haluaisivat niistä eroon, niin pyynnöt putoaisivat. Nyt tilanne on edelleen se, että valtaosa "myyjistä" kokeilee "vaihdan isompaan/uudempaan, jos joku tämän ostaa" mutta ei tietenkään pudota pyyntöä, koska arvioi, ettei sitä uutta löytyisi vastaavasti halvemmalla ja se käyttöarvo on joka tapauksessa tallella.

Ihan pienimpiä, niitä alle 25 jalan purkkareita näkee silloin tällöin lojumassa jossain telakan nurkassa tai pellon reunassa hylättynä. Isommat näyttävät kyllä pysyvän käytössä.

Lue lisää

Valtaosa purjeveneistä on vanhoja ja pieniä skandeja. Näiden määrä satamissa on yllättävän pieni. Oletan siis, että niistä merkittävä osa on poistettu käytöstä. Puhutaan vain tuhansista veneistä, joten ne mahtuvat latoihin ja telakoiden nurkkiin ilman, että osuvat koko ajan silmiin. Tunnen pari ihmistä, joiden vene on makaamassa hylkyinä. Tämä massa kasvanee: kun tulee 4000 euron remontti eteen 3000 euron veneessä hylätään vene ja ehkä ostetaan isompi vene vaikka 5000 eurolla tai sitten moottorivene tai ei mitään. Tällöin muutama purjehtija siirtyy reserviin tai eläkkeelle. Ja kun uusia ei tule, laskee hiljakseen purjehtijoiden määrä. Kuvaavaa on, että samalla vesiskoottereiden määrä nousee voimakkaasti. Kun on aurinkoinen, lämmin päivä hypätään sellaisen selkään ja ajellaan pari tuntia. Sellaista on nuorten veneily.

Bossu kirjoitti:

Valtaosa purjeveneistä on vanhoja ja pieniä skandeja. Näiden määrä satamissa on yllättävän pieni. Oletan siis, että niistä merkittävä osa on poistettu käytöstä. Puhutaan vain tuhansista veneistä, joten ne mahtuvat latoihin ja telakoiden nurkkiin ilman, että osuvat koko ajan silmiin. Tunnen pari ihmistä, joiden vene on makaamassa hylkyinä. Tämä massa kasvanee: kun tulee 4000 euron remontti eteen 3000 euron veneessä hylätään vene ja ehkä ostetaan isompi vene vaikka 5000 eurolla tai sitten moottorivene tai ei mitään. Tällöin muutama purjehtija siirtyy reserviin tai eläkkeelle. Ja kun uusia ei tule, laskee hiljakseen purjehtijoiden määrä. Kuvaavaa on, että samalla vesiskoottereiden määrä nousee voimakkaasti. Kun on aurinkoinen, lämmin päivä hypätään sellaisen selkään ja ajellaan pari tuntia. Sellaista on nuorten veneily.

Lue lisää

Kyllä noita hylättyjä vanhoja 6 metrin purjeveneitä näkee tuolla meren rannoilla sekä kuiville nostettuna. Poistumaa on, se on fakta. Ja sitten niitä makaa myös laitreissa, laitetaan veteen ja nostetaan ylös, ilman että edes yhtään purjehduspäivää tulee vuodessa. Ongelmajätettä ne on, ei kelpaa enää kenellekään ja venettä ei voi heittää roskiin. Nuo on kun golf osakkeet, kun omistat niin et päse siitä eroon ja kulut juoksee.

10-14 kirjoitti:

Mikään noista ei mitenkään kumoa omaa arviotani eli purjeveneilijöiden määrä on jokseenkin stabiili: ei kasva mutta ei pienenekään. Ja esimerkiksi ne käytettyjen hintapyynnöt pikemminkin vahvistavat näkemystäni: jos esim. perikunnat tosissaan haluaisivat niistä eroon, niin pyynnöt putoaisivat. Nyt tilanne on edelleen se, että valtaosa "myyjistä" kokeilee "vaihdan isompaan/uudempaan, jos joku tämän ostaa" mutta ei tietenkään pudota pyyntöä, koska arvioi, ettei sitä uutta löytyisi vastaavasti halvemmalla ja se käyttöarvo on joka tapauksessa tallella.

Ihan pienimpiä, niitä alle 25 jalan purkkareita näkee silloin tällöin lojumassa jossain telakan nurkassa tai pellon reunassa hylättynä. Isommat näyttävät kyllä pysyvän käytössä.

Lue lisää

On jopa todennäköistä, että purjehtijoiden määrä laskee jopa puoleen seuraavan 10-15 vuoden kuluessa. Reilusti joka tapauksessa.

Ihan selvää on ettei ainakaan 70-, 80- tai 90-luvun veneille ole jatkossa ottajia oli ne kuinka ikuisia vaan. Vähän uudemmat kiertää sitten harrastuksen piirissä olevien kesken.

Mutta jos yhtään uusia ei enää tule niin veneet vaan loppuvat jossakin kohtaa. Siksi toivoisikin, että uusien kauppa elpyisi edes jollekin tasolle. Nyt vaan näin ei ole käynyt paremmassakaan suhdanteessa, yksi syy on varmasti yllä todettu suuri hintaero vähän käytetyn (alle 10 v.) ja uuden välillä.

jää.nähtäväksi kirjoitti:

On jopa todennäköistä, että purjehtijoiden määrä laskee jopa puoleen seuraavan 10-15 vuoden kuluessa. Reilusti joka tapauksessa.

Ihan selvää on ettei ainakaan 70-, 80- tai 90-luvun veneille ole jatkossa ottajia oli ne kuinka ikuisia vaan. Vähän uudemmat kiertää sitten harrastuksen piirissä olevien kesken.

Mutta jos yhtään uusia ei enää tule niin veneet vaan loppuvat jossakin kohtaa. Siksi toivoisikin, että uusien kauppa elpyisi edes jollekin tasolle. Nyt vaan näin ei ole käynyt paremmassakaan suhdanteessa, yksi syy on varmasti yllä todettu suuri hintaero vähän käytetyn (alle 10 v.) ja uuden välillä.

Lue lisää

"Ihan selvää on ettei ainakaan 70-, 80- tai 90-luvun veneille ole jatkossa ottajia "

Ostajia voi olla vähän mutta ottajia enemmän. Ne kulkevat "suvussa".

10-14 kirjoitti:

"Ihan selvää on ettei ainakaan 70-, 80- tai 90-luvun veneille ole jatkossa ottajia "

Ostajia voi olla vähän mutta ottajia enemmän. Ne kulkevat "suvussa".

No osin kulkee, usein pakosta, mutta iso osa ottaisi mieluummin rahaa. Perintöveroa tuskin kukaan haluaa noista maksaa.

Mutta suurin ongelma on kuitenkin se ettei tuollaisella perinnekalleudella kukaan nuorempi tosiasiassa halua veneillä saatikka rassailla. Hidas, kulunut, hankala, epämukava jne - vaikka kuinka olisi tunnesidettä niin tosiasiat vaan tulee eteen. Ja pitääkin tulla.

Ja sanottakoon vielä, että vene lienee parhaiten aikaa kestäviä hyödykkeitä, mutta nuo ovat jo liian vanhoja. Eihän kukaan halua enää mummonmökkiäkään alkuperäisessä kunnossa vaan ne remontoidaan tai puretaan ja rakennetaan uusi tilalle.

viisaastivesillä kirjoitti:

Kyllä noita hylättyjä vanhoja 6 metrin purjeveneitä näkee tuolla meren rannoilla sekä kuiville nostettuna. Poistumaa on, se on fakta. Ja sitten niitä makaa myös laitreissa, laitetaan veteen ja nostetaan ylös, ilman että edes yhtään purjehduspäivää tulee vuodessa. Ongelmajätettä ne on, ei kelpaa enää kenellekään ja venettä ei voi heittää roskiin. Nuo on kun golf osakkeet, kun omistat niin et päse siitä eroon ja kulut juoksee.

Lue lisää

Päin vastoin, veneen hyvä puoli verrattuna golf- tai lomaosakkeeseen, kesämökkiin tai kiinteistöön ulkomailla on juuri se että siitä pääsee kohtuullisella kertasuorituksella lopullisesti eroon ja kulut lakkaavat. Erään tuttavan suunnitelma golfosakkeesta luopumiseen on lahjoittaa se isälleen joka puolestaan testamenttaa sen golfyhtiölle. Ristiriitainen tilanne tietenkin kun toivoo isälleen pitkää ikää mutta samalla haluaisi kuluista eroon mahdollisimman pian.

harhaluuloja kirjoitti:

No osin kulkee, usein pakosta, mutta iso osa ottaisi mieluummin rahaa. Perintöveroa tuskin kukaan haluaa noista maksaa.

Mutta suurin ongelma on kuitenkin se ettei tuollaisella perinnekalleudella kukaan nuorempi tosiasiassa halua veneillä saatikka rassailla. Hidas, kulunut, hankala, epämukava jne - vaikka kuinka olisi tunnesidettä niin tosiasiat vaan tulee eteen. Ja pitääkin tulla.

Ja sanottakoon vielä, että vene lienee parhaiten aikaa kestäviä hyödykkeitä, mutta nuo ovat jo liian vanhoja. Eihän kukaan halua enää mummonmökkiäkään alkuperäisessä kunnossa vaan ne remontoidaan tai puretaan ja rakennetaan uusi tilalle.

Lue lisää

"Mutta suurin ongelma on kuitenkin se ettei tuollaisella perinnekalleudella kukaan nuorempi tosiasiassa halua veneillä saatikka rassailla. "

On pakko päätellä, että et tunne veneileviä ihmisiä, ainakaan purjeveneillä liikkuvia. Minä tiedän useita 70-luvulla tehtyjä veneitä, jopa muutaman vanhemman, joilla seilaa nyt vähintään kolmas sukupolvi. Veneitä on tietysti päivitelty vuosien kuluessa, mutta käytössä ne ovat.

Hiukan mutuilua: purjeveneilyn osalta ollaan ehkä palattu/palaamassa siihen, ehkä suorastaan normaaliin olotilaan, että harrastajat enimmäkseen "kasvavat" puuhaan vanhempiensa/isovanhempiensa kanssa eivätkä aloita aikuisiällä "pystymetsästä". Sanoisin, että on ollut kaksi vaihetta, jolloin veneilyn pariin tuli merkittävässä määrin ihmisiä, jotka ostivat ensimmäiseksi veneekseen purjeveneen ilman mitään tai ainakaan paljoa kokemusta: 1970-luku ja 1990-luvun loppu/2010-luvun alku. Ensimmäistä voisi kai kutsua "H-vene -aikakaudeksi" ja toista "Bavaria-kaudeksi".

Eipä ainakaan meidän seurassa tyhjiä laituripaikkoja juuri ole ja kaikki veneet näkyvät olevan vesillä. Ehkä pientä kasvua on "laituriveneilyssä" eli kun ennen oli 1-2 venettä, jotka eivät juuri laiturista irronneet vaan olivat lähinnä "kelluvina kesämökkeinä", niin nyt on 5-6. Mutta vaikka jäsenmäärä on hiljaisessa laskussa, niin uusia jäseniä tulee joka kesä muutama (veneineen). En ole tehnyt mitään "syväanalyysia", miksi jäsenmäärä laskee vaikka venekanta säilyy, mutta saattaisi olla osittain eräänlainen kulttuurimuutos: ennen on ollut jonkinlainen "kirjoittamaton laki", että ainakin puolisot kirjataan seuraan miehistö- tai perhejäseniksi, nykyään useimmiten vain veneen virallinen omistaja ottaa jäsenyyden (ja maksaa jäsenmaksun).

10-14 kirjoitti:

"Mutta suurin ongelma on kuitenkin se ettei tuollaisella perinnekalleudella kukaan nuorempi tosiasiassa halua veneillä saatikka rassailla. "

On pakko päätellä, että et tunne veneileviä ihmisiä, ainakaan purjeveneillä liikkuvia. Minä tiedän useita 70-luvulla tehtyjä veneitä, jopa muutaman vanhemman, joilla seilaa nyt vähintään kolmas sukupolvi. Veneitä on tietysti päivitelty vuosien kuluessa, mutta käytössä ne ovat.

Hiukan mutuilua: purjeveneilyn osalta ollaan ehkä palattu/palaamassa siihen, ehkä suorastaan normaaliin olotilaan, että harrastajat enimmäkseen "kasvavat" puuhaan vanhempiensa/isovanhempiensa kanssa eivätkä aloita aikuisiällä "pystymetsästä". Sanoisin, että on ollut kaksi vaihetta, jolloin veneilyn pariin tuli merkittävässä määrin ihmisiä, jotka ostivat ensimmäiseksi veneekseen purjeveneen ilman mitään tai ainakaan paljoa kokemusta: 1970-luku ja 1990-luvun loppu/2010-luvun alku. Ensimmäistä voisi kai kutsua "H-vene -aikakaudeksi" ja toista "Bavaria-kaudeksi".

Eipä ainakaan meidän seurassa tyhjiä laituripaikkoja juuri ole ja kaikki veneet näkyvät olevan vesillä. Ehkä pientä kasvua on "laituriveneilyssä" eli kun ennen oli 1-2 venettä, jotka eivät juuri laiturista irronneet vaan olivat lähinnä "kelluvina kesämökkeinä", niin nyt on 5-6. Mutta vaikka jäsenmäärä on hiljaisessa laskussa, niin uusia jäseniä tulee joka kesä muutama (veneineen). En ole tehnyt mitään "syväanalyysia", miksi jäsenmäärä laskee vaikka venekanta säilyy, mutta saattaisi olla osittain eräänlainen kulttuurimuutos: ennen on ollut jonkinlainen "kirjoittamaton laki", että ainakin puolisot kirjataan seuraan miehistö- tai perhejäseniksi, nykyään useimmiten vain veneen virallinen omistaja ottaa jäsenyyden (ja maksaa jäsenmaksun).

Lue lisää

Puhut koko ajan yksittäistapauksista. Niillä ei ole merkitystä. Tottakai 70-, 80-, 90- luvun veissä on helmiä joiden arvo on erinomainen. Samoin varmasti löytyy yksittäisiä junnuja, joiden mielestä papan vanhalla paatilla on kiva kulkea ja jo sukutraditio tähän velvoittaa.

Mutta kun katsoo isossa kuvassa missä kunnossa on keskimääräinen 70-, 80-, 90- luvun vene on ja miten muutoin trendien kautta kuinka maailma muuttuu niin tarinoissasi on romantiikkaa ja toivoa ilman ripaustakaan realismista.

Kuten sanottua uskoa voi mihin haluaa, no problem. Makro vaan sanoo, että harrastus hiipuu, ei kahta sanaa. Ei siis lopu eikä katoa, mutta hiipuu. Käytännössä tällä tuskin on suurta merkitystä harrastajille, suurin ongelma liittyy tilanteeseen, jossa vene haluttaisiin myydä.

iso.kuva kirjoitti:

Puhut koko ajan yksittäistapauksista. Niillä ei ole merkitystä. Tottakai 70-, 80-, 90- luvun veissä on helmiä joiden arvo on erinomainen. Samoin varmasti löytyy yksittäisiä junnuja, joiden mielestä papan vanhalla paatilla on kiva kulkea ja jo sukutraditio tähän velvoittaa.

Mutta kun katsoo isossa kuvassa missä kunnossa on keskimääräinen 70-, 80-, 90- luvun vene on ja miten muutoin trendien kautta kuinka maailma muuttuu niin tarinoissasi on romantiikkaa ja toivoa ilman ripaustakaan realismista.

Kuten sanottua uskoa voi mihin haluaa, no problem. Makro vaan sanoo, että harrastus hiipuu, ei kahta sanaa. Ei siis lopu eikä katoa, mutta hiipuu. Käytännössä tällä tuskin on suurta merkitystä harrastajille, suurin ongelma liittyy tilanteeseen, jossa vene haluttaisiin myydä.

Lue lisää

Vähintään yhtä paljon on kyse yksittäistapauksista niiden (tai sen, hetkittäin tuntuu, että asialla on yksi henkilö, joka kirjoittaa jokaisen viestinsä eri nimimerkillä) kohdalla, jotka väittävät harrastuksen olevan hiipumassa. Ei senkään väitteen tueksi nimittäin ole mitään tilastofaktaa esillä, joka olisi ainoa tapa todistaa se "iso kuva".

Toisaalta: kyllä parinsadan veneen seuran tilanne jonkinlaisen kuvan antaa kokonaisuudestakin, vaikka tietysti pitää ottaa huomioon se, että seurat ja niiden toiminta ovat erilaisia.

"on jopa todennäköistä"... Tarkoittaa, että joku pitää tiettyä kehityskulkua todennäköisenä. Minkäänlaista tutkimustulosta ei kuitenkaan ole sen kehityskulun todennäköisyyttä tukemaan. Tällä hetkellä asiat näyttävät menevän johonkin suuntaan, seuraava sukupolvi voi kuitenkin tehdä tässä täyskäännöksen, kuten historia kertoo usein tapahtuneen.

BNB kyllä vaikutti jossain määrin majoitusliiketoimintaan. Nähtäväksi jää vaikuttaako myös purjevene businekseen. On aika helppoa vuokrata vene kesälomakaudeksi, jos asiaa ajattelee kustannuksien kannalta. Vastuu veneen huollosta, ylläpidosta, talvisäilytyksesta, ylös ja alaslaskuista, maston kaatamisesta jne. jää kaikki pois. Tuolla summalla vuokraa veneen ilman omistamisen riesaa.

Asiastahan oli juttua tänä kesä mm. ylen uutisissa.

wehaveaproblem kirjoitti:

Tilanne on pitkälle sellainen, että vanhoja veneitä omistaa jo varttuneempi ikäluokka ja nuorempi polvi ei näitä veneitä a) osta b) edes halua niin iso osa niistä päätyy Kuusakoskelle tai jää muutoin jonnekin lojumaan.

Samalla kun uusia ei enää ole myyty niin harrastus hiipuu. Tai sitten kaikki ostavat uuden, johon varaa ei kuitenkaan ole juuri kellään.

Tässä suhteessa menneisyys on tae tulevaisuudesta, veneilyyn kuitenkin tarvitaan vene eikö vain? Toisin sanoen veneiden joilla nuorempi ikäluokka voisi veneillä määrä vähenee koko ajan, nopeutuen.

Lue lisää

Ilmeisesti kymppitonnikin oli liikaa 31 jalkaisesta infernosta, ei tullut yhtään tarjousta vaikka kohtuullisen ikäistä purjettakin löytyi.

https://www.huutokauppa.com/adfi/purjevene-inferno-31-varusteineen_id26349

Inferno31 kirjoitti:

Ilmeisesti kymppitonnikin oli liikaa 31 jalkaisesta infernosta, ei tullut yhtään tarjousta vaikka kohtuullisen ikäistä purjettakin löytyi.

https://www.huutokauppa.com/adfi/purjevene-inferno-31-varusteineen_id26349

Lue lisää

No ei ole enää rahallista arvoa myöskään paapan vanhalla Ford Taunuksella eikä töllillä pellon laidassa, miksi ihmeessä tämä olisi mitenkään erilainen?

Ihan mielenkiinnosta: miten ekstroverttiys liittyy tähän? Mars psykologian luennolle.

Tötterström kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta: miten ekstroverttiys liittyy tähän? Mars psykologian luennolle.

Ekstrovertit vahingossa ajautuu juttusille myyjän kanssa vieraillessaan messuilla.

Näköjään 2005 myytiin 186 yli 26-jalkaista purjevenettä.

http://www.finnboat.fi/fi/fi_3_3_read.html?Id=1155720223.html

Veneen omistajien keski-iän perusteella on kyllä odotettavissa lisää myyntiä, kulkee väestöpyramidin kanssa aika käsi kädessä, mikäli ostovoima ei kasva (mitä se tuskin suomen verotuskannalla tulee tekemään).

Mitä vilkuillut tätä palstaa, aika moni on liikkeellä aika pienillä budjeteilla vs. mitä purjeveneet maksaa uutena. Mukava uutinen tietysti on että nämä asumiskelpoiset raaserit 2000 luvulta onkin monen saavutettavissa 10-20 vuoden kuluttua hintansa puolesta.

Bossu kirjoitti:

Näköjään 2005 myytiin 186 yli 26-jalkaista purjevenettä.

http://www.finnboat.fi/fi/fi_3_3_read.html?Id=1155720223.html

Lue lisää

Paljonko ylipäänsä myydään vähänkään suurempia (ts. edes jotenkin merikelpoisia) veneitä nykyään? Em. linkistä, tilanne 2005:
"Kotimaassa alle 6 m veneitä myytiin 8244 kpl (- 1,6 %), 6 - 8 metrisiä veneitä toimitettiin 573 ( 13,7 %) ja 8 - 10 metrin luokassa 92 venettä ( 3,3 %). Suurimmassa kategoriassa, eli yli 10 metriset veneet ... tammi-kesäkuussa 10 kpl."

Edelleenkään tuo ei mielestäni kerro siitä, että purjeveneily olisi vähenemässä vaan vain siitä, että kasvu kohdistuu nykyään(kin) moottoriveneisiin. Yksi tekijä saattaa olla siinä, että jo veneilevien perhekuntien ulkopuolelta ei enää taida juuri tulla kovin paljoa sellaista väkeä, joka harrastaa matkaveneilyä. Purjeveneessä saa nimittäin yleensä samalla rahalla paljon enemmän asuttavuutta kuin moottoriveneessä (jos vertaa vaikkapa 150 k€ purkkaria ja moottorivenettä, niin jokseenkin poikkeuksetta ensinmainitussa on paremmat tilat). Tuossa kun Uivassa taas muutama vene tuli katsasteltua, niin kyllä jälleen kerran päätelmäksi tuli, että alle 300 000 euron ei saa sellaista moottorivenettä, jonka asuttavuus pärjäisi minun 80-lukulaiselle skandipurkkarilleni.

10-14 kirjoitti:

Edelleenkään tuo ei mielestäni kerro siitä, että purjeveneily olisi vähenemässä vaan vain siitä, että kasvu kohdistuu nykyään(kin) moottoriveneisiin. Yksi tekijä saattaa olla siinä, että jo veneilevien perhekuntien ulkopuolelta ei enää taida juuri tulla kovin paljoa sellaista väkeä, joka harrastaa matkaveneilyä. Purjeveneessä saa nimittäin yleensä samalla rahalla paljon enemmän asuttavuutta kuin moottoriveneessä (jos vertaa vaikkapa 150 k€ purkkaria ja moottorivenettä, niin jokseenkin poikkeuksetta ensinmainitussa on paremmat tilat). Tuossa kun Uivassa taas muutama vene tuli katsasteltua, niin kyllä jälleen kerran päätelmäksi tuli, että alle 300 000 euron ei saa sellaista moottorivenettä, jonka asuttavuus pärjäisi minun 80-lukulaiselle skandipurkkarilleni.

Lue lisää

70 ja 80 luvuilla vapaa-ajan määrä kasvoi kun sodanjälkeen syntyneet olivat saaneet talonsa ja mökkinsä rakennetua, nykyisin ihmiset tekevät pää veressä 12 tuntista päivää ja monilla lomatkin alkaa olemaan pätkittäisiä (yksityisellä sektorilla) jos sitä on lainkaan (esim. yrittäjät) - tekijöitä, jotka rajoittaa pitkiä vapaita.

No joo, itse olen ole oikein koskaan ymmärtänyt satamarallin viehätystä jollei vene sitten ole niin iso ettei sillä paljon muualle matalalla merellä pääse.

Uivat ovat hyvä esimerkki siitä mikä myy suomessa eniten kuten kevään venemessutkin, siksi itse en niissä enään käykään - koska siellä ei ole mitään mikä kiinnostaisi. Suomi on pulpettiveneiden maa. Helsinki taas isojen ja uudehkojen moottoriveneiden pursiseuroja lukuunottamatta. Turku on ehkä suomen purjehdusmekka, siellä kun upea luonnonsaaristo on tuntien päässä - kuten ne nauvokin.

Makrotaloudellisia tekijöitä tuohon vielä lisää, niin öljykriisi oli 70 luvun alkupuolella joka myöhemmin buustasi purveneisiin siirtymistä osittain, mutta tärkeämpää oli elintason huikea nousu ko. vuosikymmeninä.

Lisäsyitä miksi tuon ajan veneitä on hurjat määrät nyt myynnissä.

HiljaistaOn kirjoitti:

70 ja 80 luvuilla vapaa-ajan määrä kasvoi kun sodanjälkeen syntyneet olivat saaneet talonsa ja mökkinsä rakennetua, nykyisin ihmiset tekevät pää veressä 12 tuntista päivää ja monilla lomatkin alkaa olemaan pätkittäisiä (yksityisellä sektorilla) jos sitä on lainkaan (esim. yrittäjät) - tekijöitä, jotka rajoittaa pitkiä vapaita.

No joo, itse olen ole oikein koskaan ymmärtänyt satamarallin viehätystä jollei vene sitten ole niin iso ettei sillä paljon muualle matalalla merellä pääse.

Uivat ovat hyvä esimerkki siitä mikä myy suomessa eniten kuten kevään venemessutkin, siksi itse en niissä enään käykään - koska siellä ei ole mitään mikä kiinnostaisi. Suomi on pulpettiveneiden maa. Helsinki taas isojen ja uudehkojen moottoriveneiden pursiseuroja lukuunottamatta. Turku on ehkä suomen purjehdusmekka, siellä kun upea luonnonsaaristo on tuntien päässä - kuten ne nauvokin.

Lue lisää

12-tuntiset työpäivät ja pätkälomat ovat kyllä raakaa liioittelua :) Olen itse ollut käytännössä koko työurani yksityissektorilla enkä tunne ketään, joka moisista kärsisi. Kyllä ne neljän viikon kesälomat pidetään ja työpäivät pysyy yleensä kurissa. (Paitsi joillain naisilla, jotka kärsivät "kiltin tytön syndroomasta" ja yrittävät tehdä kaiken ihan "by the book".)

HiljaistaOn kirjoitti:

70 ja 80 luvuilla vapaa-ajan määrä kasvoi kun sodanjälkeen syntyneet olivat saaneet talonsa ja mökkinsä rakennetua, nykyisin ihmiset tekevät pää veressä 12 tuntista päivää ja monilla lomatkin alkaa olemaan pätkittäisiä (yksityisellä sektorilla) jos sitä on lainkaan (esim. yrittäjät) - tekijöitä, jotka rajoittaa pitkiä vapaita.

No joo, itse olen ole oikein koskaan ymmärtänyt satamarallin viehätystä jollei vene sitten ole niin iso ettei sillä paljon muualle matalalla merellä pääse.

Uivat ovat hyvä esimerkki siitä mikä myy suomessa eniten kuten kevään venemessutkin, siksi itse en niissä enään käykään - koska siellä ei ole mitään mikä kiinnostaisi. Suomi on pulpettiveneiden maa. Helsinki taas isojen ja uudehkojen moottoriveneiden pursiseuroja lukuunottamatta. Turku on ehkä suomen purjehdusmekka, siellä kun upea luonnonsaaristo on tuntien päässä - kuten ne nauvokin.

Lue lisää

Turussa oli 10 vuotta sitten kahdet messut, joissa oli molemmissa luokkaa 5-7 purjevenettä. Nyt on yhdet messut eikä yhtään purjevenettä. Oli myös muutama pari uivaa venenäyttelyä, muttei enää. Purjehdusta kyllä harrastetaan, muttei trendi muuten ole eri.

Bossu kirjoitti:

Turussa oli 10 vuotta sitten kahdet messut, joissa oli molemmissa luokkaa 5-7 purjevenettä. Nyt on yhdet messut eikä yhtään purjevenettä. Oli myös muutama pari uivaa venenäyttelyä, muttei enää. Purjehdusta kyllä harrastetaan, muttei trendi muuten ole eri.

Lue lisää

Helsingin Uivassa taisi purjeveneitä olla nyt puolisen tusinaa (kaksi isoa katamaraania, yksi Degerö, yksi Jeanneau, yksi X, yksi Bavaria ja olikohan vielä Hanse, en ole ihan varma). Moottoriveneitä oli varmaan lähemmäs sata.

Ihan kokemuksesta voin sanoa, että tuo "kukaan ei halua olla äänekkäässä moottoriveneessä" ei kyllä pidä paikkaansa. Enemmän niitä kyytiin toivojia oli moottoriveneaikoinani. Purkkariin tulo tuntuu vähän pelottavan kokemattomia. Mutta tuosta uppoumarunkoisuudesta tuli mieleeni, että niissä taitaa melutaso olla ajohytissä usein kovempi kuin liukuveneissä (joissa kone on taempana ja kauempana kipparin ja matkustajien korvista).

10-14 kirjoitti:

Ihan kokemuksesta voin sanoa, että tuo "kukaan ei halua olla äänekkäässä moottoriveneessä" ei kyllä pidä paikkaansa. Enemmän niitä kyytiin toivojia oli moottoriveneaikoinani. Purkkariin tulo tuntuu vähän pelottavan kokemattomia. Mutta tuosta uppoumarunkoisuudesta tuli mieleeni, että niissä taitaa melutaso olla ajohytissä usein kovempi kuin liukuveneissä (joissa kone on taempana ja kauempana kipparin ja matkustajien korvista).

Lue lisää

Jep, tämän "Skandistin" arvailut menivät nyt pahasti pieleen melun suhteen, ainakin meidän liukuvan matkaveneen osalta.

Mittasin veneen melun ohjaamosta, oli 72 dB matkanopeudessa (24kn). Meidän auton (BMW 218i) melu samalla mittarilla oli 69 dB noin satasen nopeudessa. Vene ei siis aivan mahdottomasti meluisampi.

Näillä palstoilla mennään kyllä vahvojen mielikuvien avittamina keskusteluihin mukaan.

Better_Than_Life kirjoitti:

Jep, tämän "Skandistin" arvailut menivät nyt pahasti pieleen melun suhteen, ainakin meidän liukuvan matkaveneen osalta.

Mittasin veneen melun ohjaamosta, oli 72 dB matkanopeudessa (24kn). Meidän auton (BMW 218i) melu samalla mittarilla oli 69 dB noin satasen nopeudessa. Vene ei siis aivan mahdottomasti meluisampi.

Näillä palstoilla mennään kyllä vahvojen mielikuvien avittamina keskusteluihin mukaan.

Lue lisää

3 db:n erotarkoittaa kaksinkertaista tehoa!

Better_Than_Life kirjoitti:

Jep, tämän "Skandistin" arvailut menivät nyt pahasti pieleen melun suhteen, ainakin meidän liukuvan matkaveneen osalta.

Mittasin veneen melun ohjaamosta, oli 72 dB matkanopeudessa (24kn). Meidän auton (BMW 218i) melu samalla mittarilla oli 69 dB noin satasen nopeudessa. Vene ei siis aivan mahdottomasti meluisampi.

Näillä palstoilla mennään kyllä vahvojen mielikuvien avittamina keskusteluihin mukaan.

Lue lisää

Tuo ero DB tarkoittaa sitä, että melu on moninkertainen verrattuna autoon. DB asteikko on sellainen. Mittaappa lisäksi minkälainen melu on, kun olet veneessä ulkona ja ajat sitä n. 20 solmua.

En usko, että kukaan viitsii moottoriveneellä ajaa 4 tunnin pätkiä päivästä toiseen. Kyllä moottoriveneellä siirrytään nopeasti paikasta toiseen ja monasti pysähdytään välillä jossain. Ei kukaan jaksa sitä moottoria tuntitolkulla kuunnella. Sitten pari kertaa kesässä käydään Tallinnassa "vähän pidemmällä" legillä. Toisaalta välillä näkee kesällä, että joku ajaa moottoriveneellä 5 - 6 solmua tyhjäkäynnillä ja nautiskelee - kuin menisi purkkarilla moottoroiden.

Moottoriveneillä lisäksi vietetään usein samassa satamassa pidempään - ainakin eläkeläiset, mitä on laitureilla juteltu.

En sano, että en tykkää moottoriveneilystä, se on vain erilaista ja mielellään lähden kavereiden moottoriveneillä retkille. Moottoriveneillä ollaan kohteessa, kun taas purjeveneellä merellä. Lisäksi tietysti moottoriveneillä kalastus yms. reissut ja ahtaiden paikkojen tutkiminen onnistuu paremmin kuin purkkarilla.

Aikarajat, jonka jälkeen kuulovaurion riski on toistuvassa melualtistuksessa todennäköinen:
Melutaso Aika
70 dB 24 h
73 dB 12 h
76 dB 6 h
79 dB 3 h
82 dB 1,5 h

Skandisti kirjoitti:

Tuo ero DB tarkoittaa sitä, että melu on moninkertainen verrattuna autoon. DB asteikko on sellainen. Mittaappa lisäksi minkälainen melu on, kun olet veneessä ulkona ja ajat sitä n. 20 solmua.

En usko, että kukaan viitsii moottoriveneellä ajaa 4 tunnin pätkiä päivästä toiseen. Kyllä moottoriveneellä siirrytään nopeasti paikasta toiseen ja monasti pysähdytään välillä jossain. Ei kukaan jaksa sitä moottoria tuntitolkulla kuunnella. Sitten pari kertaa kesässä käydään Tallinnassa "vähän pidemmällä" legillä. Toisaalta välillä näkee kesällä, että joku ajaa moottoriveneellä 5 - 6 solmua tyhjäkäynnillä ja nautiskelee - kuin menisi purkkarilla moottoroiden.

Moottoriveneillä lisäksi vietetään usein samassa satamassa pidempään - ainakin eläkeläiset, mitä on laitureilla juteltu.

En sano, että en tykkää moottoriveneilystä, se on vain erilaista ja mielellään lähden kavereiden moottoriveneillä retkille. Moottoriveneillä ollaan kohteessa, kun taas purjeveneellä merellä. Lisäksi tietysti moottoriveneillä kalastus yms. reissut ja ahtaiden paikkojen tutkiminen onnistuu paremmin kuin purkkarilla.

Aikarajat, jonka jälkeen kuulovaurion riski on toistuvassa melualtistuksessa todennäköinen:
Melutaso Aika
70 dB 24 h
73 dB 12 h
76 dB 6 h
79 dB 3 h
82 dB 1,5 h

Lue lisää

Tienaan elantoni akustisesta suunnittelusta joten sovitaan heti kättelyssä ettei minulle tarvitse opettaa itsestäänselvyyksiä. Wikipediasta kaivamasi taulukko on pelkkää tuubaa, jo keskustelu voi aiheuttaa 70 dB äänitason. Liikenne aiheuttaa tyypillisesti 70-85 dB melun.

Tuo 72 dB melutaso veneessä on hyvin alhainen ja koostuu meidän tapauksessa pääosin meren kohinasta ja perän kautta tulevasta vetolaitteen äänestä. Moottorin äänen olen vaimentanut hyvin alhaiseksi.

Saat uskotella itsellesi mitä haluat. Tosiasioiden kanssa uskomuksillasi ei ole paljoa tekemistä.

logaritminenAsteikko kirjoitti:

3 db:n erotarkoittaa kaksinkertaista tehoa!

Tarkoittaa kyllä tehon kaksinkertaistumista, mutta korva juuri ja juuri havaitsee 2-3 dB nousun. Tarvitaan 10 dB melutason nousu ennen kuin korva kokee sen kaksinkertaisena.

Audiofiili_DI kirjoitti:

Tarkoittaa kyllä tehon kaksinkertaistumista, mutta korva juuri ja juuri havaitsee 2-3 dB nousun. Tarvitaan 10 dB melutason nousu ennen kuin korva kokee sen kaksinkertaisena.

Lue lisää

Joskus väitetään, että 6 dB olisi tuo äänenpaineen kaksinkertaistumisena kokemisen suuruusluokka, mutta sinänsä se on se ja sama onko tuo lukema 6 dB vai 10dB, koska ihmiset eivät oikein hahmota, mitä tarkoittavat sillä että meteli on ”kaksi kertaa voimakkaampaa”.

Äänityspuolen hommia tehneenä olen kyllä huomannut, että äänen voimakkuuden kokemiseen vaikuttaa hyvin paljon äänen tyyppi, suhteet muuhun ääniympäristöön jne. Faktapuolta äänen kokemisessa on tuo mainitsemasi 2-3 dB on pienin tavallisesti havaittava muutos ja että 3 dB vaatii kaksinkertaisen tehon (jos äänilähde on muuten sama) pitää myös paikkansa. Samoin se, että 10 dB kovempaa koetaan hyvin paljon voimakkaampana, ehkä sitten tuplamökänä.

Tuossa aiempana esitetyt vertailut hiljaisen moottoriveneen ja bemarin välillä ovat aika epäolennaisia, jos havainnoidaan purjehtijan ja moottoriveneilijän kokeman äänimaiseman eroa.

Moottoriveneilijä suhteellisen hiljaista venettäkään ajaessaan ei kuule ympäröiviä luonnonääniä, siinä missä purjehtia. Koneen, ajoviiman ja vedenkohinan tasainen suhinan, kohinan ja hurinan kombinaatio on sellaista taajuuksien sekamelskaa, että ympäröivät yksityiskohdat eivät erotu.

"Moottoriveneilijä suhteellisen hiljaista venettäkään ajaessaan ei kuule ympäröiviä luonnonääniä, siinä missä purjehtia. Koneen, ajoviiman ja vedenkohinan tasainen suhinan, kohinan ja hurinan kombinaatio on sellaista taajuuksien sekamelskaa, että ympäröivät yksityiskohdat eivät erotu. "

Juurikin näin. On selvää että liukuvan moottoriveneen äänimaisema on aivan erilainen kuin purjeveneellä. Vaikka moottorin ääni voitaisiin eliminoida kokonaan pois, jää jäljelle tuulen suhinaa, meren kohinaa ja vetolaitteen pörinää. Ja onhan se toki myös niin että subjektiivisesti meidän bemari on huomattavasti venettämme hiljaisempi mittarilukemasta huolimatta. Tosin tuo bemari on autoksikin erittäin hiljainen.

Bemarissa suurin melunlähde on matalataajuinen rengasmelu, kun taas tuulen suhinoita eikä moottorin ääntä kuulu käytännössä ollenkaan. Veneessä taas kaikenlaiset kohinat aiheuttavat subjektiivisesti huomattavasti kovammalta kuulostavan melun.

Pointtini kuitenkin tuossa vastauksessani "Skandistille" oli hänen toteamus: "En usko, että yhdessäkään ohimenneessä moottoriveneessä oli lähellekkään yhtä hyvä fiilis - hirvitävä meteli ja kiire satamaan, kun ukaanei halua olla äänekkäässä moottoriveneessä, joka paukuttaa joka aallossa."

Ja vielä: "En usko, että kukaan viitsii moottoriveneellä ajaa 4 tunnin pätkiä päivästä toiseen. Kyllä moottoriveneellä siirrytään nopeasti paikasta toiseen ja monasti pysähdytään välillä jossain. Ei kukaan jaksa sitä moottoria tuntitolkulla kuunnella. "

On tietenkin olemassa myös tuollaisia meluisia moottoriveneitä, mutta meidän tapauksessamme hänen väitteensä on täyttä scheissea alusta loppuun. Samoin kuin tuo Wikipediasta kopioitu melutaulukko. Meidän veneessä ihmiset keskustelevat pöydän ääressä ääntään pahemmin korottamatta ja tuntienkin legit sujuvat mukavasti ja stressittömästi.

Tuottaja-Suhina kirjoitti:

Joskus väitetään, että 6 dB olisi tuo äänenpaineen kaksinkertaistumisena kokemisen suuruusluokka, mutta sinänsä se on se ja sama onko tuo lukema 6 dB vai 10dB, koska ihmiset eivät oikein hahmota, mitä tarkoittavat sillä että meteli on ”kaksi kertaa voimakkaampaa”.

Äänityspuolen hommia tehneenä olen kyllä huomannut, että äänen voimakkuuden kokemiseen vaikuttaa hyvin paljon äänen tyyppi, suhteet muuhun ääniympäristöön jne. Faktapuolta äänen kokemisessa on tuo mainitsemasi 2-3 dB on pienin tavallisesti havaittava muutos ja että 3 dB vaatii kaksinkertaisen tehon (jos äänilähde on muuten sama) pitää myös paikkansa. Samoin se, että 10 dB kovempaa koetaan hyvin paljon voimakkaampana, ehkä sitten tuplamökänä.

Tuossa aiempana esitetyt vertailut hiljaisen moottoriveneen ja bemarin välillä ovat aika epäolennaisia, jos havainnoidaan purjehtijan ja moottoriveneilijän kokeman äänimaiseman eroa.

Moottoriveneilijä suhteellisen hiljaista venettäkään ajaessaan ei kuule ympäröiviä luonnonääniä, siinä missä purjehtia. Koneen, ajoviiman ja vedenkohinan tasainen suhinan, kohinan ja hurinan kombinaatio on sellaista taajuuksien sekamelskaa, että ympäröivät yksityiskohdat eivät erotu.

Lue lisää

Juurikin näin on, eli desibelin laskukaava on teholle ja äänenpaineelle erilainen. Äänenpaineiden desibelit lasketaan paineen neliölle, kun tehoille se lasketaan suoraan. Tästä seuraa, että tehossa 3 dB on kaksinkertainen, äänenpaineessa 6 dB on kaksinkertainen. Lisäksi äänenpaineessa otetaan huomioon ihmiskorvan aistimus eri taajuuksilla ns. A-painotuksella, josta merkintä dBA. Luonnollisesti pahin taajuus on noin 1000 Hz, jolla lapset ja vihaiset ämmät ovakin oppineet evoluution myötä kiljumaan.

Better_Than_Life kirjoitti:

"Moottoriveneilijä suhteellisen hiljaista venettäkään ajaessaan ei kuule ympäröiviä luonnonääniä, siinä missä purjehtia. Koneen, ajoviiman ja vedenkohinan tasainen suhinan, kohinan ja hurinan kombinaatio on sellaista taajuuksien sekamelskaa, että ympäröivät yksityiskohdat eivät erotu. "

Juurikin näin. On selvää että liukuvan moottoriveneen äänimaisema on aivan erilainen kuin purjeveneellä. Vaikka moottorin ääni voitaisiin eliminoida kokonaan pois, jää jäljelle tuulen suhinaa, meren kohinaa ja vetolaitteen pörinää. Ja onhan se toki myös niin että subjektiivisesti meidän bemari on huomattavasti venettämme hiljaisempi mittarilukemasta huolimatta. Tosin tuo bemari on autoksikin erittäin hiljainen.

Bemarissa suurin melunlähde on matalataajuinen rengasmelu, kun taas tuulen suhinoita eikä moottorin ääntä kuulu käytännössä ollenkaan. Veneessä taas kaikenlaiset kohinat aiheuttavat subjektiivisesti huomattavasti kovammalta kuulostavan melun.

Pointtini kuitenkin tuossa vastauksessani "Skandistille" oli hänen toteamus: "En usko, että yhdessäkään ohimenneessä moottoriveneessä oli lähellekkään yhtä hyvä fiilis - hirvitävä meteli ja kiire satamaan, kun ukaanei halua olla äänekkäässä moottoriveneessä, joka paukuttaa joka aallossa."

Ja vielä: "En usko, että kukaan viitsii moottoriveneellä ajaa 4 tunnin pätkiä päivästä toiseen. Kyllä moottoriveneellä siirrytään nopeasti paikasta toiseen ja monasti pysähdytään välillä jossain. Ei kukaan jaksa sitä moottoria tuntitolkulla kuunnella. "

On tietenkin olemassa myös tuollaisia meluisia moottoriveneitä, mutta meidän tapauksessamme hänen väitteensä on täyttä scheissea alusta loppuun. Samoin kuin tuo Wikipediasta kopioitu melutaulukko. Meidän veneessä ihmiset keskustelevat pöydän ääressä ääntään pahemmin korottamatta ja tuntienkin legit sujuvat mukavasti ja stressittömästi.

Lue lisää

Kuitenkin moottoriveneellä harvoin mennään kovin kauas. Mistäköhän se johtuu? Oma kokemukseni on, että se on rasittavampaa kuin autolla ajo, kun täytyy koko ajan tarkkailla niin aaltoja kuin muita veneitä. Lisäksi moottorivene usein heiluu epäjohdonmukaisesti ja kroppa tekee enemmän töitä. Aurinko peilaa vedenpinnasta, ei ole ilmastointia, eikä yleensä kuunnella radiotakaan. Purjeveneellä ajo on rennointa, kun on aikaa katsella maisemia eikä ole häiritsevää taustamelua. Ei ole pakko pitää katsetta suoraan edessä, jolloin silmät eivät rasitu.

Perämoottoriveneessä äänimaailma on kovempi kuin sisäperissä ja niillä luukutetaan usein 4000 kierrosta, mikä on epämiellyttävämpää kuin tasaisesti huriseva dieselin 3000 kierrosta jossain hyvin eristetyn konekopan sisällä.

No jaa, kun aallokko pysyy alle puolimetrisenä, on tuolla meidän 4-tonnisella veneellä ajaminen vähän kuin pakettiautoa ajaisi. Jopa samalla tavalla hieman tylsää köröttelyä. Tuollaisissa olosuhteissa tuo vene etenee kuin juna eikä poukkoile mihinkään suuntaan. Eikä ole sen rasittavampaa kuin autollakaan ajelu. Joutuu sitä muuta liikennettä tarkkailemaan autoakin ajaessaan.

Tilanne tietysti muutuu jos joutuu ajamaan kelissä. Tuolloin ajaminen muuttuu rasittavammaksi ja itse pyrin välttämään siirtymiä kovassa kelissä niin paljon kuin mahdollista.

Bossu kirjoitti:

Kuitenkin moottoriveneellä harvoin mennään kovin kauas. Mistäköhän se johtuu? Oma kokemukseni on, että se on rasittavampaa kuin autolla ajo, kun täytyy koko ajan tarkkailla niin aaltoja kuin muita veneitä. Lisäksi moottorivene usein heiluu epäjohdonmukaisesti ja kroppa tekee enemmän töitä. Aurinko peilaa vedenpinnasta, ei ole ilmastointia, eikä yleensä kuunnella radiotakaan. Purjeveneellä ajo on rennointa, kun on aikaa katsella maisemia eikä ole häiritsevää taustamelua. Ei ole pakko pitää katsetta suoraan edessä, jolloin silmät eivät rasitu.

Perämoottoriveneessä äänimaailma on kovempi kuin sisäperissä ja niillä luukutetaan usein 4000 kierrosta, mikä on epämiellyttävämpää kuin tasaisesti huriseva dieselin 3000 kierrosta jossain hyvin eristetyn konekopan sisällä.

Lue lisää

Kyllä meitä pitkän matkan moottoriveneilijöitäkin löytyy, purjehtijat eivät vain tiedä/ole kiinnostuneita asiasta ja usealla jotenkin vääristynyt kuva moottoriveneilystä. Johtuu tietysti siitä, että kaikki moottoriveneet niputetaan yhteen, vaikka erot ovat suuremmat, kuin purjevene kategoriassa. Olen entinen purjehtija, siitä hieman tuntemusta myös pursista.

Kevät ja syksy menee saaristomerellä, mutta kesä vapaan koittaessa lähdemme aina pois Suomesta ja matkaa taittuu yleensä luokkaa 2000nm Itämeren rannikon satamissa tai luonnonsatamissa jos alueella sattuu sellaisia olemaan (Ruotsi, Norja)

Veneeni on trawler tyyppinen Ja suunniteltu isoille vesille ja toimimaan yhtäjaksoisesti yhdellä tankkauksella pariviikkoa 24/7 ajoa (polttoaine, ruoka, vesi, öljyhuolto) onneksi täällä välimatkat ovat aina lyhyitä ja löytyy satamia sopivin välimatkoin. Meillä pisimmät etapit n. 200nm kerralla, jos on tarve edetä reippaammin. Yleensä paljon lyhyempiä tietysti.

Lapset piirtelee, kirjoittelee yms. Vaimonkanssa jutellaan, kuunnellaan musiikkia, avomerellä voikin sitten hyvällä kelillä (alle 1,5m )aallokossa laitta tutkahälyytyksen ja puuhailla monen moista (pilotti on aina päällä) kelin kovetessa on parempi keskittyä tähystelemään .

Pitkän matkan veneilijöille on oma seura Marinerit, en ole jäsen, mutta halukkaat voivat käydä tutustumassa avoimin mielin ja päästä suppeasta ajatuksesta moottoriveneilystä.

LongRangeCruising kirjoitti:

Kyllä meitä pitkän matkan moottoriveneilijöitäkin löytyy, purjehtijat eivät vain tiedä/ole kiinnostuneita asiasta ja usealla jotenkin vääristynyt kuva moottoriveneilystä. Johtuu tietysti siitä, että kaikki moottoriveneet niputetaan yhteen, vaikka erot ovat suuremmat, kuin purjevene kategoriassa. Olen entinen purjehtija, siitä hieman tuntemusta myös pursista.

Kevät ja syksy menee saaristomerellä, mutta kesä vapaan koittaessa lähdemme aina pois Suomesta ja matkaa taittuu yleensä luokkaa 2000nm Itämeren rannikon satamissa tai luonnonsatamissa jos alueella sattuu sellaisia olemaan (Ruotsi, Norja)

Veneeni on trawler tyyppinen Ja suunniteltu isoille vesille ja toimimaan yhtäjaksoisesti yhdellä tankkauksella pariviikkoa 24/7 ajoa (polttoaine, ruoka, vesi, öljyhuolto) onneksi täällä välimatkat ovat aina lyhyitä ja löytyy satamia sopivin välimatkoin. Meillä pisimmät etapit n. 200nm kerralla, jos on tarve edetä reippaammin. Yleensä paljon lyhyempiä tietysti.

Lapset piirtelee, kirjoittelee yms. Vaimonkanssa jutellaan, kuunnellaan musiikkia, avomerellä voikin sitten hyvällä kelillä (alle 1,5m )aallokossa laitta tutkahälyytyksen ja puuhailla monen moista (pilotti on aina päällä) kelin kovetessa on parempi keskittyä tähystelemään .

Pitkän matkan veneilijöille on oma seura Marinerit, en ole jäsen, mutta halukkaat voivat käydä tutustumassa avoimin mielin ja päästä suppeasta ajatuksesta moottoriveneilystä.

Lue lisää

Hitaita veneitä on varmaan enemmän, ihmettelin ennemmin liukuvia. Niillähän pitäisi päästä Tukholmaan päivässä, jos ajetaan yhtä pitkiä legejä kuin purjeveneillä, joilla voi helposti ajaa 10 tuntia kesäpäivän aikana.

Skandisti kirjoitti:

Tuo ero DB tarkoittaa sitä, että melu on moninkertainen verrattuna autoon. DB asteikko on sellainen. Mittaappa lisäksi minkälainen melu on, kun olet veneessä ulkona ja ajat sitä n. 20 solmua.

En usko, että kukaan viitsii moottoriveneellä ajaa 4 tunnin pätkiä päivästä toiseen. Kyllä moottoriveneellä siirrytään nopeasti paikasta toiseen ja monasti pysähdytään välillä jossain. Ei kukaan jaksa sitä moottoria tuntitolkulla kuunnella. Sitten pari kertaa kesässä käydään Tallinnassa "vähän pidemmällä" legillä. Toisaalta välillä näkee kesällä, että joku ajaa moottoriveneellä 5 - 6 solmua tyhjäkäynnillä ja nautiskelee - kuin menisi purkkarilla moottoroiden.

Moottoriveneillä lisäksi vietetään usein samassa satamassa pidempään - ainakin eläkeläiset, mitä on laitureilla juteltu.

En sano, että en tykkää moottoriveneilystä, se on vain erilaista ja mielellään lähden kavereiden moottoriveneillä retkille. Moottoriveneillä ollaan kohteessa, kun taas purjeveneellä merellä. Lisäksi tietysti moottoriveneillä kalastus yms. reissut ja ahtaiden paikkojen tutkiminen onnistuu paremmin kuin purkkarilla.

Aikarajat, jonka jälkeen kuulovaurion riski on toistuvassa melualtistuksessa todennäköinen:
Melutaso Aika
70 dB 24 h
73 dB 12 h
76 dB 6 h
79 dB 3 h
82 dB 1,5 h

Lue lisää

Mittasin Cesva SC-15 kalibroidulla mittarilla ohjaamon melun 1m lattiasta, jonka alla konehuone 6litraisella dieselillä. Taloudellisella matka nopeudella 1300 rmp 54 dB 7,5 kn, 2000rmp 62 dp ja max rmp 2800 68dB 18kn.

Lapset söivät näkkileipää ja dB 92. Mitä mahtaa olla dB purjeveneen istumakaukalossa, päästäänkö alle 60 dB normaali tuulilla 6-8 m/s? Epäilen...

Muutin ennakkoluulosi kaipaisivat hieman tuuletusta moottoriveneilyyn kohtaan :)

LongRangeCruising kirjoitti:

Mittasin Cesva SC-15 kalibroidulla mittarilla ohjaamon melun 1m lattiasta, jonka alla konehuone 6litraisella dieselillä. Taloudellisella matka nopeudella 1300 rmp 54 dB 7,5 kn, 2000rmp 62 dp ja max rmp 2800 68dB 18kn.

Lapset söivät näkkileipää ja dB 92. Mitä mahtaa olla dB purjeveneen istumakaukalossa, päästäänkö alle 60 dB normaali tuulilla 6-8 m/s? Epäilen...

Muutin ennakkoluulosi kaipaisivat hieman tuuletusta moottoriveneilyyn kohtaan :)

Lue lisää

Äänenpaine ei mittaa häiritsevyyttä. Prätkällä 100 dB ei tunnu mulla missään, naapuri saa siitä hepulin kuunnellessa heviä 105 dB, josta minä taas saan näppylöitä.

Veneessä keskustellaan samalla volyymilla, kulki se purjeilla tai moottorilla. Mutta minua moottorissa häiritseekin eniten se, jos sitä ei saa käyntiin.

MitaanTietamaton kirjoitti:

Äänenpaine ei mittaa häiritsevyyttä. Prätkällä 100 dB ei tunnu mulla missään, naapuri saa siitä hepulin kuunnellessa heviä 105 dB, josta minä taas saan näppylöitä.

Veneessä keskustellaan samalla volyymilla, kulki se purjeilla tai moottorilla. Mutta minua moottorissa häiritseekin eniten se, jos sitä ei saa käyntiin.

Lue lisää

Veneessä ei havaintojeni mukaan keskustella samalla volyymillä koneella ja ilman: mökkirannan vieressä kulkee väylä, ja ohiajavissa moottoiveneissä keskustelut käydään yleensä huutaen, purjeveneissä hiljaisella puheäänellä.

Kyydissä olijat eivät ehkä tajua huutavansa, eivätkä sitä, että moottorin äänen ylittävä mölinä kantaa kauas.

LongRangeCruising kirjoitti:

Mittasin Cesva SC-15 kalibroidulla mittarilla ohjaamon melun 1m lattiasta, jonka alla konehuone 6litraisella dieselillä. Taloudellisella matka nopeudella 1300 rmp 54 dB 7,5 kn, 2000rmp 62 dp ja max rmp 2800 68dB 18kn.

Lapset söivät näkkileipää ja dB 92. Mitä mahtaa olla dB purjeveneen istumakaukalossa, päästäänkö alle 60 dB normaali tuulilla 6-8 m/s? Epäilen...

Muutin ennakkoluulosi kaipaisivat hieman tuuletusta moottoriveneilyyn kohtaan :)

Lue lisää

Mittasin itsekin tänään melutason 6 kn uppoumanopeudessa, tulos 62 dB. V6-dieselin matalaa hurinaa ja laineiden liplatusta. Keskustelu tapahtuu täysin ääntä korottamatta. Hyvä fiilis.

Lhvbö kirjoitti:

Veneessä ei havaintojeni mukaan keskustella samalla volyymillä koneella ja ilman: mökkirannan vieressä kulkee väylä, ja ohiajavissa moottoiveneissä keskustelut käydään yleensä huutaen, purjeveneissä hiljaisella puheäänellä.

Kyydissä olijat eivät ehkä tajua huutavansa, eivätkä sitä, että moottorin äänen ylittävä mölinä kantaa kauas.

Lue lisää

Olen pahoillani epätarkkuudesta. Piti kirjoittaa, jotta veneessäMME keskustellaan samalla volyymilla, kulki se purjeilla tai moottorilla.

Äänen käyttöön vaikuttaa meillä eniten ulkoiset olosuhteet kuten kova tuuli.

Bossu kirjoitti:

Kuitenkin moottoriveneellä harvoin mennään kovin kauas. Mistäköhän se johtuu? Oma kokemukseni on, että se on rasittavampaa kuin autolla ajo, kun täytyy koko ajan tarkkailla niin aaltoja kuin muita veneitä. Lisäksi moottorivene usein heiluu epäjohdonmukaisesti ja kroppa tekee enemmän töitä. Aurinko peilaa vedenpinnasta, ei ole ilmastointia, eikä yleensä kuunnella radiotakaan. Purjeveneellä ajo on rennointa, kun on aikaa katsella maisemia eikä ole häiritsevää taustamelua. Ei ole pakko pitää katsetta suoraan edessä, jolloin silmät eivät rasitu.

Perämoottoriveneessä äänimaailma on kovempi kuin sisäperissä ja niillä luukutetaan usein 4000 kierrosta, mikä on epämiellyttävämpää kuin tasaisesti huriseva dieselin 3000 kierrosta jossain hyvin eristetyn konekopan sisällä.

Lue lisää

Jaa. Minä ainakin ajelen usein moottoriveneelläni niitä 8 tunnin päiviä. Siis usein tarkoittaa, että viimeisen 15 vuoden aikana niitä on tullut runsaasti. Tällöin tosin on ollut tarkoitus siirtyä paikasta toiseen, matkaa kun kertyy tuolla rupealla 70-160 merimailia kaasun asennosta riippuen. Koneen ääni ei haittaa lainkaan kun ajelee yläohjaamosta. Kuulee meren kohonan ja kaiken muunkin.

Ainoa joka rajoittaa päivämatkoja nykyisin on se, ettei ole juuri tarvetta pitkiin siirtymiin. 5 viikon kesälomassa näkee paljon enemmän luontoa, merikotkia, hylkeitä jne kun ajelee lyhyempiä matkoja. Ja väyläalueiden ulkopuolella. Ei ole ikään pakko kulkea viikossa Kotkasta Ahvenanmaalle. Varsinkin kun periaatteessa koko alue on tullut jo kierrettyä useaan kertaan ja Viron saareton rannnikko ei kiinnosta. Eikä Svedupellejen maa.

YläohjaamossaHiljaista kirjoitti:

Jaa. Minä ainakin ajelen usein moottoriveneelläni niitä 8 tunnin päiviä. Siis usein tarkoittaa, että viimeisen 15 vuoden aikana niitä on tullut runsaasti. Tällöin tosin on ollut tarkoitus siirtyä paikasta toiseen, matkaa kun kertyy tuolla rupealla 70-160 merimailia kaasun asennosta riippuen. Koneen ääni ei haittaa lainkaan kun ajelee yläohjaamosta. Kuulee meren kohonan ja kaiken muunkin.

Ainoa joka rajoittaa päivämatkoja nykyisin on se, ettei ole juuri tarvetta pitkiin siirtymiin. 5 viikon kesälomassa näkee paljon enemmän luontoa, merikotkia, hylkeitä jne kun ajelee lyhyempiä matkoja. Ja väyläalueiden ulkopuolella. Ei ole ikään pakko kulkea viikossa Kotkasta Ahvenanmaalle. Varsinkin kun periaatteessa koko alue on tullut jo kierrettyä useaan kertaan ja Viron saareton rannnikko ei kiinnosta. Eikä Svedupellejen maa.

Lue lisää

Ei kuitenkaan ole mikään sattuma, että olet hyvin harvinainen poikkeus joukossa. Vielä kertaluokkaa harvinaisempi on se LongRangeCruising. Sellaisia löytyy Suomesta yhden käden sormiin mahtuva lukumäärä. Itse asiassa jo taloudelliset syyt rajoittavat varakkaidenkin ihmisten ajotunteja, useimmille yhden yön satamamaksu on halvempi kuin yksi ajotunti.

80-luvulla ei plottereita edes ollut ja muutenkin elektroniikan kehitys on ollut merkittävää. Mutta keväällä vaihdoin kaksi mastoon asennettua plokia 80-luvun veneeseeni täsmälleen samanlaisiin uusiin, jotka siis menivät vanhoihin reikiin. Pari vuotta sitten vaihdoin moottorin. Jos se ei olisi ollut niin kallis, olisin vaihtanut samanlaiseen uuteen. Missä siis muualla kuin elektroniikassa se suuri kehitys, joka tekee vanhemmista veneistä ongelmajätettä?

mikä.kehitys kirjoitti:

80-luvulla ei plottereita edes ollut ja muutenkin elektroniikan kehitys on ollut merkittävää. Mutta keväällä vaihdoin kaksi mastoon asennettua plokia 80-luvun veneeseeni täsmälleen samanlaisiin uusiin, jotka siis menivät vanhoihin reikiin. Pari vuotta sitten vaihdoin moottorin. Jos se ei olisi ollut niin kallis, olisin vaihtanut samanlaiseen uuteen. Missä siis muualla kuin elektroniikassa se suuri kehitys, joka tekee vanhemmista veneistä ongelmajätettä?

Lue lisää

Varmaan ainakin asumistilat on sen verran ahtaat, ettei kelpaa nykyihmisille. Kymmenen vuoden aikajänteellä sillä ei ole niin paljon väliä, että maksoiko vene 5000 euroa vai 15000. Vuosittaiset kulut on nykyisin sen verran isot, ettei ostohinta ole kaikkein tärkein asia.

On jäämeri toki hieno, mutta myös kylmä. Tänä kesänä olen viettänyt paljon aikaa Houtskäristä selkämerelle ulottuvalla alueella. Siellä on vesi ollut kirkasta ja puhdasta, sinilevää on näkynyt varsin vähän. Näkösyvyys on vähän ulompana kolmisen metriä. En harrasta valokuvausta, joten tuo riittää minulle. 20-25 asteen lämpötila vedessä on ollut hyvin miellyttävä ja olen uinut joka päivä, viimeksi toissapäivänä Katanpäässä. Miten lämmintä Tromssan vesi on ollut? Luin, että kesällä voidaan päästä jopa 11 asteeseen.

Tänä kesänä perämeren vesi on minusta ollut tavallista kirkkaampaa. Näkösyvyys tyypillisesti 3 metriä, pois lukien Oulun edusta Hailuodon sisäpuolella. Sinilevää ei missään. Varmaan joka toisesta saaresta löytyy pätkä hiekkarantaa jostain kohdasta, jos sitä haluaa. Fasiliteettejä ei tietenkään ole, joten ei myöskään ketään muita ihmisiä. Veden lämpötila lomapurjehduksella oli 21- 24 astetta, mutta viimeisenä päivänä kotiin tullessa 17.

Pohjanlahti on kyllä yllättävän puhdas ja roskaton, autio ja rauhallinen kuin myös kaunis.

Ihna yhtä hankalaa kryssiä, oli levää tai ei. Siinä se syy ei ole.

Muuten hyvä, mutta kuten itsekin toteat niin tuo on nykyihmisen mielestä oikea tapa purjehtia. Kun on koko elämänsä ottanut safkat hygienisestä jääkaapista niin paskainen pilssi ei kiinnosta vaikka olisikin viileä.

Noita pienehköjä veneitä on rannat täynnä ja monet erinomaisessa kunnossa. Miksi maksaa uudesta 50 tonnia tai edes 30 tonnia, kun 5 tonnilla saa hyvän 80-luvun veneen?

Kyllähän noita tehdään paljonkin Keski-Euroopan markkinoille, mutta Suomessa pieniä veneitä ei ole myyty juuri lainkaan 2000-luvulla lukuisista yrityksistä huolimatta. Suomalaisista yrittivät ainakin FG28e (myi OK pari vuotta, sitten tuli 33, joka oli vain hiukan kalliimpi) ja Tempo (oli 2004-5 40 tonnin karsittuna versiona). Puolasta on tuotu erilaisia ja oli myös Macgregor. Lisäksi pikku-Firstit ja Sun 2000/2500. Mikään noista ei myynyt alkuunkaan riittävästi.

Viime kesän lomapurjehdus Ruotsiin avasi silmäni miksi Suomessa ihmiset haluavat ison ja nopean veneen. Ruotsissa veneellä lähdetään veneilemään, Suomessa vene on tapa matkustaa johonkin kohteeseen. Ok, ruotsissa on paljon kartoitettuja luonnonsatamia ja paikallinen mökkeilykulttuuri ei niin tilaa vievää kuin täkäläinen. Mutta siellä monet paikalliset selvästikin lähtivät ystävineen purjehtimaan, tiputtivat sopivassa ankkurilahdessa koukun pohjaan, safkasivat ja sitten illaksi kotiin.

Ilmeisesti keskieuroopassa käydään vielä enemmän vain veneilemässä, ilman tarvetta yöpyä veneessä.

Toisaalta nettiveneenkin hintataso on tippunut, mutta kauppa käy silti nihkeästi. Tuttavani on jo kohta vuoden myynyt 35-40-jalkaista 2000-luvun hyväkuntoista Bavariaa kohtuuhintaan. Euroopasta ei juuri halvemmalla saa, kun otetaan kulut huomioon. Kyllä useimmat varmaan tsekkaavat Nettiveneen ennen Yachtworldia, joten ei tuo sinun seurasi tilanne vielä kaikkea selitä.

Katsoin huvikseni huutokaupat sivua netistä, siellähän on myös veneitä myytävänä ja toteutuneet kauppahinnat näkyvät. Tänä kesänä on mm. myyty sunwind 29 tarvikkeineen päivineen 6900 eurolla. Tuosta voi saada jotain osviittaa, löytyisiköhän ruotsista vastaavaa nettisivua.

Sunwind29 kirjoitti:

Katsoin huvikseni huutokaupat sivua netistä, siellähän on myös veneitä myytävänä ja toteutuneet kauppahinnat näkyvät. Tänä kesänä on mm. myyty sunwind 29 tarvikkeineen päivineen 6900 eurolla. Tuosta voi saada jotain osviittaa, löytyisiköhän ruotsista vastaavaa nettisivua.

Lue lisää

Olen sitä pitkän aikaa seuraillut. Purjeveneet menee usein halvalla ja moottoriveneet markkinahinnalla. Tosin purjeveneistä ei yleensä hyväksytä pilkkahintaa. Korkein huutaja voi yrittää tarjouksrn hylkäämisen jälkeen vielä neuvotella hintaa.

Bossu kirjoitti:

Olen sitä pitkän aikaa seuraillut. Purjeveneet menee usein halvalla ja moottoriveneet markkinahinnalla. Tosin purjeveneistä ei yleensä hyväksytä pilkkahintaa. Korkein huutaja voi yrittää tarjouksrn hylkäämisen jälkeen vielä neuvotella hintaa.

Lue lisää

Aika siististä hollantilaisesta teräspurkkarille näyttää olevan paljon huutajia. Seitsemän tonttua ei äkkiseltään kuulosta pahalta kohtuullisen kokoisesta retkiveneestä.

https://huutokaupat.com/994068

sunwind29 kirjoitti:

Aika siististä hollantilaisesta teräspurkkarille näyttää olevan paljon huutajia. Seitsemän tonttua ei äkkiseltään kuulosta pahalta kohtuullisen kokoisesta retkiveneestä.

https://huutokaupat.com/994068

Lue lisää

Juu ei. Mutta jos et ole huomannut niin huutokauppa on vielä käynnissä, lopullinen hinta on ihan jotain muuta.

Huutokaupan.alkeet kirjoitti:

Juu ei. Mutta jos et ole huomannut niin huutokauppa on vielä käynnissä, lopullinen hinta on ihan jotain muuta.

Eikä sen omistaja myy sitä, jos hinta jää selvästi alle toivotun. Erikseen on vehkeet, joissa mainitaan "myydään eniten tarjoavalla".

Huutokaupan.alkeet kirjoitti:

Juu ei. Mutta jos et ole huomannut niin huutokauppa on vielä käynnissä, lopullinen hinta on ihan jotain muuta.

Niin, tuossa näkyy olevan 4 tuntia aikaa vielä huutaa. En ole aiemmin seurannut, tuleeko tuolla sitten jokin loppurynnäkkö huutajien kesken loppua kohden. Kahdella sadalla noussut hinta eilisestä.

Myynti-ilmoituksessahan lukee "Vuodet alkaa painaa ja luovun haaveesta ja riippumattomuudesta".

Vastaavia lasikuitupurkkareita samoilla saatesanoilla löytyy myös tällä hetkellä nettiveneestä.

Sunwind29 kirjoitti:

Niin, tuossa näkyy olevan 4 tuntia aikaa vielä huutaa. En ole aiemmin seurannut, tuleeko tuolla sitten jokin loppurynnäkkö huutajien kesken loppua kohden. Kahdella sadalla noussut hinta eilisestä.

Myynti-ilmoituksessahan lukee "Vuodet alkaa painaa ja luovun haaveesta ja riippumattomuudesta".

Vastaavia lasikuitupurkkareita samoilla saatesanoilla löytyy myös tällä hetkellä nettiveneestä.

Lue lisää

Hinta tuplaantui hetkessä lopussa niin kuin näissä huutokaupoissa aina käy. Hinta edes tuntia ennen ei kerro juuri mitään. 15,5 tuhatta jos tuo hyväksytään.

Oikeassa olit, tuohan se vasta tehokas myyntikanava on, ihmettelen suuresti miksi kukaan käyttää enään nettivenettä jos veneensä haluaa myydä tai ostaa. Minuutin välein tuli korotustarjouksia. Markkinat ratkaisevat oikean hinnan reilulla pelillä.

Vot !

Miten niin ei rekisteröidä Suomeen. Sehän on pakollista, jos vene on pääasiassa Suomessa.

Trafirekisteri kirjoitti:

Miten niin ei rekisteröidä Suomeen. Sehän on pakollista, jos vene on pääasiassa Suomessa.

Pakko ei ole kuin köyhän kuolema.

Mikä vakuutusyhtiö vaatii tarkistusraporttia ulkomailta ostetusta tavallisesta veneestä? Ei ainakaan minulta vaadittu eikä sellaista olisi ollutkaan, vaan tein tarkistukset itse. Tosin onhan tuosta jo muutama vuosi aikaa.

Englannissa ja Ranskassa veneet ovat vedessä ympäri vuoden ja tuulet usein kovia. Kyllä se näkyy useimmissa veneissä, vaikka varusteita olisikin uusittu tiheään.

En ole havainnut eroa moottoreiden koossa. Oma veneeni on alunperin myyty Hollantiin ja sieltä Saksaan, josta ostin sen siinä on vakiokone 18 hv 6 tonnin veneessä samoin kuin toisessa yksilössä, jota kävin katsomassa samalla reissulla. 27 hv malli oli hinnastossa lisävarusteena uutena. Niitä on ollut sekä Suomeen, että Keski-Eurooppaan ostetuissa veneissä ehkä joka kolmannessa ellei harvemminkin.

En tiedä millaista on ammattimainen veneenhoito missäkin maassa, mutta kyllä osaava omistaja pitää veneestä parempaa huolta kuin ostettu palvelu. Olin hakemessa keväällä kaverille melko tuoretta venettä, joka oli ammattimaisesti huollettu. Polttoainemittarit (sekä tankissa että paneelissa) näytti puuta heinää, kaikki poltttoaineletkut olivat löysällä jne. Kone sammui ekan kerran muutaman tunnin jälkeen, kun se sai ilmaa löysistä liitoksista. Sitten myöhemmin polttoaineen loppumisen takia, kun mittari näytti väärin. Vene on kyllä erittäin siisti, mutta se tuskin on ammattimaisen huollon ansiota. Tuolle tehtiin survey, joka ei noita huomannut kuten ei myöskään sitä, että ankkuriboksin tyhjennysrei'iästä tuli vettä pilssiin ämpärillinen tunnissa purjehdittaessa niin, että ko. reiät olivat vedessä.