mun mielessä tänäänkin vaikka aktiivisesti unohdankin.
Kyllä sä olit
miettivisyntyjasyvia
10677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mut mikä osuus tuossa oli kysymystä?
Kysymystä on koko elämä. Miksi on mielessä. Ehkä niin. Miksien epäselvä ryhmittymä puolustamassa itseään. Antaa niiden olla. Ehkä ne tietävät siksit saapuvat äkkirynnäköllä. Olin hieman alakuloinen. Katselin youtubesta muistovideoita kun törmäsin sattumalta yhteen. En tiennyt, että ihmiset tekevät sellaisia. Itkin. Tuntemattomia nuoria ihmisiä. Tyttöä joka riisti itseltään hengen. Miten pienestä se on joskus kiinni kaikki. Olisiko niin käynyt jos et olisi tullut vastaan vai valitsinko elämän kärsimyksellä sittenkin paremmaksi. Onko elämä käsittämätön, loputon sattumusten ketju.Onko tarkoitus luotu jotta kokisimme tarkoitusta tai hyväksyisimme kohtalon miettimättä, kärsimättä.
Hmm... pahoittelut, etten aivan pysy kärryillä tuossa. Kuoliko kaivattusi?
Miksien epäselvä ryhmittymä myös minun elämässäni. Jos olisit eräs minulle kovin rakas ihminen (jonka ajatuksia tekstisi kovasti muistuttaa), toivoisin voineeni vaikuttaa päätökseesi jatkaa, vaikka elämä juuri nyt onkin kärsimystä suurelta osin. Olet kaunis ihminen, olit sitten kuka tahansa. Tekstistäsi huomaan sen.
Elämä ei ole sattumusten ketju, elämä on tarkoitus. Tietyn ihmisen kohtaaminen, vaikkei kohtaamisen merkitys heti välttämättä avaudu, on tarkoitus. Kipeääkin kohtaaminen voi tehdä. Uskon, että mitä merkityksellisempi ihminen, sen kipeämpää tekee. Kyyneliä ja kipua, kasvua, erimielisyyksiä, pakenemista, loukkaantumisia, peilaamista, mutta myös puhumista, avaamista, avautumista, rehellisyyttä, ymmärrystä, syvää iloa, naurua, kepeyttä.
Taisi mennä ohi aiheen jo tämä, lähti vaan mun mieli ajatuksia pursuilemaan. Toivon, että sinun mielesi saa rauhoittua.
Kuka on kaivattusi?
Miksi yrität unohtaa?
Minä lupasin niin:) Lupasin hänelle ja itelle. Ja tiiän kyllä et pärjään mut joskus oli lohduttavaa ajatella et hän oli siellä vaikkei ollutkaan. Turvallisena ja järkkymättä.
Sinäkin mielessäni...
Minä vain väsyin ja turhauduin tähän kaikkeen täällä. Tarvin mun voimat työhön.
Vilpittömästi minä yritin. En vain jaksa.
Eikä tässä oo mitään järkeä kirjoitella ja tunnistella täällä...
Ja oon minä tykännyt sinusta kaikki nämä vuodet. Tälle tilanteelle en mahda enää mitään...
Ihmisiä tulee elämässä vastaan. Meillä kaikilla on huonoja ja hyviä hetkiä ja juttuja. Mutta toisen hajottamista, jopa painajaisten aiheuttamista en ymmärrä. Vääriä, tahallisia tekoja.
Koita kestää..hyvää yötä kaikille nihmisille