Mitä teistä parisuhteet ovat?
Itse olen käynyt läpi huonoja ja hyviä parisuhteita ja tapailusuhteita.
Minusta suhteet alkaa siitä että toisen kohtaa vilpittömästi ja avoimesti.
Olen tapaillut naisvihaa täynnä olevia miehiä joiden perusajatus on:” naisen on pettäviä lutkia kaikki. Olen paras ja mies rukka naisten uhrina”
Minut tavatessa ensimmäistä kertaa mies ajattelee heti että olen lutka ja hän mies parka minun tuleva uhrina ja aivan paras mies ikinä maailmassa.
Minuun asenne on heti väkivaltainen. Katketa, alistava.
Olen tavannut miehiä jotka minut kohdatessa ensimmäistä kertaa ovat heti lyöneet pitkän monologin siitä millainen hän odottaa minun olevan ja mitä naisen suhteessa pitää olla...
Olen ollut hiljaa. Kuunnellut, jotain kommentoinut jos suunvuoroa saanut odottaen silti vaitonaisena koska mies kiinnostuu kysymään mitä minä haluan ja mitä odotuksia minulla on suhteelta ja mieheltä.
Kysymystä ei tule. Mies jatkaa itsestään puhumista ja kun yritän kertoa omia ajatuksia, minut hiljennetään, jään pettyneiden tunteiden valtaan. Tässä tapaamisessa on selvästi yksi stara ja sen paikan haluaa pitää mies ja minulla ei väliä.
Olen tavannut miehiä jotka haluaa asioiden menevän niin kuin he sanovat. Jos ei mene tulee haukut.
Olen tavannut miehiä jotka eivät halua kuulla eikä nähdä minua, tunteineni ja ajatuksineni. Jyrääviä, hallitsevia staroja jotka haluaa olla valokeilassa eikä kohdata minua samalta tasolta.
Huonojen kokemusten sekaan mahtuu myös hyviä. Olen tavannut miehiä jotka haluavat aidosti tutustua minuun ja jotka haluaa oppia minut. Kuuntelevat tarkasti, kertovat avoimesti itsestään/ajatuksistaan ja opettelevat minusta tietämään mitkä asiat saa minut hymyilemään, mitkä itkemään, mitkä vihastuttaa, mitkä pelottaa ja opettelevat tietämään ajatuksiani vältteleen tahallista loukkaamista
He kohtaavat minut samalta tasolta. Haluten minun oppivan heidät mutta myös yhtä paljon heidän oppivan heidät. Sen kaltaisten miesten lähellä on välillä todella epäuskoinen olo koska ei voi ymmärtää miten ihmeellisen mielenkiintoisena joku voi pitää minun yläpäätä. Haluten oppia siitä kaiken
Parisuhteissa opetellaan noiden lisäksi tuntemaan toisen tapoja.
Millaiset ovat ihmisen kodinhoito tavat? Riitelytavat? Rahankäsittely?
Millainen hän on kipeänä tai väsyneenä? Miten hän toimii aamuisin entäpä iltaisin?
Millaisia tapoja hänellä on nukkua?
Minulla esim. Oli yksi todella ärsyttävä tapa josta ex-avomieheni huomautteli usein. Nimittäin torkutin aamulla herätyskelloa 30 minuuttia niin että kello herätti 5 minuutin välein. Ex venytti pinnaansa jonkin aikaa mutta lopulta se työnsi mut sängystä alas taikka repi peiton päältäni ja sano et nyt toi riittää. Hän haluaa nukkua.
Toinen tapa oli aamun WC:n varaus
Minulla oli suihkut, meikit ja hiusten laitto ja WC oli paljon varauksessa ja hän hermostui kun aamun ykkös ja kakkos hädät piti hoitaa. Ja Hiustenkuivaaja piti metakkaa häiritsi nukkumista
Siivous aiheutti ongelmia sillä minusta joka viikko piti siivota kunnolla asunto ja hänestä kerran kuussa
Nukkumisessa oli toisinaan haastetta sillä minulla oli ajoittain unihäiriöitä jonka takia nukuin levottomasti.
Pyörin, liikuin, puhuin ja nousin istumaan sängyssä unissani. Tämä häiritsi vieressä olevan unta ja siitä välillä oli väittelyitä joista pahoitin mieleni koska se oli minulta tahatonta. Painelin kyyneleet silmissä peitto ja tyyny käsissä sohvalle nukkuun mutisten että anteeksi kun olen edes olemassa
Ehkäisystä oli opiskelija aikana tappeluja kun puolen vuoden paketti oli melkein 100 euroa ja minä kustansin kokonaan sen opiskelijan rahoillani jotta toisen ei tartte kärsiä vihaamiensa kondomien kanssa.
Otin asiaa välillä puheeksi että tää on kyllä yhteinen asia kun kumpikaan ei halua tai ole valmiita vielä lisääntymään joten miksi hän ei voi osallistua ehkäisyn kustannuksiin.
Otin joskus kovatkin keinot käyttöön ja löin haarat kiinni sanoen että 10 euroa tilillä. Nyt ei oo ehkäisypillereihin varaa ja pyysin neuvottelua asiasta kustannusten puolittamisesta toi muuten täytyy pidättäytyä seksistä ettei vauvoja ala tulla
Kaikkee se suhde tuo mukanaan ja monenlaista pitää sopia ja monta asiaa toisesta oppia. Itsekkyys ja ennakkoluulot eivät auta suhdetta edes alkuun joten vain avoin asenne on se jolla eteenpäin mennään
Itse olen käynyt läpi huonoja ja hyviä parisuhteita ja tapailusuhteita.
Minusta suhteet alkaa siitä että toisen kohtaa vilpittömästi ja avoimesti.
Olen tapaillut naisvihaa täynnä olevia miehiä joiden perusajatus on:” naisen on pettäviä lutkia kaikki. Olen paras ja mies rukka naisten uhrina”
Minut tavatessa ensimmäistä kertaa mies ajattelee heti että olen lutka ja hän mies parka minun tuleva uhrina ja aivan paras mies ikinä maailmassa.
Minuun asenne on heti väkivaltainen. Katketa, alistava.
Olen tavannut miehiä jotka minut kohdatessa ensimmäistä kertaa ovat heti lyöneet pitkän monologin siitä millainen hän odottaa minun olevan ja mitä naisen suhteessa pitää olla...
Olen ollut hiljaa. Kuunnellut, jotain kommentoinut jos suunvuoroa saanut odottaen silti vaitonaisena koska mies kiinnostuu kysymään mitä minä haluan ja mitä odotuksia minulla on suhteelta ja mieheltä.
Kysymystä ei tule. Mies jatkaa itsestään puhumista ja kun yritän kertoa omia ajatuksia, minut hiljennetään, jään pettyneiden tunteiden valtaan. Tässä tapaamisessa on selvästi yksi stara ja sen paikan haluaa pitää mies ja minulla ei väliä.
Olen tavannut miehiä jotka haluaa asioiden menevän niin kuin he sanovat. Jos ei mene tulee haukut.
Olen tavannut miehiä jotka eivät halua kuulla eikä nähdä minua, tunteineni ja ajatuksineni. Jyrääviä, hallitsevia staroja jotka haluaa olla valokeilassa eikä kohdata minua samalta tasolta.
Huonojen kokemusten sekaan mahtuu myös hyviä. Olen tavannut miehiä jotka haluavat aidosti tutustua minuun ja jotka haluaa oppia minut. Kuuntelevat tarkasti, kertovat avoimesti itsestään/ajatuksistaan ja opettelevat minusta tietämään mitkä asiat saa minut hymyilemään, mitkä itkemään, mitkä vihastuttaa, mitkä pelottaa ja opettelevat tietämään ajatuksiani vältteleen tahallista loukkaamista
He kohtaavat minut samalta tasolta. Haluten minun oppivan heidät mutta myös yhtä paljon heidän oppivan heidät. Sen kaltaisten miesten lähellä on välillä todella epäuskoinen olo koska ei voi ymmärtää miten ihmeellisen mielenkiintoisena joku voi pitää minun yläpäätä. Haluten oppia siitä kaiken
Parisuhteissa opetellaan noiden lisäksi tuntemaan toisen tapoja.
Millaiset ovat ihmisen kodinhoito tavat? Riitelytavat? Rahankäsittely?
Millainen hän on kipeänä tai väsyneenä? Miten hän toimii aamuisin entäpä iltaisin?
Millaisia tapoja hänellä on nukkua?
Minulla esim. Oli yksi todella ärsyttävä tapa josta ex-avomieheni huomautteli usein. Nimittäin torkutin aamulla herätyskelloa 30 minuuttia niin että kello herätti 5 minuutin välein. Ex venytti pinnaansa jonkin aikaa mutta lopulta se työnsi mut sängystä alas taikka repi peiton päältäni ja sano et nyt toi riittää. Hän haluaa nukkua.
Toinen tapa oli aamun WC:n varaus
Minulla oli suihkut, meikit ja hiusten laitto ja WC oli paljon varauksessa ja hän hermostui kun aamun ykkös ja kakkos hädät piti hoitaa. Ja Hiustenkuivaaja piti metakkaa häiritsi nukkumista
Siivous aiheutti ongelmia sillä minusta joka viikko piti siivota kunnolla asunto ja hänestä kerran kuussa
Nukkumisessa oli toisinaan haastetta sillä minulla oli ajoittain unihäiriöitä jonka takia nukuin levottomasti.
Pyörin, liikuin, puhuin ja nousin istumaan sängyssä unissani. Tämä häiritsi vieressä olevan unta ja siitä välillä oli väittelyitä joista pahoitin mieleni koska se oli minulta tahatonta. Painelin kyyneleet silmissä peitto ja tyyny käsissä sohvalle nukkuun mutisten että anteeksi kun olen edes olemassa
Ehkäisystä oli opiskelija aikana tappeluja kun puolen vuoden paketti oli melkein 100 euroa ja minä kustansin kokonaan sen opiskelijan rahoillani jotta toisen ei tartte kärsiä vihaamiensa kondomien kanssa.
Otin asiaa välillä puheeksi että tää on kyllä yhteinen asia kun kumpikaan ei halua tai ole valmiita vielä lisääntymään joten miksi hän ei voi osallistua ehkäisyn kustannuksiin.
Otin joskus kovatkin keinot käyttöön ja löin haarat kiinni sanoen että 10 euroa tilillä. Nyt ei oo ehkäisypillereihin varaa ja pyysin neuvottelua asiasta kustannusten puolittamisesta toi muuten täytyy pidättäytyä seksistä ettei vauvoja ala tulla
Kaikkee se suhde tuo mukanaan ja monenlaista pitää sopia ja monta asiaa toisesta oppia. Itsekkyys ja ennakkoluulot eivät auta suhdetta edes alkuun joten vain avoin asenne on se jolla eteenpäin mennään
Vastaukset 14
Vanhimmat
Suhteissa ja varsinkin yhteisasumisen kohdalla pitää ottaa huomioon kummankin erilaiset työnluonteet ja oman ajan tarve.
Minun avoliitossa kumpikin oltiin vähän samanlaisia. Töiden jälkeen tarvittiin rauhaa ja lepoa. Saatettiin vetäytyä omaan rauhaan kumpikin tahoillaan. Oltiin molemmat introvertteja pohdiskelevia ihmisiä joilla oli yksinäisiä harrastuksia joilla latasi akkuja pitkän sosiaalisen päivän jälkeen.
Parisuhde vaatii liikaa niin koen sen nyt. Yksi kauan kestänyt parisuhde takana ja tuntuu ettei enää ikinä.
Suhteet on työtä
Ihmissuhde jossa kahden ihmisen pitää kyetä elämään sovussa, toisensa huomioon ottaen jotta molemmat tyytyväisiä
Sinkkuna on tietysti sillai helpompaa että silloin voi ajatella vain itseään.
Päivät voi rakentaa niin kuin itsestä hyvältä tuntuu eikä tarvi miettiä et jos päätän tehdä näin ja näin niin tuleekohan siitä riita..
Sinkkuna on oma vapaus, juuri siksi ettei tarvitse ajatella muita. Ajattelisin ehkä eri tavalla jos ei olisi kokemusta kymmenien vuosien parisuhteesta.
Sinkkuna on vapaus ja moni hetki sitten eronnut kaipaa sitä vapautta
Suhteissa tärkeää on ymmärtää toisen erilaisia tapoja.
Itse tapailin hetken ekstroverttia joka ei mitenkään kyennyt ymmärtämään minun tarvetta omaan aikaan eikä sitä että jotain tapahtuessa tarvitsen aikaa miettiä asiaa ensin itsekseni. Pohtia sitä omassa rauhassa ennen kuin olen valmis siitä puhumaan. Mies armottomasti haukkui minut ja syytti pettämisestä luonteenpiirteeni takia.
Hänellä ei ollut taitoa eikä kykyjä ymmärtää erilaista luonnetta kuin mikä hän itse on.
Hän taasen oli ihminen joka kaipasi jatkuvasti seuraa, viihdyttäjää, huolien tullen tai loukattuna heti reagoi ulospäin suuntautuen. Hän ei osannut olla hetkeäkään yksin eikä kaivannut hiljaisia hetkiä asioiden miettimisiin
Minä tiedän monia jotka eivät ole eronneet hetki sitten vaan vuosia sitten, eivätkä silti halua uutta parisuhdetta. Minusta on turha edes yrittää sellaista, jos ei ole ollenkaan sellaista tunnetta, että siihen jaksaisi ryhtyä. Se.on toiselle osapuolelle rankkaa jos sanoo muutaman viikon tai kuukauden päästä, että sori en jaksa tätä enää.
Itse tarvin 6 vuoden tauon joten ymmärrän kyllä. En kuitenkaan lopullista.
Isäni taasen tarvitsi hallitsevan sairaalloisen mustasukkaisen äitini jälkeen parisuhteista taukoa 30 vuotta!
Kun suhteessa on ollut kamalaa ihminen voi olla uupunut ja kaivata taukoa
Parisuhteissa eläminen on myös toisen yksilöllisten luonteenpiirteiden hyväksymistä.
Siinä missä toinen tykkää jatkuvasta seurasta toinen kaivautuu omien yksinäisten harrasteiden pariin tai siinä missä toinen loukkaantuessaan tai suruissaan ilmaiseen asian heti ääneen niin toinen katselee hiljaa ikkunasta, vetäytyy pois seurasta tekeen omia askareita hiljaisuudessa taikka vetäytyy nukkumaan
Kipeänä toinen kaipaa seuraa ja toinen ärsyyntyy kun ei saa painaa silmiä kiinni ja olla rauhassa
Siinä missä toinen rakastaa metakkaa ympärillään toinen kaipaa täydellistä hiljaisuutta
Toinen hermostuu epäjärjestyksessä ja toinen taas liiasta järjestyksestä
Entäpä yhteen muuttaessa sisustus?
Millaisia huonekaluja ja millaisia sävyjä? Uskaltaako kummatkin ilmaista halujaan vai tuleeko kodista vain toisen koti jossa toinen on vieraana eikä tunne kodikseen?
Molemmilla saattaa olla erilaiset tavat avautua itsestään. Siinä missä toinen kertoo heti ajatuksiaan. Toinen avautuu hitaammin, pienissä erissä luottamuksen kasvaessa
Entä mikä näkemys parilla on yksityisyydestä ja yksityisyyden rajoista? Mitkä ovat vain ihmisen omaa eikä niistä puhuta edes omalle puolisolle? Onko toinen samaa mieltä ?
Entäpä mitkä on suhteessa pettämisen rajat?
Toinen saattaa ajatella että halaus on hyväksyttyä ja toinen pitää sitä pettämisenä
Erilaisista tavoista pitää puhua ja toisen tapoja kärsivällisesti opetella. Avoimin mielin,
Liian tuomitseva ja kovakourainen ote johtaa vain siihen et suhdetta ei edes synny
Ihan liikkaa yhteensovittamista, ei minulta enää löydy energiaa ja joustoa suhteen aloittamiseen.
Suhde on työtä ja listana stressaava mutta kun ottaa toisen vastaan avoimesti ja tutustuu hiljalleen nuo asiat tapahtuu luonnostaan
Ei yksikään suhde ole päivässä rakennettu. Niihin kuluu vuosia ja se ottaa aikansa
Juuri eronneet harvemmin jaksaakaan uudelleen heti samaan urakkaan uudelleen ja se on tervettä. Suhteesta kestää toipua
Niin toimii ne jotka sitä suhdetta haluavat, mutta on paljon myös niitä jotka eivät minkäänlaista suhdetta halua, paljon nuoriakin ihmisiä.
HOMMA on tosi ärsyttävä juttu. Meilläki paljon porukkaa ja aina aamulla tapellaan veskistä, kun on vain yksi sellainen talossa. Mulla myös sama, että en tykkää lähtee kakkoshädässä mihinkään, enkä tykkää käydä kakkosella vieraissa paikoissa. Siksi haluun suorittaa sen kotona. Mun poikaki kävi joskus aina aamulla suihkussa, mutta sanoin et jatkossa saa luvan käydä illalla, että kylppäri ei ole aamusin niin varattuna. Käyn itekki illalla suihkussa.
Mä yritin herätä aikaisemmin kun tiesin että varaan WC:tä pitkään.
Enkä viihtynyt siellä enää meikkaamassa sitten kun siellä hajuhaittoja, joten yritin hoitaa ne ennen toisen heräilyä
Parisuhteet on perseestä.