Kaikki haluaa puhua aina vaan itsestään ja omista jutuistaan. Sitten kun saa lyhyen tilaisuuden kertoa jotain omaa juttua, niin heti vastapuoli keskeyttää tai löytyykin parempaa tekemistä ja lähtee pois. Perus.
Missä vastavuoroisuus?
minäminäminäääää
7281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nykymaailma on valitettavasti liian minä keskeistä. Ei siinä, kyllä joskus on ihan hyväkin että ajattelee joissain asioissa itseä tai omaa parasta mutta olen itse kokenut monesti että varsinkin Suomalaiset ovat aika epäempaattista kansaa. Usein olisi hyvä jos vain kuuntelisi hiljaa ja olla siinä hetkessä kuunnellen toista, koska silloin voi jäädä kuulematta jotain hyvin tärkeää ja ehkä merkityksellistä...
Koska muista ja muiden asioista puhuminen on juoruilua.
Joillakin ei vaan ole minkäänlaisia käytöstapoja, vaan juoruilevat niinkuin ennenvanhaan tekivät kylän akat kahvikupposen toivossa. Onneksi livepuolella saa seuransa valita itse!
Terve vaan tännekin. Minä tunnistan tuosta itseni. Vaikka olisin kuinka kiinnostunut, niin innostuneena, hermostuneena ja jännittyneenä en aina keskity. Itsekeskeinen olen silti, mutten itsekäs.
Mä ainakin kirjotan tänne vahvalla tunnisteella jonkun vanhan kokemuksen ilman mitään kysymyksiä. En odotakaan postauksiini vastavuoroisuutta kun ne on vaan ikäänkuin tietoiskuja siitä, että mikään ei ole muuttunut. Jos kirjoitan enemmän niin heti on joku lipputangon nuppi tai muumiämpäri irvimässä ja kopioimassa. Keskustelen ruudun omalla puolella sitten sen mitä keskustelen ja ihan kenen kanssa haluan 😕👓👜
Vastavuoroisesti olla läsnä toiselle, se vaatii huomaavaisuutta molemmilta.
Toisinaan liikaa vaadittu, odotettu, sattuu kun sitä ei ole ollenkaan.
Kuuntelen, kuulen sanoittamattomankin, löytää sama herkkyys toisesta, se on vaikeaa.
huomannut saman :/