Unohdettu Iso Viha 1 rannikoiilamme

Karttanot syntyivät yhtesdiokunnallisien kehityksen tuloksena. Alkusoluna oli usein vahva maatila, joka kykeni asettamaan ratsusotilaan. Myöhemmin kuninkaat jakelivat verotusoikeuksia ja aateliset ottivat usein verotilat omaan hallintaansa.

Kartanoiden omistus siirtyi 1800-luvun loppupuolella usein suomenkielisille.

Lykkäät-pötyä kirjoitti:

Karttanot syntyivät yhtesdiokunnallisien kehityksen tuloksena. Alkusoluna oli usein vahva maatila, joka kykeni asettamaan ratsusotilaan. Myöhemmin kuninkaat jakelivat verotusoikeuksia ja aateliset ottivat usein verotilat omaan hallintaansa.

Kartanoiden omistus siirtyi 1800-luvun loppupuolella usein suomenkielisille.

Lue lisää

-----Alkusoluna oli usein vahva maatila, joka kykeni asettamaan ratsusotilaan. ----

Kysymys kuuluukin mistä ja miten se vahva maatila tai kartano ne maansa sai, ei niitä alkuasukkailta ostettu.

-----Suomen rannikot olivat 1200-1300 luvuilla asumattomat tai hyvin harvaan asutut.----

Ihan sontaa. Miksi kumman ihmeesssä rannikot, jotka antavat kalastuksen ja hylkeenpyynnin muodossa elinmahdollisuuksia ihan eri lailla kuin karu sisämaa olisi jätetty asuttamatta. Juttusi ei pidä paikkaansa, ei niin vähääkään. Jopa Ahvenanmaakin on aiemmin ollut Suomen heimon asuttama.

-----Saamelaislle ja suomalaislle - mikäli heitä oli - jäi tilaa yllin kyllin. -----

Minne ja miksi ne sitten hävisivät kun alueet ovat nykyisin 100 % ruotsinkielisiä, jopa pitkälle sisämaahankin kuten Jepua.

----Esimerkiksi Uusimaa oli lähinnä hämäläisten eränautintoaluetta.----

Puppua lisää. Uudeltamaalta on asutuslöytöjä varhaisilta ajoilta vaikka kuinka. Ja rannikoiltahan ne hämäläiset ovat sisämaahan lampsineet. Eivät ne ole tyhjästä Hämeeseen putkahtaneet, kaikki mahdolliset tuloreitit johtavat rannikoille joten asutus on siellä vanhempaa. Ainoa syy miksi vakinaista hämäläisasutusta ei rannikoilla olisi ollut on alueen vaarallisuus, mereltä tulleiden germaanien ryöstö- ja murharetket. Ensin alue tyhjennettiin hämäläisistä ja sitten asutettiin, niin se meni.

Rannikot vain olivat tyhjiä tai lähes tyhjiä. Siksi niille suunnattiin ruotsinkielistä uudisasutusta.

Tuolloin nykyisen Suomen alueella oli ehkä 20 000 - 30 000 asukasta enimmäkseen pikku kyliin hajaantuneena.Tiheämpää asutusta oli vain nykyisen Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Viipurin seuduilla.

Suomalaiset sulautuivat ruotsalaisiin. Saamelaiset siirtyivät pohjoiseen. Nimistöä jäi.

Palstan vihanlietsojien kannattaisi hieman tutustua historiaan. Tosin se veisi ikävällä tavalla pohjaa valehtelulta.

Lykkäät-pötyä kirjoitti:

Rannikot vain olivat tyhjiä tai lähes tyhjiä. Siksi niille suunnattiin ruotsinkielistä uudisasutusta.

Tuolloin nykyisen Suomen alueella oli ehkä 20 000 - 30 000 asukasta enimmäkseen pikku kyliin hajaantuneena.Tiheämpää asutusta oli vain nykyisen Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Viipurin seuduilla.

Suomalaiset sulautuivat ruotsalaisiin. Saamelaiset siirtyivät pohjoiseen. Nimistöä jäi.

Palstan vihanlietsojien kannattaisi hieman tutustua historiaan. Tosin se veisi ikävällä tavalla pohjaa valehtelulta.

Lue lisää

-----Rannikot vain olivat tyhjiä tai lähes tyhjiä----

Kun ensin tyhjennettiin ! Kukaan ei ole keksinyt mitään syytä miksi osin Suomenlahden yli tulleet siirtolaiset olisivat jättäneet rannikot asuttamatta ja painuneet sisämaan korpiin. Ei se ole mahdollista.

itse-lykkäät kirjoitti:

-----Rannikot vain olivat tyhjiä tai lähes tyhjiä----

Kun ensin tyhjennettiin ! Kukaan ei ole keksinyt mitään syytä miksi osin Suomenlahden yli tulleet siirtolaiset olisivat jättäneet rannikot asuttamatta ja painuneet sisämaan korpiin. Ei se ole mahdollista.

Lue lisää

Ainakin Porvoon- ja Helsingin seudut olivat hämäläisten asuttamia:
Porvoonjokivarsi on ikivanhaa asutusaluetta, jolta on tehty esihistoriallisia löytöjä kivikauden lopulta asti. Joen suu toimi kauppapaikkana.[8] Porvoonjoki on ollut alun perin hämäläisten kauppareitti ja sen alkuperäinen nimi on mahdollisesti ollut Kukinjoki. On oletettu, että nimi juontaisi juurensa friisiläisperäiseen kugg-nimistöön (vrt. Koggi) joka näin vastaisi muita rannikon samankaltaisia kauppapaikkoja.[9] Porvoon varhainen keskus oli Saksala, eli saksalaisten kylä jonka nimi juontui paikalla käyneistä saksalaisista kauppiaista.[10]

Nimistön perusteella alueella on ollut rautakaudella suhteellisen vankka suomalaisasutus. Porvoonjoki toimi hämäläisten reittinä merelle ja hämäläistä asutusta on ollut mm. Kallolan, Teisalan, Vessilän, Finbyn, Kiialan ja Hattulan kylissä.[11] Myös Hattulan (myöhemmin Strömsberg) kylä on saanut nimensä sisämaan samannimisestä pitäjästä Hämeessä. Porvoon pitäjän pohjoisosassa sijaitsi suomalaisten kylä (myöhemmin Karlsby) jossa tiedetään sijainneen Vilppulan, Klemolan, Airolan, Pietilän, Peltolan ja SIhvolan tilat. Myös Pernajan pitäjässä nykyiseltä nimeltään Forsbyssä on sijainnut varhastaan suomalaisasutusta.[10] Hämäläisten lisäksi paikannimet kertovat varsinaissuomalaisten purjehtineen alueelle jo varhain. Porvoota ovat asuttaneen erityisesti Varsinais-Suomen länsiosasta mm. Nousiaisista ja Lemusta peräisin ollut väestö.[11]

Porvoon seudun ruotsalainen asutus sai alkunsa 1200-luvun lopulla ja 1300-luvulla. Ruotsista saapuneella siirtolaisuus oli ylhäältä johdettua. Väkeä kuljetettiin Porvoon alueelle vankoissa aluksissa Svean valtakunnan monilta alueilta kuten Uplannista, Smoolannista, Gästriklandista ja Hälsinglandista. Siirtolaiset saivat Ruotsin kuninkaalta apua, siemenviljaa ja pienkarjaa sekä neljän vuoden verovapauden. Ruotsalaisten Itäisen Uudenmaan kolonisaatio alkoi todennäköisesti yhdestä suuresta väestönsiirrosta Porvoon seudulle, mistä he levittäytyivät eri puolille.[10]

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Porvoo

"Toisen ristiretken jälkeen organisoitiin ruotsalaisten uudisasutus Suomenlahden ja Pohjanlahden asumattomille rannikoille. Uusimaa oli kirjaimellisesti Nyland.

Porvoon pitäjä kautta aikojen

Ehkä-noin-tai-ei kirjoitti:

"Toisen ristiretken jälkeen organisoitiin ruotsalaisten uudisasutus Suomenlahden ja Pohjanlahden asumattomille rannikoille. Uusimaa oli kirjaimellisesti Nyland.

Porvoon pitäjä kautta aikojen

Lue lisää

------Toisen ristiretken jälkeen organisoitiin ruotsalaisten uudisasutus Suomenlahden ja Pohjanlahden asumattomille rannikoille. -----

Passais pohtia miksi olivat asumattomia. Kyllä rannikot ja rannat sekä rantojen läheisyys on aina asutettu ensin eikä kukaan ole vapaaehtoisesti lähtenyt kauas sisämaahan. Ihmiset Suomen rannikoilta joko pakenivat germaanisia merirosvoja tai tapettiin, molempia syitä esiintyi.

Lykkäät-pötyä kirjoitti:

Rannikot vain olivat tyhjiä tai lähes tyhjiä. Siksi niille suunnattiin ruotsinkielistä uudisasutusta.

Tuolloin nykyisen Suomen alueella oli ehkä 20 000 - 30 000 asukasta enimmäkseen pikku kyliin hajaantuneena.Tiheämpää asutusta oli vain nykyisen Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Viipurin seuduilla.

Suomalaiset sulautuivat ruotsalaisiin. Saamelaiset siirtyivät pohjoiseen. Nimistöä jäi.

Palstan vihanlietsojien kannattaisi hieman tutustua historiaan. Tosin se veisi ikävällä tavalla pohjaa valehtelulta.

Lue lisää

Rannikot eivät olleet tyhjiä, vaan tämä on ruotsinkielisen historian valetta. Esimerkiksi Vantaanjoen varrella oli hämäläistä asutusta ennen ruotsalaisten tuloa 1250-luvulla.
Ruotsalaisten muutto ei myöskään alkanut ns. Ensimmäisen ristiretken jälkeen 1150-luvulla- Ristiretki oli katolisen kirkon järjestämä eikä Ruotsin kuninkaan. Rooman kirkolla oli tarkoitus saada jalansija ortodoksisesta Suomesta. Suomi oli ortodoksinen ja yhtenäinen Turusta Laatokalle ennen tätä inva. Vasta tämä Länsi-suomen pakkokäännytys jakoi suomalaiset länsisuomalaisiin ja karjalaisiin.
Ruotsin valtio käytti hyväkseen mongoolien hyökkäyksen aiheuttamaa sekasortoa ja miehitti Länsi-suomen joskus 1238-1250 välisenä aikana. Tuosta tapahtumasta käytetään harhaisesti nimitystä "toinen ristiretki". Vasta tämän jälkeen Suomi liitettiin Ruotsin valtakuntaan ja muuttoliike Suomeen alkoi Ruotsista.
Ruotsalaiset kolonisoivat vain rannikon. Pitemmälle he eivät päässeet. Helsingin seudulla kieliraja pysyi paikallaan 600 vuotta ( 1250-1850) eli n. 20 km. Päästä rannikolta.

myöten on säilynty lappalaisiin/saamelaisiin viittaavaa ruotsinkielistä paikannimistöä. Heitä siis jäi asumaan ruotsalaisten sekaan.

-----Saamelaisia ei asunut rannikolla ruotsalaisten tullessa,----

Tietosi perustuu mihin ? Kyllä saamelaisetkin kalasta tykkäsivät, eivät ne kaikki ole aina olleet poropaimenia.

Rannikko oli suomalaisten asuttama. Vanhemassa historiankirjoissa tätä ei tietenkään haluttu tuoda julki. Varsinais-suomessa on viljelty maata tuhansia vuosia ennen ruotsalaisten tuloa. Suomi myös oli alkanut kääntymään ortodoksisuuteen jo 800-luvulla.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/hautoja-suunnattiin-suomessa-paasiaisen-mukaan-jo-800-luvulla

"Ruotsin talonpoikaisyhteiskunnassa oli 1100-1200-luvuilla vakiintunut selkeä käsitys viljelysmaan omistusoikeudesta. Toisen raivaamalle ja käyttöön ottamalle maalle ei tunkeuduttu, oikeustaju oli tässä aika lailla kohdallaan."

Joo, ei koskenut valloitettua maata kuten Suomi oli.
Ruotsalaisten kolonianismi alkoi Suomen mantereelle vasta 1200-luvun jälipuoliskolla. Koko Suomessa on arvioitu olleen n. 50 000 ihmistä. Sisämaan saamelaiset olivat sulautuneet suomalaisiin jo satoja vuosia aikaisemmin, heidän perimänsä näkyy vahvana ns. "itä-suomalaisissa".

Mistään hävitysretkistä ei ole mitään jälkeä ja joku epämääräinen Nuuksio ja muu höpinä ei todista poromiesten olleen edes Uudellamaalla. Ruotsalaiset perustivat Viipurin ja saksalaiset kehittivät siitä pohjoisen Itämeren helmen. Venäläisten täysi ylivalta olisi todella tarkoittanut suomalaisten joutumista virolaisten tavoin germaanien maaorjiksi. Ruotsinkieliset poistivat Vanhan Suomen takapajuisuuden ja tekivät hyvin. Maattomalle väestöllekin oltiin jakamassa mäkituvat ja torpat ennen sisällissotaa. Ruotsalaisen kulttuurin takia Suomessa viha kohdistui aiheesta vain venäläisiin. Ruotsinkielisten ja suomenkielisten välit olivat hyvät Urjalassakin. Linnakin joutui lisäämään 'Iso-Manun menon esi-isiensä luokse'. Ruotsinkieliset toki rotuilivat hieman enemmän kuin suomenkieliset. Ei luovutetussa Karjalassa minun tietääkseni germaanit paljoa rotuilleet, vaikka oli natsien vihaamat samassa supussa. Viipurissa hurri Harald keitti mustalaisjeenolle kahvit.

Ruotsi-edistys kirjoitti:

Mistään hävitysretkistä ei ole mitään jälkeä ja joku epämääräinen Nuuksio ja muu höpinä ei todista poromiesten olleen edes Uudellamaalla. Ruotsalaiset perustivat Viipurin ja saksalaiset kehittivät siitä pohjoisen Itämeren helmen. Venäläisten täysi ylivalta olisi todella tarkoittanut suomalaisten joutumista virolaisten tavoin germaanien maaorjiksi. Ruotsinkieliset poistivat Vanhan Suomen takapajuisuuden ja tekivät hyvin. Maattomalle väestöllekin oltiin jakamassa mäkituvat ja torpat ennen sisällissotaa. Ruotsalaisen kulttuurin takia Suomessa viha kohdistui aiheesta vain venäläisiin. Ruotsinkielisten ja suomenkielisten välit olivat hyvät Urjalassakin. Linnakin joutui lisäämään 'Iso-Manun menon esi-isiensä luokse'. Ruotsinkieliset toki rotuilivat hieman enemmän kuin suomenkieliset. Ei luovutetussa Karjalassa minun tietääkseni germaanit paljoa rotuilleet, vaikka oli natsien vihaamat samassa supussa. Viipurissa hurri Harald keitti mustalaisjeenolle kahvit.

Lue lisää

Aloittajakin taitaa tarkoittaa hieman vanhempia asioita kuin sisällissodan aikoja? Mitä jälkiä niistä hävitysretkistä sitten mielestäsi tulisi olla, jotain maastossa näkyviä merkkejäkö? Jos taas tarkoitat esim. jälkiä historiakirjoituksissa, mitä tekivät kirjatietojen mukaan esim. Juho Vesainen ja monet muut? meillä tunnetaan lukuisia satoja vuosia sitten linnoitettuja paikkoja, sekä merenrannikoilla että sisämaassa, yleensä kuitenkin lähes aina vesistöjen äärellä ja paikoilla joista käsin puolustautuminen oli helpointa ja tehokkainta: Kysymys kuuluukin, miksi näitä tehtiin? Olisiko ollut niin, että tekijöillä oli jo kokemusta vesitse pahat mielessään saapuneista vierailijoista? Vai ihan huvikseenko pienet ihmisjoukot vähiä voimavarojaan uhrasivat noihin rakenteisiin? Mitä arvelet, toimittiinko kuitenkin noin koska tiedettiin että hävitys- ja ryöstöretkiä oli aiemminkin ollut ja valmistauduttiin uusiin sellaisiin sen minkä kyettiin? Onko siis todisteita hävitysretkistä? Paljonko enemmän niitä sinusta tulisi olla?

Torpparilaki laadittiin 1918, totta, mutta minkä seurauksena itse torpparius alkoikaan jo tuolta 1600- luvulta lähtien.Tominta ei tähdännyt vähäosaisten olojen kohentamiseen vaan kyse oli yksinkertaisesti torpparien sitominen kiinteämmin isompien tilojen työvoimareserviksi. Siihen asti maattomien työläisten oli ollut helppo vaihtaa maisemaa miten halusivat, ja ongelmaksi tuli usein se, että ne pirulaiset lähtivät ja työvoimavaltainen maatalous karjoineen kaikkineen uhkasi jäädä hoitamatta. Torppari ei enää ryntäillyt mihinkään, vaan yritti hoitaa omaa vuokratilkkuaan ja kävi kuin robotti tekemässä myös kantatilan työt. Torpparilaki puolestaan oli yhdenlainen myönnytys työväestön suuntaan heidän rauhoittamisekseen, vaikka eipä sekään sisällissotaa tappamisineen kyennyt estämään.

Koko natsi- käsitettä ei oikein vielä sata vuotta sitten tunnettu...

Hurja tarina tosiaan miten "kakkosneloset " tuotiin meille ruotsista päin , ja golgatan pyhät lankut hulmuaa meillä edelleen ,siis vielä 1000 vuotta myöhemmin

ikimuistoinenlankkujenma kirjoitti:

Hurja tarina tosiaan miten "kakkosneloset " tuotiin meille ruotsista päin , ja golgatan pyhät lankut hulmuaa meillä edelleen ,siis vielä 1000 vuotta myöhemmin

Nyt on jo vähän omalaatuista juttua, mitähän tuo tarkoittanee?

Ruotsi-edistys kirjoitti:

Mistään hävitysretkistä ei ole mitään jälkeä ja joku epämääräinen Nuuksio ja muu höpinä ei todista poromiesten olleen edes Uudellamaalla. Ruotsalaiset perustivat Viipurin ja saksalaiset kehittivät siitä pohjoisen Itämeren helmen. Venäläisten täysi ylivalta olisi todella tarkoittanut suomalaisten joutumista virolaisten tavoin germaanien maaorjiksi. Ruotsinkieliset poistivat Vanhan Suomen takapajuisuuden ja tekivät hyvin. Maattomalle väestöllekin oltiin jakamassa mäkituvat ja torpat ennen sisällissotaa. Ruotsalaisen kulttuurin takia Suomessa viha kohdistui aiheesta vain venäläisiin. Ruotsinkielisten ja suomenkielisten välit olivat hyvät Urjalassakin. Linnakin joutui lisäämään 'Iso-Manun menon esi-isiensä luokse'. Ruotsinkieliset toki rotuilivat hieman enemmän kuin suomenkieliset. Ei luovutetussa Karjalassa minun tietääkseni germaanit paljoa rotuilleet, vaikka oli natsien vihaamat samassa supussa. Viipurissa hurri Harald keitti mustalaisjeenolle kahvit.

Lue lisää

" Ruotsinkieliset poistivat Vanhan Suomen takapajuisuuden ja tekivät hyvin."

"Vanha Suomi" oli Venäjän alaisuudessa vain 1714-1812. Suomessa taas "ruotsinkieliset" tarkoittaa vain henkilöiden puhumaa kieltä joka välttämättä ei ollut äidinkieli. Ruotsinkieli oli v. 1809-1863 Suomen valtion ainoa virkamieskieli. Sinällään väärin maassa jossa 85% oli ruotsia osaamattomia.

Mitä noilla roskakysymyksillä on tekemistä sen tosiasian kanssa, että suomalaiset asuttivat rannikoita ja jopa Ahvenanmaatakin ja viikingit ja ketä kaikkia lie hävittivät heidät ja hengissä säilyneet pakenivat sisämaahan. Sen takia alue oli läntisille rantarosvoille Nyland. Turhaa inistä, että rannikot olisivat asumattomia olleet.

#missä paikoissa he tarkkaan ottaen asuivat,#

Juu ja ettei tehtävä olisi liian helppo niin nimet kans ja syntymäajat sekä henkilötunnukset kaikista ranta-asukkaista. Muuten ei uskota, että rannikoilla on ennen bättre folkia asunut ketään. Vaikka on löydetty muinaisia asutuspaikkoja niin silti myö emmä usko jos noita tietoja ei tule. Stallarit vaan valehtelee ja haluaa, että Venäjä miehittäisi Suomen.

fotre-bälk kirjoitti:

#missä paikoissa he tarkkaan ottaen asuivat,#

Juu ja ettei tehtävä olisi liian helppo niin nimet kans ja syntymäajat sekä henkilötunnukset kaikista ranta-asukkaista. Muuten ei uskota, että rannikoilla on ennen bättre folkia asunut ketään. Vaikka on löydetty muinaisia asutuspaikkoja niin silti myö emmä usko jos noita tietoja ei tule. Stallarit vaan valehtelee ja haluaa, että Venäjä miehittäisi Suomen.

Lue lisää

Mutta sieltähän se putkahti ilmoille se sana stallari, se niin hyvin kertoo kirjoittajansa sivistyksestä.

Ruotsi liitti myöhemmän Suomen alueen itseensä sekä ns. ristiretkillä, että rauhanomaisesti suurin piirtein runsaan 150 vuoden aikana noin 1150- 1320.
Yhteyksiä oli runsaasti jo sitä ennen.
Viimeisen tutkimuksen mukaan itämerensuomalaiset tukivat viikinkejä heidän idänretkillään.

Vähitellen nykyisen Suomen alue myös sai saman hallinnon kuin muu Ruotsi. Oleellinen oli vuoden 1634 hallitusmuoto, joka lopullisesti antoi Suomen maakunnille tasavertaisen aseman muiden Ruotsin maakuntien kanssa.
Jo Kustaa Vaasa yhtenäisti hallintoa.

Ruotsin lait astuivat tietenkin voimaan alusta alkaen. Eihän suomalaisia kirjoitettuja lakeja ollut yhteiskunnan alkeellisuuden takia.

Ruotsin ei tiedetä hävittäneen Suomen alueita. Uudisasukkaat elivät rinnan suomenkielisen väestön kanssa. Uudellamaalla Se sulautui nopeasti ruotsinkieliseen.Mistään väkivallasta ei ole tietoja.

Ensimmäinen ristiretki ei ollut Ruotsin valtion järjestämä, eikä tällä retkellä Suomen kolonisoitu.
On olemassa todisteita että ensimmäisen ristiretken aikana ortodoksiset kirkot poltettiin Varsinais-suomesta. Kirkollinen sanastomme on kuitenkin säilynyt itäisenä mm. Pappi, suntio jne.
Ei Paavi ottanut mitään määräyksiä joltakin Ruotsin valtiolta, joka oli vasta muodostettu Paavin määräyksestä ( 1160). Suomessa paavin valtaa suojeli saksalaiset palkkasotilaat.
Todistetusti ensimmäiset verokannot Suomesta Ruotsiin tehtiin vasta 1250.