Vai maalaisjärkeä pitäis käyttää

Muuten puhut asiaa, mutta jalkakäytävällä ei saa pysäyttää kuorman lastaamiseksi, jos lähellä on pysäyttämiseen sopiva paikka. Kevyttä tavaraa ei välttämättä katsota kuormaksi.

"2.3.2 Tieliikennelain 27 §:n 3 momentin soveltamisen muut vaatimukset
2.3.2.1 Läheisyydessä oleva pysäyttämispaikka
Jalkakäytävälle pysäyttämisen oleellisimpana edellytyksenä on läheisyydessä olevan sopivan pysäyttämispaikan puuttuminen. Mitään tiettyä etäisyyttä lain tarkoittamalle läheisyydelle ei ole määritelty, koska läheisyyden määrittelyyn vaikuttaa myös pysäyttämispaikan sopivuus, jota tarkastellaan seuraavaksi. Läheisyyden osalta voidaan kuitenkin todeta, että läheisyys voi tarkoittaa helposti jotain muutaman metrin ja aina sadan metrin väliltä riippuen täysin paikan sopivuudesta.
2.3.2.2 Pysäyttämiseen sopiva paikka
Läheisyydessä olevan pysäyttämispaikan tulee olla sopiva pysäyttämiseen. Sopivan paikan määrittelyyn vaikuttaa monta erilaista asiaa, jotka edellyttävät viimekädessä tapauskohtaisten olosuhteiden selvittämistä. Paikan valintaan vaikuttavat ajoneuvoon kuormattava tai sieltä purettava lasti tai kyytiin nouseva taikka kyydistä nouseva matkustaja.9 Esimerkiksi liikuntakyvyt-

7
Turun hallinto-oikeus 14/0637/3, 2.7.2014: Kuormaamisen liitännäistoimet, kuten tavaran valitseminen, eivät hallinto-oikeuden mukaan oikeuta seisottamaan ajoneuvoa jalkakäytävällä. Kuormaamisen valmistelu katsottiin pysäköinniksi.
Turun hallinto-oikeus 10/0790/3, 30.11.2010: Asiakkaan hakeminen asunnosta ei ollut pysäyttämiseen kuuluva välitön toimenpide. Kyse oli pysäköinnistä.
Turun hallinto-oikeus 10/0687/3, 19.10.2010: Muuttokuorman vieminen sisälle asuntoon ei ollut pysäyttämiseen kuuluva toimenpide. Kyse oli pysäköinnistä. 8
Turun hallinto-oikeus 09/0783/3, 3.12.2009: Kyse oli pysäköinnistä, koska ajoneuvon luona ei ollut havaittavissa kuorman purkamiseen liittyviä toimenpiteitä ja valittaja oli itse kertonut poistuneensa ajoneuvon luota.
9
Turun hallinto-oikeus 14/0570/3, 8.10.2014: Auto oli pysäytetty muutamaksi minuutiksi jalkakäytävälle. Kuljettaja haki tien toiselta puolelta pienen paketin ja palasi autolleen. Vieressä oli ollut useita vapaita pysäköintipaikkoja. Kyseessä oli pysäköintivirhe, koska pysäyttämiselle oli ollut läheisyydessä sopivia paikkoja.

tömän matkustajan ottaminen kyytiin jalkakäytävältä on yksi parhaista esimerkeistä tieliikennelain 27 §:n 3 momentin soveltamisesta, jos läheisyydessä ei yksinkertaisesti ole sopivampaa paikkaa.
Painavat ja leveät tavarat voivat olla sellaisia, että niitä ei pysty kuljettamaan kauempaa kuin jalkakäytävältä. Myös tieliikenneolosuhteet voivat estää pysäyttämisen ja siihen kuuluvat toimenpiteet ajoradalla. Kuorman ja kyyditettävän matkustajan laatu vaikuttavatkin merkittävästi pysäyttämispaikan sopivuuden ja läheisyyden määrittelyyn: painavan, mutta nokkakärryillä liikuteltavan kuorman voi kuljettaa helposti vaikka 50 metrin päästä, mutta useita satoja kiloja painavan rullakon siirtäminen mukulakivialustalla voi edellyttää poikkeamaan pysäyttämisestä tieliikennelain 27 §:n 3 momentin perusteella.
2.3.2.3 Pakottavat syyt pysäyttämiselle
Jalkakäytävälle pysäyttäminen edellyttää pakottavia syitä. Mikä tahansa syy ei voi olla lain tarkoittama pakottava syy. Siksi esimerkiksi oman työn tai yksittäisen tehtävän suorittamisen helpottaminen eivät oikeuta toimimaan lainvastaisesti.
Pakottavuudelle voidaan asettaa ainakin kaksi ehtoa, joiden tulee täyttyä samanaikaisesti. Ensinnäkin pakottavana syynä voidaan pitää pysäyttämispaikalla olevaa pysäyttämisen estävää liikennejärjestelyä tai muuta estettä, mikä voi olla myös yllättävä. Toiseksi on tarkasteltava tienkäyttäjälle itselleen asetettavaa kohtuusvaatimusta eli onko pysäyttämispaikalla oleva ja mahdollisesti myös yllättävä olosuhde sellainen, että tienkäyttäjältä ei voida kohtuudella odottaa muunlaista toimintaa, ottaen huomioon muun muassa tienkäyttäjän subjektiiviset ominaisuudet ja työtehtävän tarkoitus.12
Ammattimaisessa tavara- ja henkilöliikenteessä pakottavia syitä voidaan vielä tarkastella toiminnan yleisten piirteiden valossa. Ammattimainen liikenne on paitsi hyvin suunniteltua myös päivittäistä. Ammattimaiseen liikenteeseen kuuluu ajoreittien suunnittelu, jotta yksittäinen kuljettaja voi tehdä tehtävänsä tieliikennelain edellyttämällä tavalla. Tämä ei tarkoita sitä, että kuljettajalla itsellään ei olisi velvollisuutta noudattaa liikennesääntöjä – päinvastoin, tarkan lainmukaisen toiminnanhan tulisi olla jokaisen liikenteen ammattilaisen tunnusmerkki.
2.3.2.4 Kohtuuton haitta kevyelle liikenteelle
Vaikka jalkakäytävälle pysäyttämisen edellytykset olisivatkin kunnossa, ei pysäyttäminen saa kuitenkaan kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä kulkemista. Kohtuuttomuuden arvioinnissa voidaan mittapuuksi asettaa jalkakäytävällä liikkuminen liikennesääntöjen mukaisesti. Pysäyttäminen aiheuttaa kohtuutonta haittaa, jos jalankulkija joutuu pysäyttämisen takia kulkemaan tien osalla, jota ei ole tarkoitettu jalankulkuun. On myös täysin selvää, että jalankulkija voi joutua muulla kuin jalankulkuun tarkoitetulla tien osalla konkreettiseen vaaraan, jollaista pysäyttämisellä ei saa aiheuttaa."

"Jalankulun suojelemiselle on osoitettavissa valtiosääntöoikeudellisia perusteluita muustakin kuin liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Jalankulkua voidaan pitää perustuslain (731/1999) 9 §:n liikkumisvapauden kovana ytimenä, koska toisin kuin esimerkiksi moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamista, oikeutta jalan kulkemiseen ei ole säädelty mitenkään. Jalan kulkemisen merkitystä korostavat myös jokamiehenoikeudet.14
Kohtuuttomuutta ei välttämättä myöskään aiheuta pelkästään ajoneuvon sijainti vaan ajoneuvon pysäyttämiseen liittyvät toimenpiteet. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on siksi kiinnitettävä huomiota ajoneuvon kiinteisiin ja liikkuviin rakenteisiin sekä jalkakäytävälle sijoitettuun kuormaan.
Myös erilaiset jalankulkijat on otettava kokonaisuudessaan huomioon. Pysäyttäminen aiheuttaa kohtuutonta haittaa, jos pyörätuolilla tai muulla jalankulkua avustavalla välineellä liikkuva jalankulkija ei pysty kulkemaan pysäyttämisen takia vaivatta jalkakäytävällä. Ei sovi unohtaa myöskään esimerkiksi näkövammaisia, joiden täytyy tienkäyttäjinä voida korostuneesti luottaa siihen, että jalkakäytävälle pysäyttäminen ei aiheuta kohtuutonta haittaa.
Helsingin poliisilaitos ja Helsingin kaupunki ovat yhteistyössä laatineet pysäyttämistä ja pysäköintiä varten ohjeen jakeluliikenteelle, jossa tieliikennelain 27 §:n 3 momentin soveltamistilanteessa ajoneuvon ja rakennuksen väliin on jäätävä vähintään metrin etäisyys. Metrin vähimmäisetäisyydellä on haluttu huolehtia siitä, että jokainen jalankulkija pystyy ohittamaan pysäytetyn ajoneuvon eikä pysäyttäminen aiheuta kohtuutonta haittaa.
Kohtuuttoman haitan arvioinnissa on tärkeä muistaa, että haitan kohtuuttomuutta ei arvioida yksittäisen tienkäyttäjän subjektiivisen, vaan kaikkien tienkäyttäjien objektiivisen käsityksen mukaan. Oikeuskirjallisuudessa on korostettu tieliikenteeseen kuuluvaa tienkäyttäjien välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen yksi osa on se, että tienkäyttäjien tulee tieliikenteessä sietää liikennesääntöjen mukaista, mutta sosiaalista kitkaa aiheuttavaa liikennekäyttäytymistä.
2.3.2.5 Kuljettajan toimet
Jalkakäytävälle pysäytetyn ajoneuvon kuljettajan on pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se

ei häiritse muuta liikennettä. Kuljettajalle asetettu velvollisuus lähellä pysymiseen ja ajoneuvon siirtämiseen liittyvät olennaisesti pysäyttämisen aiheuttamaan kohtuuttomaan haittaan jalkakäytävällä kulkemiselle – jos aiheutettu haitta on kohtuutonta, ajoneuvo on siirrettävä pois.
Säännös ei ota kantaa tässäkään kohdassa läheisyyden määritelmään. Läheisyyttä voidaan kuitenkin arvioida pysäyttämisen merkityssisällön kautta. Edellä on jo todettu, että pysäyttäminen on lyhytkestoista ja voi käsittää vain pysäyttämiseen välittömästi liittyvät toimenpiteet. Siksi on selvää, että kuljettaja tai auton miehistöön kuuluva matkustaja ovat purkamassa tai lastaamassa kuormaa pysäytetyn ajoneuvon luona. Tämän vuoksi lähtökohtana on, että joku on aina pysäytetyn ajoneuvon luona, mutta myös jalkakäytävällä pysäyttämiseen kuuluvia toimenpiteitä tekevän on oltava valmis ryhtymään ajoneuvon kuljettajaksi, jotta kyse on tieliikennelain 27 §:n 3 momentin tarkoittamasta pysäyttämisestä.
Kuljettajan velvollisuus pysyä pysäytetyn ajoneuvon läheisyydessä liittyy aiheutetun haitan kohtuuttomuuteen myös siten, että kuljettaja voi omilla aktiivisilla toimillaan ohjata tai varoittaa jalankulkijoita pysäytetyn ajoneuvon läheisyydessä.
Kuljettaja voi siirtää ajoneuvon parempaan paikkaan jalkakäytävällä tai kokonaan pois jalkakäytävältä. Jos ajoneuvoa siirretään jalkakäytävällä toiseen paikkaan, tulee se silloinkin pysäyttää siten, ettei pysäyttäminen kohtuuttomasti haittaa jalkakäytävällä kulkemista. Jos pysäyttäminen aiheuttaa kohtuutonta haittaa eikä kuljettaja siirrä tai ole siirtämässä ajoneuvoa pois sellaiseen paikkaan, jossa se ei häiritse liikennettä, on kyse tieliikennelain 27 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesta pysäköintivirheestä, jossa voi olla kyse myös tieliikennelain 105 §:n tarkoittamasta vakavaa vaaraa tai haittaa aiheuttavasta pysäköintivirheestä, joka käsitellään hallinnollisen seuraamusjärjestelmän sijaan rikosoikeudellisessa rangaistusjärjestelmässä tyypillisesti sakkorangaistuksella."